Ehdotus monialaisen maakunnan perustamisesta / yhteenveto seuraavien työryhmien johtopäätöksistä Maakunnan tutkimus- ja kehittämisrakenne Aluekehityksen strateginen suunnittelu Kulttuurin kehittäminen Elinkeinot ja työvoima Elinkeinojen ja maaseudun kehittäminen TE-palvelut Kansainvälistyminen Maaseutu Maataloushallinto, viljelijätukitehtävät ja viljelijätukivalvonta Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta, eläinten terveys ja hyvinvointi + valvonta, Kasvituotannon ja terveyden valvonta Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalveluiden järjestäminen ja viranomaistehtävät Maankäyttö, luonnonvarat ja liikenne
Strateginen suunnittelu ja TKI Työryhmien yksityiskohtaisemmat raportit löytyvät osoitteesta https://ep2019.fi/
Strateginen suunnittelu ja maakuntakonsernin TKI / ehdotus jatkovalmistelulle Maakuntakonserniin rakennetaan vahva strategisen suunnittelun ja TKI (tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta) -toiminnan rakenne yhteistyössä maakunnan muiden TKI -toimijoiden kanssa Olennaista on hahmottaa paitsi maakuntakonsernin strategisen suunnittelun ja TKItoiminnan rakenne, myös suhde Etelä-Pohjanmaan maakunnan muihin TKItoimintoihin, yhteistyöalueelle, naapurimaakuntiin, kansalliselle ja kansainväliselle tasolle Suunnittelun lähtökohtana oltava Toimintojen häiriötön jatkuvuus 2019 Strategisen suunnittelun ja operatiivisen toiminnan tiivis yhteys Monialaisen suunnittelun synergiaedut Strategisen suunnittelun ja TKI -toimintojen sijoittuminen on järkevää ratkaista lopullisesti vasta siinä vaiheessa, kun maakuntaorganisaation johtamisjärjestelmän pohdinta on viety pitemmälle
Strateginen suunnittelu ja maakuntakonsernin TKI / ehdotus jatkovalmistelulle Etenemisvaihtoehtoja: A. Strateginen suunnittelu sijoitetaan maakunta-järjestäjässä toiminnan pääasiallisen luonteen mukaan aluekehitys ja SOTEPELA toimialueisiin. Konsernipalveluihin sijoitetaan tilasto- ja tietotuotanto ym. suunnittelulle tärkeitä tukitoimintoja. Maakuntastrategiaa johdetaan keskitetysti. Perustetaan monialainen strategia- ja TKItiimi B. Monialainen strateginen suunnittelu kootaan samaan paikkaan maakunta-järjestäjässä Pohdittava, miten ja miltä osin liikelaitokset voivat hyödyntää ja käyttää järjestäjässä olevia strategia- ja TKI-palveluja Samoin on suunniteltava, miltä osin liikelaitoksiin tarvitaan omaa strategista suunnittelua ja TKI -toimintaa Punaisena lankana tulee olla mallissa kuin mallissa roolien selkeys ja vuoropuheluyhteyden varmistaminen
Siirtyy 1.1.2019 TKI rakenteen hahmotelmaa EPSHP (5) kehittämisyksikkö AKSILA (7,5) SB (3) Maakunnan TKI TKI maakunnassa strateginen yhteistyö- sopimus EPTEK Järjestöt Yliopistokeskus Seudulliset osaamiskeskittymät Kunnat Epky SeAMK SEDU + muut II asteen oppilaitokset Maakunta konsernin TKI SOTE+PELA järjestäjän TKI-toiminnot Liikelaitoksen SOTE+PELA TKI-toiminnot MAKU järjestäjän TKI-toiminnot Valinnanvapausyhteisöjen TKI-toiminnot Yhteistoiminta-alue TKI - TAY / TTKY (T3) Kansallinen TKI - THL, SITRA, VTT, yliopistot ja korkeakoulut, Maakuntien kanssa TKI yhteistyö
Toimialue: Aluekehitys Työryhmien yksityiskohtaisemmat raportit löytyvät osoitteesta https://ep2019.fi/
Tarkastuslautakunta MAAKUNTAVALTUUSTO MAAKUNTAHALLITUS Vaalilautakunta Lautakuntamalli Jaostomalli Valiokuntamalli Maakuntajohtaja TOIMIALUE: ALUEKEHITYS - Aluekehityksen strateginen suunnittelu - Rahoitus- ja kehittämispalvelut - Maatalouspalvelut - Rekrytointi- ja osaamispalvelut - Alueidenkäyttö- ja luonnonvarapalvelut - Liikennepalvelut TOIMIALUE: KONSERNIPALVELUT - oikeus-, resurssi- ja tietopalvelut TOIMIALUE: SOTEPELA - Tutkimus- ja kehittämistoiminta - Palvelujen järjestäminen - SOTE - Ympäristöterveydenhuolto - PELA - Työterveydenhuolto - Suunnittelu, valvonta ja ohjaus - Palvelujen integraatio LIIKELAITOKSET
TOIMIALUE: ALUEKEHITYS (maakunta-järjestäjä) - Aluekehityksen strateginen suunnittelu - Maakuntaohjelma, toimeenpanosuunnitelma, kvtoimintaohjelma, RIS 3,-strategia, kulttuuristrategia, tulevaisuustyö jne. - Aluekehittämisen tilannekuva, ennakointi, aluekehityksen toimialueen toimintaympäristön analysointi ja seuranta - Osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittäminen, sidosryhmäyhteistyö, edunvalvonta, kulttuurin ja liikunnan kehittäminen, kansainvälistyminen - MYR-tyyppinen toiminto 12 htv - Rahoitus- ja kehittämispalvelut - MYR-tyyppinen toiminto - Yritys- ja innovaatiopalvelut - Aktivointi ja myöntö: kaikki rahastot - Maksatus: kaikki rahastot 37 htv - Maatalouspalvelut - Viljelijätukihallinto - Valvonta - Maatalouslomituspalvelut 73 htv - Rekrytointi ja osaamispalvelut (TE-palvelut) - Työnhaun palvelut henkilöasiakkaille - Rekrytointipalvelut yrityksille ja muille työnantajille - Työnhakijoiden osaamisen kehittäminen - TE-toimiston toiminnot (siirtymäkauden ajan) - Alueiden käyttö- ja luonnonvarapalvelut - Alueiden käytön suunnittelu: maakuntakaava, LJS - Kuntakaavoituksen edistäminen - Luonnonsuojelun edistäminen - Vesivarojen käyttö - Vesien suojelu - Liikennepalvelut - Alueellinen tienpito - Liikennejärjestelmän kehittäminen - Liikenneturvallisuus - Joukkoliikenteen järjestäminen 92 htv 34 htv 12 htv Resurssiarviot nykyresurssien mukaan. Jatkovalmistelussa määritellään uuden maakunnan resurssitarve. Sisältää määräaikaiset, joiden työsopimus jatkuu 2019 jälkeen. LIIKELAITOS (ns. oma tuotanto) - Lomituspalvelujen tuottaminen 391 htv
Aluekehitys -toimialue / ehdotus jatkovalmistelulle Aluekehitystoimintojen sijoittaminen omaan toimialueeseen, joka jakautuisi seuraaviin palvelualueisiin: Aluekehityksen strateginen suunnittelu (selvityksen alla suhde strategisten tukipalvelujen kanssa) Rahoitus- ja kehittämispalvelut Maatalouspalvelut Rekrytointi- ja osaamispalvelut Alueidenkäyttö- ja luonnonvarapalvelut Liikennepalvelut Toimintamallien ja organisoitumisen suunnittelu siten, että henkilöstöä voidaan siirtää joustavasti eri palvelualueiden välillä Mahdollistaa henkilöstön osaamisen laajentamiseen Ehdotetaan aluekehityslautakunnan tms. perustamista. Toimielinten pohdinta vaatii laaja-alaista keskustelua ja yhteistä toimintalogiikkaa koko maakuntaorganisaatiossa. Jatkovalmisteluissa tulee myös selvittää, onko kulttuurilla tulevaisuudessa oma lautakunta, jaosto, työryhmä tms. Kulttuurin tehtäväalueella on toiminut oma lautakunta, Etelä- Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta.
Elinkeinot ja työvoima / ehdotus jatkovalmistelulle ELY-keskuksen, maakunnan liiton ja TE-toimiston elinkeinojen aktivointi-, neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalvelut sekä tukien maksatuspalvelut kootaan yhdeksi rahoitus- ja kehittämispalvelujen kokonaisuudeksi TE-palvelut tuotetaan siirtymäkauden aikana maakunnan järjestäjässä, palvelualueella Rekrytointi ja osaamispalvelut Keskitetty rakennerahasto-ohjelmien ( ESR ja EAKR ) hallinnointimalli (ELY-keskukset, maakuntien liitot) puretaan ja rakennerahasto-ohjelmat hallinnoidaan maakunnissa 2019 -> Henkilöresurssien riittävyys varmistettava Maakuntien välisitä yhteistyökeskustelua tulee jatkaa mahdollisista yhteisesti hoidettavista tehtävistä Näkökulmana Etelä-Pohjanmaan elinkeinojen kehittäminen asiakaslähtöisesti Eri rahastot tukevat yhteistä päämäärää ja kokonaisuutta Maakunnan ja kuntien väliseen elinkeinojen edistämistyöhön ja yhteistyöhön on luotava uusia, tiiviissä ja tavoitteellisessa yhteystyössä tuotettavia toimintamalleja, ml maatalouden ja maaseudun kehittäminen Asiaa valmistelemaan on nimetty työryhmä 5/ 2017
Elinkeinot ja työvoima / ehdotus jatkovalmistelulle Sidosryhmäyhteistyön organisointi suunniteltava huolella. Pohdittava maakunnallisten työryhmien jatko ja tarve eri teemojen osalta mm. elinkeinoyhteistyö, kansainvälistyminen, kulttuuri, alueiden käyttö Maakunnan palvelutarjonnan määrittely = Millaisia työ- ja elinkeinopalveluja maakunta aikoo järjestää ja ottaa palveluvalikoimaansa rekrytointi- ja osaamispalveluiden vähimmäispalveluiden lisäksi? Uuden EU-ohjelmakauden alueellinen valmistelu ajoittuu vuosille 2018 2019 Valmistelutyö on kytkettävä osaksi maakunnan muuta ohjelma- ja kehittämistyötä Brysselin toimiston (WFEO) toiminnan jatko on huomioitava jatkovalmistelussa. Tämän ehdotetaan painottuvan entistä enemmän kansainvälisen hankevalmistelun tukemiseen. Kansainvälistymistyötä tehdään myös jatkossa Etelä-Pohjanmaalla suunnitelmallisesti, tavoitteellisesti ja strategioiden kautta (Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma, Älykkään erikoistumisen strategia ja organisaation omat tavoitteet)
Elinkeinot ja työvoima / ehdotus jatkovalmistelulle Uuteen maakuntaorganisaation siirrettäviä kv-toimintoja ovat kvtoimintaohjelmatyö, kansainvälisen hanketoiminnan tukimalli, EURES -verkostotyö, maahanmuuton ja kotoutuksen koordinaatio, EU-tietokeskus, Botnia Atlantica rahoitusohjelman tietopiste Team Finland toiminto sijoittuu luontevimmin osaksi rahoitus- ja kehittämispalveluja Maahanmuuttajien kotouttamispalvelujen toteutus tehdään yhteistyössä kuntien kanssa Monialaista yhteispalvelua tarvitsevien asiakkaiden palveluiden suunnittelu yhteistyössä SOTE-valmistelun kanssa Elinikäisen ohjauksen (ELO) palvelujen organisoinnista maakunnassa vastaa rekrytointi- ja osaamispalvelujen palvelualue Alueellisten ja valtakunnallisten kasvupalvelujen järjestämisen ja tuottamisen uusi toimintamalli asettaa merkittäviä haasteita toimintojen järjestämiselle Palveluketjujen selkeyteen ja katkeamattomuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota
Elinkeinot ja työvoima / ehdotus jatkovalmistelulle Toimi- ja palvelualueiden rajat ylittävä yhteistyö toteutetaan tiimimäisellä toimintatavalla. Näitä ovat mm. seuraavat toiminnot: strateginen suunnittelu ja TKI kansainvälistyminen kotoutujat ja maahanmuuttajat vaikeasti työllistyvät hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kulttuurin kehittäminen yritysten ja työvoiman osaamisen kehittäminen palvelevat laaja-alaisesti uutta maakuntaorganisaatiota sekä maakunnan toimijoita.
Toimipaikkarakenne TE-palvelut / ehdotus jatkovalmistelulle TE-palveluiden (tulevat Kasvupalvelut) osalta on tavoitteena, että palvelut tuotetaan siirtymävaiheen jälkeen monituottajamallilla markkinoilla Maakunnan tehtäväksi jäävät palveluiden järjestämis- ja viranomaistehtävät. Maakunta tuottaa kasvupalveluita omana toimintana vain ns. markkinapuutetilanteessa Koska siirtymävaiheen pituudesta ei ole vielä varmuutta, on järkevää tuottaa TEpalveluita siirtymävaiheen aikana TE-toimiston nykyisillä toimipaikoilla Seinäjoki Kauhajoki Alajärvi Tällöin vältytään mm. muutoksista aiheutuvista tietoverkko- ja tietojärjestelmäkustannuksista.
Maatalouspalvelut / ehdotus jatkovalmistelulle ELY-keskuksen suorat viljelijätuet ja valvonnat, kuntien viljelijätukihallinnon yhteistoiminta-alueiden viljelijätukihallinto, aluehallintoviraston viljelijätukivalvonnat ja kuntien maatalouden lomituspalvelut kootaan yhdeksi maatalouspalvelut - kokonaisuudeksi ELY-keskuksen viljelijävalvonnat sisältävät tuki- ja elintarviketurvallisuuteen liittyvät valvonnat Viljelijätukihallinto sekä maatalouslomituksen järjestäminen pidetään lähellä asiakasta Maatalouspalveluilla on kiinteitä päätoimipaikkoja sekä harvemmin avoinna olevia toimipisteitä Palvelun lähtökohtana on sujuva ja oikeudenmukainen palvelutaso Lomituspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen eriytetty Tuotanto maakunnan liikelaitoksessa Alkutuotannon valvontoja yhtenäistetään yhteistyössä ympäristöterveydenhuollon kanssa MMM on asettanut kolme selvityshenkilöä pohtimaan MMM alaisten valvontojen kokonaisuutta.
Maatalouspalvelut / ehdotus jatkovalmistelulle Maatalouspalvelut palveluverkosto: Palveluverkosto kattaa koko maakunnan Päätoimipaikat ovat seuraavissa kunnissa: Alajärvi, Alavus, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka ja Seinäjoki. Päätoimipaikat ovat avoinna arkisin Kaikissa niissä muissa toimipisteissä, joissa ollut tähän asti kiinteitä palvelupäiviä, palvelua tarjotaan ajanvarauksella ja tarvittaessa kiinteitä palvelupäiviä. (90 % hakemuksista sähköisesti, karjatilojen määrän arvioidaan puolittuvan 2022 mennessä) Maatalouspalvelut toimipisteissä tarjotaan sekä viljelijätukihallinnon että maatalouslomituksen palveluja Maatalouspalvelujen päätoimipaikkojen toiminnot keskitetään samoihin tiloihin muiden maakunnan toimintojen kanssa Maakunnan palvelupisteiden henkilöstöresursseja käytetään joustavasti mm. lomakkeiden vastaanotossa
Maatalouspalvelut / ehdotus jatkovalmistelulle Arvio maatalouspalvelut määräraha- ja tehtävä- määristä sekä resurssitarpeesta Tulevassa maakunnassa aktiivisia tuen hakijoita on v. 2019 arviolta 6000 Vuosittain maksettavat viljelijätuet ovat n. 200 milj. (v. 2016 maksettu 210 milj. ) Vuotuinen käsiteltävien viljelijätukihakemusten määrä on n. 40 000 kpl. Vuosilomaan oikeuttavia viljelijöitä/tiloja arviolta 2000/1200 Lomituspalvelulain muutokset vaikutus? Lomitettavia päiviä vuosittain n. 90 000 Resurssitarvearvioit Viljelijätukihallinto n. 39 htv Valvonta n. 28 htv Maatalouslomitus Järjestäminen n. 6 htv Tuotanto n. 391 htv, lisäksi satoja lyhyitä määräaikaisuuksia vuosittain Resurssien järkevä yhteiskäyttö mahdollistetaan Laadukas ja tasapuolinen viljelijöiden neuvonta ja koulutus Palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa varaudutaan tukipolitiikan ja lakimuutosten suuriinkin muutoksiin.
Maankäyttö, luonnonvarat ja liikenne / ehdotus jatkovalmistelulle Tällä hetkellä maakuntakaavoitus on tuotettu Etelä-Pohjanmaalla ELY:n L- ja Y-vastuualueet ovat tuottaneet palvelunsa pääosin kolmen maakunnan alueelle Lisäksi hoidettu merkittävä määrä valtakunnallisia tai eriasteisille suuralueille tuotettuja keskitettyjä tehtäviä Maakuntauudistuksen myötä pääosa tehtävistä osoitetaan maakunnille Osa tehtävistä valtiolle Työryhmä tuottanut erilaisia organisoitumisvaihtoehtoja alueidenkäytön, luonnonsuojelun ja vesitehtävien osalta Alueidenkäytön, luonnonsuojelun ja vesitehtävien osalta pohjalaismaakunnat ovat kokoontuneet myös laajaa substanssiosaamista sisältäviin yhteisiin alatyöryhmiin Kalatalousviranomaisena toimiva Varsinais-Suomen ELY ei ole luovuttanut työryhmälle materiaalia toistuvista pyynnöistä huolimatta Liikenteen osalta maantielain ja liikennepalvelulain keskeneräinen lainvalmistelutilanne ei ole mahdollistanut vaihtoehtojen tuottamista ELY:n L vastuualue ei ole nähnyt mahdolliseksi jakaa resursseja kolmeen maakuntaan
Organisoitumisvaihtoehto 1: Maakunnat hoitavat alueidenkäyttö-, luonnonsuojelu- ja vesitehtävät ilman maakuntien yhteistoimintajärjestelyjä Tehtävä nykyinen resurssi, 3 maakuntaa nykyinen resurssi Etelä- Pohjanmaalla lisäresurssitarve 3 maakuntaan yhteensä Muut vaikutukset Maakuntakaavoitus 12,5 htv 5,5 Kuntakaavoituksen edistäminen 7,5 2,9 lisätarve 2 htv Kuntien rakennustoiminnan edistäminen 2 0,8 lisätarve 1 Kulttuuriympäristönhoito 0,5 0,1 lisätarve 1 Luonnonsuojelun vapaaehtoinen 3 1,1 lisätarve 1 edistäminen Luonnonsuojelun muu edistäminen 2 0,8 lisätarve 2-3 Vesien- ja merenhoito 7 2,4 lisätarve 4-5 Voidaan menettää koordinointi 1,5 htv Ympäristöseuranta ja ympäristötietoisuus 6 2,5 lisätarve 2-3 Tulvariskien hallinta 7 3,0 lisätarve 2-3 Ympäristö- ja vesistöhankkeiden 6 1,9 lisätarve 1-2 edistäminen Kuivatus- ja ojitustehtävät 4 1,8 lisätarve 1-2 Luovutaan mahdollisesti valtakunnallisista tehtävistä (1 htv) Vesivaratehtävät 20 8+3 (tilakeskus) a. Luvanhaltijan tehtävät 3,5 lisätarve 1-2 a. Velvoitteiden hoito 4,5 lisätarve 1 Mahdollisesti lisää ostopalveluja a. Vesistöjen säännöstely ja hydrologia 3,5 lisätarve 1-3 Lisätarpeen määrä riippuu 8,5 valtakunnallisen tehtävän jatkosta a. Vesistörakenteiden käyttötehtävät Vesihuoltotehtävät 3 1,2 lisätarve 1-2 Pohjavesitehtävät 2 0,8 lisätarve 1-2 KAIKKI YHTEENSÄ 82 HTV 33+3 LISÄTARVE 22 30 HTV Tarkasteltu Etelä-Pohjanmaata, Keski-Pohjanmaata ja Pohjanmaata yhteisesti Kaikkien tehtävien itsenäinen hoitaminen edellyttää Etelä-Pohjanmaalle lisäresursseja Valtakunnallisten keskitettyjen tehtävien hoitaminen jatkossa?
Organisoitumisvaihtoehdot 2A,2B ja 2C: Maakunnat hoitavat alueidenkäyttö-, luonnonsuojelu- ja vesitehtävät osittain itsenäisesti ja osittain yhdessä Etelä-Pohjanmaalla suoraan itsenäisesti hoidettavat tehtävät vaihtoehdoissa 2A, 2B ja 2C (n. 17 htv) Maakuntakaavoitus, yleisen edun valvonta vesinäkökulmasta, vesihuoltolain valvontatehtävät, vesihuollon edistäminen, vesistöjen säännöstely, patoturvallisuuden asiantuntijatehtävät, vesihankkeiden avustuspäätökset, vesistörakenteiden ylläpidon tilaus tilakeskukselta, ojitusasiat, EP:n vesistörakenteiden käytännön asiat, patotarkkailu, tulvantorjunta 2A: Maakuntien kolmeen yhteiseen toimielimeen siirtyvät tehtävät (n. 35 htv) Alueidenkäytön edistämisen yhteiset tehtävät, luonnonsuojelun edistäminen, tulvariskien hallinta ja vesistörakenteiden velvoitteet, vesistöhankkeiden edistäminen, vesien ja meren hoidon suunnittelu Etelä-Pohjanmaan osuus yhteisestä resurssista arviolta noin 16 htv Maakunnat sopivat keskenään suuremmille alueille tuotettavien keskitettyjen toimintojen sijainnista 2B: Maakuntien yhteen yhteiseen toimielimeen siirtyvät tehtävät (n.35 htv) Alueidenkäytön edistämisen yhteiset tehtävät, luonnonsuojelun edistäminen, tulvariskien hallinta ja vesistörakenteiden velvoitteet, vesistöhankkeiden edistäminen, vesien ja meren hoidon suunnittelu Etelä-Pohjanmaan osuus yhteisestä resurssista arviolta noin 16 htv Maakunnat sopivat keskenään suuremmille alueille tuotettavien keskitettyjen toimintojen sijainnista 2C: Yhteiset virat (n. 35 htv) Osuudet maakuntien yhteisistä viroista: alueidenkäytön edistämisen yhteiset tehtävät, luonnonsuojelun edistäminen, tulvariskien hallinta ja vesistörakenteiden velvoitteet, vesistöhankkeiden edistäminen, vesien ja meren hoidon suunnittelu Osa yhteisistä viroista on kahden maakunnan ja osa kolmen maakunnan välisiä yhteisiä virkoja Maakuntien tulee sopia keskenään miten hoidetaan vesienhoitoalueen koordinointi ja valtakunnalliset keskitetyt toiminnot EP:n osuus yhteisistä resursseista arviolta 16 htv
Pohjalaismaakuntien maankäyttö-, luonnonsuojelu- ja vesitehtävien organisoitumisvaihtoehtojen tarkastelua Vaihtoehto 1 (omana työnä) Vaihtoehto 2 A (kolme yhteistä toimielintä) Vaihtoehto 2 B (yksi yhteinen toimielin) Vaihtoehto 2 C (yhteiset virat) Kustannukset 3 maakuntaan lisää 22-30 htv:tä eli noin 1,3 1,8 milj. euroa/v Nykyresurssi Nykyresurssi Nykyresurssi Resurssien jako maakunnittain Oman osuuden mukainen Oman osuuden mukainen Painottuu vastuumaakuntaan Oman osuuden mukainen Asiakasnäkökulma Yhden luukun periaate Osa asiantuntijoista naapurimaakunnan palveluksessa Pääosin yhden luukun periaate Suuri osa asiantuntijoista monen maakunnan palveluksessa Palveluiden taso ja osaaminen Haasteellista järjestää tarvittava asiantuntijaosaaminen jokaiseen maakuntaan Nykytason mukainen Nykytason mukainen Nykytason mukainen Sopimusjärjestelyt Ei tarvetta Vähintään yksi sopimus Yksi sopimus Paljon sopimuksia, joiden muuttaminen haasteellista Päätöksenteko Kaikki valmistelu ja päätöksenteko omassa maakunnassa Osa valmistelusta maakuntien yhteisissä toimielimissä ja päätöksenteko omassa maakunnassa Osa valmistelusta maakuntien yhteisessä toimielimessä ja päätöksenteko omassa maakunnassa Kaikki valmistelu oman maakunnan virkamiehillä (yhteiset virat) ja päätöksenteko omassa maakunnassa Henkilöstö-näkökulma Mahdollisesti henkilöstösiirtoja Ei tarvetta henkilöstösiirroille Ei tarvetta henkilöstösiirroille Yhteisen viran hoitoon liittyy haasteita
Maankäyttö, luonnonvarat ja liikenne / ehdotus jatkovalmistelulle Itsenäisesti tai yhdessä tuotettavista tehtävistä tulee löytää pohjalaismaakuntien välinen laaja yhteisymmärrys Yhdessä tuotettavissa tehtävissä erityisesti huomioitavia asioita: sopimusten laadinta, haluttu palvelutaso maakunnittain, kustannusjako, henkilöstön sijainti, päätöksenteon ja valmistelun organisoitumistapa, valtakunnallisten keskitettyjen toimintojen sijainti, sijaisjärjestelyt Alueidenkäyttö-, luonnonsuojelu- ja vesitehtävien organisoitumisvaihtoehdoista päättäminen yhteistyön laajuus: tietyt tehtävät edellyttävät yhteistyötä yhteistyömuoto Kalatalousviranomaisen tehtävien organisointi Liikenteen organisoitumistavasta päättäminen lainsäädännön linjausten ollessa tiedossa
Maankäyttö, luonnonvarat ja liikenne / ehdotus jatkovalmistelulle Osaamisen kartoitus, synergiaedut ja mahdolliset lisäresurssitarpeet Halutun palvelutason määrittely osassa tehtävistä Asemoituminen maakunnassa, mm. paikkatietopalveluiden sijoittuminen Lainsäädännön muutosvalmistelun seuraaminen ja vaikuttaminen Sopiminen valtakunnallisten keskitettyjen tehtävien hoitamisesta Valtiolta maakunnille siirtyvien vesioikeudellisten lupien ja hankkeiden siirtojen valmistelu Tilakeskuksen ja maakunnan välisten roolien selvittäminen (vesistörakenteiden ylläpito ja tulvantorjunta) Voimassaolevien ja jatkossa tarvittavien sopimusten tarkastelu ICT-rajapintojen aukaisu maakunnasta valtion tietovarantoihin (erityisesti ympäristöön ja liikenteeseen liittyvät tietovarannot)