Chapter 4. Random Walks, Friction and Diffusion

Samankaltaiset tiedostot
Nesteen sisäinen kitka ja diffuusio

Chapter 3. The Molecular Dance. Luento Terminen liike Kineettinen kaasuteoria Boltzmann-jakauma Satunnaiskävely

Luento Pääteemat: Vetysidos Veden ominaisuudet Terminen liike Kineettinen kaasuteoria Boltzmann-jakauma Satunnaiskävely

Luku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa

Biofysiikka, Luento


Chapter 7. Entropic forces at work

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

Wien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:

Entrooppiset voimat. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunnoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

Luento Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

Käyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

Biofysiikka Luento Entropia, lämpötila ja vapaa energia. Shannonin entropia. Boltzmannin entropia. Lämpötila. Vapaa energia.

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa

Termodynamiikka. Termodynamiikka on outo teoria. Siihen kuuluvat keskeisinä: Systeemit Tilanmuuttujat Tilanyhtälöt. ...jotka ovat kaikki abstraktioita

PHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op)

kertausta Boltzmannin jakauma infoa Ideaalikaasu kertausta Maxwellin ja Boltzmannin vauhtijakauma

6. Entropia, lämpötila ja vapaa energia

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Chapter 5. Life in the Slow Lane: The Low Reynolds-Number World

Mitä ovat siirtoilmiöt?

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

Kuljetusilmiöt. Diffuusio Lämmönjohtuminen Viskoosin nesteen virtaus Produktio ja absorptio

LASKENNALLISEN TIETEEN OHJELMATYÖ: Diffuusion Monte Carlo -simulointi yksiulotteisessa systeemissä

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

BECS-C2101 Biofysiikka

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

y 2 h 2), (a) Näytä, että virtauksessa olevan fluidialkion tilavuus ei muutu.

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

Luento Sähköstaattiset vuorovaikutukset. Veden ominaisuudet Hydrofobinen vuorovaikutus. x = 0

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

Chapter 7. Entropic forces at work

Maxwell-Boltzmannin jakauma

Luento Sähköstaattiset vuorovaikutukset. Veden ominaisuudet Hydrofobinen vuorovaikutus. x = 0

Luento 8. Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli. Sähkönjohtavuus Druden malli

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Valomylly. (tunnetaan myös Crookesin radiometrinä) Pieni välipala nykyisin lähinnä leluksi jääneen laitteen historiasta.

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

DEE Kryogeniikka

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Massakeskipiste Kosketusvoimat

W el = W = 1 2 kx2 1

Luvun 8 laskuesimerkit

Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta

Luento 10: Työ, energia ja teho

PHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op)

Z 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2

Luku 24. Molekyylien liike

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

L10 Polyelektrolyytit pinnalla

Luvun 12 laskuesimerkit

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,

järjestelmät Luento 8

Keski-Suomen fysiikkakilpailu

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Mitä elämä on? Astrobiologian luento Kirsi

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

1 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause

Stanislav Rusak CASIMIRIN ILMIÖ

1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle

Fysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE Risto Mikkonen

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

Luento 11: Periodinen liike

Mustan kappaleen säteily

CHEM-A1410 Materiaalitieteen perusteet

HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET

Länsiharjun koulu 4a

Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti

Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi

Integroimalla ja käyttämällä lopuksi tilanyhtälöä saadaan T ( ) ( ) H 5,0 10 J + 2,0 10 0,50 1,0 10 0,80 Pa m 70 kj

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

Ekvipartitioteoreema. Entropia MB-jakaumassa. Entropia tilastollisessa mekaniikassa

Ekvipartitioteoreema

E p1 = 1 e 2. e 2. E p2 = 1. Vuorovaikutusenergian kolme ensimmäistä termiä on siis

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

9. Tila-avaruusmallit

Dissipatiiviset voimat

dl = F k dl. dw = F dl = F cos. Kun voima vaikuttaa kaarevalla polulla P 1 P 2, polku voidaan jakaa infinitesimaalisen pieniin siirtymiin dl

Kerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten)

Transkriptio:

Chapter 4. Random Walks, Friction and Diffusion 1 Luento3 6.1.017 Diffuusiotensorikuvaus: Magneettiresonanssi (MR) Hermoratojen kuvantaminen

Chapter 4. Random Walks, Friction and Diffusion Dissipaatio: Irreversiibeli prosessi, jossa energia muuntuu isotrooppisempaan jakaumaan/muotoon Järjestys epäjärjestys Dissipatiivisia prosesseja: Diffuusio nesteessä Kitka Resitanssi Lämmönjohtuminen Tärkeitä nanoskaalan maailmassa Biologinen kysymys: Jos kaikki liike on satunnaista solujen nanomaailmassa, miten voimme sanoa mitään ennustuskykyistä solujen toiminnasta? Fysikaalinen idea: Satunnaisesti liikkuvien solutason toimijoiden kollektiivinen liike voi olla ennustettavaa, vaikka yksittäisen ei.

Brownin liike Robert Brown (187): Siitepölyhiukkaset (kolloidipartikkelit) liikkuvat satunnaisesti nesteessä Liikkeen nopeus riippuu lämpötilasta Liike ei lakkaa Elottomatkin partikkelit liikkuvat samalla tavoin Ongelmia: Siitepölyhiukkaset suuria (m), vesimolekyylit pieniä (< nm) Vesimolekyylien kineettinen energia ei riitä potkimaan Molekyylien törmäystaajuudet suuria (>10 1 s -1 ) Mahdoton nähdä korkeataajuista liikettä Einstein (1905): Liike kuitenkin liuosmolekyylien potkuista Kehitti teorian selittämään Brownin liikkeen Nähdään vain hyvin harvinaisia tapahtumia = isoja siirtymiä Suuri määrä potkuja kuljettamassa satunnaisesti samaan suuntaan Nobel -palkinto valosähköisestä ilmiöstä Perrin (1909): Teorian kokeellinen vahvistus mikroskopialla Nobel 196 diffuusiosta ja Brownin liikkeestä

Perrinin kokeet:

Satunnaiskävely ( random walk ) ja diffuusio Diffuusiolain johto yhdessä dimensiossa: Satunnaisaskel, pituus L; askelten välinen aika t Askeleella j siirtymä k j L, k j = 1 Paikka askeleen j jälkeen x j : x j = x j-1 + k j L Lähtö paikasta x 0 = 0

x x k L x L x k L k N N 1 N N 1 N 1 N N N askelta x N NL 0 toistojen 1 keskiarvossa

Määritellään diffuusiokerroin D: L t kokonaiskävelyaika D, missä N t t askelten välinen aika x Dt 1-dimensioinen diffuusiolaki N Yksittäinen satunnaiskävely 30 satunnaiskävelyn keskiarvo

Satunnaiskävely kahdessa dimensiossa: N N N r x y 4Dt Satunnaiskävely kolmessa dimensiossa: N N N N r x y z 6Dt

Nesteen sisäinen kitka ja diffuusio 9 Partikkelit jatkuvassa termisessä liikkeessä Törmäyksiä (elastisia) suurella taajuudella (vrt. kaasu) Pääasiassa liuotinmolekyyleihin Partikkelien paikkojen jakautuminen Energian jakautuminen (kitka) Vaikuttakoon partikkeleihin ulkoinen voima f (x -suunnassa) Törmäysten välisenä aikana t (oletetaan vakioksi) partikkeli liikkuu f x v t ½ t v m f x v0, x t ½ t m 0, x 0, x Törmäyksen jälkeinen suunta täysin satunnainen = törmäyksen jälk. nopeus v 0, x 0 zeta x f m vdrift, missä t t (kitkakerroin)

Nesteen sisäinen kitka 10 v drift f Saatiin yleinen kitkalaki Kitka aiheutuu partikkelien törmäyksistä Vaikuttaa kaikkiin liuoksen partikkeleihin (myös liuotin) Pallomainen partikkeli väliaineessa: 6R Stokesin laki väliaineen ominaisuuksista partikkelin efektiivinen säde R nesteen viskositeetti vedelle 10-3 kg m -1 s -1 (5 C) diffuusiolla liikkuvan partikkelin ominaisuus

Einstein-relaatio 11 Kitkakertoimen ja diffuusiokertoimen D yhteys: Aiemmin saatu: Kin. kaasuteoria + ideaalikaasun tilanyhtälö: kaasumolekyylien vapaan matkan lentonopeus: Diffuusiokertoimen määritelmä: D m v k T 0,x B D : fluktuaatio paikan suhteen : dissipaation vaikutus (nesteen sisäinen kitka) D :n ja :n lämpötilariippuvuudet monimutkaiset; tulon D lineaarinen! mahdollistaa k B :n määrityksen kokeellisesti! t v 0,x L x N t t m k T kbt k T B B t t v t L 0, x D D k T B Einstein-relaatio L t Askelpituus = keskim. törmäysväli t N t

Muita satunnaiskävelyilmiöitä 1 Polymeerien konformaatio Isolla molekyylillä voi olla valtava joukko mahdollisia konformaatioita Attraktiot, repulsiot Steeriset esteet Useita vaikuttavia tekijöitä Sidospituudet Sidoskulmat Termisen energian potkut Konformaation kuvaus? Deterministinen Esim. Proteiinien atomien sijaintien kuvaus 3D-rakenteessa Statistinen Määritys kiteytetyistä proteiineista Keskimääräiset ominaisuudet Esim. DNA ja RNA; kiinnostavaa, missä sijaitsevat ja minkä verran vievät tilaa, ei niinkään tarkka hetkellinen 3D-rakenne

13 Yksinkertainen polymeerimalli: N toistoyksikköä Sidospituus L Vapaasti nivelöidyn ketjun approksimaatio Sidoskulmat toisistaan riippumattomia Hetkellisiä pysäytyskuvia: Joukko satunnaiskävelyjä! x NL N N N N N r x y z Maksimipituus: r N max 3 3 L N L N NL Vapaasti pyörivän ketjun approksimaatio Sidoskulma vakio Keskimääräinen päiden välinen etäisyys r f ( N ) NL N

14 Esim. Polymetyylimethakrylaatin (PMMA) D asetonissa Eri moolimassaiset (mittaiset) lineaariset molekyylit Stokes-Einstein: Satunnaiskävely: D k T D B kt B 6R r N vakio N L R N M PMMA-toistoyksikkö 1 1 D M 0,57 D 1 M Linear polymer D M 0,5

15 Esim. Iso pallomainen proteiini: Vuorovaikutukset pakkaavat aminohappoja toistensa läheisyyteen Molekyylipaino M > 10 3 g/mol : 4 R M V 3 R 3 B D 3 prot D 3 Johtopäätös: 3M 4 Lyhyet peptidit lineaarisia rakenteita Pitkät aminohappoketjut pakkautuvat globulaarisiksi proteiinirakenteiksi 3 M 1 3 kt 4 1 6 3M M

16 Miten pieniin dimensioihin asti Stokes-Einstein relaation pätevyysalue jatkuu? Pienet partikkelit vedessä: vesi

17 Liuotin-polymeerivuorovaikutus ja monomeeri-monomeerivuorovaikutus Hyvä vs. huono liuotin Kompakti vs. pitkänomainen (pallomainen vs. lineaarinen) Gyraatiosäde R G : N mr i i i1 G N mi i1 Stokesin säde R S : r N R N, isoilla N Palloa jarruttava kitkavoima nesteessä 6 F Empiirisesti: R R R R G S G S 6 S R v 1.5 ("löysä" rakenne; satunnaiskävely) 0.8 (kompakti, pallomainen molek.)

18 Polymeerien ominaisuuksia: R G :n kokeellinen määritys esim. valonsironnalla

19 DNA positiivisesti varautuneella pinnalla: DNA-monomeereilla (nukleotideillä) negat. alkeisvaraus Termisestä liikkeestä eri konformaatioita (-dim.) Attraktio pintaan, repulsio ketjun osilla Teoriasta: satunnaiskävelyn eksp. 0,75 (R G N 0,75 ) R G N 0,79

4.4 Diffuusio 0 Varautumattomien partikkelien vuon makroskooppinen malli: Tarkastelu yhdessä dimensiossa (Einstein 1908): Oletukset: Partikkelit liikkuvat ajan t yhteen suuntaan (+x tai x), sitten törmäys Törmäysten välillä partikkeli liikkuu matkan L Partikkelin suunta yhtä todennäköinen +x - ja x suuntaan (½) Konsentraatiogradientti vakio ( steady state, stationääritila) Boksin koon valinta: Kun L, ajassa t x -tason läpäisevien partikkelien määrä riippuu vain partikkelien määrästä boksissa, ei boksin ulkopuolella olevien partikkelien määrästä j 1 L c x St SL j 1 L c x St SL j - j + Ala S Kokonaisvirtaus j: L L L j j j c x c x t x L x x L

1 Konsentraatiogradientti vakio: Keskim. konsentraatiot pikkuboksien keskellä Kokonaisvirtaus j: L c x L L L c L L x c x dc c x dx x x L j - j + x L x x L Ala S L L L L dc j j j c x c x t t dx D j dc D dx Fickin laki D L Einstein-Schmolukowski -yhtälö t

Jos virtaus muuttuu paikan funktiona (ainetta syntyy tai häviää): N j ( x) st j ( x x) st i i i Ni ji ( x) t ji ( x x) t ci sx x ci ji ( x x) ji ( x) t x ci j i Jatkuvuusyhtälö t x s c t i D i ci x Diffuusioyhtälö Diffuusioyhtälö deterministinen: c( x,0) c( x, t) Lähtökohta satunnaiskävely: stokastinen Satunnaiskävelyjoukon keskiarvoistaminen deterministinen

3 Diffuusio kalvon läpi (neutraalit aineet): Stokesilainen diffuusio Perusoletus: Systeemi: vesiliuos kalvo vesiliuos = vesiliuos öljy vesiliuos, missä öljy = homogeeninen nestefaasi c' Boltzmann: c U p k B T e B B partitiokerroin Jos vuo kalvossa ei riipu paikasta: dc ' J D' vakio, D' diffuusiokerroin kalvossa dx dc ' ( vakio, jos D' on kalvossa vakio) dx kalvo L c 0 c 0 c 1 c 1 J x Konsentraatiogradientille lineaarinen approksimaatio U p

4 Yleensä konsentraatioita ei tunneta kalvossa, mutta kalvojen eri puolilla tunnetaan Halutaan j :lle lauseke, jossa dc' dx c 0 :n ja c 1 :n avulla j D' dc ' dx j dc ' dx D' j c '( x) c0 ' x D' j c1' c '( L) c0' L D' Kalvossa pintojen konsentraatioero: c 0 L c 1 j D' c' c ' c ' B c B c L j Bc c D' L 0 1 0 1 0 1 Usein biol. systeemeissä ei tunneta D, L eikä B määritellään permeabliteetti P : D ' m, cm L s s P B j P c P

5 Eri molekyylien permeabiliteetti keinokalvossa Fosfatidyylikoliinikalvo (efektiivisesti öljyä : ε r,öljy = ~-3, ε r,vesi = ~80) D kullekin aineelle öljyssä, B kunkin aineen partitiokerroin (vesi - öljy)

Diffuusio, suuruusluokkia 6 Molekyyli Väliaine Lämpötila ( C) M (g/mol) D (cm /s) Vety Ilma 0 6,11 10-1 Helium Ilma 3 4 6,4 10-1 Happi Ilma 0 3 1,78 10-1 Bentseeni Ilma 5 78 9,60 10 - Vety Vesi 5 4,50 10-5 Helium Vesi 5 4 6,8 10-5 Happi Vesi 5 3,10 10-5 Urea Vesi 5 60 1,38 10-5 Bentseeni Vesi 5 78 1,0 10-5 Sakkaroosi Vesi 5 34 5,3 10-6 Ribonukleaasi Vesi 0 13683 1,19 10-6 Hemoglobiini Vesi 0 68000 6,90 10-7 Katalaasi Vesi 0 50000 4,10 10-7 Myosiini Vesi 0 493000 1,16 10-7 DNA Vesi 0 6 10 6 1,30 10-8 Tobacco mosaic virus Vesi 0 5 10 7 3,00 10-8

Diffuusio, suuruusluokkia 7 x ½ t ½ Esimerkki 10 nm 100 ns Solukalvon paksuus 1 m 1 ms Mitokondrion koko 10 m 100 ms Nisäkkään pienen solun säde 100 m 10 s Suuren lihassäikeen halkaisija 50 m 1 min Mustekalan jättiläisaksonin säde 1 mm 16,7 min Sammakon räätälinlihaksen puolipaksuus mm 1,1 h Silmän linssin puolipaksuus 5 mm 6,9 h Munasolun säde cm 4,6 d Sydämen kammion seinämän paksuus 1 m 31,7 v Pitkän hermosolun pituus x ½ : Puolet partikkeleista diffundoitunut matkan x ½ ajassa t ½

Diffuusio pistelähteestä 8 Alussa profiili c(x,0) c(x,t) 1-dimensioinen tapaus: N c x t e t 4 Dt x 4Dt (, ), 0 3-dim.: r N 4Dt (, ), 0 3 c r t e t 4 Dt

9 Esimerkki: Satunnaiskävelijälle x Dt x? edellisen kalvon jakaumalle x N 4Dt (, ) e. c x t 4 Dt

30 Esim. x? jakaumalle x N 4Dt (, ) e. c x t 4 Dt x 1 4Dt x dx x e 4 Dt Matem. taulukoista: by di 1 Määr. I( b) dy e db di Toisaalta db db dy e y (yksittäinen partikkeli) by dy e 3 b d by by dy e dy y e 1 1 1 b x Dt Dt 4Dt 4 Dt 3 Asettamalla 4 b