Viestinnän pääosasto Osasto C - Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 24. maaliskuuta 2009 EUROOPPALAISET JA TALOUSKRIISI Eurobarometri-standardi (EB 71) Perusjoukko: EU 15+ Otos: EU 27 (27 218 unionin kansalaista) Tutkimusajankohta: tammikuun puolivälistä helmikuun puoliväliin 2009 Analyyttinen yhteenveto Koska Euroopan parlamentin vaalit ovat piakkoin, oli tärkeää kartoittaa Euroopan kansalaisten näkemystä talous- ja rahoituskriisiä koskevista EU:n toimista. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla 27 218:ta EU:n kansalaista, ja se osoitti kriisin olevan yleinen huolenaihe. EU:n tasolla vaadittiin yhdenmukaistetumpia toimia, ja kansalliset tulkinnat euron asemasta olivat hyvin vaihtelevia. Yhteiskunta- ja väestötasolla ilmeni myös hyvin selviä poikkeamia: naiset ovat huolestuneempia ja he suhtautuvat kriittisemmin euroon samoin kuin ne, jotka ovat lopettaneet koulunkäyntinsä viimeistään 15 vuoden iässä. Tutkimuksessa kävi ilmi erinäisiä merkittäviä seikkoja: Euroopan kansalaiset ovat hyvin huolissaan kriisin jälkiseurauksista. Tämä huolenaihe ilmeni hyvin voimakkaana kaikissa maissa (80 90 prosenttia), ja se vaikuttaa talouteen maailmanlaajuisella, eurooppalaisella ja kansallisella tasolla. Tämä pätee niin nykytilanteeseen kuin tulevaisuuteenkin. Henkilökohtaisella tasolla huolenaihe ei kuitenkaan tunnu yhtä voimakkaana (58 prosenttia nyt ja tulevaisuudessa 56 prosenttia). Euroopan kansalaiset kannattavat yhteen sovitettuja toimia kriisin torjumiseksi. Heidän analyysinsä on selkeä. 44 prosenttia katsoi, että jäsenvaltiot ovat reagoineet yksilöllisesti kun taas 39 prosenttia katsoi toimien olleen yhteen sovitettuja. Toisaalta 61 prosenttia katsoi, että Euroopan kansalaiset olisivat paremmassa turvassa, jos jäsenvaltiot soveltaisivat yhteen sovitettua lähestymistapaa. Tätä lähestymistapaa edellyttää pikaisesti myös Euroopan parlamentti, joka on esittänyt kantansa useaan otteeseen.
Millä tasolla kriisiä kyetään torjumaan kaikkein tehokkaimmin? Tämä kysymys on kaikkia muita tärkeämpi, koska jäsenvaltioiden merkittävät erot ovat ilmeisiä. Erot saattavat johtua siitä, kuuluuko jäsenvaltio G8-maihin vai ei, tai sitten talouskriisin vakavuudesta kullakin kansallisella alueella. Keskimäärin 25 prosenttia piti parhaimpana G8-maiden toimia, 17 prosenttia EU:n toimia, 15 prosenttia Yhdysvaltojen ja 14 prosenttia kansallisten hallitusten toimia.. Mitä toimia olisi toteutettava EU:n tasolla? Euroopan parlamentti on toistuvasti ilmoittanut kannattavansa unionitason toimia. Euroopan kansalaiset tukevat laajalti näitä toimia prosenttiosuuden vaihdellessa 66:sta 71:een: talous- ja rahapolitiikan yhteen sovittaminen, EU:n harjoittama valvonta tapauksissa, joissa julkisia varoja käytetään rahoituslaitosten pelastamiseen, tärkeimpien kansainvälisten rahoitusryhmien toiminnan seuraaminen ja EU:n kansainvälisen tason asema rahoituspalvelujen sääntelyssä. Euro: suojakeino? Kaikki unionin jäsenvaltiot selvittivät euron asemaa kielteisten vaikutusten vähentämisessä. Keskimääräinen vastaus osoittautui Euroopan tasolla kielteiseksi: 44 prosenttia eurooppalaisista on sitä mieltä, että euro ei ole vähentänyt kriisin vaikutuksia, 39 prosenttia katsoo euron lieventäneen kriisiä ja 17 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. Tulokset tosiaan osoittavat, että euroa koskevat näkemykset vaihtelevat tuntuvasti maittain. Yksityiskohtainen taulukko (s. 15) osoittaa, että kysymykseen vastattiin myönteisesti 17 maassa, joista 13 kuului euroalueeseen, 3 on sitoutunut ottamaan euron käyttöön ja 1 taas on kieltäytynyt ottamasta sitä käyttöön. Toisaalta taas 8 maassa vastaus painottui kielteisempään suuntaan, ja 2 näistä maista kuului euroalueen perustajajäseniin ja yhdessä maassa kumpaakin vaihtoehtoa kannatettiin yhtä paljon. Euroopan unioniin viimeksi vuonna 2007 liittyneet maat valitsivat merkittävän usein en osaa sanoa -vaihtoehdon: 51 prosenttia Bulgariassa ja 41 prosenttia Romaniassa. Näkemys eurosta kriisipuskurina vaihtelee 27 jäsenvaltiossa ja jopa 13:ssa euroalueeseen kuuluvassa valtiossa. Katsovatko euroalueen maat siis, että niiden oma valuutta olisi antanut parempaa suojaa kuin euro? Olisiko entinen kansallinen valuutta tarjonnut paremman suojan kuin euro? Kokonaistuloksia on jälleen analysoitava suhteessa kansallisiin tuloksiin. Kaikkiaan 45 prosenttia euroalueen maiden kansalaisista vastasi tähän kysymykseen myönteisesti ja 45 prosenttia kielteisesti. Taulukko (ks. sivu 17) osoittaa myös selvästi, että 16:sta euroalueen maasta kaikkiaan 12 maan kansalaiset uskovat, että heidän aiempi kansallinen valuuttansa ei olisi tarjonnut parempaa suojaa kriisiltä kuin euro. Näihin kuuluvat myös aiemmin mainitut kaksi yhtenäisvaluutan perustajajäsenvaltiota. 2/24
Neljän maan joukossa kaksi perustajajäsenvaltiota kansalaiset taas katsoivat, että kansallinen valuutta olisi tarjonnut euroa paremman suojan. Tarjoaako euro paremman suojan kuin nykyinen kansallinen valuutta? Tämä kysymys esitettiin yhdessätoista maassa, jotka eivät ole vielä ottaneet yhteistä valuuttaa käyttöön. Keskimäärin 46 prosenttia vastasi EU:ssa kielteisesti ja 36 prosenttia myönteisesti. Hyvin selvä enemmistö (54 61 prosenttia) vastasi kysymykseen kielteisesti kolmessa euron käyttöön ottamisesta kieltäytyneessä maassa. Maista kahdeksan on liittymissopimuksensa nojalla velvollisia ottamaan euroin käyttöön. Neljä näistä maista vastasi kysymykseen myönteisesti (39 61) prosenttia ja neljä kielteisesti (43 58 prosenttia). Euron käyttöön ottaminen: prosessin nopeuttaminen, hidastaminen, yllä pitäminen vai pysäyttäminen? Tähän kysymykseen vastasi kahdeksan euroon käyttöön ottamiseen sitoutunutta maata, ja vastaukset jakaantuivat seuraavasti: 29 prosenttia katsoi, että prosessia olisi nopeutettava, 29 prosenttia taas kannatti sen hidastamista, 19 prosenttia piti parempana edetä suunnitellulla tavalla ja 6 prosentin mielestä prosessi olisi keskeytettävä. Kysely esitetään jäljempänä kokonaisuudessaan. Se jakaantuu kolmeen osaan: I. Kriisin vaikutukset nyt ja tulevaisuudessa. II. III. Asianmukaisin taso, jolla kriisiä hoidetaan ja, ja keinot sen tekemiseen. Euron asema rahoituskriisissä. 3/24
I. Kriisin vaikutukset nyt ja tulevaisuudessa a. Nyt: QD1 Missä määrin uskotte, että tämänhetkinen talous- ja rahoituskriisi vaikuttaa tai ei vaikuta seuraaviin asioihin? b. Tulevaisuudessa: QD2 Kun ajatellaan tulevaisuutta, niin uskotteko, että tämänhetkinen talous- ja rahoituskriisi vaikuttaa vai ei vaikuta, kuhunkin seuraavista asioista seuraavan viiden vuoden aikana? A. Maailmantalouteen kohdistuvat jälkiseuraukset a. Nyt EU:n tasolla: 90 prosenttia vastaajista ilmoitti pitävänsä maailmantalouteen kohdistuvia jälkiseurauksia merkittävinä (erittäin merkittävinä ja melko merkittävinä): 4/24
Puolet Euroopan kansalaisista (50 prosenttia) uskoo, että nykyisellä rahoituskriisillä on erittäin merkittäviä vaikutuksia maailmantalouteen. Kaikkiaan 40 prosenttia pitää seurauksia melko merkittävinä. Ainoastaan 5 prosenttia eurooppalaisista katsoo, että kriisillä ei ole lainkaan tai ei oikeastaan vaikutusta. "En osaa sanoa" -vastausten osuus jäi suhteellisen vähäiseksi (5 prosenttia). Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu: Tähän kysymykseen annetut vastaukset vaihtelivat erittäin vähän maittain. Merkittäviä seurauksia arveltiin olevan eniten Kreikassa ja Slovakiassa (98 prosenttia) Kyproksessa ja Alankomaissa (97 prosenttia). Vähiten tällaisia seurauksia uskottiin olevan Portugalissa (80 prosenttia), Latviassa ja Italiassa (85 prosenttia). b. Tulevaisuudessa EU:n taso: Vastaajien selvä enemmistö (81 prosenttia) arvioi, että nykyisellä talous- ja rahoituskriisillä on merkittäviä vaikutuksia maailman talouteen viiden seuraavan vuoden aikana (35 prosenttia piti niitä erittäin merkittävinä ja 46 prosenttia melko merkittävinä). Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu: Tulevaisuuden vaikutuksiin suhtauduttiin pessimistisimmin Kreikassa ja Slovakiassa (93 prosenttia) sekä Luxemburgissa (90 prosenttia). tähän uskovien kansalaisten osuus on pienin Tanskassa (53 prosenttia), Bulgariassa (70 prosenttia), Suomessa ja Latviassa (74 prosenttia). B. Vaikutukset Euroopan talouteen a. Nyt EU:n taso: Kaikkiaan 90 prosenttia vastaajista uskoi, että rahoituskriisillä on merkittäviä vaikutuksia Euroopan talouteen. "Erittäin merkittäviä vaikutuksia" -vastausten osuus oli 48 prosenttia, ja 42 prosenttia vastaajista katsoi, että nykyisellä kriisillä on "melko merkittäviä vaikutuksia" Euroopan talouteen. Vain 5 prosenttia vastaajista valitsi "En osaa sanoa" -vaihtoehdon. Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu: Vaihtelu on jälleen vähäistä (13 prosenttia) ja huolestuneisuus yleistä: 5/24
Huolestuneisuus on suurinta Kreikassa (99 prosenttia), Belgiassa ja Slovakiassa (96 prosenttia). Pienintä se on Portugalissa (81 prosenttia), Romaniassa, Puolassa, Italiassa ja Bulgariassa (86 prosenttia). b. Tulevaisuudessa EU:n taso: Keskimäärin 81 prosenttia vastaajista uskoo, että kriisillä on merkittäviä vaikutuksia Euroopan talouteen seuraavan viiden vuoden aikana (33 prosenttia vastaajista piti vaikutuksia erittäin merkittävinä ja 48 prosenttia melko merkittävinä). "En osaa sanoa" -vastausten osuus oli 8 prosenttia. Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu: Kolme pessimistisintä jäsenvaltiota olivat Kreikka (92 prosenttia piti vaikutuksia merkittävinä), Slovakia (91 prosenttia) ja Unkari (90 prosenttia). Huolestuneiden vastaajien osuus oli vähäisin Tanskassa (50 prosenttia), Bulgariassa (71 prosenttia ja Suomessa (72 prosenttia). C. Vaikutukset kansalliseen talouteen a. Nyt EU:n taso: Kaikkiaan 90 prosenttia EU:n vastaajista oli sitä mieltä, että rahoituskriisillä on jo merkittäviä vaikutuksia heidän maansa talouteen (51 prosentin mielestä "erittäin merkittäviä" ja 39 prosentin mielestä "melko merkittäviä"). Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu: Viro, Kreikka ja Unkari olivat ne jäsenvaltiot, joissa suurin osa kansalaisista katsoi, että kansalliseen talouteen kohdistuu vaikutuksia (97 prosenttia kussakin maassa). Näin ajattelevien vastaajien osuus oli vähäisin Tanskassa (77 prosenttia), Puolassa (82 prosenttia), Portugalissa ja Itävallassa (83 prosenttia). b. Tulevaisuudessa EU:n taso: Yhteensä 81 prosenttia pitää kansalliseen talouteen kohdistuvia vaikutuksia merkittävinä (36 prosenttia "erittäin merkittävinä" ja 45 prosenttia "melko merkittävinä"). Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu: Vastausten osuus oli suurin Kreikassa (93 prosenttia), Unkarissa (93 prosenttia) ja Slovakiassa (91 prosenttia). 6/24
Pienin se taas oli jälleen kerran Tanskassa (45 prosenttia), Suomessa (70 prosenttia) ja Saksassa (73 prosenttia). D. Vaikutukset henkilökohtaiseen tilanteeseen Tulokset osoittavat, että vaikka monet Euroopan kansalaiset ovat huolissaan kriisin vaikutuksista heidän henkilökohtaiseen tilanteeseensa, he ovat enemmän huolissaan muille tasoille kohdistuvista vaikutuksista. a. Nyt EU:n taso: Yli puolet (58 prosenttia) vastaajista on jo tuntenut kriisin seuraukset henkilökohtaisella tasolla. Näistä: 20 prosentin mielestä kriisi on vaikuttanut erittäin merkittävästi heihin henkilökohtaisesti, 38 prosenttia totesi sen vaikuttaneen melko merkittävästi. Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu Jäsenvaltioiden välillä ilmeni enemmän vaihtelua kuin muiden talouden tasojen seurauksia arvioitaessa. Erot kasvoivat jopa 61 prosenttiin. Eniten vaikutuksia henkilökohtaiseen tilanteeseensa merkittävinä pitäviä kansalaisia oli Kreikassa ja Unkarissa (88 prosenttia) ja Virossa (82 prosenttia). Vähiten tällaisia kansalaisia oli kolmessa Pohjoismaassa: Tanskassa (22 prosenttia), Ruotsissa (24 prosenttia) ja Suomessa (27 prosenttia). b. Tulevaisuudessa EU:n taso Kaikkiaan 56 prosenttia eurooppalaisista uskoo, että talous- ja rahoituskriisillä on henkilökohtaisella tasolla merkittäviä vaikutuksia seuraavan viiden vuoden aikana (keskimäärin 18 prosenttia piti vaikutuksia "erittäin merkittävinä" ja 38 prosenttia "melko merkittävinä"). Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu: Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu oli merkittävää, erot olivat jopa 51 prosenttia. 7/24
Henkilökohtaisen tason vaikutuksia koskeva pessimismi oli suurinta Kreikassa (89 prosenttia), Unkarissa (86 prosenttia) ja Liettuassa (77 prosenttia). Vähäisintä se oli Tanskassa (15 prosenttia), Suomessa (27 prosenttia) ja Alankomaissa (28 prosenttia). II. Toimijat, jotka kykenevät hoitamaan kriisiä parhaiten, ja keinot sen tekemiseen. A. Toimijat QD3 Mikä seuraavista tahoista mielestänne kykenee hoitamaan talous- ja rahoituskriisinvaikutuksia kaikkein tehokkaimmin? EU:n taso: 25 prosenttia vastaajista pitää G8-maita kykenevimpinä tähän tehtävään, 17 prosenttia Euroopan unionia, 15 prosenttia Yhdysvaltoja, 14 prosenttia kansallista hallitusta, 10 prosenttia Kansainvälistä valuuttarahastoa. 8/24
9/24
Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu: Käsitys siitä, mikä on pätevin taho hoitamaan kriisiä, vaihtelee suuresti EU:n jäsenvaltioiden kesken. G8-maat: - olivat vastaajien mielestä pätevin taho useimmin Alankomaissa (36 prosenttia), Saksassa (35 prosenttia) ja Ruotsissa (34 prosenttia). - vähiten pätevimpänä tahona sitä pidettiin Maltassa (10 prosenttia), Romaniassa (11 prosenttia) ja Irlannissa (12 prosenttia). Euroopan unioni: - pidettiin useimmiten pätevimpänä tahona käsittelemään talous- ja rahoituskriisiä Kreikassa (28 prosenttia), Kyproksessa (27 prosenttia) ja Puolassa (26 prosenttia). - päteväksi tahoksi se katsottiin kaikkein harvimmin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (6 prosenttia), Ruotsissa (8 prosenttia) ja Tanskassa (9 prosenttia). Yhdysvallat: - pidettiin useimmiten pätevimpänä tahona Ruotsissa (31 prosenttia9, Tanskassa (29 prosenttia), Ranskassa ja Belgiassa (22 prosenttia). - kannatus oli pienintä Kreikassa (6 prosenttia), Bulgariassa ja Liettuassa (8 prosenttia). Kansallinen hallitus: - pidettiin tehokkaimpana toimijana useimmiten Romaniassa (32 prosenttia), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (20 prosenttia) ja Irlannissa (20 prosenttia). - vähiten kannatusta se sai Tšekin tasavallassa (6 prosenttia), Alankomaissa ja Bulgariassa (7 prosenttia). Kansainvälinen valuuttarahasto: - sai eniten kannatusta Suomessa (22 prosenttia), Alankomaissa (17 prosenttia), Latviassa ja Kreikassa (14 prosenttia). - kannatus oli vähäisintä Bulgariassa (5 prosenttia), Ruotsissa (6 prosenttia), Puolassa, Portugalissa ja Irlannissa (7 prosenttia). Yhteiskunnallis-demografinen vaihtelu: Nuorimmat ja koulutetuimmat vastaajat pitivät keskimääräistä enemmän G8-maita luotettavimpana vaihtoehtona. Kotonaan pysyttelevät (kotirouvat/miehet) pitivät vähiten todennäköisesti Euroopan unionia pätevimpänä toimijana. 10/24
B. Yksilöllinen vai yhteinen reagointi? a. Näkemys: QD4 Sanoisitteko, että tähän hetkeen asti Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat talous- ja rahoituskriisin edessä pyrkineet toimimaan yksin vai yhdessä? Vastaajilta kysyttiin ensin, miten eri jäsenvaltiot ovat siihen saakka reagoineet talous- ja rahoituskriisiin. EU:n taso 44 prosenttia eurooppalaisista uskoi, että jäsenvaltiot pyrkivät toimimaan yksilöllisesti. 39 prosenttia katsoi, että jäsenvaltiot ovat pyrkineet toimimaan yhdessä EU:n muiden jäsenvaltioiden kanssa. "En osaa sanoa" -vastausten osuus oli suuri (17 prosenttia). Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu: Näkemys jäsenvaltioiden yksin toimimisesta oli yleisintä Tanskassa (71 prosenttia), Alankomaissa (66 prosenttia) ja Belgiassa (58 prosenttia). Yhteisiksi toimet katsottiin useimmin Suomessa (55 prosenttia), Tšekin tasavallassa (53 prosenttia) ja Latviassa (50 prosenttia). Vastaajien enemmistö turvautui eräissä jäsenvaltioissa "Ei osaa sanoa" -vaihtoehtoon; näin kävi kahdessa uusimmassa jäsenvaltiossa Romaniassa (43 prosenttia) ja Bulgariassa (41 prosenttia). 11/24
b. Vaihtoehtojen suosio QD5 Sanoisitteko kansalaisena, että saatte paremman suojan nykyiseltä talous- ja rahoituskriisiltä, jos (maanne)hyväksyy ja soveltaa toimia yksin vai yhdessä EU:n muiden jäsenvaltioiden kanssa? EU:n taso 61 prosenttia eurooppalaisista ilmoitti saavansa paremman suojan, jos heidän maansa hyväksyy ja soveltaa toimia yhteen sovitetusti EU:n muiden jäsenvaltioiden kanssa. 26 prosenttia uskoi saavansa paremman suojan, jos heidän maansa hyväksyisi ja soveltaisi toimia yksin. 13 prosenttia vastasi kysymykseen "En osaa sanoa". 12/24
13/24
Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu: Muiden EU-maiden kanssa yhteen sovitetut toimet saivat eniten kannatusta Virossa (83 prosenttia), Kreikassa (78 prosenttia) ja Unkarissa (76 prosenttia). Yksilöllisten toimien hyväksyminen sai eniten kannatusta Yhdistyneessä kuningaskunnassa (41 prosenttia), Romaniassa (36 prosenttia), Tanskassa ja Itävallassa (33 prosenttia). On kuitenkin syytä korostaa, että näissäkin maissa yhteiset toimet saivat enemmän kannatusta kuin yksilölliset. "En osaa sanoa" -vastausten osuus oli melko suuri kolmessa maassa: Irlannissa (30 prosenttia), Portugalissa (28 prosenttia) ja Romaniassa (25 prosenttia). Yhteiskunnallis-demografinen vaihtelu: Koulutuksensa 20. ikävuoden jälkeen päättäneet ja johtavassa asemassa olevat katsoivat saavansa paremman suojan, jos toimet toteutettaisiin yhteen sovitetusti. Kotirouvat/miehet katsoivat saavansa paremman suojan, jos valtiot toimisivat yksin. C. Tehokkaimmat EU:n toteuttamat toimet QD9 Euroopan unionin toimielimet keskustelevat parhaillaan tietyistä toimenpiteistä, joita voisi käyttää talous- ja rahoituskriisin torjunnassa. Olkaa hyvä ja kertokaa kustakin toimenpiteestä olisiko se mielestänne tehokas vai tehoton kriisin torjunnassa? 14/24
Tulokset osoittavat, että vastaajien enemmistö kannattaa kaikkia neljää toimenpidettä, joista Euroopan parlamentissa keskustellaan. a. 71 prosenttia eurooppalaisista pitää talous- ja rahapolitiikan tiiviimpää yhteen sovittamista erittäin tehokkaana tai melko tehokkaana. Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu: Suurin osa vastaajista piti tätä tehokkaana keinona Kreikassa (89 prosenttia), Kyproksessa (87 prosenttia) ja Belgiassa (85 prosenttia). Pienimmäksi tällaisten vastaajien määrä jäi Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Latviassa (57 prosenttia) ja Portugalissa (58 prosenttia). b. 67 prosenttia EU:n vastaajista piti Euroopan unionin harjoittamaa tärkeimpien kansainvälisten taloudellisten ryhmien seurantaa ja valvontaa tehokkaana toimena talous- ja rahoituskriisiä hoidettaessa. Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu: Enin osa vastaajista piti tätä toimea tehokkaana Kreikassa ja Kyproksessa (83 prosenttia) ja Slovakiassa (82 prosenttia). Tätä vaihtoehtoa tehokkaana pitävien vastaajien osuus jäi vähäisimmäksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa, virossa (52 prosenttia) ja Latviassa (54 prosenttia). c. Kaikkiaan 67 prosenttia EU:n vastaajista piti tehokkaana Euroopan unionin valvontaa kaikissa niissä tilanteissa, joissa julkista rahaa käytetään pelastamaan rahoituslaitos. Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu: Tätä toimea pidettiin hyödyllisenä useimmin Kreikassa (85 prosenttia), Slovakiassa (83 prosenttia) ja Kyproksessa (82 prosenttia). Pienimmäksi tehokkuuteen uskovien osuus jäi Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Tanskassa (49 prosenttia) ja Virossa (52 prosenttia). d. 66 prosenttia eurooppalaisista piti Euroopan unionin merkittävämpää kansainvälisen tason roolia rahoituspalveluiden säätelyssä tehokkaana toimena (17 prosenttia piti sitä erittäin tehokkaana ja 49 prosenttia melko tehokkaana). Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu: Tämä toimi sai eniten kannatusta vastaajilta Kreikassa (86 prosenttia), Kyproksessa (85 prosenttia) ja Slovakiassa (81 prosenttia). Vähiten kannatusta se sai Latviassa (46 prosenttia), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (51 prosenttia) ja Virossa (54 prosenttia). 15/24
III. Euron asema rahoituskriisissä A. Euron suojaava asema 27 jäsenvaltiossa EU:n taso: QD8 Euro on vähentänyt tämänhetkisen talous- ja rahoituskriisin vaikutuksia. 44 prosenttia kansalaisista katsoi, että euro ei ole vähentänyt talous- ja rahoituskriisin kielteisiä vaikutuksia (18 prosenttia täysin eri mieltä ja 26 prosenttia jokseenkin eri mieltä). 39 prosenttia vastaajista katsoi, että euro on vähentänyt kielteisiä vaikutuksia (10 prosenttia täysin samaa mieltä ja 29 prosenttia jokseenkin eri mieltä). Suhteellisen suuri osuus vastaajista (17 prosenttia) ei antanut vastausta tähän kysymykseen. 16/24
17/24
Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu: Taulukosta käyvät ilmi seuraavat tulokset: Euron myönteisestä asemasta vakuuttuneita vastaajia oli eniten Slovakiassa (66 prosenttia), Suomessa (61 prosenttia) ja Belgiassa (54 prosenttia). Usko siihen, että euro ei ole auttanut vähentämään kriisin kielteisiä vaikutuksia on vähäisintä Tšekin tasavallassa (56 prosenttia katsoo näin), Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (54 prosenttia). Kaikkiaan 17 maassa oli enemmän vastaajia, jotka katsoivat että eurolla on myönteinen asema kriisin lievittämisessä, kuin vastakkaisen mielipiteen edustajia (Slovakia, Suomi, Belgia, Slovenia, Italia, Kreikka, Alankomaat, Luxemburg, Kypros, Malta, Itävalta, Unkari, Irlanti, Portugali, Viro, Puola ja Romania). Suhteellinen enemmistö katsoi 9 maassa, että euro ei ole vähentänyt kriisin vaikutuksia (Bulgaria, Yhdistynyt kuningaskunta, Latvia, Liettua, Tšekin tasavalta, Saksa, Ruotsi, Tanska ja Ranska). Mielipiteet jakaantuivat täsmälleen tasan Espanjassa (41 prosenttia vs. 41 prosenttia). "En osaa sanoa" -vastausten osuus oli hyvin suuri kahdessa unioniin viimeksi liittyneessä jäsenvaltiossa, Bulgariassa (51 prosenttia) ja Romaniassa (41 prosenttia). 18/24
B. Suojeltuna olemisen tunne: euroalueen maat Euroalueen kansalaisilta kysyttiin, ovatko he samaa mieltä seuraavasta: QD6a (Maamme) olisi paremmassa suojassa tämänhetkiseltä talous- ja rahoituskriisiltä jos olisimme pitäneet (kansallisen valuutan). Vastaukset jakaantuivat tasan EU:n tasolla, mutta kansallinen vaihtelu oli voimakasta. EU:n taso 45 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä lausuman kanssa (22 prosenttia täysin samaa mieltä ja 23 prosenttia jokseenkin samaa mieltä). 45 prosenttia vastaajista oli eri mieltä (24 prosenttia täysin eri mieltä ja 21 prosenttia jokseenkin eri mieltä). 10 prosenttia vastaajista totesi, että "En osaa sanoa". 19/24
Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu: Portugalissa (62 prosenttia), Italiassa ja Espanjassa (53 prosenttia) oltiin eniten sitä mieltä, että maan tilanne olisi parempi, jos entinen kansallinen valuutta olisi edelleen käytössä. Vähäisintä kannatusta tämä näkemys sai Slovakiassa ja Suomessa (72 prosenttia) ja Sloveniassa (71 prosenttia); Slovakia ja Slovenia kuuluvat uusimpiin euroon käyttöön ottaneisiin maihin. Kansalaisten enemmistö katsoi 12:sta maassa kaikkiaan 16:sta, että euro antoi paremman suojan (Slovakia, Suomi, Slovenia, Alankomaat, Luxemburg, Irlanti, Malta, Belgia, Itävalta, Ranska, Saksa ja Kreikka). Ainoastaan 4 maassa katsottiin, että entinen kansallinen valuutta olisi tarjonnut paremman suojan kuin euro (Portugali, Italia, Espanja ja Kypros). Yhteiskunnallis-demografinen vaihtelu: Naiset uskoivat miehiä todennäköisemmin, että entinen kansallinen valuutta olisi antanut euroa paremman suojan (49 prosenttia vs. 41 prosenttia). Sama pätee koulutuksensa 15 vuoden iässä tai sitä nuorempina päättäneisiin (59 prosenttia vs. EU:n keskiarvo 45 prosenttia) ja kotona oleviin (56 prosenttia). Euron antaman suojan tunne oli yleisintä ammattilaisten keskuudessa. Koko EU:n keskiarvo oli 45 prosenttia, johtajien keskiarvo 67 prosenttia, itsenäisten ammatinharjoittajien 51 prosenttia, koulutuksensa 20 vuoden iässä tai sitä myöhemmin päättäneiden 64 prosenttia ja edelleen opiskelevien 53 prosenttia. C. Paremman suojan tunne: euroalueeseen kuulumattomat maat Kolme maata on päättänyt olla ottamatta euroa käyttöön. Kahdeksan maata on sitoutunut ottamaan sen käyttöön. Niille esitettiin seuraava kysymys: QD6b (Maamme) olisi paremmassa suojassa tämänhetkiseltä talous- ja rahoituskriisiltä jos olisimme ottaneet käyttöön yhtenäisvaluutta euron. 20/24
Euroalueen keskimäärän vastauksista käy ilmi, että siihen kuuluvat maat katsovat euron tarjoavan paremman suojan kuin aiempi kansallinen valuutta, mutta euron torjuneiden ja sen käyttöön ottamiseen sitoutuneiden jäsenvaltioiden välillä oli suurta vaihtelua. Euroalueeseen kuulumattomat maat Keskimäärin 46 prosenttia oli eri mieltä siitä, että euro antaisi paremman suojan (23 prosenttia täysin eri mieltä ja 23 prosenttia jokseenkin eri mieltä). Vastaajista 36 prosenttia oli samaa mieltä (11 prosenttia täysin samaa mieltä ja 25 prosenttia jokseenkin samaa mieltä). En osaa sanoa -vastausten osuus oli jälleen korkea: 18 prosenttia. Euron käyttöön ottamiseen sitoutuneiden jäsenvaltioiden välinen vaihtelu: Unkarin (61 prosenttia), romanian (44 prosenttia) ja Puolan (41 prosenttia) kansalaiset uskoivat lujimmin, että he olisivat saaneet paremman suojan talous- ja rahoituskriisiltä, jos euro olisi ollut käytössä. Nämä kolme maata ovat sitoutuneet ottamaan euron käyttöön tuonnempana. Kolmen euron käyttöön ottamisesta kieltäytyneen maan ohella (ks. seuraava kohta) Tšekin tasavallassa (58 prosenttia), Liettuassa (55 prosenttia) ja Latviassa (50 prosenttia) katsottiin, että euro ei olisi tarjonnut parempaa suojaa kuin kansallinen valuutta. 21/24
Kolmessa euron käyttöön ottamisesta kieltäytyneessä maassa oltiin myös laajalti eri mieltä: Tanska 61 prosenttia, Yhdistynyt kuningaskunta 59 prosenttia ja Ruotsi 54 prosenttia. Kahdessa unioniin vuonna 2007 liittyneessä maassa En osaa sanoa -vastausten osuus oli suuri: Bulgariassa 40 prosenttia ja Romaniassa 37 prosenttia. Yhteiskunnallis- demografinen vaihtelu: Miehet (40 prosenttia) uskoivat naisia (31 prosenttia) useammin, että euro antaisi maalle paremman suojan. Sama suuntaus näkyy myös koulutustasossa. Keskiarvon ollessa 36 prosenttia euron parempaan suojaan luotti 43 prosenttia. Luottamus kasvoi koulutustason myötä ja opiskelijatkin tukivat ajatusta keskimääräistä enemmän (43 prosenttia vs. 36 prosenttia). Tilanne on toinen koulutuksensa 15 vuoden iässä tai sitä aiemmin päättäneiden keskuudessa: 51 prosenttia oli eri mieltä toteamuksesta, ja eläkeläisistä näin ajatteli 50 prosenttia. 22/24
D. Euron käyttöön ottamiseen sitoutuneet maat: nopeutetaanko käyttöön ottamista vai ei Tämä kysymys esitettiin Bulgariassa, Tšekin tasavallassa, Virossa, Unkarissa, liettuassa, Latviassa, Puolassa ja Romaniassa, eli maissa, jotka ovat sitoutuneet ottamaan euron käyttöön lähivuosina: QD7 Kuten tiedätte (maamme) ottaa Euroopan yhtenäisvaluutan euron käyttöön tulevina vuosina. Haluaisitteko Te henkilökohtaisesti? Euron käyttöön ottamiseen sitoutuneissa maissa: 29 prosenttia vastaajista kannatti prosessin nopeuttamista; 29 prosenttia kannatti prosessin hidastamista; 19 prosenttia vastaajista katsoi, että prosessia on jatkettava suunnitelmien mukaisesti vauhtia muuttamatta. Ainoastaan 7 prosenttia katsoi, että prosessi olisi keskeytettävä. 16 prosenttia vastasi "En osaa sanoa". 23/24
Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu: Prosessin vauhdittaminen sai eniten kannatusta Unkarissa (47 prosenttia) ja Romaniassa (35 prosenttia). Prosessin hidastamista haluttiin eniten (Liettuassa (50 prosenttia) ja Puolassa (41 prosenttia). Virossa 42 prosenttia vastaajista katsoi, että prosessia on jatkettava suunnitellulla tavalla. Bulgariassa näin ajatteli 34 prosenttia. Yhteiskunnallis-demografinen vaihtelu: Miehet kannattivat prosessin nopeuttamista naisia todennäköisemmin (34 prosenttia vs. 24 prosenttia). Mielipiteen kannatus aleni vastaajien iän myötä, lisääntyi koulutustason myötä ja oli yleisin itsenäisten ammatinharjoittajien (36 prosenttia) ja johtajien (35 prosenttia) keskuudessa; Vähintään 55-vuotiaat ja tätä vanhemmat ja eläkeläiset sekä koulutuksensa 15 vuoden iässä tai tätä aiemmin päättäneet kannattivat eniten prosessin keskeyttämistä (10 prosenttia joka luokassa). Julkisen mielipiteen seurantayksikkö Jacques Nancy Puh. 32.2.284 24 85 Nives Žun Puh. 32.2.284 43 99 Elise Defourny Puh. 32.2.284 11 23 24/24