MINURITEETTIKIELIOHJELMA 2010

Transkriptio

1 MINURITEETTIKIELIOHJELMA 2010 Hyväksytty kunnanvaltuustolta , ^ 8

2 SISÄLTÖ Sivu 1 TAUSTA 1 2 HIELEN MERHITYKSESTÄ 2 3 NEUVOTTELU JA OSALISTUMINEN 4 INFORMASUUNI 4 5 ESIKOULU JA KOULU 5 6 KULTTUURI JA VAPA-AIKA 7 VANHUUS- JA VAMMAISHUOLTO 8 SOSIAALIPALVELU, INDIVIIDI- JA PERHE HUOLTO 8

3 1(8) i TnusTn 1.1 Valtion minuriteettipolitiikka Valtiopäivät otti päätöksen joulukuussa 1999 kansalisesta minuriteettipolitiikasta. Päätöksen kautta saamelaiset, ruottinsuomalaiset, tornionlaaksolaiset, roomit ja juutalaiset tunnustethiin kansalisiksi minuriteetiksi ja saamenkieli, suomenkieli, meänkieli, romani chib ja jiddisch salt minuriteettikielistaattyksen. Näistä kielistä saamenkielelä, suomenkielelä ja meänkielelä oon histoorialinen aluheelinen perusta, joka hallituksen mukhaan tarkottaa ette näitten kielitten puoleesta vaaithaan pitemälle meneviä toimia. Suomenkielen ja meänkielen osalta hallintoaluheet jossako minuriteettikielilaki jällaa oon Jällivaaran, Kirunan, Pajalan, Matarengin ja Haaparannan kunnat. Yks uusi Laki kansalisesta minuriteetistä ja minuriteettikielistä (Lag om nationella minoriteter och minoritetsspråk) (2009 :724) oon astunu voihmaan 1 tammikuuta Yks isö muutos tämän uuen lagin mukhaan oon muun muassa ette hallintoalue suomenkielele laajenethaan 18 uutheen kunthaan, ensinki Määlarilaakson aluheela. Suomenkielele, saamenkielele ja meänkielele vahvistethiin kansa oikeuet yksityiselle. Yks uusi kielilaki (2009:600) astu kansa voihmaan 1 heinäkuuta Sen mukhaan yhteiskunnala pittää olla erityinen vastuu ette suojata ja edistää nänä kieliä ja ette sille joka kuuluu kansalisheen minuriteethiin pittää antag maholisuus ette oppia, kehittää j a käyttää ommaa minuriteettikieltä. Mitten kansalisitten minuriteetitten oikeus ette saattaa käyttää ommaa kieltä oon tärkeä osa kansanvälisestä suojasta ihmisoikeuksista. Ruotti oon saanu kritikkaa slitfä k^.^nka het nouvattavat heän velvolisuuksia ette suojata minuriteettiä ja minuriteettikieliä. Näilä kahela uuela laaila hallhus oon halunu varmistaa pareman nouattamisen heän velvolisuuksista. 1.2 Haaparannan kunnan minuriteettipolitiikka Kunnanvaltuusto hyväksy Minuriteettipolittisen ohjelman joulukuussa Tarkotus oli ette kartottamisen kautta, kysheessä olevasta tilantheesta ja spesifiseeraamalla ongelmat nostag esile net aluheet, jossako net ruottinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset (meänkieliset) minuriteetit tykkäävät ette kehitystä tarttee Haaparannan kunnassa. Ohjelmassa esitethiin konkreettiä toimia, joilako minuriteetitten tilanetta saatethaan parantaa. Ohjelman kokohnainen päämäärä oli ette se laittaa pohjan siiheen kunka minuriteetitten tilanetta kunnassa kehitethään, Hein ette Het laaissa suojatut oikeuet ja kunnan ornat tavoitheet totheutethaan ja ette minuriteetitten asentoa vahvistethaan. Ohjelman ensimäinen ylösseuraus ja reviteerinki tehthiin lokakuun 2008 ja elokuun 2009 välisennä alkana, yhtheistyössä minuriteettikieliorganisasuunitten ja hallintojen korkeimitten j ohoitten kansa, Hein kirj alisesti ko kokkouksilla. Kurman minuriteettikielikäsitteliä oon sen j älkhiin koonu yhtheen keskustelut j a uuet toimiehotukset uutheen ohj elhmaan. Työkieli oon ollu suomenkieli. Joka lautakunnala oon vastuu ette Het ohjelmassa päätetyt toimit totheutethaan ja kirjotethaan sisäle hallinoitten toimintaplaahniin. Kunnanvaltuusto pittää reviteerata ohjelman joka mandaattiperiuutin alkana ja tehjä Het lissäykset ja /elikkä muutokset joitako tarttee. Ensimäisen reviteerinkin pittää tehjä syksylä Ohjelma oon kansa suomenkielisessä

4 Z^s) versuunissa. Jos oon eroja/kakskäsityksiä niissä ert versuunissa, niin se ruottinkiehliinen versuuni jällaa. 2 HIELEN MERKITYK SESTÄ Se oon päivänselvä kunka tärkeä kieli oon meile kaikile. Meän identtiteetti oon siottu kiehleen. Kielen kautta met näytämä meän tuntheet ja olema kontaktissa toisten kansa, koema ja käsitämmä meän ympäristön ja eksistensin. Kieli oon kansa kantaja meän kulttuuriperinöstä j a auvain j oka aukassee ovet sen käsityksheen. Yks edelytys ette ihminen saattaa kasuta j a kehittyä oon ette se hallittee kielen. Yhtheen laihiin se oon edelytys ette sitä saattaa osalistua yhtheiskuntadebathiin j a vaikuttamisheen: Haaparannala assuu henkilöä ( ). Näistä oon 2873 suomen kansalaista (28 %). Tarkkaa statistiikkaa henkilöistä jokks ossaavat suomenkielt" meänkieltä ei ole. Statistiikasta saattaa lukea ette majuriteetilä asukhaista oon suomalainen tausta elikkä sitheitä Suohmeen. Asukhaista 5107, sils puolela, oon ulkomaanlainen tausta (syntyny ulkomaila elikkä syntyny Ruottissa ja molemat vanhuukset syntynheet ulkomaila) Käytänössä kokta kaikila, j okka kuuluvat tähhään ryhmään, oon suomalainen tausta j a j os sitä uskoo ette närnät henkilöt ossaavat joko suomenkieltä elikkä meänkieltä, niin suuri osa asukhaista ossaa minuriteettikieliä. Sitä paitti oon monta henkilöä, joilako oon statistisesti definierattu ruottalainen tausta, muffs j okka ossaavat meänkieltä j a/elikkä suomenkieltä. Sen johosta ko asukhaista oon niin suuri määrä minuriteettiä se oon päivänselvä ette se laittaa erityisiä olosuhtheita ette kehittää minuriteetitten asentoa. Moni saattaa Haaparannala kokea ette minuriteetti oon majuriteetissä, kuitenki arkipäivälisissä tilantheissa. Suurena kontrastfinns niin suomenkielt j a meänkieli oon kuitenki pitkhään loistanheet näkymättöminnä julkisuuessa. Eri syistä se saattaa vieläki olla niin ette kielikysymys polariseeraa tuntheita puolesta ja vasthaan. Tosiasia oon kuitenki ette valtiovalta oon vahvistannu suomenkielen ja meänkielen asenon kansalisinnä minuriteettikielinä erityisillä staattyksillä ja kielitten käyttäj fillä oon selvät oikeuet. Laait oon kuitenki "vain" laait. Ette oikeat eistymiset kehityksessä saattavat tapahtua niin atityytilä oon tärkeä merkitys. Myötämielinen ja hyväksyvä atityyti oon ektons moleminpuoliselle kunnioittamiselle ja käsittämiselle ert ryhmitten välilä esimerkiksi ert lähtökohista ja tarpheista. Sen takta se oon tärkeä ette neuvottelu/dialoogi toimii ja ette tiolisuus kysymyksistä lissäin Se osa joka öli jo 2004 vuen ohjelmassa saattaa eessäkipäin olla ylheinen ohjenuora: Monikielisyys ja se monikulttuurinen ympäristö oon positiiviä ja niile jokks asuvat Haaparannan kunnassa net oon enämpi yhistaviä ko erottavia, esimerkiksi identtiteetile verrattuna muishiin aluheishiin. Tämä oon jotaki jostako oon syy olla ylpeä. Meän kunka saattaa olla esimerkki sittfä kunka kielipolitiikkaa ho^ethaan hyvälä lalla ja kunnan eustajat pit 'avät, ert yhtheyksissä, toimia ambasadöörinä mitä koskee (minuriteetti )kieliasioitaki. Tämä ohjelma oon tehty ja hyväksytty julkiselta hallinolta (Haaparannan kunta), jossako viralinen orgaani pannee ylös päämäärät j a päättää toimista kunka päämäärät totheutethaan. Sinänsä tämä oon oikein tärkeä osa ja parantas minuriteetitten asentoa. Metlä oon kuitenki kaikila vastuu ette kehitys eistyy.

5 3(8) 3 NEUVOTTELU JA OSALISTUMINEN Päätetyt PAAMAARAT 2004: Kanta pittää huolehtia gitte minuriteettikieliset aina saavat palvelun niilä kielilä ko net halvaavat. Ette saaj a maakäräj ät, läänihallituksen, poliisin j a muut hallintovirastot, keskushallinon/- virastoitten mukhaan luettuna (2010), ottamhaan huomihoon sen kielelisen erilisyyen ja siittä johtuvat konsekvensit/ongelmat joitako oon kannan aluheela Päätetyt toimet 2004: Kanta pittää ottaa huomihoon minuriteettikieliset jamitten tarpheet ko se suunittellee ja totheuttaa palvelua; kattoa minuriteettikielet meriittinä ko jollekki annethaan virka, jos sitä uskoo gitte se henkilö tullee olheen töissä minuriteettikielisitten asukhaitten kansa. Kanta pittää vaikuttaa muita hallintovirastoja, niin gitte minuriteettikieliset saavat.palvelua sillä kielelä ko net.halvaavat. Vaikuttaa suohraan valtiotaki, niin gitte se omalta kohalts ottas vastuuen ja omitten virastoitten vastuuen työssä gitte vahvistaa minuriteettiä (2010) Vaikuttaa valtiota gitte saaja enämpi resyrsia gitte totheuttaa eri toimia jokks parantavat minuriteetitten asentoa. Päätetyt toimet 2010: Kanta pittää vähhiinthään kaks kertaa vuessa järjestää kokkoukset minuriteettikielikäsittelijän ja - organisasuunitten kansa Kanta pittää niin kauas ko oon maholista neuvotella minuriteetitten eustaj itten kansa kysymyksissä jokks koskevat heitä ja joka lautakunta pittää heän omala aluheela vastata neuvottelusta Kanta pittää julkisesti osalistua, juhlimisessa ittenäisyyspäivästä korkeiman johtokunnan jäsenillä, suunittelussa ja totheuttamisessa järjestelmää ekonoomisesti Kanta pittää ekonoomisesti tukea minuriteettikieliorganisasuunia osalistumhaan seminaarhiin ja konferenshiin Kanta pittää, neuvotella muitten kunnitten ja virastoitten kansa; jakkaa tietoja omista kokemuksista/esimerkistä ja ottas oppia muilta

6 4(8) 4 INFORMASUUNI Päätetyt toimet 2010: Kunta pittää ottaa esile strategian siittä kunka se meinaa ty^ytyttää minuriteettikielisitten informasuunitarpheet Kunta pittää aina hunteerata jos kysheissä olevaa informasuunia tarttee kääntää minuriteettikiehliin Kotisivut pitävät sisältää informasuunia minuriteetistä j a minuriteettikielistä j a kunnala pittää olla tavoitheena ette kääntää suuriiman osan kotisivuista Kunta pittää jatkaa kääntämhään dokymenttiä tarpheen mukhaan Kunta pittää suoj ata minuriteettikielisiä paikannimiä j a tehj ä näkyviksi minuriteettikielitten matkassaoloa lissäämällä kylttiä ja muita merkkiä minuriteettikielilä Kunta pittää informeerata telefooninvastaajassa minuriteettikielilä Kunta pittää informeerata ja kouluttaa virkamiehiä ja luottamusvalittuja kansalisista minuriteetistä j a minuriteettikielilakisäätänöstä

7 5(8) 5 ESIKOULU JA KOULV Päätetyt PAAMAARAT pitkäle aijale 2004: Esikoulussa, niissä pakolisissä koulumallissa ja niissä vapaehtosissa koulumallissa pittää tehjä aktiiviä työtä niin ette minuriteettikielisille oppilhaile annethaan maholisuuen tulla kakskielisiksi ja ette se oms kulttuurinen identtiteettija kieli kehittyvät (2010) Muile oppilhaile pittää tarjota maholisuuen ette oppia minuriteettikieliä oppilhaan valikoiman rasmin sisälä.päätetyt PÄÄMÄÄRÄT lyhykäisele aijale 2004: Esikoulussa, niissä pakolisissä koulumallissa ja niissä vapaehtosissa koulumallissa järjestethään opetus niin oppilhaan äitinkilessä ja äitinkielelä dokymentin mukhaan "Vägen till tvåspråkighet förde finskspråkiga eleverna" Päätetyt toimet 2004: Kunta pittää antag aktiiviä informasuunia minuriteettikielisille vanheemille hyöystä kakskielisille lapsile ette osalistua opetuksheen äitinkielessä ja äitinkielelä jopa siinä kakskielisessä toiminassa elikkä ruottalaisessa luokassa jossako oon koulutus ruottinkielessä toisena kielenä ja äitinkielenopetuksessa. Kunta pittää joka vuosi järjestää informasuunikokkouksen vanheemille, jossako net selittävät Haaparannan kunnan koulusysteemistä, maholisuuksista opetuksheen äitinkielelä, antag taustainformasuunia ruottinsuomalaisesta ja tornionlaaksolaisesta kulttuurista, minuriteettikielilaaista jnp ja säänölisissä kontaktissa vanheemitten kansa ilmottaa ja informeerata viimisistä tioests ja tutkintotuloksista Kunta pittää järjestää lisäkoulutusta opettajoile, suomenkielessä ja meänkielessä sekä ruottinsuomalaisessa ja tornionlaaksolaisessa kulttuurissa Kunta pittää esikoulussa ja koulussa järjestää teemaviikkoja monikielisyyestä, ruottinsuomalaisesta ja tornionlaaksolaisesta kulttuurista Kunta pittää tukea, lohuttaa ja kehittää sitä yhtheistyötä joka oon käynissä kouluitten välilä provinsessä sekä vaikuttaa ette opettajat ja oppilhaat kohtaavat ja ette opettaja- ja oppilasvaihtoja tullee käynthiin Päätetyt toimet 2010: Kunta pittää lisätä ja tehjä paremaksi heän informasuunin vanheemille Oppilhaila oon maholisuus valikoij a Marielundin kakskielistä koulunkäyntiä, kokohnaans suomenkielistä koulunkäyntiä Torniossa elikkä opetusta äitinkielessä muissa kouluissa Haaparannala Tavoite Marielundikoulun kakskielisellä opetuksella oon ette oppilhaat j älkhiin ko net oon kulkenheet koulun valhmiiksi hallittevat kummakki kielet yhtä hyvin ja ette net sillä lalla saavat maholisuuen hakes jymnaasihaan Ruottissa elikkä Suomessa Kunta pittää regleerata vasitun vastuuen rehtorille ette vuosittain raporteerata Minuriteettikielenkäsittelijälle niistä toimista jokks oon tehty ette totheuttaa tätä ohj elmas j a muuta mitä oon tehty minuriteetile

8 6(8) 6 KULTTUURI JA VAPA-AIKA Päätetyt PAAMAARAT 2004: Minuriteetile pittää garanteerata maholisuuen laatulisesti hyvän kulttuuritarjonan ja maholisuuen luomisheen omala kielelä Päätetyt toimet 2004: Kunta pittää antaa staattyksen minuriteettikieliföreninkille ette ölla neuvonantaj finna instansina ko kulttuuritoimintaa suunitelthaan Kunta pittää, ko j aethaan ulos rahotusta föreninkille j a tilaisuuksille, ottaa minuriteetitten tarpheishiin huomiota Kunta pittää tutkia maholisuuksia ette hakea erikoistukea valbon kulttuurineuvostosta Kunta pittää kansanvälisellä yhtheistyölä tukea minuriteetitten staattystä Kunta pittää edistää aktiivisiä kakskielisiä kulttuuriaktiviteettiä Kunta pittää tehjä Haaparannan keskuspaikaksi ruottinsuomalaiselle museoyhtheistyöle ja paikaksi tulevaiselle minuriteettimuseolle Päätetyt toimet 2010: Kunta pittää omassa toiminassa ottaa huomihoon kulttuuritarjontaa minuriteettikielilä Kunta pittää paremin tehjä näkyväksi kulttuuritarjonan minuriteettikielilä Haaparanta- Tornio-Kemi aluheela Kunta pittää nostaa asfan Ruottin- Suomalainen musen/minuriteettimuseo kansaliseksi kysymykseksi ja tehjä sen eestä työtä

9 7 VANHUUS- JA VAMMAISHUOLTO Päätetyt PAAMAARAT 2004: palvelua minuriteettikielilä pittää garanteerata jokhaisessa vanhuuen- ja vammaistenhuolon kontturissa/institysuunissa. Joka hallintokontturissa sentraaliinformasuuni ja neuvot pitävät olla käänetyt minuriteettikiehliin Päätetyt toimet 2004: Kunta pittää aktiivisesti tutkia jos vanheemat minuriteettikieliset halvaavat palvelua omala kielelä ja tarjota sitä niile jokka sen halvaavat Kunta pittää kartottaa yksinasuvat ykskieliset ja mitten palvelutarpheet Kunta pittää yhessä minuriteettikieliföreninkitten kansa tutkia maholisuuksia ette rekryteerata kontaktihenkilöitä vapaehtostyöhöön Kunta pittää järjestää päiväkeskuksia vanheemille ja vammaisille josssako oon toimintaa heän omala kielelä Kunta pittää tutkia maholisuuet Tornlon kaupunkin kansa ette j ärj estää kulttuuritarj ontaa suomenkielelä Kunta pittää yhessä föreninkitten kansa j ärj estää informasuunikokkouksia minuriteettikielilä kunnan tulevista suunitteluista, vähhiinthään kerran vuessa (2010) Kunta pittää, eri asiakysymyksissä jokka koskevat minuriteettikielisiä vanheempia ja vammaisia, ottaa huomihoon jos föreninkit pitävät toimia remissiinstansina kysymyksessä Kunta pittää antaa maholisuuen minuriteettikieliföreninkile ette osalistua ko suunitelthaan kulttuuritilaisuuksia Päätetyt toimet 2010: Kunta pittää vaikuttaa maakäräjää (terhveyskeskustaa) niin ette palvelu ja informasuuni tulevat paremaksi minuriteettikielilä. Tämä koskee erityisesti palvelua jossako oon kyse suhtheesta lääkärin- potihlaan välilä esimerkiksi psykiatriissä, jossako se kielelinen käsitys oon erityisen tärkeä j a j ossako tulkinkäyttö (3 : as paartti) oon hankala

10 8 (8) 8 SOCIAALIPALVELU - INDIVIIDI - JA PERHEHUOLTO Päätetyt PAAMAARAT 2004: Minuriteettikielisitten tarpheet huomioithaan suunittelussa ja totheuttamisessa sosiaalipalvelusta ja rahotusta tähhään myönethään politiikalta Päätetyt toimet 2004: Kunta pittää informeerata palvelusta minuriteettikielilä Kunta pittää varsin pystyä anthaan palvelua asiakhaale asiakhaan omala kielelä Kunta pittää edistää persunaalin j atkokoulusta j a vaihtelutoimintaa (raja-) kunnitten kansa Kunta pittää nähjä minuriteettikielet meriittinä ko se ottaa persunaalia työhöön sosiaalipalvelhuun