KIRJALLINEN KYSYMYS 408/2007 vp Perusterveydenhuoltoon liittyvät sosiaalitoimen tehtävät Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan säätämän kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain (169/2007) 2 luvun 5 :ssä säädetään, että kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Laissa ja sen valmisteluasiakirjoissa ei ole määritelty ja yksilöity niitä sosiaalitoimen tehtäviä, joiden katsotaan kiinteästi liittyvän perusterveydenhuoltoon. Hallituksen esityksen (HE 155/2006 vp) perusteluissa todetaan, että perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyö on erityisen tärkeää vanhenevan väestön palvelujen, mielenterveystyön, päihdehuollon sekä lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei lausunnossaan (StVL 19/2006 vp) mitenkään yksilöi em. sosiaalitoimen tehtäviä. Hallintovaliokunta ei myöskään mietinnössään (HaVM 31/2006 vp) niitä yksilöi. Lukuisissa kunnissa lain, sen perustelujen ja valiokunta-asiakirjojen epämääräisyys aiheuttaa epätietoisuutta ja vaikeuksia suunnitella toimintoja. Lain tarkoittamat sosiaalitoimen tehtävät tulee yksilöidä. Erityisesti vanhustenhuollon kasvavien tarpeiden osalta kuntien on välttämätöntä saada pikaisesti selvyys siitä, kuuluuko vanhainkotien toiminta perusterveydenhuoltoon kiinteästi liittyvien tehtävien joukkoon vai voivatko palvelut jäädä 20 000 asukasta pienemmän kunnan itsensä hoidettaviksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Minkä yksilöityjen sosiaalitoimen tehtävien hallitus katsoo puitelain (169/2007) 5 :n mukaan kiinteästi liittyvän perusterveydenhuoltoon ja mikä on erityisesti vanhustenhuollon asema suhteessa 20 000 asukkaan väestöpohjavaatimukseen? Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2007 Toimi Kankaanniemi /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaanniemen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 408/2007 vp: Minkä yksilöityjen sosiaalitoimen tehtävien hallitus katsoo puitelain (169/2007) 5 :n mukaan kiinteästi liittyvän perusterveydenhuoltoon ja mikä on erityisesti vanhustenhuollon asema suhteessa 20 000 asukkaan väestöpohjavaatimukseen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain (169/2007) 5 :ssä säädetään, että kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Säännöksen sanamuoto on väljä ja jättää näin kunnille liikkumatilaa sen soveltamisessa. Hallituksen esityksen (HE 155/2006 vp) perusteluissa on todettu, että perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyö on erityisen tärkeää vanhenevan väestön palvelujen, päihdehuollon sekä lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kuten kysymyksessäkin on todettu, eivät myöskään sosiaali- ja terveysvaliokunta lausunnossaan ja hallintovaliokunta mietinnössään (StVL 19/2006 vp ja HaVM 31/2006 vp) yksilöi edellä mainittuja sosiaalitoimen tehtäviä. Mietinnössä ja lausunnossa on kuitenkin korostettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön merkitystä sekä sitä, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuolto on nähtävä tasaveroisina ja toisiaan täydentävinä tehtäväalueina. Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti kuluvan vuoden maaliskuussa yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa valmistelemansa kirjeen kuntiin Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen sosiaali- ja terveyspoliittisista lähtökohdista kuntien uudistusta koskevien toimeenpanosuunnitelmien valmistelun tueksi. Kirjeessä sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto korostivat, että sosiaalihuolto ja perusterveydenhuolto on perusteltua järjestää eheänä toiminnallisena kokonaisuutena jatkossakin. Kuntien elokuussa valtioneuvostolle jättämistä toimeenpanosuunnitelmista selviää, että huomattava osa kunnista suunnittelee siirtävänsä perusteilla oleville yhteistoiminta-alueille vain joitakin yksittäisiä sosiaalitoimen tehtäviä, esimerkiksi vanhusten laitoshuollon. Sosiaali- ja terveysministeriö onkin muun muassa eri koulutustilaisuuksissa ja julkisuudessa esittänyt huolestumisensa siitä, että toteutuessaan näiden kuntien suunnitelmat saattavat johtaa vakaviin heikennyksiin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyössä ja toisaalta merkitä sosiaalihuollon tehtävien pirstoutumista niiden jakautuessa eri hallintotasoille. Vaarana on, että esimerkiksi vanhustenhuollon palveluja tarvitsevan asiakkaan asema heikentyisi, jos hän tarvitsemiaan palveluja saadakseen joutuisi asioimaan usealla luukulla. Ministeriön näkemyksen mukaan tällaisten tilanteiden välttämiseksi ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksen onnistuneeksi toteuttamiseksi kuntien olisi perusteltua siirtää yhteistoiminta-alueille sosiaalitoimen palveluja mahdollisimman laajasti niin, että sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen kokonaisuus tulee turvattua. 2
Ministerin vastaus KK 408/2007 vp Toimi Kankaanniemi /kd Valtioneuvoston on tarkoitus antaa jokaiselle kunnalle palaute niiden toimeenpanosuunnitelmista joulukuun aikana. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan pohja-aineistoa sosiaali- ja terveydenhuollon osalta tuon kuntapalautteen antamista varten. Palautteessa tullaan ottamaan kantaa myös kysymyksessä mainittuihin asioihin. Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 408/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Toimi Kankaanniemi /kd: Vilka specificerade uppgifter inom socialväsendet anser regeringen enligt 5 i ramlagen (169/2007) vara nära anslutna till primärvården och vilken ställning har i synnerhet äldreomsorgen i förhållande till kravet på ett befolkningsunderlag på 20 000 invånare? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I 5 i lagen om en kommun- och servicestrukturreform (169/2007) föreskrivs att i en kommun eller inom ett samarbetsområde som sköter primärvården och sådana uppgifter inom socialväsendet som är nära anslutna till primärvården ska det finnas åtminstone ungefär 20 000 invånare. Bestämmelsens ordalydelse är vid och lämnar på så vis svängrum åt kommunerna vid dess tillämpning. I motiveringen till regeringens proposition (RP 155/2006 rd) konstateras att samarbete mellan primärvården och socialväsendet är särskilt viktigt för att trygga servicen för den åldrande befolkningen, missbrukarvården samt barns och ungas hälsa och välmående. Såsom konstaterades även i spörsmålet individualiserar inte heller social- och hälsovårdsutskottet i sitt uttalande eller förvaltningsutskottet i sitt betänkande (ShUU 19/2006 rd och FvUB 31/2006 rd) ovan nämnda uppgifter inom socialväsendet. I betänkandet och uttalandet betonas dock vikten av samarbete mellan social- och hälsovården samt att man i kommun- och servicestrukturreformen ska se socialoch hälsovården som jämlika och kompletterande uppgiftsområden. Social- och hälsovårdsministeriet sände i mars i år ut ett brev till kommunerna som det tillsammans med Finlands Kommunförbund berett om de social- och hälsovårdspolitiska utgångspunkterna för kommun- och servicestrukturreformen till stöd för beredningen av åtgärdsplanerna för kommunreformen. I brevet underströk socialoch hälsovårdsministeriet och Finlands Kommunförbund att det är motiverat att socialvården och primärvården ordnas som en enhetlig funktionell helhet även i fortsättningen. Av de åtgärdsplaner som kommunerna i augusti överlät till statsrådet framgår att en stor del av kommunerna planerar att överföra endast några enstaka uppgifter inom socialväsendet till de planerade samarbetsområdena, t.ex. anstaltsvården för äldre. Social- och hälsovårdsministeriet har bl.a. vid olika kurser och i offentligheten uttryckt sin oro över att dessa kommunala planer om de sätts i verket kan leda till allvarliga försämringar i samarbetet mellan social- och hälsovården och å andra sidan leda till en splittring av uppgifterna inom socialvården när de fördelas på olika förvaltningsnivåer. Risken är att ställningen t.ex. för en klient som behöver tjänster inom äldreomsorgen försämras, om denna för att få sina tjänster måste gå till flera luckor. Enligt ministeriets uppfattning borde kommunerna för att undvika sådana här situationer och framgångsrikt kunna genomföra kommun- och servicestrukturreformen överföra så många tjänster 4
Ministerns svar KK 408/2007 vp Toimi Kankaanniemi /kd inom socialväsendet som möjligt till samarbetsområdena så att den funktionella helheten inom social- och hälsovården tryggas. Statsrådet har för avsikt att ge var och en av kommunerna respons om åtgärdsplanerna under december. Vid social- och hälsovårdsministeriet bereds som bäst basmaterial vad gäller socialoch hälsovården för att denna kommunrespons ska kunna ges. I responsen kommer man även att ta ställning till de saker som nämns i spörsmålet. Helsingfors den 14 november 2007 Omsorgsminister Paula Risikko 5