Hyvinvointia ja aktiivisuutta kuvaavat indikaattorit Klikkaamalla indikaattorin nimeä pääset porautumaan syvemmälle tietoihin Koettu elämänlaatu Kotona asuvat yli 75- vuotiaat Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus + Toimeentulotuen piirissä olevat henkilöt Kulttuurin harrastaminen Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien osuus Yksinäisyyden kokeminen Rikollisuus Pitkäaikaistyöttömien osuus Nuorisotyöttömien osuus Liikunnan harrastaminen Masentuneisuus Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus Liikenneturvallisuus Alueiden eriytyminen Koettu terveys Työttömyysaste Pienituloisten osuus Lastensuojelun kustannukset Työmarkkinatuen kuntaosuus THL:n Sairastavuusindeksi - Kilpailukyvyn ja kestävän kasvun indikaattorit
Kilpailukykyä ja kestävää kasvua kuvaavat indikaattorit Klikkaamalla indikaattorin nimeä pääset porautumaan syvemmälle tietoihin Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista Meriteollisuuden liikevaihto Työpaikkaomavaraisuus Korkeakoulujen hakijamäärät + Satamien matkustajaliikenne Alueellinen BKT/asukas Joukkoliikenteen matkat /asukas Kouluikäisten määrä Yrittäjien mielikuvat elinkeinopolitiikasta Väestönkasvu Rautateiden henkilöliikenne Satamien tavaraliikenne Väestön koulutustasoindeksi Hotelliyöpymiset Kasvihuonepäästöjen vähentäminen Vapaa-ajan asuntojen määrä Alle kouluikäisten määrä 1 hengen asuntokuntien osuus Suomalaisten kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina KV kongressien määrä ja osallistujat Työikäisten määrä Asukastiheys Työllisyysaste Toimialojen henkilöstömäärät Laaja asuinkuntaindeksi Työpaikkojen määrä Ylemmän korkeakoulu- tai tutkijakoulutusasteen osuus Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen alueelle Muuttoliike Yli 65- vuotiaiden määrä Aloittaneet-lopettaneet yritykset netto Taloudellinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde Lentoasemien matkustajamäärät Lentoasemien rahtimäärät Työttömyysaste Rautateiden tavaraliikenne T&K menot - Hyvinvoinnin ja aktiivisuuden indikaattorit
laisten koettu terveys kehittyi huonompaan suuntaan 2010-2014 50 45 40 35 30 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%) 50 40 30 20 10 0 2010 2013 2014 25 20 15 10 5 0 37,8 39,4 41,4 37,6 38,5 39,4 2010 2013 2014 Suomi Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH 42 40 38 36 34 32 Suomi 2010 2013 2014 Alueellisen terveys- ja hyvinvointikyselyn mukaan turkulaiset kokevat terveytensä huonommaksi kuin Suomessa keskimäärin. Koettu terveys (ATH)
Turussa on THL:n sairastavuusindeksin mukaan korkea sairastavuus 130 120 110 100 % 90 80 Oulu Tampere Vantaa Helsinki Espoo 70 60 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Sotkanet THL:n sairastuvuusindeksi kuvaa kuntien ja alueiden sairastuvuutta verrattuna koko maan tasoon. Siinä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan Oulun ja Turun väestön sairastuvuus on THL:n indeksin mukaan merkittävästi pääkaupunkiseudun kaupunkeja korkeampi THL:n ikävakioitu sairastuvuusindeksi 2010
Turussa yksinäisyyden kokeminen on hieman laskussa 14 Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%) 14 12 12 10 8 10 6 4 8 6 4 10,8 10,4 10,3 9,2 9,3 8,5 2 0 2010 2013 2014 Suomi 2 12 10 0 2010 2013 2014 8 6 Suomi 4 2 0 2010 2013 2014 Yksinäisyyden kokeminen (ATH)
Turussa esiintyy hieman koko maata enemmän masennusta Niiden osuus, joilla on itse raportoituna masennusta (%) 16 16 14 12 14 10 8 12 6 4 10 2 8 0 2010 2013 2014 6 4 12,8 10,6 11,2 11,9 9,6 9,2 14 Suomi 2 12 10 0 2010 2013 2014 8 6 Suomi 4 2 0 2010 2013 2014 Masentuneisuus (ATH)
Turussa esiintyy hieman koko maata enemmän masennusta Vähintään kaksi viikkoa jatkunut masennusoireilu 12 viime kk aikana, osuus (%) 35 35 30 25 30 20 25 15 10 20 15 10 29,5 28,4 27,0 24,7 25,8 25,0 5 0 2010 2013 2014 Suomi 27 5 26 0 2010 2013 2014 Suomi 25 24 23 22 21 20 2010 2013 2014 Masentuneisuus (ATH)
Liikunnan harrastaminen on Turussa hieman vähentynyt Vakituisesti useita tunteja viikossa vähintään kuntoliikuntaa harrastavien osuus (%) 30 30 25 20 25 15 10 20 5 15 0 2010 2013 2014 10 21,3 18,5 22,5 21,5 18,6 19,2 Suomi 5 25 20 0 2010 2013 2014 Suomi 15 10 5 0 2010 2013 2014 Liikunnan harrastaminen (ATH)
Turussa kulttuurin harrastaminen on koko maata hieman yleisempää 30 Niiden osuus, jotka eivät ole saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita (%) 100 Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita (%) 3 Vähintään kerran viikossa kulttuuripalveluita käyttävien osuus (%) 20 90 2 10 80 1 0 2010 2013 2014 Suomi 70 2010 2013 2014 Suomi 0 2010 2013 2014 Suomi 5 4 3 Kulttuuripalveluita 1-3 kertaa kk käyttävien osuus (%) 25 20 15 Niiden osuus, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti (vähintään 1-3 krt/kk) kulttuuriyhdistysten toimintaan (%) 2 10 1 5 0 2010 2013 2014 Suomi 0 2010 2013 2014 Suomi Kulttuurin harrastaminen (ATH)
laisten koettu elämänlaatu on noussut 60 58 Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus (%) 56 54 52 50 56 48 54 46 52 44 2010 2013 2014 50 48 Suomi 46 60 44 58 42 2010 2013 2014 56 54 Suomi 52 50 2010 2013 2014 Koettu elämänlaatu (ATH)
Työttömyys jakautuu kaupungin sisällä epätasaisemmin vuonna 2013 kuin vuonna 2000 Varissuo Lauste Pansio It. Halinen Pansio Länt. Härkämäki-Jyrkkälä Asuin-Runosmäki Asuin-Perno Harittu Paaskunta Länsi-Maaria-Jäkärlä Mäntymäki Kohmo Iso-Heikkilä Länt. Ilpoinen Länsinummi Itäranta Kurala Länsiranta Ruohonpää Länt. Nummenmäki Nättinummi Luolavuori Länt. Vasaramäki Pääskyvuori Haarla Pohjola Verkatehdas VI Samppalinna III Rauhankatu VII Martti IV Port Arthur Uittamo Kärsämäki Et. Ursininkatu Pohj. Luolavuori It. Vartiovuori II Itäharju Kauppatori VI Moisio-Kanervamäki Sirkkala I Yo-kylä 0 5 10 15 20 25 30 35 Tarkastelussa mukana yli sadan työttömän pienalueet 2013 2000 Vuoden 2013 lopussa (kaavio) korkeimman työttömyysasteen pienalueet Turussa olivat Varissuo (32,4), Lauste (32,3), Pansio It. (30,8), Halinen (29,4), Pansio Länt. (28,0) ja Härkämäki-Jyrkkälä (26,7). Vuonna 2000 järjestys oli Lauste (28,8), Pansio It. (25,0), Varissuo (24,0), Halinen (21,1), Härkämäki- Jyrkkälä (20,7) ja Paaskunta (20,5). Lauste oli vuonna 2000 ainoa pienalue Turussa, jonka työttömyysaste oli yli kaksinkertainen koko kaupungin työttömyysasteeseen verrattuna. Vuoden 2013 lopussa tällaisia olivat lisäksi Varissuo ja Pansio It. Yli sadan työttömän pienalueiden vuoden 2000 korkeimman (Varissuo) ja matalimman (Moisio- Kanervamäki) työttömyysasteiden erotus oli 20,6 prosenttiyksikköä. Vuonna 2013 Varissuon ja Yokylän työttömyysasteiden erotus oli 24,7 prosenttiyksikköä. Koko Turun työttömyysaste oli 13,9 vuonna 2000 ja 15,2 vuonna 2013. Alueiden eriytyminen; työttömyysaste Turun pienalueilla 2000 ja 2013
Muunkieliset keskittyvät Turussa voimakkaasti muutamille alueille Varissuo Lauste Halinen Yo-kylä Asuin-Perno Asuin-Runosmäki Härkämäki-Jyrkkälä Harittu Länsi-Maaria-Jäkärlä Länsinummi Pääskyvuori Itäranta Ilpoinen Kauppatori VI Kurala Itäharju Ursininkatu Pohj. Nummenmäki Verkatehdas VI Sirkkala I Vasaramäki Samppalinna III Rauhankatu VII Moisio-Kanervamäki Uittamo Nättinummi Luolavuori It. Martti IV Vartiovuori II Port Arthur 0 10 20 30 40 50 2014 2005 Vuoden 2014 lopussa (mustat palkit) korkeimman muunkielisosuuden pienalueet Turussa olivat Varissuo (42,3), Lauste (32,9), Halinen (32,0), Yo-kylä (20,0), Asuin-Perno (16,8) ja Asuin- Runosmäki (15,0). Vuonna 2005 järjestys oli neljän kärjen osalta sama. Muunkielisten määrät ovat keskittyneet voimakkaasti Varissuolle. Varissuo on edelleen maan muunkielisin lähiö. Yli sadan työttömän pienalueiden vuoden 2000 korkeimman (Varissuo) ja matalimman (Moisio- Kanervamäki) työttömyysasteiden erotus oli 20,6 prosenttiyksikköä. Vuonna 2013 Varissuon ja Yokylän työttömyysasteiden erotus oli 24,7 prosenttiyksikköä. Koko Turun muunkielisyysaste oli 5,6 % vuonna 2005 ja 9,6 % vuonna 2014. Muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia puhui Turussa vuoden 2014 lopussa 17 739 henkeä. Alueiden eriytyminen; muunkielisten osuudet väestöstä Turun pienalueilla 2005 ja 2014
Turussa pienituloisten osuus on vertailukaupunkien suurin 25 20 15 10 5 % Tampere Oulu Koko maa Helsinki Vantaa Espoo 0 2010 2011 2012 2013 Lähde: Sotkanet Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon mediaanista kunakin vuonna. Turussa pienituloisuusaste oli koko jaksolla korkein verrattuna muihin suurimpiin kaupunkeihin. Ero varsinkin Vantaaseen ja Espooseen on huomattava. Vuosina 2010-2013 Turun suhteellinen asema lisäksi heikkeni, koska kaikissa muissa verrokkikaupungeissa pienituloisten osuus laski, kun se pysyi Turussa ennallaan. Kunnan yleinen pienituloisuusaste, %
Liikenneturvallisuus on Turussa ja Oulussa suurten kaupunkien heikoin 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 2010 2011 2012 2013 2014 Koko maa Oulu Vantaa Tampere Helsinki Espoo Lähde: Tilastokeskus Tieliikenteen turvallisuus on parantunut Oulua lukuun ottamatta kaikissa vertailukaupungeissa vuoden 2011 jälkeen. Kuntaliitokset selittänevät Oulun poikkeavaa kehitystä Liikenneturvallisuus on Suomessa ratkaisevasti parantunut viime vuosikymmeninä: kun kuolonuhreja oli 734 vuonna 1989, määrä oli 224 vuonna 2014 huolimatta liikenteen määrän kasvusta. Kuolonuhrien lukumäärä oli viimeksi yhtä alhainen 1930-luvun loppupuolella. Liikenneturvallisuus (tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet/1000 as.)
Turussa on Helsingin jälkeen toiseksi eniten henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia, mutta suunta on edelleen laskeva 2014 16 14 % 12 10 8 6 4 2 Helsinki Vantaa Tampere Koko maa Oulu Espoo 0 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä on vertailukaupungeissa trendinomaisesti laskenut jaksolla 2011-2014. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan, mikä heikentää alueiden keskuskaupunkien asemaa. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset/1000 as. 2010-2014
Turussa kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus on selkeässä kasvussa % 93 92 91 90 89 88 87 86 Tampere Vantaa Espoo Koko maa Oulu Helsinki 85 2010 2011 2012 2013 Lähde: Sotkanet Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus oli vuonna 2013 vertailukaupunkien korkein Tampereella ja Vantaalla ja matalin Helsingissä; Turussa osuus oli vuonna 2013 lähellä kärkikaupunkeja. Osuus pysyi vertailukaupungeissa vuosina 2010-2013 joko lähes ennallaan tai nousi. Turussa osuus nousi huomattavasti, 2,9 %-yksikköä. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä
Turussa työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on korkea 9 % 8 7 6 5 4 Oulu Koko maa Tampere Helsinki Vantaa Espoo 3 2010 2011 2012 2013 Lähde: Sotkanet Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden 25-64-vuotiaiden osuus samanikäisestä väestöstä oli vuonna 2013 korkein Oulussa ja toiseksi korkein Turussa, matalin Espoossa. Osuus laski jaksolla 2010-2013 kaikissa vertailukaupungeissa. Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä
Turussa toimeentulotuen piirissä olevien henkilöiden määrä on laskussa 11 10 9 % 8 7 6 Vantaa Helsinki Tampere Koko maa Espoo Oulu 5 2010 2011 2012 2013 Toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden henkilöiden osuus kuntalaisista oli v. 2013 korkein Vantaalla, Helsingissä ja Tampereella sekä matalin Oulussa, Espoossa ja Turussa. Ero korkeimman ja matalimman osuuden kaupunkien välillä oli huomattava, eikä selity esim. niiden työttömyysasteella. Osuus laski vuosina 2010-2013 eniten Turussa ja laskua oli myös Oulussa. Osuus nousi Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja Tampereella. Toimeentulotuen piirissä olevat henkilöt, % asukkaista
Turussa lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden osuus on laskenut 12 11 10 9 % 8 7 6 5 4 2010 2011 2012 2013 Vantaa Tampere Helsinki Oulu Koko maa Espoo Lähde: Sotkanet Lastensuojelun avohuoltotoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden osuus oli koko tarkastelujaksolla korkein Vantaalla ja matalin Espoossa; Turussa osuus oli vertailukaupunkien toiseksi matalin vuonna 2013. Turussa kehitys oli jaksolla myönteistä, sillä tukitoimien piirissä olevien osuus laski ja myös sijoitus verrokkikaupunkien joukossa parani. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 - vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä
Euroa/0-20-vuotias (koko väestö) 435 547 515 492 688 679 668 691 669 643 770 809 862 917 908 798 867 911 866 855 871 878 907 883 867 1 129 1 082 1 080 1 065 1 030 1 036 1 033 1 125 1 166 1 219 Turussa lastensuojelun kustannukset ovat nousseet 1 400 Lastensuojelun kokonaiskustannukset suhteessa samanikäiseen (0 20-vuotiaat) väestöön 1 200 1 000 800 600 400 200 0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO 2010 2011 2012 2013 2014 (vuosien 2010 2013 kustannukset deflatoitu vuoden 2014 arvoon) Lastensuojelun kustannukset
Turun nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä laski vuonna 2014 20 18 16 14 12 10 8 Oulu Tampere Espoo Vantaa Helsinki 6 4 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus kaikista työttömistä kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa 2006-2014, %
40 Turun pitkäaikaistyöttömien osuus on nousussa 35 Helsinki 30 25 20 Espoo Vantaa Tampere 15 Oulu 10 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus Tampereen pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä laski voimakkaasti vuonna 2014 Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa 2006-2014, %
Työmarkkinatuen kuntaosuus on nopeassa nousussa 16 14 12 10 M 8 6 4 2 0 15 13 11 8 8 7 6 7 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kunta maksoi 500 päivän työttömyyden jälkeen 50 % työmarkkinatuen kustannuksista vuosina 2006-2014. Lainsäädäntöä muutettiin niin, että vuodesta 2015 alkaen työttömyyden kesto, jonka jälkeen kunta maksaa 50 % kustannuksista, putosi 300 päivään. Lisäksi voimaan tuli muutos, jossa kunnan maksuosuus on 70 % kustannuksista yli 1000 työttömyyspäivän jälkeen. Esitetyn arvion mukaan Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus nousee 25 miljoonaan euroon vuonna 2015. Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus, M
Turussa koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus on laskenut koko maan suuntaisesti 18 % 16 14 12 10 8 Vantaa Helsinki Espoo Koko maa Oulu Tampere 6 2010 2011 2012 2013 Lähde: Sotkanet Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiaiden osuus oli koko jaksolla korkein pääkaupunkiseudun vertailukaupungeissa ja alhaisin Tampereella ja Oulussa; sijoittui ryhmän keskivaiheille. Pääkaupunkiseudun kaupunkien huonon sijoittumisen voi ajatella heijastavan mm. alueen suhteellisesti vahvempaa työvoiman kysyntää: ilman koulutustakin on voinut työllistyä muuta maata helpommin. Osuus laski kaikissa kaupungeissa koko tarkastelujaksolla. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä
Turun väestönkasvu on nopeutunut, mutta on edelleen vertailukaupunkien hitainta 20 15 10 5 Espoo Helsinki Vantaa Oulu Tampere 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014-5 Väestönkasvu kuudessa suurimmassa kaupungissa 2006-2014, promillea
Turun asukastiheys on hieman noussut kymmenen vuoden aikana Maapinta-ala km² Asukasta / km² 2005 2014 2005 2014 KOKO MAA 304 112 303 892 17 18 Espoo 312 312 743 851 Helsinki 186 214 3 010 2 902 Oulu 3 028 3 032 57 65 Tampere 523 525 390 425 246 246 712 748 Vantaa 241 238 779 884 Erot väestöntiheydessä kaupunkien välillä ovat suuria Asukastiheys
Turun 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmä on vertailun suhteellisesti suurin ja alle 15-vuotiaiden ikäryhmä pienin kumpanakin vertailuvuotena 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2005 2014 100 % 9,5 13,9 11,0 15,1 16,9 9,9 90 % 13,6 16,4 14,0 18,0 19,8 14,5 80 % 70 % 70,1 60 % 69,1 70,8 71,9 70,3 69,6 50 % 66,9 66,7 69,8 68,3 67,3 67,4 40 % 30 % 20 % 10,7 10,2 10,3 10,0 9,8 9,3 7,7 7,9 7,3 10 % 6,7 6,6 6,4 9,7 6,6 9,7 6,6 6,2 9,0 9,6 7,2 9,6 7,1 6,5 8,9 0 % Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa 0-6 7-14 15-64 65-0-6 7-14 15-64 65- Lähde: Tilastokeskus Tiivistetysti kaavioiden sanoma voidaan esittää väestöllisen huoltosuhteen avulla. Se kuvaa, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on sataa työikäistä (15-64-vuotias) kohti: Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa 2005 42,6 39,2 44,7 42,2 43,7 41,2 2014 49,5 43,4 50,0 46,5 48,6 48,4 Asukasrakenteen kehitys ikäryhmittäin
Turun väestö kasvaa ennusteita nopeammin 200 000 195 000 190 000 185 000 180 000 175 000 Toteutunut Ennuste 170 000 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Toteutunut väestönkehitys ylitti ennusteen jo ensimmäisenä ennustevuonna 2012. Vuoden 2014 lopussa ero toteutuneen ja ennusteen välillä oli 2501 henkeä. Koko väestö
Alle kouluikäisten lasten määrä kasvoi ennusteita nopeammin 2014 12 400 12 200 12 000 11 800 11 600 11 400 11 200 Toteutunut Ennuste 11 000 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Lähteet: Tilastokeskus ja Turun kaupunki Alle kouluikäisten määrä jäi ennustetta pienemmäksi sekä 2012 että 2013. Vuoden 2014 lopussa toteutunut määrä kuitenkin ylitti ennusteen 29 hengellä. 0-6 -vuotiaat
Kouluikäisten lasten määrä kasvaa hieman ennusteita nopeammin 13 500 13 000 12 500 12 000 11 500 11 000 10 500 Toteutunut Ennuste 10 000 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Lähteet: Tilastokeskus ja Turun kaupunki Kouluikäisten määrä kääntyi vuonna 2013 ennusteen mukaisesti kasvuun Turussa. Vuoden 2014 lopussa toteutunut määrä oli 130 henkeä suurempi kuin ennustettu. 7 14 -vuotiaat
Työikäisen väestön määrä on ennusteista poiketen kasvussa 130 000 125 000 120 000 115 000 110 000 105 000 Toteutunut Ennuste 100 000 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Lähteet: Tilastokeskus ja Turun kaupunki Ennusteen mukaan työikäisen väestön määrä laskee 2020-luvulle asti. Toteutunut kehitys on kuitenkin toinen; työikäisen väestön kasvu on saanut Turun koko väestön kasvuun, jollaista on viimeksi koettu 1990-luvun lopulla. 15 64 -vuotiaat
Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteiden mukaisesti 48 000 46 000 44 000 42 000 40 000 38 000 36 000 34 000 32 000 Toteutunut Ennuste 30 000 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Lähteet: Tilastokeskus ja Turun kaupunki 65 vuotta täyttäneiden määrän ennuste kuvaa tarkasti. Vuoden 2014 lopussa toteutuneen ja ennusteen erotus oli 48 henkeä. Tässä ikäluokassa Tilastokeskuksen aiemmatkin ennusteet ovat olleet luotettavia, sillä muuttoliikkeen vaikutus ikäryhmän kokoon on hyvin vähäinen. 65+ -vuotiaat
Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteiden mukaisesti 28 000 26 000 24 000 22 000 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 Toteutunut Ennuste 10 000 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Lähteet: Tilastokeskus ja Turun kaupunki 75 vuotta täyttäneiden määrän ennuste on kuvannut myös tarkoin. Vuoden 2014 lopussa toteutuneen ja ennusteen erotus oli 62 henkeä. 75+ -vuotiaat
Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteiden mukaisesti 8 000 7 500 7 000 6 500 6 000 5 500 5 000 4 500 Toteutunut Ennuste 4 000 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Lähteet: Tilastokeskus ja Turun kaupunki 85 vuotta täyttäneiden määrän kehitystä ennuste kuvaa myös hyvin. Vuoden 2014 lopussa toteutuneen ja ennusteen erotus oli 57 henkeä. Vanhimmissa ikäluokissa Tilastokeskuksen aiemmatkin ennusteet ovat olleet luotettavia. 85+ -vuotiaat
Väestönkehityksen yhteenveto vuoden 2014 lopun tilanteesta Ikäryhmä Toteutunut TK:n ennuste Toteutunut-ennuste 0-6 11 947 11 918 29 7-14 11 686 11 556 130 15-64 123 719 121 425 2 294 65-36 472 36 424 48 75-16 470 16 408 62 85-5 164 5 107 57 Kaikki 183 824 181 323 2 501 Tilastokeskuksen väestöennuste on kolmantena ennustevuotenaan jäänyt Turun väestön kokonaismäärässä selvästi jälkeen. Etenkin työikäisen väestön osalta Turun väestö on kasvanut selvästi ennustetta enemmän. Tilastokeskus julkistaa uuden väestöennusteen 30.10.2015.
Turun nettomuutto on selkeästi kahtia jakautunutta (vuodet 2012 2014 yhteensä) 5000 4000 3000 3487 4049 2000 1000 0-1000 -2000 221 105 130 75 141 56 67 58 48-111 -282-710 -999-1362 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75 - Kaaviosta näkyy, kuinka un muuttaa paljon opiskelijoita, joista osa muuttaa valmistuttuaan kaupungista perheineen työpaikka- ja/tai asuntosyistä. Vastoin ehkä yleistäkin luuloa yli 65-vuotiaat muuttajat eivät juuri kasvata Turun väkilukua. sai muuttovoittoa ikäluokista 15-24 ja yli 40-vuotiasta. Muuttotappiota tuli ikäluokissa 0-9 ja 25-39. Muuttoliike
Turun lähtömuuttajien tulokertymät ovat huomattavasti tulomuuttajia suuremmat -52,9-38,3-17,0-20,3-4,5 4,3 2,5 24,8 Lahti Espoo Vantaa Kuopio Kouvola Oulu Jyväskylä Nettomuutto = Tulomuutto lähtömuutto. *Kuntien välinen muutto. Luvut on saatu vähentämällä tulomuuttajien tulokertymistä lähtömuuttajien tulokertymät yhteensä vuosilta 2010-2012. Keskuskuntien lähtömuuttajat ovat keskimäärin hyvätuloisempia kuin tulomuuttajat. -79,0 Tampere -98,0 Helsinki -120-100 -80-60 -40-20 0 20 40 Miljoonaa euroa Lähde: Tilastokeskus Nettomuutto* 10 suurimmassa kaupungissa muuttajien tulokertymien mukaan
on maan yhden hengen asuntokuntaisin kaupunki 55 51,0 Tampere 48,8 50 Helsinki 48,4 45 Tampere Helsinki Oulu 42,7 Oulu Koko maa 41,9 40 Koko maa Vantaa Vantaa 38,3 35 Espoo Espoo 35,6 0 10 20 30 40 50 60 30 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Helsingissä yhden hengen asuntokuntien osuus alkoi laskea vuodesta 2008 alkaen. Turussa osuus oli korkeimmillaan vuonna 2012. Yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista kuudessa suurimmassa kaupungissa 2014
Vapaa-ajan asuntojen määrä kuuden suurimman kaupungin alueella 2014 Oulu 4 342 Tampere 3 356 2 494 Espoo 1 628 Vantaa 686 Helsinki 404 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 Turussa vapaa-ajan asuntojen määrä on kasvussa. Vapaa-ajan asuntojen määrä kuuden suurimman kaupungin alueella 2014
Turun väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2014 kuuden suurimman kaupungin kolmanneksi korkein. Koko maan arvo on selvästi korkeampi kuin suurimpien kaupunkien. 0,60 0,55 Koko maa Oulu 0,50 Espoo 0,45 0,40 Vantaa Tampere Helsinki 0,35 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde kuvaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64- vuotiasta on yhtä työikäistä (15-64-vuotias) kohti. Demografinen huoltosuhde
Turun taloudellinen huoltosuhde on ollut koko tarkastelujakson kuuden suurimman kaupungin toiseksi korkein, mutta matalampi kuin maassa keskimäärin 1,55 1,45 1,35 1,25 1,15 1,05 0,95 Oulu Koko maa Tampere Espoo Helsinki Vantaa 0,85 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Taloudellinen huoltosuhde kuvaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Taloudellinen huoltosuhde
Turun työttömyysaste on kehittynyt samansuuntaisesti muiden suurten kaupunkien kanssa 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2013 2014 2015 Oulu Tampere Koko maa Helsinki Vantaa Espoo Tampere, ja Oulu muodostavat oman ryhmänsä, jonka työttömyysasteet liikkuvat samansuuntaisesti. Helsingin ja Vantaan kuvaajat seurailevat toisiaan ja Espoon on selkeästi alhaisin. Työttömyysaste kuudessa suurimmassa kaupungissa kuukausittain 2013-2015
Turun työttömyysaste on kehittynyt samansuuntaisesti muiden suurten kaupunkien kanssa 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2013 2014 2015 Oulu Tampere Koko maa Helsinki Vantaa Espoo Tampere, ja Oulu muodostavat oman ryhmänsä, jonka työttömyysasteet liikkuvat samansuuntaisesti. Helsingin ja Vantaan kuvaajat seurailevat toisiaan ja Espoon on selkeästi alhaisin. Työttömyysaste kuudessa suurimmassa kaupungissa kuukausittain 2013-2015
Turun, Tampereen ja Oulun työttömyysasteet kehittyvät samansuuntaisesti, samoin Helsingin ja Vantaan 20 18 16 14 12 10 8 Tampere Oulu Helsinki Vantaa Espoo 6 4 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus Työttömyysaste kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa 2006-2014, %
Huomioita työttömyydestä Vuoden vaihteesta lähtien kunnat ovat joutuneet maksamaan rahoitusosuutta työmarkkinatuesta eli sakkomaksua jo 300 päivää työttöminä olleista, kun aiemmin raja oli 500 työttömyyspäivää. Tampereella pitkäaikaistyöttömien määrää saatiin vähennettyä vuoden 2014 aikana 1254 hengellä. Muissa kaupungeissa määrät kasvoivat; Helsinki 4025, Espoo 1246, Oulu 832, Vantaa 784 ja 771. Vuonna 2014 maksoi työmarkkinatuen kuntaosuutta Kelalle viisitoista miljoonaa euroa. Vuoden 2015 ennustettu summa on kaksikymmentäviisi miljoonaa. Meyer Turun telakan aktivoitunut toiminta helpottaa Turun ja Turun seudun työttömyyttä. Turun, Tampereen ja Oulun työttömyysasteiden pysytteleminen varsin lähellä toisiaan kertonee nykyisen työttömyyden yleisemmistä rakenteellisista syistä. 30 000 000 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehitys 0 10 594 902 12 742 845 15 091 923 25 000 000 2012 2013 2014 v. 2015 (ennuste)
Turun työpaikkaomavaraisuus on Helsingin jälkeen toiseksi korkein Työpaikkaomavaraisuus, % 140 130 120 110 100 Helsinki Tampere Oulu Vantaa Espoo Turussa työssä käyvät (työpaikat 96812 kpl) työnantajasektorin mukaan 2012 Yksityinen sektori Kunta Valtio Yrittäjät Valtioenemmistöinen Oy 90 Tuntematon 80 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Miehet 0 25 000 50 000 75 000 Naiset Keskuskuntien työpaikkaomavaraisuus on korkeampi kuin ympäryskuntien (vrt. Helsinki, Espoo, Vantaa). Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Työpaikkaomavaraisuus kuudessa suurimmassa kaupungissa 2007-2012
Turun työpaikkojen määrän suhteellinen muutos oli koko maan ja Helsingin tasolla 115 110 Indeksi 2005=100 Vantaa Espoo Oulu 105 100 Tampere Helsinki Koko maa Työpaikkojen lkm 2013 Koko maa 2 301 751 Espoo 120 247 Helsinki 381 942 Oulu 84 078 95 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus Tampere 116 750 95 201 Vantaa 106 420 Kaikissa tarkastelukaupungeissa näkyy vuoden jyrkän 2009 BKT:n laskun vaikutus. Työpaikkojen määrä kasvoi selvästi nopeimmin Vantaalla ja Espoossa, joten Helsingin seutukunnan työpaikkakasvu painottui 2000-luvulla keskuskaupungin ulkopuolelle. Oulussa ja Tampereella muutosvauhti oli vertailukaupunkien keskitasoa. Oulun ja Tampereen hidastuneessa työpaikkakehityksessä näkyvät mm. IT-alojen vaikeudet. Työpaikat suurimmissa kaupungeissa ja koko maassa
Työllisyysaste on laskenut kaikissa tarkastelun kaupungeissa vuodesta 2007 vuoteen 2013 Espoo 74,4 Vantaa 74,3 15-64 vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä äidinkielen mukaan 2013 Helsinki 70,7 80 70 64,5 2013 60 50 Tampere 64,5 2007 40 30 20 Oulu 64,4 10 0 Koko maa 57,1 Kaikki Muu kieli 0 20 40 60 80 100 Lähde: Tilastokeskus 18-64 vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä 2007 ja 2013, %
Koko maan tasolla työllisyysaste on pysynyt lähes samalla tasolla kaksi viime vuotta Lähde: Tilastokeskus Vuodesta 2005 työeläkevakuutuksen piiriin kuuluvat 18-68 -vuotiaat, kun aiemmin työeläkevakuuttamisvelvollisuus on alkanut jo 14- vuoden iästä lähtien. Tämä näkyy työssäkäyntitilastossa vuodesta 2005 alkaen nuorten työllisyyden vähenemisenä ja opiskelijoiden määrän kasvuna. Alaikäisten työssäkäyntiä ei pystytä rekisteritietojen perusteella luotettavasti tilastoimaan. Työllisyysaste ja työllisyysasteen trendi 2005-2015
Turun seutukunnan asema BKT/as vertailussa on parantunut 150 140 Indeksi koko maa =100 130 120 110 100 90 80 70 60 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Helsingin sk Tampereen sk Turun sk Oulun sk Kuopion sk Kouvolan sk Jyväskylän sk Lahden sk Lähde: Tilastokeskus 2000-luvulla teollisuuden rakennemuutoksista kärsineiden Kouvolan ja Oulun seutukuntien asema on selvästi heikentynyt. Vertailuseutukunnista Kuopion seutukunta on trendinomaisesti parantanut asemaansa. Vuoden 2012 (ennakollisissa) tiedoissa Turun seutukunnan BKT/asukas oli noussut vertailuseutukuntien kolmanneksi ja seutukunnan indeksin arvo oli maan keskiarvoon nähden 2000-luvun korkein. Kaupunkiseutujen BKT/as. 2000-2012
Meriteollisuuden liikevaihto on telakan lisääntyneen toiminnan myötä vahvassa kasvussa 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 Trendisarjat, 2010=100. Trendin loppupään tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa, sillä trendikuvaajan loppuosa muuttuu usein tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen Teollisuus Meriteollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Liikevaihdon kehitys toimialoittain
Toimialojen henkilöstömäärät ovat pysyneet vuosina 2012-2015 lähellä vuoden 2010 tasoa 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 Trendisarjat, 2010=100. 70 60 50 Teollisuus Meriteollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Henkilöstömäärien kehitys toimialoittain
T&K-menot ovat Turussa suurten kaupunkiseutujen pienimmät % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Helsingin sk Tampereen sk Oulun sk Turun sk Salon sk Lähde: Tilastokeskus Tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K-toiminta) on Suomessa voimakkaasti keskittynyt Helsingin seutukuntaan, jonka osuus koko maan menoista on ollut tarkastelujakson alussa 40-42 %. Osuus on ollut viime vuodet nousussa. Tampereen ja Oulun seutukuntien osuus oli korkeimmillaan v. 2008, josta se laskenut mm. IT-alojen taantumisen takia useita prosenttiyksikköjä. Turun seutukunnan osuus on ollut tarkastelujaksolla vakaa, mitä selittää mm. T&K-toiminnan painottuminen IT-alojen sijasta muille toimialoille kuten lääke- ja bioaloille. Yritysten osuus T&K-menoista oli seutukunnittain vuonna 2013 seuraava: Helsingin sk 67,2 %, Tampereen sk 77,6 %, Oulun sk 78,3 %, Turun sk 51,8 % ja Salon sk 99,9 %. T&K-menot seutukunnittain 2005-2013, osuus koko maasta, %
Turussa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten erotus on suurien kaupunkien pienin 800 Helsinki = oikea akseli 2500 700 600 500 400 300 200 100 2000 1500 1000 500 Espoo Vantaa Oulu Tampere Helsinki 0 2010 2011 2012 2013 0 Kaikissa suurissa kaupungeissa määrät ovat selkeässä laskussa vuoteen 2010 verrattuna. Yritystoimipaikkojen määrä vuonna 2013 oli Turussa 11405. Aloittaneet lopettaneet yritykset, netto
Espoo ja Helsinki ovat valtakunnallisesti omaa luokkaansa korkeimman koulutusasteen kaupunkeina 25 20 15 10 5 Espoo Helsinki Tampere Oulu Koko maa Vantaa 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus Espoo ja Helsinki ovat selkeästi omaa luokkaansa ylemmän koulutusasteen ja tutkijakoulutusasteen osuuksista väestössä. Ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 2013
Turun yliopisto oli maan toiseksi suosituin yliopisto kevään 2015 yhteishaussa 2011 2012 2013 2014 2015 Turun yliopisto 8,1 8,3 8,9 8,6 7,9 Åbo akademi.... 3,9 3,7 3,5 Turun ammattikorkeakoulu 5,1 5,2 5,8.... Vuoden 2015 yhteishaussa haettiin ensimmäistä kertaa sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin. Kevään 2015 yhteishaussa Turun yliopisto oli ensisijaisissa hakemuksissa maan toiseksi suosituin yliopisto Helsingin yliopiston jälkeen; kolmanneksi suosituin oli Tampereen yliopisto. Turun ammattikorkeakoulu oli vastaavasti maan kolmanneksi suosituin AMK Metropolia AMK:n ja Tampereen AMK:n jälkeen. Korkeakoulujen hakijamäärät/aloituspaikka
Turun väestön koulutustaso on kuuden suurimman joukon toiseksi alin 500 450 400 350 Espoo Helsinki Oulu Tampere Koko maa Vantaa 300 250 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus Väestön koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoindeksi
Kolmannes TY:ssa ja ÅA:ssa tutkinnon suorittaneista työllistyi un Muut alueet 33,6 31,8 53,8 60,7 Sekä Turun yliopistossa (TY) että Åbo akademissa (ÅA) vuosina 2011 2013 tutkinnon suorittaneista noin kolmasosa työllistyi valmistumisvuotta seuraavana syksynä un. Muu Turun seutukunta Muu Varsinais-Suomi 1,7 7,5 4,0 6,9 ÅA 1) TY Turun ammattikorkeakoulussa vuosina 2010 2012 tutkinnon suorittaneista työllistyi Turun seutukunnassa 48,6 %, muualla Varsinais-Suomessa 10,6 % ja muualla maassa 40,8 % valmistuneista. 1) Åbo akademista Turusta valmistuneet 0 20 40 60 80 % Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen alueelle
on 2000-luvulla vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään suhteellisesti eniten Suomen suurista kaupungeista Asukaskohtaiset kasvihuonepäästöt olivat Turussa yhdessä Vantaan kanssa v. 2013 kuusikkokaupunkien suurimmat, mihin vaikutti keskeisesti kivihiilen käytön suuri osuus kaukolämmöntuotannossa. Kasvihuonepäästöjen laskennassa käytetään runsaasti erilaisia taustaoletuksia, kertoimia ja rajauksia, eivätkä esim. kunnittaiset päästöt perustu todellisiin, mitattuihin päästöihin. Kuutoskaupunkien asukaskohtaiset päästöt vuonna 2013 ilman teollisuutta, teollisuuden jätehuoltoa ja raide-, vesi- ja lentoliikennettä. Lähde: CO2-raportti; Turun kaupunki Tuore esimerkki tästä on Euroopan parlamentin huhtikuussa 2015 hyväksymä EU:n uusi metsästrategia, johon tehdyistä lisäyksistä yksi kyseenalaistaa puun energiaksi polttamisen hiilineutraaliuden. Muutokset tulkinnassa voivat tuottaa biomassalle päästökertoimet, mikä samalla muuttaisi myös uusiutuvan energian määrittelyä. Kasvihuonepäästöjen vähentäminen
Turussa päästöttömien liikkumismuotojen osuus kuusikkokuntien korkein Helsinki Tampere Oulu Espoo Vantaa Osuus matkaluvusta, % 0 10 20 30 40 50 60 70 jalankulku polkupyörä joukkoliikenne Turun kaupungin tavoitteena on kasvattaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista yli 66 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Turussa osuus oli 2010-2011 matkaluvun mukaan 50 %, joka oli vertailukaupunkien toiseksi korkein. Päästöttömien kulkumuotojen (jalankulun ja pyöräilyn) yhteisosuus oli Turussa kaupunkien korkein. Helsingissä näiden kolmen liikkumismuodon yhteinen osuus oli selvästi vertailukaupunkien korkein, mikä johtui ennen kaikkea joukkoliikenteen suuresta osuudesta. Oulussa pyöräilyn osuus oli jopa moninkertainen muihin vertailukaupunkeihin nähden. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista
Turussa joukkoliikenteen matkojen määrät per asukas ovat pysyneet ennallaan 135 130 125 120 115 110 Oikea akseli=helsinki 440 420 400 380 360 340 320 Tampere Helsinki 105 2011 2012 2013 300 1) Kaupunkien ylläpitämä, sisäinen joukkoliikenne Kaupunkien sisäisen joukkoliikenteen matkamäärä asukasta kohden oli Helsingissä selvästi vertailukaupunkien suurin. Tulos on yhdenmukainen kaupunkien liikkumismuotoja kuvaavan aineiston kanssa, jossa joukkoliikenteen osuus tehdyistä matkoista oli Helsingissä kuusikkokuntien korkein. Uudistunut joukkoliikennelaki mahdollisti sen, että kaupunkiseudut voivat järjestää itse joukkoliikenteen alueellaan., Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto ja Rusko päättivät, että alueella aloitetaan kuntarajoista riippumaton seudullinen joukkoliikenne (Föli) 1.7.2014 alkaen. Hallinnollisesti Föli toimii Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan alaisuudessa osana Turun kaupunkiorganisaatiota ja se vahvistaa ennestäänkin monipuolista ympäristösektorin seutuyhteistyötä. Joukkoliikenteen matkat /asukas
Tampereella, Kuopiossa, Rovaniemellä ja Lappeenrannassa majoitusvuorokaudet vähenivät edellisvuodesta 0 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 3000000 3500000 Helsinki Tampere Vantaa Oulu Kuopio Kuusamo Rovaniemi Jyväskylä Lappeenranta -1,2 % 2,8 % 1,1 % 1,4 % -5,9 % 4,4 % -2,5 % 3,4 % -5,5 % Palkkien päissä muutos vuodesta 2013 0,6 % 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus: Majoitustilastot Yöpymiset kymmenessä suurimmassa majoituskaupungissa vuosina 2013 ja 2014
Turun lentoaseman matkustajamäärät ovat laskeneet huomattavasti 1 200 000 RyanAirin lentoliikenteen poistuminen vuonna 2013 sekä vuoden 2014 lentoaseman kiitoradan remontti 1 000 000 vähensivät matkustajamääriä. Oulu 800 000 600 000 Rovaniemi 400 000 Tampere Vaasa 200 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 357 259 377 554 454 948 324 667 297 858 Tampere 617 713 657 630 570 739 466 671 412 609 Oulu 700 576 973 924 1 078 533 877 080 960 547 Rovaniemi 309 821 396 825 403 892 427 367 444 561 Vaasa 288 142 338 499 374 141 319 315 325 886 Lähde: Finavia Turun lentoliikenteen näkymät heikkenivät viime kesänä edelleen SAS:n lopetettua Kööpenhaminan lentoyhteyden. Tampereen matkustajamäärien lasku on ollut vielä Turun lentoasemaa merkittävämpää ollen vuonna 2014 yli 200 000 alhaisempi kuin vuonna 2010. Turun lentoasema on tavaraliikennemäärillä mitattuna Suomen toiseksi vilkkain lentoasema. Vuoden 2014 tietoja ei ole vielä saatavilla, mutta DHL:n poistuminen Turusta alentanee rahtimääriä merkittävästi. Lentoasemien matkustajamäärät
Turun lentoaseman rahtimäärät ovat laskussa 10000 Turun lentoaseman rahtimäärät 2010-2014 (tonnia) 8000 6000 4000 2000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2010 2011 2012 2013 2014 7061 7853 8012 5342 3059 Helsinki-Vantaa 158149 170408 192204 190175 189357 Tampere 669 542 401 371 220 Oulu 1922 2112 2043 1879 1712 Rovaniemi 174 174 144 246 105 Vaasa 26 16 15 14 19 Kuopio 39 32 110 31 20 Turun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain rahtimäärillä mitattuna. Rahtimäärät kääntyivät vuonna 2013 laskuun DHL:n lopetettua toimintansa Turun lentoasemalla. Lähde: Finavia Lentoasemien rahtimäärät
on mantereen toiseksi vilkkain matkustajaliikenteen satama 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 Helsinki Maarianhamina Eckerö 2 000 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Suomen (mantereen) ulkomaan meriliikenteen tärkeimmät matkustajasatamat ovat Helsinki ja ; muiden satamien matkustajaliikenne on vähäistä. Helsingin sataman matkustajavirrasta Virolla on hallitseva osuus; Turun sataman ulkomaan matkustajaliikenne suuntautuu lähes pelkästään Ahvenanmaan kautta Ruotsiin. Satamien matkustajaliikenne
Suomen satamien tavaraliikenteen määrät ovat pysyneet ennallaan Satamien tavaraliikenne (tonnia) 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 2011 2012 2013 2014 Sköldvik 22 155 149 23 206 980 23 121 131 22 432 023 HaminaKotka 16 123 079 14 523 041 14 009 520 13 438 790 Helsinki 11 226 644 10 832 441 10 541 914 10 830 126 ja Naantali 10 766 529 9 189 590 9 659 472 9 219 901 Kokkola 7 919 376 7 406 829 7 840 444 8 568 965 Naantali 8 006 547 6 663 949 7 046 740 6 663 616 Hanko 3 863 274 3 233 693 3 555 910 3 740 130 2 759 982 2 525 641 2 612 732 2 556 285 Lähde: Suomen satamaliitto Satamien tavaraliikenne
Rantarata on maan kolmanneksi liikennöidyin henkilöliikenteen rataosuus Suomen henkilöliikenteen (kaukoliikenteen) liikennöidyimmät rataosuudet ovat yhteydet Helsingistä Tampereen kautta Pohjanmaalle, Helsingistä Lahden kautta Luumäelle ja Helsingistä un. Maan poikittaiset, muut kuin Helsingin kautta kulkevat liikenneyhteydet ovat suhteellisesti heikot. Kun liikennemäärissä huomioidaan myös rautateiden lähiliikenne, pääkaupunkiseudun asema korostuu entisestään. Rautateiden henkilöliikenne
Rautateiden tavaraliikenne on Varsinais- Suomessa vähäistä Suomen rautateiden tavaraliikenteen suurimmat volyymit ovat Kotkan- Haminan-(Lahden)-Kouvolan- Venäjän rajan sekä Kokkolan-Oulun- Vartiuksen välisillä rataosuuksilla. Varsinais-Suomessa on mainittavaa tavaraliikennettä vain Uusikaupunki- -Toijala osuuksilla. Rantaradan tavaraliikenne kärsii mm. yksiraiteisuuden aiheuttamasta kapasiteetin puutteesta; esim. - Salo välillä se oli vain vähäiset 31000 t. Rautateiden tavaraliikenne
Yrittäjien näkemyksen mukaan suurten kaupunkien elinkeinopolitiikassa ei ole suuria eroja Suomen yrittäjät järjestö toteutti kuntien elinkeinopoliittista imagoa luotaavan kyselyn jäsenilleen v. 2014. Suurimpien kaupunkien saamien arvosanojen hajonta oli melko vähäistä (0,8 yksikköä). Suurimpien seutukuntien keskuskaupungit sijoittuivat tuloksissa huonommin kuin niiden kehyskunnat. sijoittui vertailuryhmänsä keskivaiheille. Vuoden 2012 kyselyyn nähden Turun sijoitus suurimpien kaupunkien ryhmässä nousi viisi sijaa. Turun naapurikuntien parasta palautetta sai Kaarina (pistemäärä 7,9). Yrittäjien mielikuvat elinkeinopolitiikasta
mielikuvakyselyn mukaan kaupunkien neljänneksi suosituin asuinpaikka Taloustutkimuksen vuonna 2014 tekemän kyselyn perusteella Turun kokonaismielikuva asuinpaikkana oli kaupunkien neljänneksi paras Tampereen, Helsingin ja Jyväskylän jälkeen. Erot tuloksissa olivat sijoitusten 2-4 välillä vähäiset. Turun sijoitus putosi vuoden 2012 kyselyyn verrattuna, jolloin se oli kaupunkien toiseksi paras. Kaikki suurimmat kaupungit sijoittuivat vastaajien mielikuvissa selvästi tutkittujen kaupunkien keskiarvoa paremmin. Suomalaisten kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina 2014
laisten mielikuvat kunnallisista palveluista ovat parantuneet 2000-luvulla FCG:n toteuttaman vuoden 2014 asukaskyselyn tuloksista lasketun indeksin perusteella turkulaisten tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin on hieman noussut vuoden 2012 kyselyyn verrattuna. laisten tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin oli vuonna 2014 2000-luvulla järjestettyjen kyselyjen korkein. Laaja asuinkuntaindeksi, 54 kunnallista palvelua
Turun kv-kongressien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana 350 Kongressien määrä 45000 Osallistujien määrä Lähde: Finland Convention Bureau 300 310 40000 40642 250 200 Helsinki Espoo Tampere 35000 30000 25000 Helsinki Tampere Espoo 150 100 50 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 93 76 60 22 Oulu 20000 15000 10000 5000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 7492 7116 6808 2708 Oulu Turun kv. kongressien määrä on 2010-luvulla vaihdellut vuosittain 36:n ja 68:n välillä ja niihin osallistuneiden määrä 3000:n ja 8600:n välillä. Finland Convention Bureaun Delegaattitutkimus 2013 mukaan kongressidelegaattien kulutuksen tulovaikutus oli Turussa vuonna 2013 kuusi miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutus sata henkilötyövuotta. Kansainväliset kongressit ja niihin osallistujat