OHJELMA KANSALISILLE MINURITEETILE JA MINURITEETTIKIELILE HAAPARANNAN KUNNASSA 2015 Hyväksytty kunnanvaltuustolta 2015-04-13, 58
SISÄLTÖ 1. TAUSTA 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 3 NEUVOTTELU JA OSALISTUMINEN 4. INFORMASUUNI 5. ESIKOULU JA KOULU 6. KULTTUURI JA VAPA-AIKA 7. VANHUUSTEN- JA VAMMASHUOLTO 8. SOSIAALIPALVELU, INTIVIITI- JA PEREHUOLTO
1 TAUSTA 1.1 Valtion minuriteettipolitiikka Kansalisitten minuriteetitten oikeus ette saattaa käyttää heän kieltä oon tärkeä osa kansanvälisestä suojasta ihmiskunnalisista oikeuksista. Valtiopäivät päätit joulukuussa 1999 kansalisesta minuriteettipolitiikasta. Tämän päätöksen kautta saamelaiset, ruottinsuomalaiset, tornionlaaksolaiset, roomit ja juutalaiset tunnustethiin kansalisiksi minuriteetiksi ja saamenkieli, suomenkieli, meänkieli, romani chib ja jiddiksenkieli sait minuriteettikielen staattyksen. Laissa annethaan perussuoja kaikile kansalisille minuriteetile jossako hallintovirastot pitävät antaa niile vaikutusmaholisuuet kysymyksissä jokka koskevat heitä ja, niin pitkäle ko maholista, neuvotella minuriteetitten eustajitten kansa semmosissa kysymyksissä. Kansalisista minuriteettikielistä saamenkielelä, suomenkielelä ja meänkielelä oon histuurialinen jeugraaffinen pohja, joka antaa näitten kielitten käyttäjille erityisiä oikeuksia palvelhuun heän kielelä (niin sanotut hallintoaluheet). Haparannan kunta oon yks niistä kunnista joka oon hallintoalue suomenkielele ja meänkielele jossako yksityisilä oon oikeuksia palvelhuun omala kielelä. Uusi laki, Laki kansalisista minuriteetistä ja minuriteettikielistä (2009:724) / Lag om nationella minoriteter och minoritetsspråk (2009:724)/ astu voihmaan 1 tammikuuta 2010. Yks suuri muutos tämän uuen lakisäätänön kansa oli muun muassa ette jokku uuet kunnat tulit hallintoaluheiksi suomenkielele, ensinki Määlarilaakson seuvula. Yksityisen oikeukset suomenkielele, saamenkielele ja meänkielele vahvistethiin. 1.2 Kansaliset minuriteetit ja Haaparannan kunta Haaparanta oon jonku aika tehny systemaattista työtä ette kehittää heän politiikkaa kansalisista minuriteetistä. Kunnanvaltuusto hyväksy Minuriteettipolittisen ohjelman joulukuussa 2004. Se reviteerathiin ensimäisen kerran 2010. Ohjelman päämäärä oon ollu ette nostaa esile aluheita Haaparannan kunnassa joitako tarttee kehittää, niin ette net laissa suojatut oikeuvet ja kunnan omat päämäärät totheutethaan ja vahvistavat kansalisitten minuriteetitten asentoa. Ohjelma oon aivan kansalisista minuriteetistä ja siinä jossako refereerathaan minuriteethiin niin se oon siis kansalisista minuriteettistä joistako oon kyse. Ohjelman totheuttaminen oon viimi vuosina aktiivisti seurattu ylös neuvotteluryhmältä minuriteettikielile. Johtajat ja politiikkerit oon olheet matkassa ryhmässä ette pittää dialookia. Aukenhaista remissikierostaki oon pietty ennen tätä ohjelman reviteerinkiä. Työ ohjelman kansa oon paljouvessa ollu velvolisuuksista jokka kunnala oon hallintoaluheena suomenkielele ja meänkielele. Tästä Haaparannan kunta saapii valtionavustusta jonka käyttöä ohjaa säätäntö (SFS 2009:1299, 8). Siinä kirjotethaan ette valtionavustusta oon tarkotettu käyttää niishiin lisäkostanukshiin joitako tullee kunnassa ja maakäräjässä yksityisitten oikeuksitten johosta, lain mukhaan, Laki kansalisista minuriteetistä ja minuriteettikielistä (2009:724) ja toimenpithoin ette tukea suomenkielen, meänkielen ja saamenkielen käyttöä. Kielilakiki (2009:600) joka astu voihmaan 1 heinäkuuta 2009, velvottaa. Sen mukhaan yhtheiskunnala pittää olla erityinen vastuu ette suojata ja edistää minuriteettikieliä ja ette sille joka kuuluu kansalisheen minuriteethiin pittää antaa maholisuuksia ette oppia, kehittää ja käyttää hänen miuriteettikieltä.
Kunnanvaltuusto pittää reviteerata ohjelmaa joka mandaattiperiuutin aikana ja tehjä net lissäykset ja/elikkä muutokset joitako tarttee. Ohjelma oon kansa suomenkielisessä versuunissa. Jos oon eroja/epäselvyyttä niissä eri versuunissa, niin se oon se ruottinkielinen versuuni joka jällaa. 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ Kieli oon tietenki tärkeä meile kaikile. Meän identtiteetti oon kiinitetty kiehleen. Se oon kielen kautta ko met ilmasemma meän tuntheita ja olema kontaktissa toisten kansa, koema ja käsitämmä meän ympäristöä ja eksistensiä. Kieli oon kansa kantaja meän kulttuuriperintheestä ja auvain joka aukassee ovet ette käsittää sen. Yks ehto ette ihminen saattaa kasuta ja kehittyä oon ette sitä hallittee kielen. Yhtheen laihiin se oon ehtona ette sattaa osalistua yhtheiskunnan keskustelhuun ja ette vaikuttaa. Haaparannan asukhaista oon suunile yks kolmasosa suomalaisia kansalaisia. Tarkkaa statistiikkaa henkilöistä jokka ossaavat suomenkieltä/meänkieltä ei ole. Statistiikasta mennee kuitenki lukea ette majuriteetilä asukhaista oon suomalainen tausta elikkä sitheet Suohmeen. Asukhaista oon suunile puolela ulkomaanlainen tausta (syntynheet ulkomaila, elikkä syntynheet Ruottissa ja molemat vanhuukset syntynheet ulkomaila). Praktiikassa kohta kaikila jokka kuuluvat tähhään ryhmään oon suomalainen tausta ja jos sitä aattelis ette nämät ossaavat joko suomenkieltä elikkä meänkieltä niin suuri osa asukhaista ossaa minuriteettikieliä. Sitä paitti niitä oon monta henkilöä, jollako oon statistisesti definieerattu ruottalainen tausta, mutta jokka ossaavat meänkieltä ja/elikkä suomenkieltä. Sen johosta, ko suurela osala asukhaista oon niin luja minuriteettirepresenttasuuni, se antaa erityisiä olosuhtheita ette kehittää minuriteetitten asentoa. Monet Haaparannala saattavat kokea ette minuriteetti oon majuriteetissä, kuitenki arkipäiväsissä tilantheissa. Jyrkkänä kontrastina suomenkieli ja meänkieli oon kuitenki loistanheet poijessaolola julkisuuesta. Eri syistä se saattaa vieläki olla niin ette kielikysymys pulariseeraa tuntheita puolesta elikkä vasthaan. Vaikka laki oon olemassa ja antaa oikeuksia minuriteetile niin lait oon kuitenki vain lakia. Ette oikeita menestyksiä kehityksessä pittää tapahtua niin atityytilä oon tärkeä rolli. Suostuvaisela ja hyväksyväiselä atityytilä oon ehtona respekti ja käsitys molemin puolin eri ryhmitten välilä, esimerkiksi eri lähtökohista ja tarpheista. Sen takia se oon tärkeätä ette neuvottelu/ dialooki toimii ja ette tietosuus kysymyksistä kasua. Se osa joka oli jo 2004 vuen ohjelmassa saattaa jatkossaki olla ylheinen ohjenuora: Monikielisyys ja monikulttuurinen ympäristö oon positiiviä ja niile Haaparannaan kunnassa asuville enämpi yhistäviä ko erottavia, esimerkiksi identtiteetile verrattuna muishiin aluheishiin. Tämä oon jotaki jostako pittää olla ylpeä. Meän kunta saattaa olla esimerkkinä kunka kielipolitiikkaa hoijethaan hyvälä laila ja kunnan eustajat pitävät eri yhtheyksissä toimia ampasatöörinä silloinki ko oon kyse (minuriteetti-)kieliasaioista.
3 NEUVOTTELU JA OSALISTUMINEN Kunta pittää valvoa ette laki totheutethaan ja ette net jokka halvaavat käyttää suomenkieltä elikkä meänkieltä saavat suulista palvelua ja ette yksityiset joilako oon asiata ja jokka niin vaativat saavat päätöksen ja päätösmutiveerinkin kirjotettuna käänöksennä. Kunta pittää jatkossaki karanteerata ette neuvottelut jatkuvat etableeratun neuvotteluryhmän raamin sisälä. Virkamiehet ja eustajat lautakunnissa velvotethaan tulheen neuvottelhuin ko ryhmä niin halvaa Neuvottelu pittää käsitellä valtionavustuksen käyttämistä kokohnaisuuessa. Neuvottelua pittää kehittää ette se sisältää kaikkia kansalisia minuriteettiä joilako oon representatiivi neuvottelupaartti jokka puhuvat minuriteetin eestä. Neuvottelua saattaa järjestää olemassaolevan neuvotteluryhmän raamin sisälä suomenkielele/ruottinsuomalaisile ja meänkielele/tornionlaaksolaisile, kuitenki huomihoonotettuna suomenkielen ja meänkielen eristysasemaa hallintoaluheena ja kunka valtionavustusta käytethään. Kunta pittää ottaa huomihoon minuriteettikielisiä ja niitten tarpheita ko se suunittellee ja totheuttaa palvelua; nähjä minuriteettikielet merittinä ko virkoja täytethään, jos sitä sattaa aatella ette henkilö tullee olheen töissä minuriteettikielisitten asukhaitten kansa. Ette huomioija maakäräjää, lääninhallitusta, polisia ja muita hallintovirastoja, matkhaan otettuna sentraalihallinot/-virastot, kielelisestä erilaisuuesta ja niistä johtuvhiin konsekvenshiin/ongelhmiin joitako oon kunnalisella aluheela Kunta pittää ekonoomisesti tukea minuriteettikieliorganisasuunia osalistumhaan seminaarissa ja konferensissä Kunta pittää tehjä yhtheistyötä muitten kunnitten ja virastoitten kansa; jakkaa omia kokemuksia/esimerkkiä ja ottaa oppia muilta
4 INFORMASUUNI Kunta pittää ottaa esile stratekiin kunka se meinaa tyytyttää minuriteettikielisitten informasuunitarpheita Kunta pittää aina ottaa huomihoon jos kysheessäolevaa informasuunia tarttee kääntää minuriteettikiehliin Kotisivut pitävät sisältää informasuunia minuriteetistä ja minuriteettikielistä ja kunnala pittää olla päämääränä ette kääntää suuriiman osan kotisivuista Kunta pittää jatkossaki kääntää dokymenttiä tarpheen mukhaan Kunta pittää suojata minuriteettikielisiä paikannimiä ja tehjä näkyviksi minuriteettikielet lissäämällä kylttiä ja muuta merkittemistä minuriteettikielilä Kunta pittää informeerata telefoonivastaajassa minuriteettikielilä Kunta pittää informeerata ja kouluttaa virkamiehiä ja luottamusvalittuja kansalisista minuriteetistä ja minuriteettikielilakisäätänöstä.
5 ESIKOULU JA KOULU Esikoulussa, pakolisissa koulumuotoissa ja vapaehtosissa koulumuotoissa järjestethään koulutusta oppilhaan äitinkielessä ja äitinkielelä dokymentin mukhaan Vägen till tvåspråkighet för de finskspråkiga eleverna / Tie kakskielisyytheen suomenkielisille oppilhaile Muile oppilhaile pittää tarjota maholisuuen ette oppia minuriteettikieltä oppilhaan valikoiman raamin sisälä Kunta pittää vuosittain järjestää informasuunikokkouksen vanhuuksille jossako net kertovat Haaparannan kunnan koulusysteemistä, maholisuuksista opetuksheen äitinkielelä, antaa taustainformasuunia ruottinsuomalaisesta ja tornionlaaksolaisesta kulttuurista, minuriteettikielilaista jnp ja säänölisissä kontaktissa vanhuuksitten kansa ilmottaa ja informeerata viimisestä faktasta ja tutkintotioista, antaa informasuunia minuriteettikielisille vanhuuksille ette kakskielisillä lapsila oon etu ko net osalistuvat opetuksheen äitinkielestä ja äitinkielelä joko kakskielisessä toiminassa elikkä ruottalaisessa luokassa jossako oon opetus ruottinkielessä toisena kielenä ja äitinkielenopetuksessa Kunta pittää järjestää lisäkoulutusta opettajille suomenkielessä ja meänkielessä niinku ruottinsuomalaisessa ja tornionlaaksolaisessa kulttuurissa Kunta pittää järjestää teemaviikoja esikoulussa ja koulussa monikielisyyestä, ruottinsuomalaisesta ja tornionlaaksolaisesta kulttuurista Kunta pittää satsata revitaliseerinkitoimenpithoin meänkielele
6 KULTTUURI JA VAPA-AIKA Minuriteetile pittää karanteerata maholisuuksia kvalitatiivisesti hyvhään kulttuuritarjonthaan ja luomismaholisuukshiin omala kielelä Kunta pittää ko se jakkaa ulos rahotuksia föreninkille ja tapahtumille ottaa huomihoon minuriteetitten tarpheet Kunta pittää tutkia maholisuuksia ette hakea erityistukea Valtion kulttuurineuvokselta Kunta pittää aktiivisti edistää kakskielisiä kulttuuriaktiviteettiä Kunta pittää paremin tehjä näkyviksi kulttuuritarjontaa minuriteettikielilä Haaparanta-Torneå-Kemi aluheela
7 VANHUUSTEN- JA VAMMASHUOLTO Palvelua minuriteettikielilä pittää karanteerata kaikissa vanhuusten- ja vammashuolon kontturissa ja institysuunissa Joka hallintokontturissa sentraali informasuuni ja tiot pitävät olla käänettynä minuriteettikiehliin Kunta pittää aktiivisti ottaa selvile jos vanheemat minuriteettikieliset halvaavat palvelua omala kielelä ja tarjota sitä niile jokka halvaavat Kunta pittää järjestää päiväkeskustaa vanheemille ja vammasille sielä jossako oon toimintaa heän omala kielelä Kunta pittää yhessä föreninkitten kansa järjestää informasuunikokkouksia minuriteettikielilä kunnan tulevista plaanista, vähhiinthääns kerran vuessa Kunta pittää eri asiakysymyksissä jokka koskevat minuriteettikielisiä vanheempia ja vammasia ottaa huomihoon jos föreninkit saattavat toimia remissi-instansina kysymyksessä
8 SOSIAALIPALVELU- INDIVIITI JA PEREHUOLTO Kunta pittää informeerata palvelusta minuriteettikielilä Kunnala pittää olla maholisuus antaa palvelua asiakhaale hänen omala kielelä Kunta pittää edistää henkilökunnan lisäkoulutusta ja vaihtotoimintaa (raja- )kunnitten kansa Kunta pittää nähjä minuriteettikieliä merittinä ko otehaan töihiin henkilökuntaa sosiaalipalvelhuun