SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN

1 SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN Hirvensalmi, Kangasniemi. Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala 10.11.2011/päivitys 19.9.2013

2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ... 4 1.1. Perustoimeentulotuki... 4 1.2. Täydentävä toimeentulotuki 4 1.3. Ehkäisevä toimeentulotuki.. 4 1.4. Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta 5 1.5. Toimeentulotuen myöntäminen takautuvasti.. 5 2. PERUSOSA 5 2.1. Perusosan alentaminen... 5 2.2. Perusosa erityistilanteissa.. 6 3. TULOT JA VARAT.. 7 3.1. Tulojen huomioiminen takautuvasti ja tulojen jaksottaminen... 7 3.2. Työttömyysetuudet 7 3.3. Veronpalautus. 8 3.4. Satunnaiset tulot. 8 3.5. Alaikäisen tulot ja varat.. 8 3.6. Omaisuus 9 3.7. Työmatkakustannukset.. 9 3.8. Ulosoton vaikutus tuloihin 9 4. MENOT. 9 4.1. Tositteet.. 10 4.2. Asumismenot. 10 4.2.1. Kohtuulliset asumiskulut 10 4.2.2. Sähkölaskujen kohtuullistaminen taloussähkön osalta 10 4.2.3. Muut asumismenot.. 11 4.2.4. Takuuvuokra / vakuusmaksu.. 12 4.2.5. Muuttokustannukset 13 4.2.6. Vanhempiensa taloudessa asuvien 18 -vuotta täyttäneiden asumismenojen huomioiminen 13 4.3. Terveydenhuoltomenot.. 13 4.3.1. Sairaalahoito 13 4.3.2. Terveyskeskus- /päivystys- /poliklinikkamaksut.. 13 4.3.3. Fysikaalinen hoito.. 14 4.3.4. Hammashoito. 14 4.3.5. Silmälasit 14 4.3.6. Reseptilääkkeet 14 4.3.7. Terveydenhuollon matkat.. 15 4.4. Täydentävän toimeentulotuen menot..15 4.4.1. Huonekalut ja muut kodin tarvikkeet. 15 4.4.2. Lasten tarvikkeet ja - harrastusmenot..15 4.4.3. Yleinen, ylimääräinen tuki.. 16 4.4.4. Romanihame... 16 4.4.5. Hautauskustannukset...16 4.4.6. Lasten luonapidot... 17 4.4.7. Opiskelu. 17 4.5.8. Muita täydentävän toimeentulotuen menoja.. 19 4.5.9. Maahanmuuttajat.. 19

3 5. ALLE 18-VUOTIAAT ITSENÄISESTI TOIMEENTULOTUKEA HAKEVAT.20 6. PERINTÄ...21 Liitteet Liite 1 Eu-kansalaisten toimeentulotuki...22

4 1. YLEISTÄ Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuki perustuu toimeentulotuesta annettuun lakiin (1412/1997) ja asetukseen (66/1998) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön Toimeentulotukioppaan (2007:11 ja 2013:4) ohjeisiin ja niihin myöhemmin tehtyihin muutoksiin. Ohjeiden tarkoituksena on korostaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista kunnassa. Nämä ohjeet eivät rajoita työntekijän oikeutta harkintaan päättäessään henkilön tai perheen oikeudesta toimeentulotukeen. Toimeentulotuki jakautuu perustoimeentulotukeen (perusmenot) ja täydentävään toimeentulotukeen (erityismenot). Ehkäisevää toimeentulotukea henkilön ja perheen sosiaalisen turvallisuuden ja toimintakyvyn edistämiseksi ja ylläpitämiseksi voidaan myös myöntää. 1.1. PERUSTOIMEENTULOTUKI (ToTuL 7 a ja 7 b ) Perusosa (ToTuL 7 a ) sisältää ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot, asioimismatkoista aiheutuvat menot, sanomalehden tilausmaksu, puhelin- ja internet-maksut, harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot ja jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Muut perusmenot (ToTuL 7 b ) sisältää asumismenot, taloussähkön, kotivakuutusmaksun ja vähäistä suuremmat terveydenhoitomenot. 1.2. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI (ToTuL 7 c ) Täydentävänä toimeentulotukena otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat muut kuin perustoimeentulotuessa huomioitavat asumisesta aiheutuvat menot (mm. muuttokustannukset, takuuvuokra), lasten päivähoitomenot sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat toimeentulotuen turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Täydentävän toimeentulotuen menoja ovat esimerkiksi yksityisen päivähoidon maksut, muuttokustannukset, vuokravakuus/takuuvuokra, lasten tarvikkeet ja harrastusmenot, sänky ja ruokapöytä, välttämättömät hautauskustannukset, lasten tapaamiskulut, ammattiliittojen perimät jäsenmaksut, edunvalvonnan palkkio ja tilintarkastusmaksu ja opintolainan korot. 1.3. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI (ToTuL 13 ) Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta

5 toimeentulotuesta. Ehkäisevä toimeentulotuki on riippumaton siitä, onko henkilö tai perhe oikeutettu toimeentulotukilain 1 :n 1 momentin tarkoittamaan toimeentulotukeen eli ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää myös tilanteissa, joissa henkilöllä tai perheellä ei toimeentulotukilaskelman perusteella ole oikeutta varsinaiseen (perus- ja täydentävä toimeentulotuki) toimeentulotukeen. Ehkäisevän toimeentulotuen perusteista päättää kunta. 1.4. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄÄ OLESKELUKUNTA (ToTuL 14 ) Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta. Tuki voidaan myöntää myös Poste Restante -osoitteessa asuvalle, mutta hänen tulee osoittaa todellinen oleskelunsa paikkakunnalla. Toimeentulotuki on oleskelukunnan meno myös silloin, kun asiakkaan kotikunta on toinen yhteistoiminta-alueen kunta. Hoivakotiasumisessa ja vastaavassa oleskelukunnaksi katsotaan kunta, missä hakijan asuminen on pitkäaikaista ja vuokrasuhteessa tapahtuvaa. Jos toimeentulotuen tarve on jatkuvaa, on asiakasmaksua tarkistettava 3 kk:n aikana. 1.5. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN TAKAUTUVASTI (ToTuL 15 ) Toimeentulotukea voidaan myöntää takautuvasti erityisestä syystä toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin. Tavallisimpia syitä takautuvan toimeentulotuen käsittelemiseksi ovat vuokrarästit tai sähkölaskurästit. Hakemisen tulee kuitenkin tapahtua kohtuullisessa ajassa, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa alkuperäisen laskun erääntymisestä. Laskuja ei käsitellä maksumuistutusten eräpäivien mukaisesti. 2. PERUSOSA Perusosan rakenne on seuraava: Ravintomenot 49 % Vaate- ja jalkinemenot 9 % Informaatiomenot 20 % Vähäiset terveydenhoitomenot 3 % Muut jokapäiväiset menot 19 % 2.1. PERUSOSAN ALENTAMINEN (ToTuL 10 ) Perusosaa voidaan alentaa 20 % jos henkilön toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt tarjotusta työstä, työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai kuntouttavasta työtoiminnasta, jos henkilö on ilman pätevää syytä kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen tai jos hän ilman pätevää syytä on keskeyttänyt kuntouttavan työtoiminnan tai muun työllistymistä edistävän toimenpiteen. Perusosaa voidaan alentaa myös, jos työnhaun voimassaolossa on toistuvasti katkoksia. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään 2 kk kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Jos henkilö on toistuvasti kieltäytynyt ilman perusteltua syytä edellä mainituista toimenpiteistä,

6 voidaan perusosaa alentaa 40 %. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään 2 kk kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Jos perusosaa alennetaan, sen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista, asiakkaan kanssa suunnitelma toiminnasta hänen itsenäisen suoriutumisensa edistämiseksi. Mikäli asiakas ei toimi suunnitelman mukaisesti, voidaan perusosan alentamista jatkaa suoraan lopettamatta alentamista välillä. Perusosan alennus on perusteltava toimeentulotukipäätöksessä. 2.2. PERUSOSA ERITYISTILANTEISSA Vauvan perusosa lasketaan syntymäpäivästä alkaen. Kuitenkin, mikäli vauva jää sairaalaan, toimitaan perusosan sairaalassaolopäivien mukaan annetun perusosaohjeen mukaisesti. Asunnottoman perusosaksi huomioidaan pääsääntöisesti yhteistaloudessa asuvan perusosa, mikäli asiakas ei pysty luotettavasti osoittamaan asuvansa/oleskelevansa tosiasiallisesti yksin. Asunnottomilta/Poste Restantessa asuvilta tulee pyytää hakemuksen liitteenä selvitys osoitteista, missä he yöpyvät. Asiakkaalla on velvollisuus antaa asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot (ToTuL 17, Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 12 ). Sairaala-/laitoshoidossa olevan asiakkaan perusosa on yli 14 vrk:n hoitojakson ajalta 51 % perusosasta koko sairaanhoitojakson ajalta. Kuukauden vaihtuminen ei vaikuta jakson laskemiseen. Jos laitoksessa olo tiedetään etukäteen, huomioidaan se perusosassa. Päivä- tai yösairaalassa olevan asiakkaan perusosaa vähennetään ko. päiviltä 30 %. Asunnottomalla käyttövara/pv sairaalassaolopäivinä/yli 14 vrk (vuonna 2013 käyttövara on 99e/kk). Vankilasta saatava ylläpito on vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Vankilassa olevalle voidaan myöntää käyttörahaa samoin perustein kuin pitkäaikaislaitoshoidossa olevalle eli käytännössä korkeintaan 99 /kk. Päätöstä tehtäessä huomioidaan vangin muut tulot. Palvelutalossa asuvien on mahdollista saada toimeentulotukea lähinnä sairauskuluihin. Palvelutaloja on mielenterveys- ja päihdehuollon asiakkaille, vanhuksille ja eräille muille erityisryhmille. Oikeus toimeentulotukeen kartoitetaan palvelusopimuksen perusteella ja huomioitavissa, pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon palvelujen mukaisissa sairauskuluissa käytetään omavastuuosuutta. Vanhusten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa olevien käyttövara on 170 /kk. Käyttövara 170e/kk kattaa toimeentulotuen perusosaan sisältyviä menoja, kuten käsikauppalääkkeet, hygieniamenot yms. Käyttövarat eivät kata terveydenhoitomenoja muutoin kuin toimeentulotuen perusosaan sisältyvien menojen osalta. Jatkuvan toimeentulotuen sijaan tulee asiakasmaksua alentaa 3 kk:n kuluessa.

7 3. TULOT JA VARAT Tulona otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Myös varat huomioidaan (esim. säästöt, osakkeet, kesämökki). Tukeen eivät vaikuta omassa käytössä oleva omistusasunto, asunnon irtaimisto ja työvälineet. Tuloina ei huomioida (ToTuL 11 ) mm. kuntouttavan työtoiminnan toimintarahaa, työttömyysturvalaissa tarkoitettua kulukorvausta, eläkkeensaajan hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea tai äitiysavustusta. Näitä tuloja ei huomioida myöskään takautuvilta osin, vaikka maksettava summa muodostuisi huomattavaksi. Hoitotuki ja vammaistuki kuitenkin kattavat sairaudesta tai vammasta aiheutuvia menoja. Toimeentulotuessa huomioidaan näitä menoja vain etuuden ylimenevältä osalta. Asiakkaan lasten tileillä olevia varoja, mikäli ne on saatu lahjoituksena (esim. rippilahjat), ei oteta tulona huomioon 800 asti. Jos varoja kuitenkin käytetään perheen elatukseen, huomioidaan ne näiltä osin käytettävissä olevina varoina. Aikuisen tilin saldorajana voidaan pitää 400 eli ylimenevä osuus huomioidaan käytettävissä olevina varoina. Nettoansiotuloista vähennetään 20 %, enintään kuitenkin 150 /kotitalous. 3.1. TULOJEN HUOMIOIMINEN TAKAUTUVASTI JA TULOJEN JAKSOTTAMINEN Ansiotulon vyöryttämistä monta kuukautta maksuajankohdan jälkeen ei voida pitää kohtuullisena. ToTuL 15 3 momentti: Sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon jos tukea haetaan päätöstä seuraavien 2 kalenterikuukauden aikana, jollei sitä ei voida pitää kohtuuttomana. Tukea myönnettäessä on asiakkaalle ilmoitettava mahdollisuudesta huomioida ko. tulo taannehtivasti. Suurten kertaluonteisten tulojen aiheuttama tulonylitys voidaan jaksottaa usealle kuukaudelle. Suuria kertaluontoisia tuloja ovat esimerkiksi lomaraha, eroraha, perintö, omaisuuden myynnistä saadut tulot ja veikkausvoitot. Tavanomaisten ja säännöllisten tulojen aiheuttamaa tuloylitystä ei pääsääntöisesti siirretä seuraavalle kuukaudelle. Tapauskohtaista harkintaa voidaan käyttää. 3.2. TYÖTTÖMYYSETUUDET Työttömyyspäiväraha/työmarkkinatuki jaetaan kuukausittaisiin eriin käyttämällä kerrointa 21,5 sen jälkeen, kun asiakas on tosiasiallisesti saanut kaksi täyttä työttömyysetuuserää saman kalenterikuukauden aikana. Jos kahden erän maksu tapahtuu ensimmäisen kuuden asiakkuuskuukauden aikana, kerrointa ei oteta käyttöön. Kerrointa ei myöskään oteta käyttöön, ellei asiakas ole ollut

8 toimeentulotukiasiakkuudessa kahden erän maksukuukautena. Kertoimen käyttö loppuu, kun työttömyyspäivärahan maksaminen katkeaa etuuden vaihtuessa tai karenssin vuoksi tai mikäli toimeentulotukiasiakkuus katkeaa vähintään kahden kuukauden ajaksi. Kertoimen käyttö ei katkea tilanteessa, jolloin asiakas siirtyy ansiosidonnaiselta päivärahalta työmarkkinatuelle ja saa työttömyyskorvaukset yhteensä 20 päivältä. Sinä kuukautena, kun maksussa on sekä ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa että työmarkkinatukea, tulo huomioidaan ilman kerrointa. Kertoimen käyttö jatkuu seuraavasta kuukaudesta alkaen. Työttömyysetuuden korotusosaa ja kulukorvausta ei huomioida tulona. 3.3. VERONPALAUTUS Tulona huomioidaan se osa veronpalautuksesta, jonka asiakas todellisuudessa saa käyttöönsä. Jos veronpalautus on ulosoton kohteena tai sillä kuitataan verovelkoja, tulee asiakkaan toimittaa tästä tosite. Mikäli asiakas on ollut toimeentulon saajana vuoden, jätetään veronpalautuksesta huomioimatta tulona 90 /aikuinen ja 50 /lapsi. 3.4. SATUNNAISET TULOT Satunnaisina tuloina otetaan huomioon mm. otetut pikavipit, veikkausvoitot, omaisten ym. avustukset ja vipit, ellei takaisinmaksua osoiteta saman tai seuraavan kuukauden aikana. Jos satunnaiset tulot ovat yli 50 tai ylittävät yhteenlasketulta summaltaan 50, huomioidaan ylimenevä osuus tulona. Jos alle 50 satunnaiset tulot ovat kuitenkin säännöllisiä, huomioidaan ne tuloina. Asiakkaan ottaessa ensimmäisen kerran esim. pikavipin sitä ei oteta tulona huomioon. Päätökseen maininta, että jatkossa tulo otetaan huomioon, ellei takaisinmaksua ole todennettavissa saman tai seuraavan kuukauden aikana. 3.5. ALAIKÄISEN TULOT JA VARAT (ToTuL 11 ) Alaikäisen satunnaiset, vähäiset ja lähinnä kertaluonteiset ansiotulot sekä stipendit ja apurahat, jotka ovat enintään 200 /kk, jätetään huomioimatta tulona. Alaikäisen yhden kuukauden kesätyötuloja ei huomioida tulona. Toisen kuukauden tulo huomioidaan siten, että palkalla katsotaan katettavan perusosamenot, lääkekustannukset ja, mikäli katsotaan kohtuulliseksi, myös hänen osuutensa asumiskuluista. Alaikäisen tuloilla ei kuitenkaan ole tarkoitus elättää muuta perhettä. Alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7c :n nojalla huomioitavat menot.

9 Myös alaikäisellä perheenjäsenellä voi olla omalla pankkitilillään varoja, joiden käyttöä on syytä seurata. Mikäli vanhemmat nostavat tililtä rahaa käyttöönsä, tulee asia selvittää. Myös lasten rahojen käyttö hänen omiin harrastuksiinsa tulee olla todettavissa. Lapsen tilillä voi olla noin 800 rahaa sen vaikuttamatta toimeentulotuen myöntämiseen. Varojen käyttö muihin kuin toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin esim. asunnon kalustaminen ja muu perusteltu käyttö voi antaa aihetta joustaa tilin saldorajan suhteen. Summat ovat henkilökohtaisia, eivät tilikohtaisia. 3.6. OMAISUUS Omaisuudesta ja sen arvosta tulee toimittaa luotettava selvitys. Mikäli omaisuus on sen kaltaista, että asiakas voisi sen myymällä turvata elantonsa, tulee hänen ryhtyä realisointitoimenpiteisiin toimeentulotukipäätöksessä määrätyn ajanjakson eli 3 6 kuukauden aikana. Mikäli omistuksessa on helposti realisoitavaa omaisuutta, esimerkiksi osakkeita, asiakkaalta edellytetään niiden välitöntä realisointia. Jos halutaan jostakin kiinteistöstä (tila, tontti yms.) virallista selvitystä, pyydetään asiakasta toimittamaan kiinteistörekisteriote, josta näkyy mm. tontin pinta-ala, lainhuutotodistus, josta näkyy omistajat sekä rasitustodistus, josta näkyy mitä rasituksia (mm. kiinnityksiä) siihen kohdistuu. Realisoinnin etenemistä on seurattava pyytämällä asiakasta toimeentulotukihakemuksen yhteydessä toimittamaan tarvittavat tositteet. Jos asiakas kieltäytyy realisointitoimenpiteistä, voidaan toimeentulotuki hylätä kokonaan ToTuL 2 perusteella. 3.7. TYÖMATKAKUSTANNUKSET Työmatkakustannuksista aiheutuvat menot vähennetään asiakkaan ansiotuloista. Työmatkamenot otetaan huomioon edullisimman matkustustavan mukaisesti edellyttäen että työmatka on vähintään 5 km yhteen suuntaan. Mikäli asiakkaalla huomioidaan oman auton käyttö, lasketaan menona 0,15 /km. Julkisia kulkuneuvoja käytettäessä on esitettävä kuitit. Ennakonpidätysprosenttiin edellytetään hakemaan korjausta. 3.8. ULOSOTON VAIKUTUS TULOIHIN Ulosottomaksu voidaan ottaa huomioon tuloa vähentävänä tekijänä. Siitä on oltava ulosottomiehen vahvistama, asiakkaan tulojen mukainen maksusuunnitelma sekä tosite maksusta. 4. MENOT Laskut huomioidaan laskelmassa menoina alkuperäisten eräpäivien mukaisina kuukausina.

10 4.1. TOSITTEET Menot hyväksytään pääsääntöisesti vain pankin tositteita vastaan. Jos kuitenkin esitetään käsinkirjoitettuja kuitteja, tulee niiden olla yksilöityjä; kuiteista on käytävä ilmi eritellysti mitä asia koskee, summat, päivämäärät ja myyjän yhteystiedot. Asiakkaan on myös pystyttävä todentamaan esim. tiliotteella, että hänellä on ollut käytössään raha ko. menon maksamiseen. Pankkitileistä on toimitettava tiliote tai pankin vahvistamat tilitapahtumat. Pikapankista tulostettuja tilitapahtumia ei hyväksytä 4.2. ASUMISMENOT Vuokran maksusta on esitettävä tosite seuraavan kuukauden hakemuksen liitteenä, ellei maksua voida todentaa tiliotteelta. Jos asiakas kehotuksista huolimatta toistuvasti jättää vuokran maksamatta, voidaan toimeentulotuki asumisen turvaamiseksi maksaa suoraan vuokranantajalle Toimeentulotukilain 16 nojalla. Jos asiakas ei tosiasiassa ole maksanut vuokraa useampaan kuukauteen, ei sitä huomioida enää laskelmassa menona. 4.2.1. Kohtuulliset asumiskulut Kohtuulliset asumiskulut sisältävät kaikki muut asumismenot paitsi taloussähkön ja kotivakuutuksen. Kohtuullisten asumiskulujen määrä on seuraava: henkilömäärä neliöt asumiskulut joustonvara 1 40 480 30 2 57 580 30 3 77 680 30 4 90 740 30 5 105 800 30 6 -> 115 860 30 Asumismenoja ei kohtuullisteta heti, vaan asiakkaalle ilmoitetaan asiasta päätöksessä ja samalla kerrotaan myös kohtuullisten asumiskulujen määrä. Asumiskulut kohtuullistetaan kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta. Kun asumiskulut ylittävät kohtuullisuusrajan, on ennen kohtuullistamista selvitettävä asunnon koko suhteessa asukkaiden määrään, onko kohtuuhintaista asuntoa haettu, vuokrasuhteen kesto ja asuntomarkkinoiden tarjonta. 4.2.2. Sähkölaskujen kohtuullistaminen taloussähkön osalta Sähkölaskusta huomioidaan 1/3 taloussähkönä ja 2/3 lämmityssähkönä. Alla on kohtuullisen taloussähkönkulutuksen määrät. Taulukko on suuntaa-antava ja perustuu huoneiston kokoon, ei henkilömäärään.

11 asunnon koko yksiö kaksio-kolmio neliö-viisiö omakotitalo kulutus/vuosi 4000 kwh 5500 kwh 7000 kwh 8000 kwh Sähkön laskutuksen tapahtuessa erilaisissa erissä täytyy laskua tarkastella kulutuksen mukaan (kwh/vuosi). Esim. omakotitaloissa laskut ovat usein talvisaikaan suuremmat ja kesäaikana velotaan vähemmän vuosikulutuksen ollessa kuitenkin kohtuullisuuden rajoissa. Taloussähkön kulutusta = kwh-määrää on seurattava ja laitettava päätökseen tiedoksi kohtuullinen kulutus ja kohtuullistaminen. 4.2.3. Muut asumismenot Omassa käytössä olevan asunnon asuntolainan korkoja huomioidaan kuukaudessa enintään seuraavasti: henkilömäärä korot 1 252 2 294 3 353 4 420 5 505 6 -> 589 Asumismenoiksi huomioidaan myös asunnon perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot edellyttäen, että asiakkaalla on verotuksen ennakonpidätyksessä huomioitu asuntolainojen korot. Maksetut korot huomioidaan pankin eritellyn tositteen mukaisesti Kotivakuutukset irtaimiston ja pakollisten oikeusturva- ja vastuuvakuutusten osalta huomioidaan menona pääsääntöisesti 3 kk:n osuus. Pitkäaikaisasiakkaalla voidaan huomioida 6 kk:n osuus menona. Vesimaksua huomioidaan enintään 20 /kk/henkilö. Vesilaskujen tasaukset otetaan huomioon eräpäivän mukaisena kuukautena. Kohtuullinen kulutus lasketaan tasauslaskun ajalta. Menona huomioidaan maksimissaan kohtuukulutuksen ja vesimaksuennakoiden välinen erotus. Mikäli asumismenot on kohtuullistettu, ei vesilaskua huomioida. Vesimaksuennakoiden palautukset katsotaan tuloksi. Puulämmitteisessä talossa voidaan polttopuita huomioida enintään 18 m3 vuodessa, 55 /m3. Puut voi hankkia missä vaiheessa vuotta tahansa.

12 Öljylämmitteisessä talossa huomioidaan keskimäärin 30-35 litraa öljyä vuodessa asuntoneliötä kohti. Sähkölaskusta 2/3 huomioidaan lämmityskuluina. Saunamaksua huomioidaan enintään 8 /kk. Autopaikkamaksua, atk-verkkomaksua eikä kaapeli-tv-maksua ei huomioida menona. 4.2.4. Takuuvuokra / vakuusmaksu Takuuvuokralla voidaan kattaa vain maksamattomia vuokria, vuokravakuutta voidaan käyttää myös mm. siivous- ja korjauskuluihin. Ensisijaisesti toimeentulotuki myönnetään vain takuuvuokraan. Asiakkaan tulee perustella muuton tarve. Maksusitoumusta takuuvuokraan/vuokravakuuteen ei myönnetä, mikäli muuttamiselle ei ole esitetty riittäviä perusteita. Perusteina hyväksytään esimerkiksi asunnottomuus, edullisempi asunto, lyhyempi työmatka ja/tai lasten päivähoitopaikan läheisyys, pysyvämpi vuokrasuhde sekä perhetilanne ja perhekoon muutos. Mahdollisen liikuntaesteisen osalta voidaan perusteena pitää myös asuntoon kulkemisen vaivatonta järjestämistä ja palvelujen läheisyyttä. Asunnon tarve määrää takuuvuokran/vuokravakuuden myöntämisen. Maksusitoumuksen edellyttämä takuun maksaminen sosiaalitoimistosta ei voi olla takuuvuokran/vakuusmaksun myöntämisen este. Maksusitoumus annetaan määräaikaisena kuudelle (6) kuukaudelle toiselle paikkakunnalle muutettaessa ja enintään 2 kuukauden vuokraa vastaavalle määrälle. Vuokralainen ja vuokranantaja eivät voi sopia vuokravakuuden käyttämisestä viimeiseen vuokraan. Toimeentulotuki haetaan siitä kunnasta, missä asiakas oleskelee takuun/vakuuden erääntymispäivänä. Jos asiakas ei esitä riittäviä perusteita muutolle, ei mitään muuttoon liittyviä kustannuksia huomioida hänelle menona. Sähköyhtiö voi määrätä asiakkaalle sähkövakuusmaksun, mikäli asiakas on toistuvasti jättänyt laskut maksamatta. Vakuuden suuruus määräytyy asunnon sähkönkulutuksen mukaan ja sen suuruus vaihtelee asiakkaittain. Sähkövakuusmaksu voidaan huomioida täydentävän toimeentulotuen menona. Pienet vakuusmaksut asiakas maksaa itse, suuriin vakuusmaksuihin voidaan tarvittaessa myöntää maksusitoumus

13 4.2.5. Muuttokustannukset Jos asiakas on esittänyt muutolle hyväksyttävät perustelut, voidaan muuttokuluihin myöntää toimeentulotukena kohtuulliset kustannukset. Mikäli asiakas käyttää muuttofirmaa, on hänen toimitettava kustannusarviot vähintään kahdelta eri yrittäjältä etukäteen. Muina muuttokuluina voidaan huomioida peräkärryn tai pakettiauton vuokrauksesta aiheutuneet kulut sekä mahdolliset polttoainekulut tositteiden perusteella. Apumiehen palkkio huomioidaan ainoastaan muuttofirmojen tekemien muuttojen yhteydessä ja vain erityisistä syistä. 4.2.6. Vanhempiensa taloudessa asuvien 18-vuotta täyttäneiden asumismenojen huomioiminen Jos sekä vanhemmat että 18 vuotta täyttänyt ovat toimeentulotukiasiakkaina, asumismenot käsitellään pääsääntöisesti asumismenot vanhempien laskelmassa. Jos asumismenot ylittävät kahden henkilön kohtuulliset asumismenot, voidaan todellisten ja kohtuullisten asumismenojen erotus huomioida 18 vuotta täyttäneellä edellyttäen, että hän tosiasiallisesti osallistuu niihin. Jos 18 vuotta täyttänyt on asiakkaana ja vanhemmat eivät hae toimeentulotukea, asumismenoja ei pääsääntöisesti huomioida. Mahdollinen asumismenoihin osallistuminen on todistettava kuitilla. Jos vanhemmat ovat toimeentulotukiasiakkaana ja kotona asuu 18 vuotta täyttänyt, jolla on tuloja ja joka kykenisi osallistumaan asumismenoihin ja jos lapsen tuloilla on vaikutusta asumistuenmäärään, asumismenot ja asumistuki jaetaan pääluvun mukaan. 4.3. TERVEYDENHUOLTOMENOT Toimeentulotuessa huomioidaan terveydenhuoltomenot julkisen sektorin taksojen mukaisesti. 4.3.1. Sairaalahoito Enintään 14 vrk kestävä sairaalahoito ei vähennä perusosaa. Sairaalahoidossa olevan asiakkaan perusosa on yli 14 vrk:n hoitojakson ajalta (myös vauvoilta) 51 % perusosasta koko sairaanhoitojakson ajalta. Kalenterikuukauden vaihtuminen ei vaikuta jakson laskemiseen. Päiväsairaalan hoitopäivä vähentää perusosaa 30 %:lla hoitoon sisältyvien aterioiden perusteella. Hoitopäivämaksut huomioidaan eräpäivän mukaisena kuukautena menona. 4.3.2. Terveyskeskus-/ päivystys- /poliklinikkamaksut Laskut huomioidaan eräpäivän mukaisena kuukautena menona. Peruuttamattomasta käynnistä aiheutuva maksu tai esim. ajokorttia varten tarvittava lääkärintodistusmaksu ei oikeuta toimeentulotukeen.

14 4.3.3. Fysikaalinen hoito Fysikaalinen hoito järjestetään julkisen terveydenhuollon yksikössä tai julkisen terveydenhuollon osoittamassa yksikössä. Lähtökohtana on julkisen sektorin lääkärin antama lähete. Asiakkaan on pyydettävä terveyskeskuksen fysioterapiayksiköstä lausunto lääkärin antaman lähetteen mukaisen hoidon toteuttamisesta julkisen terveydenhuollon piirissä. Mikäli fysioterapiayksikkö ei pysty tarvittavaa hoitoa toteuttamaan, voidaan maksusitoumus myöntää yksityiselle palveluntuottajalle. Maksusitoumus myönnetään vain omavastuuosuuteen; palveluntuottaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen. 4.3.4. Hammashoito Hammashoidon laskut hyväksytään julkisen sektorin taksojen mukaisesti alkuperäisen laskun eräpäivän mukaan. Hammasproteeseihin liittyvät kustannukset huomioidaan hammasteknikon taksan mukaan. Asiakkaan on toimitettava eritelty kustannusarvio vähintään kahdelta eri hammasteknikolta. Kustannukset huomioidaan yhdessä osassa kustannusarvion / eräpäivän mukaisena kuukautena menona, ei jaeta useammalle kuukaudelle. 4.3.5. Silmälasit Silmälasien osalta huomioidaan kehyksistä korkeintaan 70 ja linssit edullisimman vaihtoehdon mukaan ilman erikoiskäsittelyjä. Erikoiskäsittelyn välttämättömyydestä on toimitettava lääkärintodistus. Silmälasit voidaan huomioida toimeentulotuessa yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Asiakkaan on toimitettava optikon/lääkärin selvitys silmälasien tarpeesta. 4.3.6. Reseptilääkkeet Pääsääntöisesti huomioidaan yhden kuukauden lääketarve kerrallaan. Lääkkeet huomioidaan edullisimman vaihtoehdon mukaisesti ja omavastuuosuuden osalta. Asiakkaan on esitettävä aina resepti sekä apteekin maksukuitti. Mikäli asiakkaalle on kirjoitettu E-resepti, eikä hän pysty toimittamaan siitä paperiversiota, tulee toimittaa apteekin lääkelaskelma ja apteekin maksukuitti. E-reseptin voi tulostaa omilla pankkitunnuksilla sivustolta www.kanta.fi. Toimeentulotukena voidaan myöntää raskauden ehkäisyyn tarkoitettuja valmisteita.

15 Potenssilääkkeet huomioidaan terveydenhuollon menona asiakkaan esittäessä sekä reseptin että lääkärin lausunnon siitä, että lääke on asiakkaan sairaanhoidon kannalta tarpeellinen. Pelkän reseptin perusteella ei menoa huomioida (KHO päätös 11.8.06/1887, 1889). Kela korvaa potenssilääkkeitä tarpeellisen sairauden hoidon edellyttämän määrän, kuitenkin enintään kuusi hoitoannosta kuukaudessa. Myös toimeentulotuessa noudatetaan tätä käytäntöä. Tupakanvieroitustuotteet voidaan huomioida toimeentulotuessa vain terveysperusteella. Asiakkaan on esitettävä reseptin lisäksi lääkärin lausunto lääkkeen välttämättömyydestä. 4.3.7. Terveydenhuollon matkat Terveydenhuollon matkojen omavastuuosuus on 14,25 (v. 2013). Toimeentulotuessa huomioitavia matkoja ovat pääasiassa julkisen sektorin lääkäri- ja sairaalakäynnit, lääkärin määräämät tutkimus- ja hoitokäynnit, Kelan korvaamat terapiakäynnit, suunnitelmalliset ja säännölliset A-klinikka ja mielenterveystoimistokäynnit. Matkat huomioidaan enintään em. omavastuuosuuden osalta ja jos yhdensuuntainen matka on 5 km tai yli. Matkat huomioidaan jälkikäteen käyntitositteita ja mahdollisia matkalippuja vastaan. Tapauskohtaista harkintaa voidaan käyttää. 4.4. TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT 4.4.1. Huonekalut ja muut kodin tarvikkeet Huonekaluja ja muita kodin tarvikkeita huomioidaan toimeentulotuessa asiakkaan muuttaessa ensimmäiseen omaan asuntoonsa tai asiakas on saanut asunnon pitkän asunnottomuuden jälkeen. Välttämättömään kodin irtaimistoon voidaan myöntää toimeentulotukea enintään 135. Välttämättömällä kodin irtaimistolla tarkoitetaan esim. ruokailuvälineitä, kodin tekstiilejä ja siivousvälineitä. Toimeentulotuessa huomioitavat huonekalut ovat sänky ja patja sekä keittiön pöytä ja tuolit. Sänkyyn ja patjaan voidaan huomioida enintään 85 ja keittiön pöytään ja tuoleihin 85. Pyykinpesukoneeseen voidaan huomioida enintään 300, mikäli taloyhtiössä ei ole käytettävissä pesukonetta. 4.4.2. Lasten tarvikkeet ja harrastusmenot Lastenvaunuihin voidaan myötään enintään 135 lapsen synnyttyä tai lähellä laskettua aikaa ja rattaisiin enintään 85. Jos perheeseen syntyy kaksoset tai lapset ovat syntyneet lyhyellä aikavälillä, voidaan tukea myöntää kaksostenrattaisiin enintään 270

16 Vanhemman käydessä töissä tai opiskelemassa ja hän kuljettaa lasta hoitoon polkupyörällä voidaan toimeentulotuessa huomioida pyörän turvaistuimeen 16 ja kypärään 20. Auton turvaistuimeen voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea yhden kerran enintään 200 edellyttäen vanhemman käyvän töissä tai opiskelemassa ja vievän lasta päivähoitoon. Toimeentulotuessa ei hyväksytä menona hoitopöytää ja syöttötuolia. Suksiin, luistimiin sekä polkupyörään voidaan myöntää toimeentulotukea esikouluikäisestä eteenpäin. Suksipakettiin huomioidaan enintään 100 ja luistimiin 35. Voidaan huomioida joka talvi, jos edelliset menee pienemmille sisaruksille, muussa tapauksessa kahden vuoden välein. Polkupyörään huomioidaan enintään 85 6-vuotiaalle ja 100 9 vuotta täyttäneelle. Tukea voidaan myöntää enintään kolmen vuoden välein. Polkupyörään myönnetään pääsääntöisesti 15 vuoden ikään saakka. Polkupyörän lisäksi voidaan myöntää kypärä, enintään 20. Jos perhe saa toimeentulotukea yli vuoden yhtäjaksoisesti, voidaan lasten harrastusmenoja huomioida yhden lapsen osalta ja yhden harrastuksen osalta enintään 150 vuodessa. 4.4.3. Yleinen, ylimääräinen tuki Kun asiakas on ollut vuoden yhtäjaksoisesti toimeentulotuen saajana, voidaan hakemuksesta myöntää 50 12 kuukauden välein täydentävänä toimeentulotukena. 4.4.4. Romanihame Romaninaisen hameeseen huomioidaan enintään 450 korkeintaan kahden vuoden välein tarpeen mukaan. Nuorelle toimeentulotukea hameeseen voidaan myöntää hänen aikuistuttuaan, ellei ole erityisperusteluita myöntää jo aikaisemmin. Ensimmäisen kerran uutena asiakkaana hakiessa pyydettävä selvitykset ja tositteet milloin on hankkinut hameen edellisen kerran ja onko siihen silloin saanut toimeentulotukea. 4.4.5. Hautauskustannukset Hautauskuluihin myönnetään toimeentulotukea pääsääntöisesti vasta perunkirjoituksen jälkeen, koska perukirjasta selviää pesän taloudellinen tilanne. Pääsäännöstä voidaan poiketa, jos vainaja on omaisten kirjallisen vakuutuksen ja sosiaalitoimistossa olevan tiedon mukaisesti varaton. Tällöin hautaustoimistolle voidaan antaa maksusitoumus hautauksesta aiheutuvia kustannuksia varten. Jos perunkirjoituksessa selviää, että kuolinpesällä onkin varoja, on hautauskuluihin myönnetty toimeentulotuki kuolinpesän maksettava takaisin. Omaisten on ilmoitettava tämän takia etukäteen sosiaalitoimistoon perunkirjoituspaikka ja aika.

17 Toimeentulotuessa hyväksyttäviä kohtuullisia hautauskustannuksia ovat hautaustoimiston kulut uurnan, arkun, arkkuvaatetuksen ja kuljetusten osalta sekä seurakunnan kustannukset hautapaikkamaksun sekä haudan avaus- ja peittomaksun osalta. Kuljetuksista aiheutuneet kustannukset huomioidaan pääsääntöisesti oman seurakunnan/paikkakunnan alueella. Tuhkauksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset huomioidaan toimeentulotuessa. Kuljetukset huomioidaan lähimpään krematorioon, ellei seurakunta maksa niitä. Toimeentulotukea voidaan myöntää lähiomaisten hautajaisvaatteisiin 50 /hlö ja kukkalaitteeseen 35 /perhe Lähiomaisiksi lasketaan puoliso, omat ja puolison lapset, lasten puolisot ja lapset, sisarukset sekä omat ja puolison vanhemmat. 4.4.6. Lasten luonapidot Hyväksytään enintään 4 vrk/kk täytettyä luonapitolomaketta vastaan jälkikäteen. Vuoroasuminen huomioidaan perusosissa. Ajalla 1.5.-30.9. huomioidaan 14 vrk loma ja ajalla 1.10.-30.4. 7 vrk loma. Luonapitosopimus tulee esittää ensimmäisen luonapitokorvaushakemuksen yhteydessä. Mikäli sopimusta ei ole laadittu, sitä ei voi pitää myönnettävän tuen esteenä. Tukea myönnetään 8 /vrk. Jos tapaamissopimuksessa tai muutoin on selkeästi sovittu lapsen vuoroasumisesta (viikko / viikko), lapsen perusosa jaetaan ½ molemmille vanhemmille. Jos vuoroasumisesta ei ole selkeästi sovittu, huomioidaan lähivanhemmalle koko perusosa ja etävanhemmalle erillisestä hakemuksesta luonapidot ohjeen mukaisesti. Vuoroasuminen on kuukausittain todennettava luonapitolomakkeella. Lapsilisä huomioidaan tulona sille vanhemmalle, jolle se maksetaan (yleensä lähivanhempi). Jos tämä vanhempi todellisuudessa maksaa toiselle vanhemmalle osan lapsilisästä, huomioidaan lapsilisä molemmille tulona todellisen summan mukaisesti. Matkakorvauksena myönnetään 0,15 /km alle 12-vuotiaiden lasten kohdalla. Asiakkaalle voidaan myöntää myös polttoainekulut vaihtoehtoisesti em. kilometrikorvauksen sijasta. Yli 12-vuotiaiden osalta hyväksytään julkisen liikenteen mukaiset matkakulut. Vanhemmat huolehtivat matkakustannukset puoliksi eli toiseen suuntaan, ellei tapaamissopimuksesta muuta ilmene. 4.4.7. Opiskelu Opiskelijoiden ensisijainen toimeentulolähde on opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Opintotukeen sisältyy opintoraha, asumislisä sekä valtiontakaus opintolainaan. Vanhemmat eivät ole lapsen elatuksesta annetun lain (704/1975) eivätkä siten myöskään toimeentulotukilain mukaan elatusvelvollisia täysi-ikäisiin eli 18 vuotta täyttäneisiin lapsiinsa nähden. Jos toimeentulotukihakija kuitenkin saa tosiasiallisesti vanhemmiltaan tuloja tai varoja, nämä otetaan hakijan käytettävissä olevina tuloina ja varoina huomioon.

18 Jos opiskelija asuu vanhemmiltaan tai muilta lähisukulaisiltaan vuokraamassa asunnossa, hyväksytään asumiskustannuksiksi kohtuulliset juoksevat kulut esimerkiksi hoitovastike ja sähkölasku kuten opintotuen asumislisää myönnettäessä. Opiskelijan saamasta apurahasta/stipendistä huomioidaan käytettävissä olevina varoina 200 ylimenevä osuus. Opintolaina on opiskelijan ensisijainen etuus. Se huomioidaan asiakkaalle tulona, vaikka hän ei sitä nostaisikaan. Mikäli opiskelija ei saa valtiontakausta opintolainaan tai mikäli pankki ei myönnä opintolainaa esimerkiksi luottohäiriömerkinnän vuoksi, ei opintolainaa huomioida tuloksi. Asiakkaan on kuitenkin annettava Kelalle selvityspyyntö opintolainan valtiotakauksen myöntämiseksi. Opintolainaa ei huomioida alle 18-vuotiaalta, lastensuojelun jälkihuollossa olevalta, valmentavia opintoja opiskelevalta tai ei-ammatillisia opintoja suorittavalta (esim. lukiolaiselta). Mikäli täysiikäinen lukiolainen asuu itsenäisesti, laina huomioidaan tuloksi. Aikuiskoulutusrahalla opiskeleva voi hakea Kelalta valtiontakausta opintolainaan. Jos asiakas kuitenkin lainan nostaa, se huomioidaan aina tulona (myös heidän kohdalla, keitä ei nostoon velvoiteta). Iltaopiskelijan on selvitettävä mahdollisuutensa hakeutua sellaisten opiskelujen piiriin, joista saa ensisijaisia etuuksia. Iltaopiskelijan on ilmoittauduttava työnhakijaksi ja oltava työvoiman käytettävissä, jolloin asiakkaalla voi olla oikeus työttömyysturvaan tai työkokeiluun. Iltaopiskelijaan sovelletaan samoja käytäntöjä kuin muihinkin opiskelijoihin. Opiskelijan, joka ei saa opintotukea, tulee selvitellä muita rahoitusvaihtoehtoja opiskeluilleen. Hänen tulee toimittaa toimeentulotukihakemuksen liitteeksi selvitys arvioidusta valmistumisajankohdasta ja säännöllisesti oppilaitokselta opintosuunnitelma sekä selvitys opintojen etenemisestä. Jos pyydettyjä selvityksiä ei toimiteta, voidaan toimeentulotukihakemus hylätä Toimeentulotukilain 17 nojalla. Jos opinnot eivät etene suunnitelman mukaisesti, voidaan asiakkaan katsoa laiminlyövän vastuuta omasta elatuksestaan ja tällöin asiakkaan perusosaa voidaan alentaa Toimeentulotukilain 2 ja 10 nojalla. Opiskelija voi saada Kelalta harkinnanvaraista opintotukea opintorahaoikeuden päättymisen jälkeen (mm. opinnäytetyöhön). Opiskelusta aiheutuvien menojen huomioiminen Toimeentulotuessa voidaan huomioida menona ylioppilaskirjoitusmaksu neljä aineen osalta sekä kansliamaksut. Lukiolaisten ja ensimmäiseen ammattiin opiskelevien asiakkaiden kirjoihin ja muihin opiskelutarvikkeisiin voidaan myöntää 200 /lukuvuosi. Asiakkaan tulee esittää oppilaitoksen selvitys välttämättömistä oppikirjoista ja opiskelutarvikkeista. Näyttötutkintomaksut yhden ammattitutkinnon osalta voidaan tositteita vastaan huomioida

19 täydentävän toimeentulotuen menoina. Asiakkaan tulee esittää oppilaitoksen selvitys pakollisista näytöistä. Pääsääntöisesti tuetaan vain yhden ammattitutkinnon osalta, mutta tapauskohtaista harkintaa voidaan kuitenkin käyttää. Opiskelijalle, jonka tulona on työttömyyskorvaus ja kulukorvaus, voidaan myöntää toimeentulotukea tavanomaista suurempiin materiaalikustannuksiin kuten muillakin opiskelijoilla. Kulukorvauksen katsotaan pääosin kattavan matka- ja ravintokulut. Suomen Nuoriso-opistossa ja Otavan opistossa opiskelevat ja em. oppilaitosten asuntoloissa asuvien perusosana on yhteisöasujan perusosa, josta vähennetään koulupäiviltä ruuan osuus eli 49 %. Opintoetuuksilla opiskelevan opiskelijan matkakuluihin voidaan myöntää toimeentulotukea opiskelukuukausien aikana silloin, kun koulumatka on 5 km tai yli. Tukea myönnetään todellisten kustannusten mukaan, kuitenkin enintään 43 /kk tositteita vastaan. Ensimmäistä kertaa matkakorttia hankittaessa, voidaan menona hyväksyä myös kortin panttimaksu 6,50. Opintolainan korkoihin ei myönnetä toimeentulotukea siinäkään tapauksessa, ettei niihin saa Kelan korkoavustusta. Toisella paikkakunnalla opiskeleva alaikäinen Jos perheen ala-ikäinen lapsi opiskelee toisella paikkakunnalla, ei lapsen perusosaa huomioida perheen laskelmassa. Kotonaolopäivien osalta perusosa huomioidaan. Lapsilisä ja elatusmaksu huomioidaan tuloksi opiskelevalle lapselle. Jos perhe saa tosiasiallisesti kyseessä olevat tulot, eikä siirrä niitä lapselle, huomioidaan tulot perheelle. 4.4.8. Muita täydentävän toimeentulotuen menoja Kotihoitomaksut, jotka eivät sisällä kotisairaanhoitoa, huomioidaan eräpäivän mukaisena kuukautena menoina, jollei kotihoito ole myöntänyt maksuun maksuhuojennusta. Asiakkaan tulee kuitenkin aina ensin hakea maksuhuojennusta kotihoidosta. Jos asiakkaan mahdollinen hoito- tai vammaistuki on tarkoitettu myös kotihoitomaksuihin, huomioidaan toimeentulotuessa vain etuuden ylimenevä osuus menona. Vanhusten siivouslaskuja voidaan huomioida menona enintään yhden siivouksen osalta kuukaudessa, jos tarve on ilmeinen. Turvapuhelin maksu voidaan huomioida menona, ellei mahdollinen hoitotuki sitä kata. Mikäli turvapuhelin on hankittu yksityisesti, edellytetään vanhustenhuollon lausuntoa sen tarpeellisuudesta. 4.4.9. Maahanmuuttajat EU-kansalaisten toimeentulotuesta erillinen liite

20 Paluu- ja maahanmuuttajien on toimeentulotukihakemuksen yhteydessä esitettävä liitteenä passi, viisumi, oleskelulupakortti ja matkustusasiakirjat. Lisäksi käsittelyn yhteydessä tarkistetaan Suomeen tulopäivä ja status. Jos asiakas vierailee entisessä kotimaassaan säännöllisesti, vähennetään perusosasta Suomesta poissaolopäivät. Satunnaiset vierailut, jotka kestävät enintään 7 vrk/kk eivät vähennä perusosaa. 7 vrk:n ylittävät poissaolot Suomesta vähennetään perusosasta. Vaikka perusosaa vähennetään, tulot huomioidaan kokonaisuudessaan. Matkustaminen vaikuttaa asumiskulujen huomioimiseen siten, että ne huomioidaan lähtökuukautena ja sitä seuraavana kuukautena sekä paluukuukautena Suomeen tulopäivästä alkaen. Vuokraa ja muita asumiskustannuksia ei huomioida Suomesta pois matkustaneiden osalta. Tämä ohje koskee muitakin kuin paluu- ja maahanmuuttajia. Pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkaan kansalaisuushakemus hyväksytään menona, jos asiakkaalla on esittää perustelu miten kansalaisuus edistää hänen omatoimista selviytymistään. (KHO 22.8.2001/1903) Jos asiakkaalla on voimassaoleva passi, ei toimeentulotukea myönnetä muukalaispassiin. Jos asiakkaalla on voimassaoleva passi, ei toimeentulotukea myönnetä muukalaispassiin. Oleskelulupa ja oleskelulupakortti katsotaan erikseen niiden voimassaoloaikojen mukaan ja niihin voidaan toimeentulotukea myöntää. Kiintiöpakolaisille myönnetään alkuavustuksena maahan tullessa yhden kuukauden perusosa. Huonekaluihin ei myönnetä toimeentulotukea, koska maahanmuuttotoimisto kalustaa asunnot. Muutoin kaikkien maahanmuuttajien toimeentulotukihakemukset käsitellään tavanomaisen käytännön mukaisesti. 5. ALLE 18-VUOTIAAT ITSENÄISESTI TOIMEENTULOTUKEA HAKEVAT Jos alle 18-vuotias kotona asuva hakee itsenäisesti toimeentulotukea, hakemus käsitellään vanhempien toimeentulotukihakemuksen yhteydessä. Jos alle 18-vuotias itsenäisesti asuva hakee toimeentulotukea, tulee hänen esittää omat perustelunsa itsenäiselle asumiselle. Alaikäisen asiakkaan vanhempien elatusvelvollisuus ja kyky tulee selvittää. Alaikäiselle lapselle myönnetty toimeentulotuki voidaan periä takaisin hänen vanhemmiltaan. Jos alle 18-vuotias asuu avoliitossa, ei hän muodosta perhettä toimeentulolain määrittämällä tavalla puolisonsa kanssa. Ala-ikäisen hakemus käsitellään kuten edellä on kerrottu. Jos äiti on ala-ikäinen, lapsen menot ja tulot käsitellään pääsääntöisesti äidin laskelmassa.