Sosiologinen näkökulma kalastuksen säätelyyn 86109 Kalastuksen säätely -kurssi Päivi Haapasaari 28.4. 2009
Luennon osat 1. TAC-prosessi ja sen riskit 2. Holistinen ja sosiologinen näkökulma kalastuksensäätelyyn 3. Implementointiepävarmuudesta 4. Caset: Bireme SAP ja SAP Impact Assessment
TAC TAC=Total Allowable Catch, kalapopulaation määrä joka voidaan kalastaa kestävällä tavalla, pitäen populaatio tasapainossa Vuosittaiset päätökset, kiintiö jaetaan jäsenvaltioille, jakoavain
Science Interest groups Policy making Decision making STECF RAC Advice/statement Recommendation Member States Scientific institutes Monitoring, statistics ICES ACOM Expert groups Review groups Scientific advice EU commission Proposal Ministerial Council Decision Statement Statement Member states Non-EUstates European parliament
(1) ICES ACOM advisory committee & expert / working groups Tuottaa tieteellisen neuvonannon EU-komission pyynnöstä Työryhmät > peer review > neuvonanto Kriteerit: q q q q q q Objectivity and integrity; Openness and transparency; Quality assurance and peer review; Integrated based on an ecosystem approach; Efficiency and flexibility; National consensus www.ices.dk
Alueelliset neuvoa-antavat toimikunnat (Regional Advisory Councils RAC) 2004 - suosituksia ja ehdotuksia kohdealueellaan komissiolle tai jäsenvaltioiden viranomaisille. Kalastusalan (2/3) sekä muiden intressiryhmien (1/3) edustajia (producer organizations, processors, market organizations, environmental NGOs, aquaculture producers, consumers organisations, women s networks and recreational and sports fishermen) q Itämeri, Välimeri, Pohjanmeri, Luoteiset vedet, Lounaiset vedet,pelaginen, Kaukaiset vedet
EU komissio Valmistelee ja tekee ehdotuksen Common Fisheries Policy (CFP) / Yhteinen Kalastuspolitiikka (YKP) Uudistus 2002 Pitkän aikavälin säätely, tavoitteet ja suunnitelmat Uusi kalastuslaivastopolitiikka Sääntöjen parempi soveltaminen / noudattaminen Sidosryhmien osallistuminen Uudistus 2008- Euroopan kalastuslaivaston taloudellisen kannattavuuden varmistaminen, kalakantojen säilyttäminen, kalastuspolitiikan yhdistäminen EU:n meripolitiikkaan sekä laadukkaiden elintarvikkeiden tarjoaminen kuluttajille. http://ec.europa.eu/fisheries/cfp/2002_reform_fi.htm
EU muita kalastuksen säätelyyn liittyviä elimiä Ministerineuvosto - Tekee päätökset Working parties neuvottelee ja valmistelee Coreper kompromissimylly STECF - Scientific, technical and economic committee for fisheries - konsultaatiot
Takaisinkytkentään perustuva kontrollimekanismi kalastuksen säätelyssä Objectives Intervention Policymaking Diagnostics Social system fishermen Natural system fish External influence (Nielsen&Holm 2007) External influence
Epäonnistumisen paikkoja säätelyssä (TAC) 1.Väärin diagnosointi, epävarmuus (kanta-arviot, saalisennusteet ja skenaariot) 2. Säätelytoimenpiteiden sopimattomuus tai riittämättömyys 3. Yhteisten tavoitteiden asettamisen ja niihin sitoutumisen vaikeus > tavoitetason lasku ja diagnoosin vaikeutuminen > mitä varten tieteellinen neuvonanto tehdään? 4. Säätely pelkkää kiintiön jakoa jos taustalla ei tavoitetta ja siihen sitoutumista 5. Epäonnistumiset implementoinnissa
CFP - riskejä 1. Puutteet / häiriön aiheuttajat poliittisessa / päätöksentekojärjestelmässä Kalastajien tarve kalastamiseen > vaikeus sitoutua Ministerien poliittinen tausta Tutkimuksen vähättely, aliarviointi, yksinkertaistaminen, hyväksikäyttö, painostaminen 2. Puutteet tieteessä Epävarmuus Kapea-alaisuus (kantakohtaisuus / ekosysteemi; muuttujien huomiotta jättäminen; luonnontiede / sosioekonomiset tekijät; ) Etäisyys kalastajista (Daw and Gray, 2004)
(Pitkän aikavälin) säätelyohjelman suunnittelun vaikeus Epävarmuutta ja riskejä aiheuttavat: q q q Systeemin kompleksisuus Keskenään ristiriitaiset tavoitteet Ihmisten käyttäytyminen
Pirullinen (wicked) ympäristöongelma Pirullinen ongelma: Vaikea määritellä, säännötön, ratkaisun oikeellisuutta vaikea testata. Ei lopullista ratkaisua. Ei luokiteltavissa, aina uniikki (Rittel & Webber 1973). Kompleksi systeemi, kimppu alasysteemeitä ja osa laajempaa luonnon ja ihmissysteemiä johon vaikuttaa globaali ympäristö, talous ja yhteiskunta mikä tahansa voi vaikuttaa mihin tahansa Systeemikuvaukset vaativat päätöksiä rajoista, laajuudesta, komponenteista, relevanteista linkeistä (komponenttien välillä ja systeemin ja sen ulkoisen ympäristön välillä)
Sektoritutkimukseen perustuva säätely Kalakantakohtainen, pitkä tai lyhyt aikaväli, asiantuntijatieto, joko-tai Asiantuntijat, tieteenalakohtaisuus > Representaatiot yksipuolisia ja yksinkertaistettuja (aina epätäydellisiä!) > Puutteellinen systeemikuvaus > epävarmuus suuri > epäonnistumisen riski säätelyssä (Garcia and Charles, 2007)
Integroitu lähestymistapa Kalakanta suhteessa muihin kantoihin ja ekosysteemiin (ekosysteemilähestymistapa), Pitkä ja lyhyt aikaväli, asiantuntijatiedon laajennus, tutkimus ja päätöksenteko/säätely, tiede ja politiikka, sosiaalinen ja ekologinen hyvinvointi, (sustainability science, post-normal science), sekä-että Tarvitaan malleja jotka kykenevät huomioimaan muuttujia laajemmin > näkökulma epävarmuuteen Holistisuuden vaatimus, eri näkökulmat ja relevanttien tieteenalojen integrointi q Ongelmat: tieteenalojen lähestymistavat erilaisia (positivismi, objektivismi, empirismi, selittäminen vs. relativismi, subjektivismi, konstruktionismi, tulkinta)
Post-normal science (Funtowicz and Ravez) facts are uncertain, values in dispute, stakes high and decisions urgent" "extended peer community" consisting of all those affected by an issue bring "extended facts", that will include local knowledge and materials not originally intended for publication such as leaked official information
Monitieteisyyden tasot Multidisciplinaarisuus Interdisciplinaarisuus Transdiscplinaarisuus (Poikkitieteisyys)
Kompleksisuus Tutkimus ei vain luonnontieteellinen mutta myös sosiaalinen, taloudellinen, institutionaalinen ja poliittinen kysymys, joka vaatii yhteiskunnallisten arvojen sekä oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kysymysten pohtimista.
Tieteellinen haaste Tasapaino realismin ja yksinkertaisuuden välillä Tuottaa päätöksentukijärjestelmiä jotka perustuvat holistiseen representaatioon Relevantin tiedon huomioiminen (osallistava tutkimus, paikallistiedon huomioiminen) Eksplisiittinen epävarmuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Samanaikainen pitkän ja lyhyen aikavälin huomioiminen Parannettu kommunikointi osallisryhmien ja suuren yleisön kanssa Tieteidenvälisen integroidun arviointiprosessin kehittäminen (Integrated Assessment)
Säätelyn haaste Tunnistaa kontrolloitavuuden harhaluulo Joustamattomista kapea-alaisista tavoitteista ja ennusteista kohti ennakoivuutta, laajaalaisuutta ja adaptiivisuutta Näkökulman laajentaminen struktuureista ja mekanismeista kehitykseen, kriiseihin ja epätasapainoon.
Epävarmuus Konteksti: rajojen identifiointi Malli: muuttujat ja niiden väliset suhteet Parametrit (data ja metodit) ja tulokset Sijainti (missä kohtaa mallia epätietoisuus on) Määrä (täydellinen tieto-täydellinen epätieto) Luonne (tiedon puute vai kohteen muuttuvuus) Walker et al., 2003
Kalastus: elementit ja näkökulmat Teknologinen Taloudellinen Poliittinen Luonnontieteellinen Kulttuurinen Sosiologinen
Ihmisen keskeinen rooli kalastuksen säätelyssä, tavoitteiden toteutumisessa Tavoite Toimenpide 1 Toimenpide 2 Toimenpide 3 Epävarmuus Epävarmuus Ihmiset Luonto Epävarmuus Tavoitteen toteutuminen
Latitude Case 1: Bireme-SAP 2003-2005 SAP: Lohikantojen vahvistaminen Tornionja Simojoessa sekä kotiuttaminen Kuiva-, Kiiminki- ja Pyhäjokeen (1997-2006) > Monitieteinen tarkastelu: biologia, sosiologia, taloustiede Atlantic Ocean Norway Denmark 15º Longitude 20º 25º 30º Sweden Gulf of Bothnia Baltic Sea Finland Estonia Latvia Russia Kiiminkijoki Oulujoki Pyhäjoki 70º 65º 60º Baltic Main Basin Lithuania 55º 0 200 400 km
Sitoutuminen Lähtökohta: lohikantojen vahvistamisprosessin onnistuminen edellyttää kaikkien kalastajaryhmien sitoutumista Yhteisten tavoitteiden tunnistaminen ja niihin sitoutuminen helpottaisi säätelytoimenpiteiden hyväksymistä Johdonmukainen toimiminen yhteisesti sovitun tavoitteen saavuttamisen puolesta. Edellyttää yhteisten pitkän aikavälin tavoitteiden asettamista omien lyhyen aikavälin tavoitteiden ja hyötyjen edelle.
Sitoutuminen Mitkä tekijät vaikuttavat kalastajien sitoutumiseen? Mikä vaikutus sitoutumisella on lohikannan tilaan ja käyttöön? Miten sitoutumista voidaan parantaa? Haapasaari, P., Michielsens, C. G. J., Karjalainen, T. P., Reinikainen, K., and Kuikka, S. 2007. Management measures and fishers commitment to sustainable exploitation: a case study of Atlantic salmon fisheries in the Baltic Sea ICES Journal of Marine Science, 64: 825-833.
Metodi: Bayesian Belief Networks (BBN) a) Graafisesti esittää kalastajien sitoutumiseen vaikuttavat tekijät b) Kuvata kvantitatiivisesti näiden tekijöiden vaikutus kalastajien sitoutumiseen c) Arvioida ja kuvata annettujen päätösmuuttujien vaikutus sitoutumiseen d) Arvioida sitoutumisen muutosten vaikutukset saaliisiin ja kalakannan käyttöön
Tutkimusprosessi
Model structure Knowledge action Commitment action Management action of fishing Way of fishing of justice Sense of justice Belief in wild salmon in river condition Belief in river condition in actors Trust in actors Trust in m Conf. in management of equipment Value of equipment t Commitment Commitment Catch Salmon abundan.
Sitoutuminen < taloudellinen intressi kalastamiseen Level of commitment Professionals Recreational f. High investm. 50 % 82 % Lower invest. 71 % 88 %
Professional fishermen Semi-professional fishermen (fishing <15% of total income) Semi-professional fishermen (fishing 15-30% of total income) Household fishermen Recreational fishermen Averege fishermen Eri toimenpiteiden vaikutus sitoutumiseen Management actions Commitment actions Current situation Cheese-slicer Quota system ITQ system Wild releases and selective fishery Fish obligatory salmon releases Current situation Common meetings Visits Round table discussion Contact persons Säätelytoimenpiteet Yhteistyön ja luottamuksen lisäämiseen tähtäävät toimet Knowledge actions Current situation Letter home Symposiums Media Licences w ith information Information though locals Tiedon lisäämiseen tähtäävät toimet
Sitoutumisen vaikutus saaliiseen Not committed Completely committed Professional fishers Semi-professional fishers (cat II) Semi-professional fishers (cat III) Household fishers Recreational fishers 1770-9% 328-15% 304-22% 82-38% 28-38%
Miksi sitoutumisen tarkastelu? Tavoite Toimenpide 1 Toimenpide 2 Toimenpide 3 Epävarmuus Ihmiset Sitoutumine n Luonto Epävarmuus Epävarmuus Tavoitteen toteutuminen
Sitoutuminen vähentää saaliiden kokonaismäärää vähentää toimeenpano- ja valvontakustannuksia vähentää epävarmuutta implementoinnissa ja datassa lisää luottamusta ja konsensusta helpottaa tulevaisuuden suunnittelua etenkin pitkällä aikavälillä On yhteinen etu Sitoutumisen tarkastelu mahdollistaa monitieteinen mallinnuksen, jossa implementointiepävarmuus lisätään biologiseen malliin
Case 2: SAP IA SAP-ohjelman sosioekonomisten vaikutusten arviointi ja uuden lohikantojen pitkän aikavälin säätelyohjelman evaluointi Osat: q q q bioekonominen mallinnus, virkistyskalastuksen arvottaminen (kalastajien maksuhalukkuustutkimus) sitoutuminen säätelyohjelmavaihtoehtoihin.
Survey Asiantuntijatieto: 2-osainen web-kysely, 4 kalastajaryhmää 29 vastaajaa, 55 palautettua lomaketta 6 Itämeren maasta Asiantuntijat avaininformantteja, jotka arvioivat tilannetta viiteryhmänsä puolesta 3
Tekijät jotka vaikuttivat sitoutumiseen? Oikeudenmukaisuuden tunne Luottamus muihin toimijoihin ja säätelyyn Tieto ohjelmasta Usko siihen että ohjelmasta voi olla positiivisia vaikutuksia Osallistumismahdollisuus Vuorovaikutus toimijoiden kesken Aiemmat kokemukset 4
Optional management objectives A: IBSFC SAP jatkuu 50% potentiaalinen tavoite smolttituotannolle Management in sea fisheries B) Present state No long term management plan or objective Management in sea fisheries C) ICES proposal Objective 75 % of potential smolt production capacity Management both in sea and river fisheries D) BS RAC proposal Objective either 75 % or 50 % depending on the past development Management both in sea and river fisheries 6
Commitment to the different options D) BSRAC ehdotus paras sitoutuminen q q q q Tavoitteiden ja säätelyn kompromissi Kaikki intressiryhmät jossain määrin sitoutuneita Vuorovaikutus ja luottamus toimijoiden välillä paranisi Kuitenkin: ruotsalaiset virkistystkalastajat näkivät tavoitteen liian alhaisena Vaihtoehdot A) ja B) Ei odotettavissa merkittävää parannusta lohikannoissa Ei vaikutusta kalastukseen tai työllisyyteen Vuosittaiset neuvottelut ja vaihtelevat päätökset Epäluottamus toimijaryhmien välillä pysyisi
C) ICES ehdotus Korkea smolttituotantotavoite nähtiin riskinä ammattikalastukselle (rajoituksia lisää) mutta kalastusmatkailuyritykset tukivat Epäoikeudenmukaisuuden tunne lisääntyisi ja luottamus säätelyyn ja managereihin heikkenisi ammattikalastajien. Virkistyskalastajat tukivat tätä vaihtoehtoa. Epäluottamus ja konfliktit intressiryhmien välillä lisääntyisivät.
Characters of the new management program? Stock specific management planning and management decisions? 50%/75% -production targets Stock specific management programs? Data Analysis to support the development of a Baltic Sea salmon action plan. SI2.491891, FISH/2007/03 Lot 6. Finnish Game and Fisheries Research Institute, January 2009 (by Pakarinen, T., Kulmala, S., Parkkila, K., Haapasaari, P. etc.). http://ec.europa.eu/fisheries/publications/studies_reports_en.htm#1 Kulmala, S., Haapasaari, P., Parkkila, K., Haltia, E., Karjalainen, T.P., Lindroos, M., ja Pakarinen, T. 2009. Lohenkalastuksen säätelyn sosioekonomiset vaikutukset. Kalastaja 2, huhtikuu 2009.
SAP Impact Assessement tutkimuksen hyödyt? Päätöksenteko: tutkittu tieto SAP-ohjelman sosioekonomisista vaikutuksista ja asiantuntijoiden tekemä arvio uusien säätelyvaihtoehtojen vaikutuksista, helpottaa suunnittelua ja lisää (implementointi)varmuutta, sitoutuminen Intressiryhmät: luottamus hallintoa kohtaan lisääntyy, vuorovaikutus lisääntyy, osallisuus, sitoutuminen Tutkimus: epävarmuus vähenee, luottamus lisääntyy Lohikannat: parempi tulevaisuus?
Oheislukemistoa Daw, T., and Gray, T. 2004. Fisheries science and sustainability in international policy: a study of failure in the European Union s Common Fisheries Policy. Marine Policy 29: 189-197. Nielsen, K.N. and Holm P. 2007. A brief catalogue of failures: Framing evaluation and learning in fisheries resource management. Marine Policy 31: 669-680. Garcia, S.M., and Charles A., 2007. Fishery systems and linkages: from clockworks to soft watches. ICES Journal of Marine Science 64: 580-587. Jentoft S., and Chuenpagdee R. 2009. Fisheries and coastal governance as a wicked problem. Marine Policy, 33 (4), pages 553-560. Symes, D. 2006. Fisheries governance: A coming of age for fisheries social science? Fisheries research Wilson, D.C. 2003. Examining te two cultures theory of fisheries knowledge: the case of bluefish management. Society and Natural Resources 16:491-508. Ludwig, D. 2001. The era of management is over. Ecosystems 4: 758-764. Walker, W.E., Harremoes, P., Rotmans, J., Van der Sluijs, J.P., Van Asselt, M.B.A., Janssen, P., and Krayer von Krauss, M.P., 2003. Defining Uncertainty. A conceptual basis for uncertainty management in model-based decision support. Integrated Assessment 4: 5-17. Haapasaari, P., Michielsens, C. G. J., Karjalainen, T. P., Reinikainen, K., and Kuikka, S. 2007. Management measures and fishers commitment to sustainable exploitation: a case study of Atlantic salmon fisheries in the Baltic Sea ICES Journal of Marine Science, 64: 825-833. Funtowicz and Ravetz "Science for the Post-Normal Age", Futures, 25/7 September 1993, 735-755.