PALVELUJEN KUSTANNUSLASKENTA 216 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 2.6.216 DI Nina Rajainmäki INNOSATA OY

SISÄLLYSLUETTELO 1. KUSTANNUSLASKENTAPROJEKTI... 3 1.1 PROJEKTIN TAVOITTEET JA OSA-ALUEET... 3 1.2 KUSTANNUSLASKENNAN PERUSTIEDOT... 4 1.3 YHTEISTEN PALVELUJEN KUSTANNUSTEN VYÖRYTYS... 5 2. KUSTANNUSLASKENTA PALVELUYKSIKÖITTÄIN... 6 2.1 AVOHOIDON PALVELUT... 6 2.1.1 Lääkärin vastaanotto- ja neuvolatoiminta... 6 2.1.2 Hammashuolto... 9 2.1.3 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon palvelut... 1 2.1.4 Työterveyshuolto... 11 2.1.5 Fysioterapia... 12 2.1.6 Laboratoriotoiminta... 13 2.1.7 Röntgentoiminta... 14 2.2 KOTI- JA LAITOSHOITO... 15 2.2.1 Kotihoito... 15 2.2.2 Laitoshoito... 16 2.3 PSYKOSOSIAALISET JA SOSIAALIPALVELUT... 17 2.3.1 Psykososiaaliset palvelut... 17 2.3.2 Sosiaalipalvelut... 18 3. KUSTANNUSLASKENNAN TULOKSET... 19 3.1 SUORITEKUSTANNUSLASKENTA... 19 3.2 KUNTIEN MAKSUOSUUDET... 22 3.3 ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET KUNNITTAIN... 25 3.4 TULOSTEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 27 1

Liitteet: 1. Terveydenhuollon palvelujen suoritteet 216 kunnittain 2. Terveydenhuollon palvelujen suoritteet 216 terveysasemittain 3. Lääkärikäynnit ja -konsultaatiot 216 kunnittain ja terveysasemittain 4. Hoitajakäynnit ja -konsultaatiot 216 kunnittain ja terveysasemittain 5. Sosiaalipalvelut 216 6. Vyörytykset 216 7. Palvelujen suoritekustannusten laskenta 216 8. Palvelujen kuntalaskutus ja nettokustannukset kunnittain ja terveysasemittain 216 9. Hammashuollon palvelujen kustannuslaskenta 216 1. Ravintohuollon palvelujen kustannuslaskenta 216 Lähteet: 1. Tilinpäätöksen tuloslaskelmatiedot vuosilta 213-16 kustannuspaikoittain 2. Palvelujen kuntalaskutustilastot vuodelta 216 3. Palvelujen kustannuslaskennan tulokset vuosilta 213-15 4. Lähde: THL / Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 25 216 2

1. KUSTANNUSLASKENTAPROJEKTI 1.1 PROJEKTIN TAVOITTEET JA OSA-ALUEET Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä toteutettiin vuonna 217 palvelujen kustannuslaskentaprojekti, jonka tavoitteena oli selvittää eri palvelujen suoritekustannukset vuonna 216 sekä niiden muutokset verrattuna edellisiin vuosiin. Lisäksi tavoitteena oli samalla selvittää kuntien palvelurakenteen muutoksia palvelujen asukaskohtaisten kustannusten avulla. Laskentakaudella Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia olivat Harjavallan ja Kokemäen kaupungit sekä Eurajoen, Luvian ja Nakkilan kunnat. Kuntayhtymän alueen väestöpohja on noin 3. asukasta. Eurajoen terveysaseman avohoidon palvelut tuottaa Attendo Terveyspalvelut Oy. Kuntayhtymä tuottaa kaikki muut terveydenhuollon palvelut omana palvelutuotantonaan. Kuntayhtymän nettokustannukset olivat noin 25 miljoona euroa vuosina 213-16 (kuva 1). Projektin osa-alueet olivat: 1. Palvelujen nettosuoritekustannusten laskeminen 2. Kuntien maksuosuuksien laskeminen 3. Asukaskohtaisten kustannusten laskeminen kunnittain 4. Kuntalaskutettujen suoritteiden seurantamenetelmien kehittäminen sekä terveydenhuollon että sosiaalipalveluissa Kustannuslaskentaprojektissa laskettiin suoritekustannukset seuraaville palveluille: Avohoito: lääkärin vastaanottotoiminta, neuvolatoiminta, hammashuolto, fysioterapia, työterveyshuolto, laboratorio- ja röntgentoiminta Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon palvelut Laitos- ja kotihoito Psykososiaaliset palvelut: psykologi-, perheneuvola-, puheterapia- sekä kuntoutussuunnittelun ja -ohjauksen palvelut Sosiaalipalvelut: lastenvalvonnan, vammais- sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palvelut 1 /v 12 1 8 6 4 2 Nettokustannukset palveluryhmittäin 213-16 Avohoito (pl. hammashuolto) Hammashuolto Laitos- ja kotihoito Psykosos.- ja sosiaalipalvelut 213 11 231 2 515 5 911 5 311 214 11 258 2 39 5 455 5 98 215 11 387 2 663 4 717 6 251 216 11 249 2 259 4 322 6 324 Kuva 1. Kuntayhtymän nettokustannukset (1 /v) palveluittain. Kustannukset sisältävät niille vyörytetyt yhteiset palvelut. 3

1.2 KUSTANNUSLASKENNAN PERUSTIEDOT Kustannuslaskenta toteutettiin suoritekustannuslaskentana kuntalaskutus- ja tuloslaskelmatietojen perusteella palveluittain. Palvelujen kustannuslaskenta on tehty viereisen taulukon mallin mukaisesti. Palvelujen tarkemmat laskentatulokset on esitetty liitteessä 7. Palveluyksikön keskimääräiset suoritekohtaiset nettosuoritekustannukset saatiin jakamalla nettovuosikustannukset yksikön suoritemäärällä. Terveydenhuollon palvelujen vuoden 216 suoritemäärät on esitetty liitteissä 1-4 ja sosiaalipalvelujen liitteessä 5. Terveysasemakohtaiset suoritemäärät palveluittain ja kunnittain on saatu kuntalaskutustilastoista. Palvelujen kuntalaskutuksen perusteella laskettiin kuntien maksuosuudet nettovuosikustannuksista seuraavasti: Kunnan maksuosuus palvelun kustannuksista ( /v) = palvelun toteutuneet nettokustannukset ( /v) * kunnan kuntalaskutuksen osuus palvelun koko kuntalaskutuksesta (%) Harjavallan, Kokemäen ja Nakkillan terveysasemien maksuosuuksien laskennassa käytettiin niiden yhteenlaskettua kuntalaskutusta Eurajoen ja Luvian terveysasemien maksuosuuksien laskennassa käytettiin sen niiden yksiköiden omaa kuntalaskutusta Kuntien asukaskohtaiset kustannukset saatiin jakamalla kuntien maksuosuudet niiden asukasmäärällä. PALVELUJEN KUSTANNUSLASKENTA ( /v) + TUOTOT + Kaikki tuotot (pl. jäsenkuntien maksuosuuksia ja myyntituloja muilta kunnilta ja kuntayhtymiltä) - BRUTTOKUSTANNUKSET - Henkilöstö / ostopalvelusopimus Yksikön henkilöstökustannukset ja lääkäriostopalvelut Ostopalvelusopimuksen kustannukset (Eurajoki) - Hoitopalvelut ja tarvikkeet Hoitopalvelut ja tarvikkeet (pl. lääkäriostopalvelut, ostot muilta kunnilta ja kuntayhtymiltä, ostot yksityisiltä tutkimuslaitoksilta sekä ilmaisjakelutarvikkeet) Muut palvelut (esim. kuljetus- ja ateriapalvelut) - Yksikön tila- ja toimistokustannukset Kiinteistö ja puhtaanapito Koneet ja kalusto Toimisto- ja muut kustannukset - Yhteiset palvelut (vyörytettiin liitteen 6 mukaisesti) Huollon palvelut (kiinteistöhuolto, siivouspalvelut, varastopalvelut) Ravintohuolto Henkilöstöhallinto Toimisto-, atk- ja muut hallinnon palvelut Luottamuselinhallinto = NETTOVUOSIKUSTANNUKSET *) Ostopalvelukustannukset eivät sisällä arvonlisäveroa kustannuslaskennassa. 4

1.3 YHTEISTEN PALVELUJEN KUSTANNUSTEN VYÖRYTYS Yksiköiden tuotekustannuksiin vyörytettiin kuntayhtymän huollon, hallinnon ja talouden palvelujen nettokustannukset (kuva 2). Näiden yhteisten palvelujen nettokustannukset olivat yhteensä noin 4, miljonaa euroa vuonna 216. Kustannukset ovat pysyneet lähes samoina vuosien 213-16 ajan. Vyörytyksistä noin 6% kohdistuu avohoitoon, 3% koti- ja laitoshoitoon ja 1% erityispalveluille. Vyörysten jakamisen perusteena käytettiin yksiköiden bruttokustannuksia vuonna 215. Vuoden 216 vyörytysten perusteeksi valittiin yksiköiden henkilöstö- ja ostopalvelukustannukset, sillä ne kuvaavat yksiköiden vertailtavuutta paremmin. Vyörytyksessä suurin osa kiinteistöhuollon kustannuksista kohdistui Harjavallan terveysaseman palveluille. Kiinteistöhuollon lämmitys-, sähkö- ja vesikulut sekä poistot kohdistettiin vain Harjavallan terveysaseman palveluille. Siivouspalvelut kohdistuivat vain Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan terveysasemille. Varastopalvelut kohdistettiin avo-, koti- ja laitoshoidon palveluille. Ravintohuollon kustannukset kohdistuivat Harjavallan vuodeosaston lisäksi kuntayhtymän oman tuotannon yksiköille. Taloushallinnon ja ICT-palvelujen kustannukset kohdistettiin eri palveluille niiden henkilöstö- ja ostopalvelukustannusten suhteessa. Poikkeuksena ICT-palvelujen osalta olivat hammashuollon palvelut. Niille vyörytettiin vähemmän kustannuksia, koska osa ICT-kuluista oli kirjattuna hammashuollon kustannuspaikoille. Taloushallinnosta eriteltiin henkilöstöhallinnon kulut, mitkä kohdistuivat vain kuntayhtymän oman tuotannon yksiköille. Tarkemmat laskelmat vyörytyksistä eri palveluille terveysasemittain on esitetty liitteessä 6. 1 /v 1 8 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 Kiinteistöhuolto ja varastopalv. Vyörytettävät nettokustannukset 213-16 Siivouspalvelut Ravintohuolto ICT-palvelut Taloushallinnon palvelut 213 875 895 427 677 1 55 214 845 826 357 595 1 526 215 818 753 39 521 1 621 216 756 729 298 546 1 574 1 /v Vyörytykset terveysasemittain 213-16 3 2 5 2 1 5 1 5 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila 213 21 2 365 818 241 33 214 21 2 75 656 24 33 215 321 2 677 561 167 294 216 277 2 819 523 128 244 Kuva 2. Vyörytettävät nettokustannukset ja niiden jakautuminen terveysasemittain v. 213-16. 5

2. KUSTANNUSLASKENTA PALVELUYKSIKÖITTÄIN 2.1 AVOHOIDON PALVELUT 2.1.1 LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO- JA NEUVOLATOIMINTA Lääkärin vastaanoton kustannuslaskennan tulokset (lääkärien ja hoitajien suoritteet eli käynnit ja konsultaatiot, nettokustannukset ja nettosuoritekustannukset) terveysasemittain on esitetty taulukossa 1 ja neuvolatoiminnan taulukossa 2. Kuntayhtymän iltapäivystys (klo 16-21) on keskitetty Harjavallan pääterveysasemalle, joten sen kustannukset ja suoritteet lisättiin Harjavallan lääkärin vastaanoton lukuihin. Kuvissa 3-4 on esitetty lääkärien ja hoitajien suoritteet kunnittain ja terveysasemittain. Kuvissa 5-6 on esitetty kuntien maksuosuudet sekä asukaskohtaiset kustannukset. LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO Terveysasemat Kustannuslaskennan tulokset Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila Luvia Eurajoki Yhteensä Lääkärien ja hoitajien suoritteet (kpl/v) 216 62 547 1 195 19 1 91 752 215 61 877 1 792 16 968 89 637 214 62 277 13 577 16 364 92 218 213 6 277 12 67 15 665 88 549 Nettokustannukset (1 /v) 216 3 277 569 983 4 829 215 3 431 721 1 57 5 21 214 3 489 75 1 37 5 23 213 3 39 887 1 18 5 295 NEUVOLATOIMINTA Terveysasemat Kustannuslaskennan tulokset Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila Luvia Eurajoki Yhteensä Lääkärien ja hoitajien suoritteet (kpl/v) 216 23 847 3 454 6 54 33 85 215 22 669 3 568 6 195 32 432 214 23 921 3 424 6 561 33 96 213 26 926 3 28 6 893 37 99 Nettokustannukset (1 /v) 216 1 153 223 454 1 83 215 1 25 171 491 1 868 214 1 215 27 486 1 98 213 1 43 195 445 2 7 Keskim. nettosuoritekust. ( /suorite) 216 52 56 52 53 215 55 67 62 58 214 56 52 63 57 213 56 7 65 6 Keskim. nettosuoritekust. ( /suorite) 216 48 65 7 54 215 53 48 79 58 214 51 6 74 56 213 53 59 65 56 Taulukko 1. Lääkärin vastaanoton kustannuslaskennan tulokset. Taulukko 2. Neuvolatoiminnan kustannuslaskennan tulokset. Eurajoen neuvolatoiminnassa on mukana myös lääkärin suoritteita ja kustannuksia. Kuntayhtymän omassa palvelutuotannossa ne ovat lääkärin vastaanotossa. 6

Lääkärien suoritteet terveysasemittain 3 25 2 15 1 5 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila 213 9 69 23 123 7 237 6 429 8 129 214 9 391 23 582 8 262 7 676 7 38 215 9 28 24 51 7 718 6 415 6 589 216 11 166 24 797 7 339 5 612 6 496 Hoitajien suoritteet terveysasemittain 3 25 2 15 1 5 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila 213 12 868 21 332 16 334 9 458 11 48 214 13 534 22 146 14 79 9 325 1 191 215 13 883 22 42 14 213 7 945 9 555 216 14 347 24 193 13 626 8 37 9 943 Kuva 3. Lääkärin vastaanoton ja neuvolatoiminnan lääkärien ja hoitajien suoritteet terveysasemittain. 16 14 12 1 8 6 4 2 Lääkärien suoritteet kunnittain Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Muut kunnat 213 9 497 13 856 11 975 6 384 1 586 2 31 214 9 231 14 52 12 869 7 711 1 249 2 17 215 9 65 13 993 12 875 6 717 9 882 1 521 216 1 766 14 77 12 752 6 13 1 22 1 69 25 2 15 1 5 Hoitajien suoritteet kunnittain Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Muut kunnat 213 12 522 19 61 16 27 9 445 11 41 2 395 214 13 434 18 463 16 944 9 234 1 77 1 6 215 13 744 17 658 16 363 8 53 1 958 1 24 216 14 13 18 96 16 264 8 353 1 985 1 571 Kuva 4. Lääkärin vastaanoton ja neuvolatoiminnan lääkärien ja hoitajien suoritteet kunnittain. 7

1 1 4 1 2 1 8 6 4 2 Lääkärin vastaanoton maksuosuudet Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Muut kunnat 213 998 1 298 1 22 881 912 185 214 1 28 1 321 1 18 74 822 176 215 1 38 1 287 1 23 733 81 139 216 952 1 249 1 87 65 797 14 1 6 5 4 3 2 1 Neuvolatoiminnan maksuosuudet Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Muut kunnat 213 428 476 51 193 337 126 214 478 43 458 24 39 28 215 48 458 41 176 313 3 216 439 428 42 226 294 41 Kuva 5. Lääkärin vastaanoton ja neuvolatoiminnan maksuosuudet (1 /v) kunnittain. /asukas 3 25 2 15 1 5 Lääkärin vastaanoton kustannukset / asukas Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila KSTHKY keskim. 213 168 175 132 263 16 176 214 173 179 153 211 145 174 215 175 176 159 219 143 175 216 157 172 145 181 144 163 /asukas 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Neuvolatoiminnan kustannukset / asukas Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila KSTHKY keskim. 213 72 64 66 58 59 69 214 8 58 6 61 55 64 215 81 63 54 53 55 63 216 72 59 54 68 53 62 Kuva 6. Lääkärin vastaanoton ja neuvolatoiminnan asukaskohtaiset kustannukset kunnittain. 8

2.1.2 HAMMASHUOLTO HAMMASHUOLTO Terveysasemat Kustannuslaskennan tulokset Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila Luvia Eurajoki Yhteensä Käynnit terveysasemittain 216 16 327 2 794 7 187 26 38 215 16 714 2 731 7 58 26 53 214 16 469 2 876 7 173 26 518 213 18 445 3 278 6 438 28 161 Nettokustannukset (1 /v) 216 1 578 148 532 2 259 215 1 889 192 582 2 663 214 1 668 215 57 2 39 213 1 723 19 61 2 515 Nettosuoritekust. ( /käynti) 216 97 53 74 86 215 113 7 82 1 214 11 75 71 9 213 93 58 93 89 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Kuva 7. Hammashuollon käynnit kunnittain. Taulukko 3. Hammashuollon suoritekustannuslaskenta terveysasemittain. Nettokustannusten ja samalla myös suoritekustannusten laskuun ovat vaikuttanut lääkäriostopalvelujen vähentyminen kuntayhtymän omassa palvelutuotannossa. 8 7 6 5 4 3 2 1 Hammashuollon käynnit Muut kunnat 213 6 338 5 899 7 197 3 23 5 47 477 214 7 153 5 259 5 913 2 867 4 815 511 215 6 994 5 81 5 467 2 777 5 74 381 216 7 43 5 285 5 392 2 798 5 127 663 Hammashuollon maksuosuudet (1 /v) Hammashuollon kustannukset / asukas 8 15 6 4 2 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Muut kunnat 1 5 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila KSTHKY keskim. 213 214 215 216 213 214 215 216 Kuva 8. Hammashuollon maksuosuudet (1 /v) kunnittain. Kuva 9. Hammashuollon asukaskohtaiset kustannukset kunnittain. 9

2.1.3 PERUSTERVEYDENHUOLLON ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUT PERUSTERV.HUOLLON ERIKOISSAIRAANHOITO 216 215 Kustannuslaskenta Nettokust. (1 /v) Suoritteet (kpl/v) / suorite Nettokust. (1 /v) Suoritteet (kpl/v) / suorite Julkinen palvelutuotanto 1 166 15 27 77 964 13 297 73 Erikoislääkärit (pl. geriatria) 177 1 223 145 195 1 511 129 Geriatria 23 3 897 52 17 3 364 5 Asiantuntijahoitajat 786 1 87 78 6 8 422 71 Erikoislääkärit / Eurajoen ta 131 813 162 16 579 184 KAIKKI YHTEENSÄ 1 298 16 2 81 1 71 13 876 77 Taulukko 4. Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon suoritekustannuslaskenta. Julkisen palvelutuotannon erikoislääkäripalveluista geriatrian suoritekustannukset laskettiin erikseen, sillä suurin suoritteista on ollut konsultaatioita. Maksuosuuksissa ei ole mukana Eurajoen erikoissairaanhoidon palveluohjausta, vaan se on eritelty muiden palvelujen maksuosuuksiin (taulukko 13). 6 5 4 3 2 1 Erikoissairaanhoidon suoritteet kunnittain Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Kuva 1. Erikoissairaanhoidon suoritteet kunnittain. Muut kunnat 213 416 3 263 2 189 336 1 823 136 214 692 3 757 3 624 574 2 214 276 215 72 4 85 4 714 774 2 579 346 216 1 179 4 937 5 645 766 3 68 425 5 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon maksuosuudet Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset kustannukset 4 6 3 4 2 2 1 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Muut kunnat Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila KSTHKY keskim. 213 214 215 216 213 214 215 216 Kuva 11. Palvelujen maksuosuudet (1 /v) kunnittain. Kuva 12. Palvelujen asukaskohtaiset kustannukset kunnittain. 1

2.1.4 TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLTO 216 215 Kustannuslaskenta /v /käynti keskim. /v /käynti keskim. Tuotot 932 148 96,68 819 315 18,5 Kustannukset -887 678-92,6-831 77-19,6 Työterveyshuolto -783 1-81,21-735 563-97, Laboratorio -73 671-7,64-64 71-8,45 Röntgen -3 997-3,21-31 443-4,15 NETTOKUSTANNUKSET 44 47 4,61-11 762-1,55 KÄYNNIT 9 642 7 583 Taulukko 5. Työterveyshuollon suoritekustannuslaskenta. Työterveyshuolto tuottaa palveluja alueen yrityksille, yksityisille yrittäjille ja maatalousyrittäjille. Vuosina 215-16 yksikön kustannukset ovat olleet lähes samat, mutta suoritteiden määrä on kasvanut, joten keskimääräisen suoritteen hinta on laskenut 97 eurosta 81 euroon. Työterveyshuollossa tuotetaan useita erilaisia tuotteita, joten se vaikuttaa keskimääräisen hinnan vaihteluun. Työterveyshuoltoon laskettiin mukaan myös yksikön asiakkaiden käyttämät laboratorio- ja röntgentoiminnan palvelut, joiden työterveyshuoltoon kohdistuvat kustannukset vuositasolla olivat noin 1.. Jakamalla vuosikustannukset saatiin hoidollisten tukipalvelujen suoritekohtaisiksi kustannuksiksi keskimäärin 1 euroa/ työterveyshuollon käynti. 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 Työterveyshuollon käynnit Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Muut kunnat 213 21 1 669 1 946 23 1 277 1 548 214 46 1 745 1 947 7 1 165 1 625 215 39 2 236 2 132 39 1 263 1 874 216 4 3 169 2 427 66 1 466 2 474 Kuva 13. Työterveyshuollon käynnit kunnittain. 11

2.1.5 FYSIOTERAPIA FYSIOTERAPIA Terveysasemat Kustannuslaskennan tulokset Harjavalta ja Kokemäki Luvia Eurajoki Yhteensä Avohoidon käynnit ja ryhmät 216 5 128 819 1 7 7 17 215 5 129 863 1 291 7 283 214 5 16 923 1 416 7 445 213 4 977 835 1 261 7 73 Avohoidon nettokustannukset (1 /v) 216 33 49 62 441 215 337 52 72 462 214 366 57 97 52 213 358 57 7 485 Keskim. nettosuoritekust. ( /käynti tai ryhmä) 216 64 59 58 63 215 66 61 56 63 214 72 62 68 7 213 72 68 56 69 2 5 2 1 5 1 5 Fysioterapian avohoidon suoritteet Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Kuva 14. Fysioterapian avohoidon suoritteet kunnittain. Muut kunnat 213 1 31 1 975 1 969 855 947 26 214 1 417 1 963 2 19 952 1 36 58 215 1 311 1 91 2 235 752 993 82 216 1 77 1 967 2 188 712 976 97 Taulukko 6. Fysioterapian suoritekustannuslaskenta terveysasemittain. Harjavallan yksikkö tuottaa palvelut Nakkilaan. Avohoidon palveluiden lisäksi Harjavallan fysioterapian kustannuksia siirtyi laitoshoidon ja ortopedian palveluille sekä kuntoutuksen ostopalveluihin (taulukko 13). Fysioterapian maksuosuudet avohoidossa Fysioterapian kustannukset avohoidossa/asukas 2 15 1 5 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Muut kunnat 25 2 15 1 5 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila KSTHKY keskim. 213 214 215 216 213 214 215 216 Kuva 15. Fysioterapian maksuosuudet (1 /v) kunnittain avohoidossa Kuva 16. Fysioterapian asukaskohtaiset kustannukset kunnittain avohoidossa. 12

2.1.6 LABORATORIOTOIMINTA LABORATORIOTOIMINTA Kustannuslaskennan tulokset Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan ta Avohoito Laitoshoito Työterv.- huolto Yht. Luvian ta Eurajoen ta Käynnit 216 32 244 4 73 2 877 39 194 5 775 5 739 5 77 215 31 135 4 849 2 39 38 374 6 96 5 643 5 113 214 3 736 5 625 2 321 38 682 6 341 6 21 51 224 213 35 33 5 625 2 589 43 517 7 917 6 229 57 663 Nettokustannukset (1 /v) 216 82 14 74 98 87 273 1 34 215 794 13 64 988 81 237 1 36 214 77 138 57 92 11 263 1 266 213 673 115 53 841 137 238 1 215 Keskim. nettosuoritekust. ( /avohoidon käynti) 216 25 15 48 26 215 26 13 42 26 214 23 16 42 25 213 19 17 38 21 Yht. 16 14 12 1 8 6 4 2 Eurajoki Laboratoriokäynnit Luvia Kuva 17. Laboratoriotoiminnan käynnit (lähetteet). Nakkila Harjavalta Kokemäki Laitoshoito Työterv.- huolto 213 6 211 12 56 14 451 7 917 6 656 5 625 2 589 214 6 183 11 245 12 51 6 341 6 48 5 625 2 321 215 5 62 11 218 11 72 6 96 6 944 4 849 2 39 216 5 72 11 755 11 636 5 773 7 163 4 73 2 877 Taulukko 7. Laboratoriotoiminnan suoritekustannuslaskenta terveysasemittain. Laboratoriopalveluita tuotettiin kaikilla terveysasemilla, mutta Nakkilan terveysasemalla oli vain näytteenotto ja näytteiden analysointi tapahtui Harjavallassa. Satakunnan sairaanhoitopiiriin liikelaitos SataDiag tuotti laboratoriopalvelut Luvialla ja Eurajoella. Laboratoriotoiminnan maksuosuudet (1 /v) Laboratoriotoiminnan kustannukset avohoidossa /asukas 4 3 2 1 6 4 2 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila KSTHKY keskim. 213 214 215 216 213 214 215 216 Kuva 18. Laboratoriotoiminnan maksuosuudet (1 /v). Kuva 19. Laboratoriotoiminnan asukaskohtaiset kustannukset kunnittain avohoidossa. 13

2.1.7 RÖNTGENTOIMINTA RÖNTGEN Kustannuslaskennan tulokset Harjavallan terveysasema Avohoito Laitoshoito Työterv.- huolto Julkiset yhteensä Avohoito/ Eurajoki Kaikki yhteensä Käynnit 216 4 935 433 679 6 47 987 7 34 215 4 912 448 691 6 51 875 6 926 214 4 941 463 527 5 931 924 6 855 213 4 966 531 67 6 14 887 6 991 Nettokustannukset (1 /v) 216 176 2 31 227 25 252 215 167 2 31 219 26 245 214 191 24 28 242 41 284 213 37 46 53 46 6 466 Nettosuoritekust. ( /avohoidon käynti) 216 36 26 36 215 35 3 35 214 39 45 4 213 62 67 63 2 1 5 1 5 Röntgenkäynnit Luvia Nakkila Kuva 2. Röntgentoiminnan käynnit (lähetteet). Muut kunnat Eurajoki Harjavalta Kokemäki Laitoshoito Työterv.-huolto 213 887 1 727 1 422 485 1 39 293 531 67 214 924 1 74 1 45 46 1 83 289 463 527 215 875 1 69 1 419 49 97 55 448 691 216 987 1 622 1 444 428 944 497 433 679 Taulukko 8. Röntgentoiminnan suoritekustannuslaskenta. Julkisen palvelutuotannon röntgentoiminta järjestettiin ostopalveluna Terveystalolta 1.9.212-1.5.213 välisenä aikana. Kuntien maksuosuuksissa ei ole mukana röntgenin ostopalveluja (n. 55. vuonna 216) liikkuvalta magneettikuvausyksiköltä, vaan ne eritelty muiden palvelujen maksuosuuksiin (taulukko 13). 15 1 5 Röntgenin maksuosuudet Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Muut kunnat 213 214 215 216 Laitoshoito Työterveysh. 2 15 1 5 Röntgenin kustannukset avohoidossa/asukas Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila KSTHKY keskim. 213 214 215 216 Kuva 21. Röntgenin maksuosuudet (1 /v). Kuva 22. Röntgen asukaskohtaiset kustannukset kunnittain avohoidossa. 14

2.2 KOTI- JA LAITOSHOITO 2.2.1 KOTIHOITO KOTIHOITO Kustannuslaskennan tulokset Terveysasemat Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila Eurajoki Yhteensä Käynnit terveysasemittain 216 11 875 2 699 14 574 215 13 17 2 487 15 54 214 13 365 2 82 16 167 213 2 1 2 825 22 925 Nettokustannukset (1 /v) 216 83 256 1 86 215 1 17 276 1 292 214 1 28 319 1 347 213 1 61 259 1 319 Nettosuoritekust. ( /käynti) 216 7 95 74 215 78 111 83 214 77 114 83 213 53 92 58 12 1 8 6 4 2 Kotihoidon käynnit Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Muut kunnat 213 2 825 9 768 7 174 3 128 3 214 2 82 5 333 5 262 2 76 64 215 2 487 4 534 5 768 2 67 45 216 2 699 4 279 5 22 2 454 12 Kuva 23. Kotihoidon käynnit kunnittain. Luvialla kotisairaanhoito oli kunnan omaa toimintaa. Eurajoen suoritemäärien kertymiseen vaikuttivat palvelutuottajien erilaiset käytänteet mm. lääkejaossa. Taulukko 9. Kotihoidon suoritekustannuslaskenta terveysasemittain. Kotisairaalatoiminta on käynnistynyt vuosien 213-15 aikana. Kotihoidon ilmaisjakelutarvikkeita ei laskettu mukaan kustannuksiin ja maksuosuuksiin vaan ne eriteltiin laskennassa muihin palveluihin (taulukko 13). Kotihoidon maksuosuudet Kotihoidon kustannukset / asukas 6 8 4 2 6 4 2 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Muut kunnat Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila KSTHKY keskim. 213 214 215 216 213 214 215 216 Kuva 24. Kotihoidon maksuosuudet (1 /v) kunnittain. Kuva 25. Kotihoidon asukaskohtaiset kustannukset kunnittain. 15

2.2.2 LAITOSHOITO LAITOSHOITO Vuodeosastot Kustannuslaskennan tulokset Harjavalta Kokemäki Julkiset yhteensä Hoitovuorokaudet 216 14 441 14 441 215 14 22 14 22 214 14 172 4 31 18 23 213 13 689 8 378 22 67 Nettokustannukset (1 /v) 216 3 236 3 236 215 3 425 3 425 214 3 226 883 4 19 213 2 765 1 827 4 592 Nettosuoritekust. ( /vrk) 216 224 224 215 241 241 214 228 219 226 213 22 218 28 kpl/v 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Hoitovuorokaudet Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Kuva 26. Laitoshoidon hoitovuorokaudet kunnittain. Muut kunnat 213 565 7 489 7 969 2 1 3 568 475 214 915 5 91 6 325 1 984 2 695 374 215 54 5 18 5 125 1 41 2 723 97 216 118 4 612 5 948 1 161 2 4 22 Taulukko 1. Laitoshoidon suoritekustannuslaskenta terveysasemittain. Laitoshoidon palvelukokonaisuus on muuttunut pitkäaikaishoidosta akuuttiin vuodeosastohoitoon vuosien 21-15 aikana. Näiden vuosien aikana on suljettu sekä Harjavallan terveysaseman pitkäaikaisosasto että Kokemäen terveysaseman vuodeosasto. Kuntayhtymän vuodeosastolla on nykyisin 4 hoitopaikkaa. Hoitopäivien määrä on laskenut lähes 7.5 vuorokaudella viimeisen neljän vuoden aikana. Laitoshoidon maksuosuudet Laitoshoidon kustannukset / asukas 2 25 1 5 1 5 2 15 1 5 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Muut kunnat Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila KSTHKY keskim. 213 214 215 216 213 214 215 216 Kuva 27. Laitoshoidon maksuosuudet kunnittain (1 /v). Kuva 28. Laitoshoidon asukaskohtaiset kustannukset kunnittain kunnittain. 16

2.3 PSYKOSOSIAALISET JA SOSIAALIPALVELUT 2.3.1 PSYKOSOSIAALISET PALVELUT PSYKOSOSIAALISET PALVELUT Kustannuslaskenta Psykososiaaliset palvelut Psykologipalvelut Perheneuvola Puheterapia Kuntoutussuunn. Kaikki yhteensä Suoritteet 216 2 65 2 719 2 744 1 77 9 82 215 1 34 2 756 1 461 5 521 214 1 371 2 465 1 343 5 179 213 2 415 2 619 1 141 6 175 Nettokustannukset (1 /v) 216 26 239 192 141 832 215 188 192 191 244 815 214 173 183 211 198 765 213 157 147 172 156 632 Taulukko 11. Psykososiaalisten palvelujen kustannuslaskenta. Psykososiaaliset palvelut sisältävät psykologi-, perheneuvola-, puheterapia- ja kuntoutussuunnittelun ja -ohjauksen palvelut. Palvelujen suoritemerkintöjen perusteet muuttuivat vuonna 216 ja tämän vuoksi suoritemäärät ovat kasvaneet vuodesta 215. Psykososiaalisten palvelujen keskimääräinen suoritekustannus oli 85 vuonna 216. Kuntien maksuosuuksissa ei ole mukana kuntoutuksen ostopalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta, vaan ne on huomioitu maksuosuuksien vertailussa muissa palveluissa (taulukko 13). Kuntoutussuunnittelun maksuosuudet vuosina 213-15 jaettiin samassa suhteessa kuin vuonna 216. Aikaisemmin kustannusten jakamisen perusteena on käytetty kuntien asukasmääriä. Psykososiaalisten palvelujen maksuosuudet Psykososiaalisten palvelujen kustannukset ( /asukas) 4 3 2 1 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Muut kunnat 5 4 3 2 1 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila KSTHKY keskim. 213 214 215 216 213 214 215 216 Kuva 29. Maksuosuudet kunnittain (1 /v). Kuva 3. Asukaskohtaiset kustannukset kunnittain. 17

2.3.2 SOSIAALIPALVELUT Sosiaalipalveluja ovat lastenvalvonnan, vammais- sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palvelut. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä lastenvalvonnan palvelujen maksuosuudet Kuntien maksuosuudet saadaan toteutuneiden ostopalvelukustannusten perusteella. Palvelujen ostohin lisätään yksikön hallinnoliset kulut sekä yhteiset vyörytettävät kustannukset. Liitteessä 5 on esitetty eri sosiaalipalvelujen kustannukset kunnittain v. 216. 8 6 4 2 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila 213 214 215 216 Kuva 31. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien sekä lastenvalvonnan palvelujen maksuosuudet (1 /v). Vammaispalvelujen maksuosuudet Sosiaalipalvelujen kustannukset / asukas 1 4 1 2 1 8 6 4 2 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila 25 2 15 1 5 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila KSTHKY keskim. 213 214 215 216 213 214 215 216 Kuva 32. Vammaispalvelujen maksuosuudet (1 /v). Kuva 33. Sosiaalipalvelujen asukaskohtaiset kustannukset kunnittain. 18

3. KUSTANNUSLASKENNAN TULOKSET 3.1 SUORITEKUSTANNUSLASKENTA Kustannuslaskenta toteutettiin suoritekustannuslaskentana kuntalaskutus- ja tuloslaskelmatietojen perusteella palveluittain. Palveluyksikön keskimääräiset suoritekohtaiset nettosuoritekustannukset saatiin jakamalla nettovuosikustannukset yksikön suoritemäärällä. Liitteissä 1-5 on esitetty palvelujen vuoden 216 suoritemäärät. Taulukossa 12 on esitetty suoritekustannuslaskennan tulokset sekä kuntalaskutushinnat palveluittain. Vuoden 216 laskennan perustiedot: Kuntayhtymän tuotot olivat kokonaisuudessaan 31,4 milj. euroa ja kustannukset 29,3 milj. euroa Tuotot kasvoivat noin 1,5 milj. euroa, joista kuntalaskutuksen osuus oli noin 1, milj. euroa, verrattuna vuoteen 215 Henkilöstökustannukset pienenivät noin,5 milj. euroa, mihin vaikuttivat talouden tasapainottamissuunnitelman mukaiset henkilöstön talkoovapaat, sekä asiakas- ja lääkäripalvelujen ostot vähenivät noin 25. verrattuna vuoteen 215 Vuonna 215 kirjattiin 85. luottotappioita vuosilta 29-1 ja vuonna 216 kirjattiin 4. vuosilta 211-15 Terveydenhuollon suoritteita kuntalaskutettiin 251.857 kpl vuonna 215 ja 259.529 kpl vuonna 216 (liite 1), joten talkoovapaista huolimatta suoritemäärät kasvoivat erityisesti vastaanottotoiminnassa. Vyörytysten lähtökohtana olivat palveluyksiköiden henkilöstö- ja ostopalvelukustannukset. Edellisenä vuonna käytettiin lähtökohtana bruttokustannuksia. Nettovuosikustannusten laskennassa oli mukana yksikön tuotot ilman kuntalaskutustuottoja, yksikön kustannukset sekä sille vyörytetyt yhteiset palvelut (liite 6). Yksikön kustannuksista oli vähennetty ostot muilta terveysasemilta, ostot yksityisiltä tutkimuslaitoksilta, ilmaisjakelutarvikkeet sekä ostopalvelut ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Muita ostopalveluita olivat mm. liikkuvan magneettikuvaus- ja kuntoutuspalvelut sekä Eurajoen erikoissairaanhoidon palveluohjaus. Nämä muut palvelut on lisätty kuntien maksuosuuksiin taulukossa 13. Suoritekustannuslaskennan keskeiset tulokset ja laskennassa huomioituja seikkoja olivat: Lääkärin vastaanoton lääkärien ja hoitajien suoritteita oli yhteensä noin 9. kpl/v. Harjavallan terveysaseman lääkärin vastaanotto sisälsi myös iltapäivystyksen kustannukset ja suoritteet. Neuvolatoiminnassa suoritteita oli noin 34. kpl/v. Eurajoen neuvolatoiminnassa on myös mukana lääkärin suoritteita ja kustannuksia. Kuntayhtymän omassa palvelutuotannossa ne ovat lääkärin vastaanotossa. Palvelujen keskimääräinen suoritekustannus oli noin 53 vuonna 216 ja 58 vuonna 215. Kuntayhtymän oma tuotannon keskimääräinen suoritekustannus oli 52 ja yksityisen 56. Vastaanottotoiminnan kuntalaskutushinnat vaihtelevat välillä 37-163. 19

Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon suoritekustannukset laskettiin erikoislääkärien ja asiantuntijahoitajien vastaanotoille. Erikoislääkärien laskennassa eriteltiin geriatrian vastaanotto, jossa suurin osa suoritteista on konsultaatioita. Suoritteiden määrä oli 16. kpl v. 216 ja 13.9 kpl v. 215. Määrän nousuun on vaikuttanut geriatrisen sairaanhoitajan palveluiden siirtyminen erikoissairaanhoidon palveluryhmään. Eurajoen lääkäripalveluiden suoritemäärät ovat myös nousseet 58 käynnistä yli 8 käyntiin. Vuonna 216 erikoislääkärien keskimääräinen suoritekustannus oli 152 (oma palvelutuotanto 145 ja yksityinen 162 ). Asiantuntijahoitajan keskimääräinen suoritekustannus oli 78 ja geriatrian 52. Kuntalaskutushinnat vaihtelevat välillä 44-197. Hammashuollossa nettokustannukset ovat laskeneet ja suoritemäärät ovat säilyneet lähes samoina, jolloin palvelun suoritekustannus on keskimäärin 86 vuonna 216, kun se oli 1 vuonna 215. Kustannusten laskuun ovat vaikuttaneet lääkäriostopalvelujen vähentyminen. Kuntayhtymän oman tuotannon keskimääräinen suoritekustannus oli 96 ja yksityisen 74. Peruskäynnin kuntalaskutushinta oli 96,4 ja suukirurgiakäynnin 145. Fysioterapiapalveluissa laskettiin tuotekohtaiset kustannukset kohdistamalla henkilöstö- ja muut resurssit tuotteittain, joita olivat avohoidon peruskäynti, kotikäynti sekä fysioterapian ryhmä. Näiden lisäksi Harjavallan fysioterapian kustannuksia siirtyi laitoshoitoon, ortopediaan sekä kuntoutuksen ostopalveluihin. Avohoidon tuotteiden keskimääräiseksi suoritekustannukseksi saatiin 63. Kuntayhtymän oman tuotannon keskimääräinen suoritekustannus oli 65 ja yksityisen 58. Käynnin kuntalaskutushinta oli 37,34 ja konsultaation 2,54 vuonna 216. Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan terveysasemien laboratorio- ja röntgentoiminnan kustannukset kohdistettiin avohoidolle, laitoshoidolle ja työterveyshuollolle niiden suoritemäärien suhteessa. Röntgentoiminnan kustannuksista on eritelty ostopalvelut liikkuvalta magneettikuvausyksiköltä muihin palveluihin. Toiminnan muut ostopalvelut yksityisiltä (esim. lausunnot) sisältyvät suoritekustannuksiin. Laboratoriotoiminnan keskimääräinen suoritekustannus oli noin 27 ja röntgentoiminnan 36 vuonna 216.. Palvelujen kuntalaskutushinta oli 37,34 /käynti. Laboratoriotoiminnassa kuntayhtymän oman tuotannon keskimääräinen suoritekustannus oli 25 ja yksityisen Luvialla 15 ja Eurajoella 48. Röntgentoiminnassa kuntayhtymän oman tuotannon keskimääräinen suoritekustannus oli 36 ja yksityisen Eurajoella 26 Kotihoidossa laskettiin kotisairaanhoidon ja kotisairaalan keskimääräinen käyntihinta, mikä oli 74 vuonna 216 ja 83 vuonna 215. Luvialla kotisairaanhoito oli kunnan omaa toimintaa. Kuntayhtymän oman tuotannon keskimääräinen suoritekustannus oli 7 ja yksityisen 95. Eurajoen suoritemäärien kertymiseen vaikuttivat palvelutuottajien erilaiset käytänteet mm. lääkejaossa, jolloin sen nosti osaltaan keskimääräistä suoritekustannusta. Kotisairaanhoidon käynnin kuntalaskutushinta oli 7,82 ja kotisairaalakäynnin 85. Laitoshoidon palvelukokonaisuus on muuttunut pitkäaikaishoidosta akuuttiin vuodeosastohoitoon vuosien 21-15 aikana. Hoitopäivien määrä on laskenut lähes 7.5 vuorokaudella viimeisen neljän vuoden aikana. Eurajoen kunta tuottaa vuodeosastohoitoa omana palvelunaan ja ostaa kuntayhtymältä hoitovuorokausia vain tarvittaessa. Vuodeosaston kustannuksiin lisättiin fysioterapia-, laboratorio- ja röntgentoiminnan kustannukset palvelujen käytön perusteella. Vuonna 216 hoitopäivän nettokustannukset olivat keskimäärin 224 euroa (241 v. 215). 2

Psykososiaaliset palvelut sisältävät psykologi-, perheneuvola-, puheterapia- ja kuntoutussuunnittelun ja -ohjauksen palvelut. Palvelujen suoritemerkinnät muuttuivat vuonna 216 ja tämän vuoksi suoritemäärät ovat kasvaneet vuodesta 215. Suoritteita ovat käynnit ja konsultaatiot sekä kuntoutussuunnittelun työryhmät. Kuntien maksuosuuksissa ei ole mukana kuntoutuksen ostopalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta, vaan ne on siirretty muihin palveluihin. Psykologisten palvelujen keskimääräinen suoritekustannus oli 85 vuonna 216. Käynnin kuntalaskutushinta oli 77 ja konsultaation 45. KSTHKY Nettosuoritekustannukset 216 Suoritehinnat 216 Nettosuoritekustannukset 215 Suoritehinnat 215 Palvelujen keskimääräiset suorite-kustannukset ja kuntalaskutuksen suoritehinnat Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila Luvia Eurajoki Käynnit Keskim. suoritekust. Konsultaatiot Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila Luvia Eurajoki Lääkärin vastaanotto ja neuvola 51 58 56 53 55 62 67 58 Lääkärit / peruskäynti 19,47 6,2 12,57 56,5 Lääkärit / laaja käynti 163, 158,9 Asiantuntijahoitajat 66,78 43,5 54,7 41,2 Hoitajat 37,34 2,54 38,29 36,9 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoito Erikoislääkärit (pl. geriatria) 145 162 152 197,24 72,4 129 184 144 191,33 69, Geriatria 52 52 197,24 72,4 5 5 191,33 69, Asiantuntijahoitajat 78 78 66,78 43,5 71 71 54,7 41,2 Hoidolliset tukipalvelut Fysioterapia 64 59 58 63 37,34 2,54 66 61 56 63 38,29 36,9 Laboratorio 25 15 48 26 37,34 26 13 42 26 38,29 Röntgen (sis.ostopalvelut) 36 26 36 37,34 35 3 35 38,29 Hammashuolto Peruskäynti 97 53 74 86 96,4 113 7 82 1 96,86 Suukirurgia 145, Kotihoito 7 95 74 78 111 83 Kotisairaanhoito 7,82 37,8 67,8 36,9 Kotisairaala 84,48 41,2 89,38 41,7 Laitoshoito 224 241 Hoitoisuusluokka 1 214,2 26,7 Hoitoisuusluokka 2 251,6 Hoitoisuusluokka 3 292,8 Psykososiaaliset palvelut 85 76,79 45,4 Käynnit Keskim. suoritekust. Konsultaatiot Taulukko 12. Palvelujen suoritekustannukset sekä kuntalaskutuksen suoritehinnat vuosina 215-16. 21

3.2 KUNTIEN MAKSUOSUUDET Kuvassa 37 on esitetty kuntien maksuosuudet kaikista nettokustannuksista vuosina 213-16. Kuntien maksuosuudet eri palveluille laskettiin seuraavasti: Kunnan maksuosuus palvelun kustannuksista ( /v) = palvelun toteutuneet nettokustannukset ( /v) * kunnan kuntalaskutuksen osuus palvelun koko kuntalaskutuksesta (%). Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan terveysasemien maksuosuuksien laskennassa käytettiin niiden yhteisiä kuntalaskutustietoja. Eurajoen ja Luvian terveysasemien maksuosuuksien laskennassa niiden omia kuntalaskutustietoja. Kuntien maksuosuudet palvelujen nettokustannuksista on esitetty taulukoissa 13 ja 14. Vertailtaessa maksuosuuksia sekä myös seuraavan kappaleen asukaskohtaisia kustannuksia kunnittain on huomioitava seuraavia kuntakohtaisia erityispiirteitä: Eurajoki: o o 1 /v 8 7 6 5 4 3 2 1 Kuntien maksuosuudet 213-16 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Kuva 37. Kuntien maksuosuudet nettokustannuksista v.213-16. Eurajoen kunnan asukkaat käyttävät vain vähäisessä määrin tai ei ollenkaan seuraavia kuntayhtymän palveluita: laitoshoito, kuntayhtymän iltapäivystys, psykologi-, perheneuvola- ja A-klinikkapalvelut. Kunta tuottaa omana palvelunaan vuodeosastohoitoa ja kuntayhtymälle tulee asiakkaita vain, mikäli kunnan oma osasto on täynnä, näin ollen asukaskohtaiset kustannukset kuntayhtymän laitoshoidon palvelujen osalta ovat huomattavasti pienemmät kuin muiden kuntien. Erikoissairaanhoidon psykiatrian ja sisätautien palvelujen käytön määrä näyttää pienemmältä kuin muiden kuntien asukaskohtaisen laskennan mukaan. Käytännössä se on Eurajoella laskennassa saatua tulosta suurempi, koska kuntayhtymän omaan palvelutuotantoon on laskettu mukaan myös asiantuntijahoitajien kustannukset. Eurajoella vastaavat asiantuntijahoitajien kustannukset ovat lääkärin vastaanoton kustannuksissa. Muut kunnat 213 3 96 7 118 6 919 2 327 4 115 53 214 4 265 6 983 6 885 2 464 4 82 44 215 4 114 7 6 6 962 2 236 4 372 325 216 4 77 6 777 6 793 2 97 4 1 4 Harjavalta ja Nakkila ostavat kuntayhtymältä kaikki sen tuottamat palvelut. Kokemäki ostaa kuntayhtymältä lähes kaikki palvelut paitsi ei koulupsykologi-, A-klinikka- ja perheneuvolapalveluita. Luvia ostaa kuntayhtymältä lähes kaikki palvelut paitsi ei kotisairaanhoitoa. Lisäksi kunnan asukkaat käyttävät vain vähäisessä määrin kuntayhtymän iltapäivystystä. 22

KSTHKY 216 215 Kuntien maksuosuudet (1 /v) palveluittain Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Jäsenkunnat yht. Muut kunnat Kaikki yht. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Jäsenkunnat yht. Muut kunnat Kaikki yht. Avohoito (pl. hammashuolto) 1 75 2 153 1 971 977 1 365 8 216 247 8 463 1 854 2 212 2 17 1 49 1 398 8 62 224 8 844 Lääkärin vastaanotto ja iltapäivystys 952 1 249 1 87 65 797 4 689 14 4 829 1 38 1 287 1 23 733 81 5 71 139 5 21 Neuvola 439 428 42 226 294 1 789 41 1 83 48 458 41 176 313 1 838 3 1 868 Fysioterapia 62 127 141 42 62 435 6 441 74 126 147 46 65 457 5 462 Laboratorio 272 292 289 87 178 1 119 43 1 162 236 286 299 81 177 1 79 33 1 112 Röntgen 25 58 51 15 34 183 18 21 26 55 48 14 33 176 17 193 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoito 158 387 425 66 231 1 267 31 1 298 18 359 331 67 18 1 45 25 1 71 Sisätaudit ja Valtimo-projekti 17 141 144 12 11 425 12 437 1 177 128 12 15 424 11 434 Psykiatria 2 8 81 27 38 227 2 23 1 68 6 33 25 187 5 192 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit 5 18 24 3 1 59 1 6 3 21 3 4 12 7 71 Geriatria 12 121 15 15 6 358 12 371 3 52 83 7 19 165 5 17 Neurologia 1 1 9 1 5 26 26 2 11 8 3 4 27 27 Ortopedia 4 14 15 2 5 4 2 42 29 22 4 14 68 2 71 Eurajoen esh:n palvelut 116 3 2 6 3 13 1 131 98 1 2 3 1 14 2 16 Hammashuolto 522 51 521 153 495 2 21 57 2 259 577 656 618 199 573 2 623 39 2 663 Koti- ja laitoshoito 282 1 336 1 68 26 79 4 267 55 4 322 289 1 66 1 68 252 865 4 691 26 4 717 Vuodeosasto 26 1 34 1 333 26 538 3 191 45 3 236 13 1 248 1 234 251 656 3 42 23 3 425 Kotihoito 256 32 347 171 1 76 1 1 86 276 358 445 1 29 1 29 3 1 292 Muut palvelut 384 359 433 81 231 1 488 1 488 287 396 399 137 252 1 472 1 472 Käynnit muissa terveyskeskuksissa 78 58 89 23 34 282 282 38 72 86 7 58 324 324 Tutkimuspalvelujen ostot yksityisiltä 78 92 9 19 52 331 331 37 91 84 24 4 277 277 Ilmaisjakelutarvikkeet 175 184 234 34 13 758 758 147 214 21 39 145 755 755 Kuntoutus- ja muiden palvelujen ostot 53 25 2 5 14 117 117 65 19 19 4 9 117 117 TERVEYDENHUOLLON PALVELUT YHTEENSÄ 3 96 4 745 5 31 1 536 3 31 17 439 39 17 829 3 116 5 23 5 135 1 74 3 268 18 452 315 18 767 Kuntien prosentuaalinen osuus terveydenhuollon kustannuksista 17% 27% 28% 9% 17% 98% 2% 1% 17% 28% 27% 9% 17% 98% 2% 1% Taulukko 13. Kuntien maksuosuudet (1 /vuosi) palveluyksiköittäin terveydenhuollon palveluissa vuosina 215-16. 23

KSTHKY 216 215 Kuntien maksuosuudet (1 /v) palveluittain Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Jäsenkunnat yht. Muut kunnat Kaikki yht. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Lastenvalvonta 24 31 36 13 2 124 124 22 32 22 17 16 19 19 Jäsenkunnat yht. Muut kunnat Kaikki yht. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palvelut 272 69 396 14 16 1 577 1 577 231 498 347 126 245 1 447 1 447 Mielenterveyskuntotujien asumispalvelut 198 39 328 115 81 1 111 1 111 25 295 32 123 178 1 13 1 13 Päihdekuntoutujien asumispalvelut 47 94 6 34 235 235 22 113 4 42 218 218 Muut palvelut 27 125 8 25 45 231 231 5 89 5 3 24 126 126 Vammaispalvelut 641 1 54 1 179 319 598 3 791 3 791 7 938 1 28 299 663 3 881 3 881 Asumispalvelut 12 445 352 21 129 1 67 1 67 127 361 395 132 1 15 1 15 Palveluasuminen kotona 17 41 27 219 115 752 752 222 77 25 232 13 839 839 Avustajatoiminta 186 3 39 24 165 984 984 186 242 352 18 234 1 32 1 32 Kuljetuspalvelut 143 251 273 5 141 858 858 15 231 29 45 157 874 874 Muut vammaispalvelut 21 18 37 6 48 131 131 16 28 37 4 37 121 121 SOSIAALIPALVELUT YHTEENSÄ 936 1 694 1 611 473 778 5 492 5 492 953 1 469 1 648 442 924 5 436 5 436 Psykososiaaliset palvelut 45 338 152 88 21 823 9 832 44 315 174 91 182 86 9 815 Psykologipalvelut 6 19 54 9 79 258 2 26 9 78 37 9 51 184 3 188 Perheneuvola 6 119 45 62 232 7 239 1 99 47 45 192 192 Puheterapia 26 52 54 25 34 192 192 21 48 62 18 37 187 4 191 Kuntoutussuunnittelu ja -ohjaus 6 56 43 9 26 141 141 13 9 75 17 48 243 1 244 ERITYISPALVELUT YHTEENSÄ 981 2 32 1 762 561 979 6 315 9 6 324 997 1 784 1 822 533 1 17 6 242 9 6 251 Kuntien prosentuaalinen osuus erityispalvelujen kustannuksista 16% 32% 28% 9% 15% 1% % 1% 16% 29% 29% 9% 18% 1% % 1% KUNTIEN MAKSUOSUUDET YHTEENSÄ 4 77 6 777 6 793 2 97 4 1 23 754 4 24 154 4 113 7 13 6 957 2 237 4 375 24 694 324 25 18 Kuntien prosentuaalinen osuus kustannuksista 17% 28% 28% 9% 17% 98% 2% 1% 16% 28% 28% 9% 17% 99% 1% 1% Taulukko 14. Kuntien maksuosuudet ( /vuosi) palveluyksiköittäin psykososiaalissa ja sosiaalipalveluissa sekä kaikki palvelut yhteensä vuosina 215-16. 24

3.3 ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET KUNNITTAIN Kuvassa 38 on esitetty kuntien asukaskohtaiset kustannukset kaikista kustannuksista vuosina 213-16. Asukaskohtaiset kustannukset on laskettu jakamalla saadut kuntien maksuosuudet nettokustannuksista niiden asukasluvulla (kuva 39). Kuntien väliseen kustannuseroon vaikuttaa mm. väestön sairastavuus sekä kuntayhtymältä ostettava palvelupaketti. Esimerkiksi Eurajoen kunta tuottaa vuodeosastopalvelut omana toimintanaan ja ostaa kuntayhtymältä hoitovuorokausia vain tarvittaessa. /asukas 1 2 1 8 6 4 2 Kuntien asukaskohtaiset kustannukset 213-16 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila KSTHKY keskim. 213 668 961 891 693 721 81 214 716 948 894 738 722 822 215 693 961 916 668 774 828 216 672 936 96 626 723 8 Jäsenkuntien väestömäärä 31.12. 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila 213 5 931 7 47 7 769 3 355 5 76 214 5 954 7 366 7 72 3 34 5 65 215 5 938 7 296 7 591 3 349 5 651 216 6 69 7 24 7 498 3 349 5 548 Kuva 38. Asukaskohtaiset kustannukset kunnittain vuosina 213-16. Kuva 39. Jäsenkuntien asukasmäärä v. 213-16. (Lähde: THL / Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 25 216). Kuntien asukaskohtaiset kustannukset palveluittain vuosina 215-16 on esitetty taulukossa 15. 25

KSTHKY 216 215 Kuntien asukaskohtaiset kustannukset Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila KSTHKY keskim. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Avohoito (pl. hammashuolto) 288 297 263 292 246 277 312 33 278 313 247 289 Lääkärin vastaanotto ja iltapäivystys 157 172 145 181 144 158 175 176 159 219 143 17 Neuvola 72 59 54 68 53 6 81 63 54 53 55 62 Fysioterapia 1 18 19 13 11 15 12 17 19 14 11 15 Laboratorio 45 4 39 26 32 38 4 39 39 24 31 36 Röntgen 4 8 7 5 6 6 4 7 6 4 6 6 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoito 26 53 57 2 42 43 18 49 44 2 32 35 Hammashuolto 86 71 69 46 89 74 97 9 81 59 11 88 Koti- ja laitoshoito 46 185 224 78 128 144 49 22 221 75 153 157 Vuodeosasto 4 143 178 78 97 17 2 171 163 75 116 114 Kotihoito 42 42 46 31 36 46 49 59 37 43 Muut palvelut 63 5 58 24 42 5 48 54 53 41 45 49 AVO-, LAITOS- JA KOTIHOIDON PALVELUT YHTEENSÄ 51 655 671 459 546 587 525 717 676 59 578 619 Lastenvalvonta 4 4 5 4 4 4 4 4 3 5 3 4 Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palvelut 45 84 53 42 29 53 39 68 46 38 43 49 Mielenterveyskuntotujien asumispalvelut 33 54 44 34 15 37 34 4 4 37 31 37 Päihdekuntoutujien asumispalvelut 8 13 8 6 8 4 16 5 8 7 Muut palvelut 4 17 1 7 8 8 1 12 1 1 4 4 Vammaispalvelut 16 146 157 95 18 128 118 129 169 89 117 13 Asumispalvelut 2 61 47 6 23 36 21 49 52 23 34 Palveluasuminen kotona 28 6 28 65 21 25 37 11 27 69 18 28 Avustajatoiminta 31 41 41 7 3 33 31 33 46 5 41 35 Kuljetuspalvelut 24 35 36 15 25 29 25 32 38 13 28 29 Muut vammaispalvelut 3 3 5 2 9 4 3 4 5 1 7 4 SOSIAALIPALVELUT YHTEENSÄ 154 234 215 141 14 185 161 21 217 132 164 182 Psykososiaaliset palvelut 7 47 2 26 36 28 7 43 23 27 32 27 ERITYISPALVELUT YHTEENSÄ 162 281 235 167 176 213 168 244 24 159 196 29 KSTHKY keskim. KUNTIEN KUSTANNUKSET / ASUKAS YHTEENSÄ 672 936 96 626 723 8 693 961 916 668 774 828 Taulukko 15. Kuntien asukaskohtaiset kustannukset ( /asukas) palveluittain vuosina 215-16. (KSTHKY keskimäärin = palvelun kustannukset jäsenkunnille yhteensä / koko kuntayhtymän asukasmäärä). 26

3.4 TULOSTEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kustannuslaskentaprojektin tavoitteena oli selvittää eri palvelujen suoritekustannukset ja kuntien asukaskohtaiset kustannukset vuonna 216 sekä samalla verrata niitä vuosien 213-15 kustannuslaskennan tuloksiin. Palvelujen kustannuslaskenta perustuu kuntayhtymän tuloslaskelmatietoihin sekä palvelujen kuntalaskutustilastoihin. Kustannuslaskentaprojektin keskeiset johtopäätökset ja tulevaisuuden kehittämistoimenpiteet: Palvelujen suoritekustannuslaskennan avulla seurattiin kustannusten kehittymistä vuositasolla sekä verrattiin eri terveysasemien kustannuksia toisiinsa. Kaikissa avohoidon palveluissa oli jonkin verran eroja kuntayhtymän julkisen ja Eurajoen yksityisen palvelutuotannon suoritekustannusten välillä. Suurimmat erot olivat hammashuollossa, kotihoidossa ja laboratoriotoiminnassa. Terveysasemakohtaisia eroja saattavat aiheuttaa mm. erilaiset toimintaprosessit. Vastaanottotoiminnan keskimääräisen suoritekustannusten alenemiseen vaikuttivat sekä suoritemäärien kasvaminen että talouden tasapainottamissuunnitelman avulla vähentyneet henkilöstökustannukset. Vuoden 215 laskennassa eriteltiin ostot muilta terveysasemilta sekä yksityisiltä tutkimuslaitoksilta palveluyksiköiden suoritekustannusten laskennassa. Vuoden 216 laskennassa näiden lisäksi eriteteltiin ilmaisjakelutarvikkeet sekä ostopalvelut ulkopuolisilta palveluntuottajilta, mikä saattaa osittain muuttaa edellisen vuoden laskennan tuloksia. Muita ostopalveluita olivat mm. liikkuvan magneettikuvaus- ja kuntoutuspalvelut sekä Eurajoen erikoissairaanhoidon palveluohjaus. Asukaskohtaisten kustannusten avulla seurattiin kuntien palvelurakenteiden muutoksia vuositasolla. Asukaskohtaiset kustannuserot johtuvat osittain kuntien erilaisista kuntayhtymältä ostettavien palvelujen kattavuudesta. Kuntien palvelurakenteen vertailukelpoisuuden vuoksi laskennassa tulisi olla mukana myös kuntien vastaava oma palvelutuotanto. Lisäksi samalla olisi hyvä vertailla kuntayhtymän palvelutuotannon vaikuttavuutta erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Psykososiaalisten palvelujen kuntalaskutuksen suoritehintojen perusteet muuttuivat vuonna 216 aikana. Palvelujen kuntalaskutus perustuu nykyisin suoritteiden samoihin hintoihin, kun aikaisemmin kaikilla ryhmän palveluilla oli omat erilliset kuntalaskutushintansa. Kirjanpidollisesti psykososiaalisten ja sosiaalipalvelujen sisältämillä palveluilla - psykologi-, perheneuvola-, puheterapia-, kuntoutussuunnittelu-, lastenvalvonnan, vammais- sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palvelut - on kaikista omat tulosyksikkönsä kirjanpidossa Erityispalveluissa. Taloudellisen seurannassa Psykososiaaliset palvelut ja Sosiaalipalvelut muuttuisivat Erityispalvelujen tulosyksiköiksi. Samalla niiden sisältämät palvelut muuttuisivat tulosyksiköistä kustannuspaikoiksi uusien tulosyksiköiden alle. 27

Aikaisempien projektien haastena on ollut suoritetietojen kerääminen erilaisista tilastoista, joten vuosien 216-17 projekteissa tavoitteena oli suoritetietojen seurannan kehittäminen sekä terveydenhuollon että sosiaalipalveluissa: o Terveydenhuollon palvelujen kuntalaskutuksen seurantaohjelman avulla voidaan kuukausittain seurata eri yksiköiden suoritemääriä ja kuntalaskutusta palveluittain ja kunnittain. Raporttien avulla seurataan lääkäri- ja hoitajakäyntejä sekä kaikkia terveydenhuollon suoritteita sekä kunnittain että terveysasemittain (liitteet 1-4). Lisäksi ohjelmasta saadaan laskutusraportti kuukausittain jäsenkunnille. o Sosiaalipalvelujen kuntalaskutuksen seurantaohjelma tuottaa kuukausittain kuntalaskun liitteen, jossa on eriteltynä ostopalveluiden kustannukset sekä yhteiset ja vyörytettävät kustannukset kunnittain. Lisäksi ohjelmasta saadaan yhteenvetotilasto (liite 5), jossa on kustannusten lisäksi suoritemäärät. o Tämän projektissa tehtiin tarvittavia muutoksia edellisenä vuonna kehitettyihin ohjelmiin (esim. kuntarakenteen muutosten huomioiminen). Suoritetietojen seurannan kehittämisen lisäksi projektissa jatkettiin tuotteistamista viime vuoden projektin mukaan. Projektin aikana tarkasteltiin ravintohuollon ja hammashuollon palveluita sekä laskettiin fysioterapiapalvelujen kustannukset edellisen vuoden tuotteistamisen avulla. Laskennan perusteella hinnoittelumuutoksia tulisi tehdä sekä fysioterapia- että ravintohuollon palveluihin. Tulevaisuuden yhtenä kehittämiskohteena kustannuslaskennan osalta on muiden yksiköiden palvelujen tuotteistaminen, minkä avulla voidaan kehittää palveluprosessia sekä samalla valmistautua Satasoten toimintamalleihin. Tuotteistamisen avulla voidaan kohdentaa tarkemmin kustannuksia palveluille sekä samalla käyttää sitä palvelujen hinnoittelun perustana. 28

TALOUSARVIO 218 Toimintasuunnitelma 218 219 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Talousarvio 1. työversio 2.6.217

1 Sisällysluettelo 1. Talousarvion ja toimintasuunnitelman lähtökohdat... 2 1.1 Kuntayhtymän toiminta-alue ja perustehtävä... 2 1.2 Kuntayhtymän arvoperusta... 2 1.3 Vuoden 218 talousarvion painopisteet... 2 2. Talousarviovalmisteluun vaikuttavat taustatekijät... 4 2.1 Väestörakenne... 4 2.2 Terveysarojen vaikutus palvelujen kysyntään... 4 2.3 Talousarvion yhteenveto toiminnoittain... 6 2.4 Kuntayhtymän tuloslaskelma, tp 216, talousarvio 217 ja 218 sekä arviot 219... 7 3. Virkojen ja toimien muutokset 216-218... 8 4. Yhteenvedot tehtäväalueittain... 1 4.1 Hallinnon ja talouden tehtäväalue... 1 4.2 Avohuollon tehtäväalue... 12 4.3 Koti- ja sairaalapalveluiden tehtäväalue... 16 4.4 Erityispalvelujen tehtäväalue... 19 4.5 Investoinnit... 2 Liitteet: Talousarvio 218/kuntien maksuosuudet vuoden 216 suoritetoteutumien perusteella Talousarvion tuloslaskelma

2 1. Talousarvion ja toimintasuunnitelman lähtökohdat 1.1 Kuntayhtymän toiminta-alue ja perustehtävä Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Harjavallan ja Kokemäen kaupungit sekä Eurajoen ja Nakkilan kunnat. Kuntayhtymän asukasmäärä oli 1.1.217 yhteensä 29.74 asukasta. Vuoden 217 alusta Eurajoki ja Luvia yhdistyivät uudeksi Eurajoen kunnaksi. Kuntayhtymä järjestää jäsenkuntiensa puolesta perusterveydenhuollon sekä suppeassa mittakaavassa myös terveydenhuoltolaissa mainittua erikoislääkärijohtoista toimintaa. Lisäksi kuntayhtymä järjestää osan jäsenkuntien sosiaalipalveluista (vammaispalvelut pois lukien kehitysvammahuolto, päihde- ja mielenterveystyön avopalvelut, lastenvalvonta) ja psykososiaalisia palveluja. Kuntayhtymän strategisena tavoitteena on ylläpitää palvelutuotantonsa ydinosaamisalueilla nykyisessä laajuudessa. Toiminnallisen strategiansa mukaisesti kuntayhtymä pyrkii tuottamaan tarvittavat palvelut pääsääntöisesti omana toimintana, jota täydennetään tarpeellisin osin yksityisten toimijoiden kanssa solmittavilla sopimuksilla. Poikkeuksena Eurajoen terveysasemien toiminta, jotka aiemman sopimuksen mukaisesti toteutetaan ulkoistettuna. 1.2 Kuntayhtymän arvoperusta Oikeus hyvään hoitoon, jolloin asiakas/potilas kokee olevansa luotettavissa käsissä ja tulevansa ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Ihmisarvoinen hoito ja kohtelu tulee olla jokaisen terveydenhuollossa toimivan keskeinen tavoite. Tärkeimpiä ihmisarvon kunnioittamisen elementtejä ovat arvostus, vuorovaikutteisuus, tiedonsaannin sekä yksilön vaikutusmahdollisuuksien ja itsemääräämisoikeuden edistäminen. Ihmisarvon kunnioittamisen tulee ilmetä myös henkilöstön keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Henkilökunnasta välittäminen, joka ilmenee oikeudenmukaisella kohtelulla ja palkkauksella, työhyvinvoinnin edistämisellä sekä ihmisläheisellä ja ammattimaisella johtamisella. Ammattitaito ja työnhallinta. Hyvän hoidon edellytys on ammattitaito, jonka ylläpitäminen tulee olla jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivan oikeus ja velvollisuus. Sisältöosaamisen lisäksi ammattitaitoa tarvitaan sekä yhteistyö- että vuorovaikutustilanteissa. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden edistäminen 1.3 Vuoden 218 talousarvion painopisteet a. Asiakaspalvelun parantaminen ja hoitoketjujen tehostaminen Kuntayhtymä keskittyy nykyisen palveluvalikoimansa tuottamiseen asiakaslähtöisesti huomioimalla olemassa olevat taloudelliset voimavarat, väestön todelliset tarpeet sekä toimintaympäristön tulevat muutokset. Tehtäväalueiden toimintojen kehittämisen kärjet ovat: Avopalvelujen kehittäminen rajatun palvelun sote-keskustoimintaan. Tavoitteena on, että muutokset toteutetaan pääsääntöisesti ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla, uusilla palvelutuotannon järjestämistavoilla sekä suunnitelmallisella, perustoiminnan tunnistetuista tarpeista lähtevällä sähköisten palvelujen ja teknologian hyödyntämisellä asiakastyössä. Kotiin annettavien palvelujen onnistuminen edellyttää erittäin hyvää sosiaali- ja terveydenhuollon käytännön yhteistyötä. Onnistuminen henkilöstöresurssien optimoinnissa on yksi tärkeä tekijä kokonaiskustannusten hallinnassa sekä työn sisällön kehittämisessä.

3 Koti- ja sairaalapalvelujen sisäistä painopistettä siirretään kotiin annettaviin palveluihin eli kuntouttavaa kotisairaalatoimintaa vahvistetaan. Osaston paikkalukua lasketaan siten, että tavoitteena on vuoden 218 aikana päästä 3 potilaspaikkaan. Kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien yhteistyönä otetaan käyttöön asiakaslähtöisiä organisaatioriippumattomia lähipalveluja osana tulevaa maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon toimintajärjestelmää. Mittarit: valinnanvapaus tulijat/lähtijät; asiakaspalaute b. Vetovoimaisen työnantajakuvan vahvistaminen ja henkilöstön muutostuki Sote-uudistuksessa on kysymys merkittävästä julkisen palvelutuotannon ja järjestämisvastuun muutoksesta. Sote-uudistuksen mukaisesti 1.1.219 toiminta ja työntekijät tulevat siirtymään maakunnan liikelaitoksen ja yhtiöiden palvelukseen. Muutoksessa olennaisinta on informoida henkilöstöä siten, että muutos toteutuu mahdollisimman suunnitellusti ja vaiheistetusti. Sote-uudistus koskee kaikkia; sekä julkisia että yksityisiä sosiaali- ja terveyspalvelutyöntekijöitä. Tuetaan henkilöstöä muutoksessa Tiedotetaan asioista riittävästi Pidetään yllä hyvää työnantaja imagoa Tuetaan henkilöstön hyvinvointia Tuetaan kuntayhtymän tehtävän mukaista henkilöstön osaamisen kehittämistä Mittarit: henkilöstön vaihtuvuus, sairauspoissaolot, palaute c. Sote-valmistelu ja toteutus mahdollisten pilottien kautta Hallituksen linjausten mukaan nykyisten maakuntien pohjalta perustetaan 18 itsehallintoaluetta, maakuntaa, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Satakunnassa organisoitumista jatketaan maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen yhteisellä valmistelulla. Soten osalta substanssivalmisteluryhmät jatkavat valmistelua vuonna 218. Väliaikainen valmisteluelin valmistelee maakunnan sote-järjestämistä maakuntahallitukselle. Vuoden 218 merkittävin mahdollinen muutostekijä ja toiminnan painopiste on erityisesti valinnanvapauspilotit niiden toteutuessa. Satakunnan maakunta on hakemassa valinnanvapauspilottiin sekä henkilökohtaisen budjetoinnin että rajatun palvelun sote-keskusten osalta. Haku on käynnissä talousarviota valmistellessa eivätkä kunnat ja kuntayhtymät ole vielä antaneet päätöksiään valinnanvapauspilottiin osallistumisesta. Pilottien hallinnoinnista vastaa Satakuntaliitto. Erityisesti pilottien ja sote-uudistuksen osalta varaudutaan yhteistoimintalain 4 :n tarkoittamiin toimenpiteisiin. Satasote -organisoitumisen kautta kuntayhtymä on mukana useissa työtä tukevissa ja kehittävissä hankkeissa. Näitä ovat mm. Satalipake, Satakunto, Sataosaa, Satula -hankkeet. Lisäksi henkilöstön muutostuessa ollaan mukana mm. Kevan hankkeessa. Mittari: Satasoten piloteissa mukana oleminen ja valmistelutyössä mukana olevien määrä/kattavuus kuntayhtymässä

4 2. Talousarviovalmisteluun vaikuttavat taustatekijät 2.1 Väestörakenne (Tietolähde: THL Sotkanet Ind. 675) 2.2 Terveyserojen vaikutus palvelujen kysyntään Tärkeimpinä haasteina ovat suurten kansantautien hillitseminen, väestön ikääntymisestä aiheutuvat lisääntyvät toiminnan vaatimukset, mielenterveyden ongelmat sekä päihteiden lisääntyvä hallitsematon käyttö. Kuntayhtymän toiminnan lähtökohtana ovat kuntakohtaiset palvelutarpeet. Mm. Nakkilan lisääntyneen palvelun tarpeen taustalla on viitteitä osittain ikärakenteen muutoksesta selkeästi raskashoitoisemman väestönosan lisääntyessä. Terveyseroja talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa on kuvattu sairastavuusindeksillä erityisesti kansantautien osalta. Kansantautien summaindeksissä tarkastellaan kuntayhtymän alueella eniten esiintyneitä ja kustannuksia aiheuttavia sairauksia. Eurajoen sairastavuus eroaa selkeimmin kuntayhtymän muihin jäsenkuntiin verrattuna.

5 (Tietolähde: THL Sotkanet Ind. 184) Mielenterveys- ja päihdeongelmien osalta joudutaan resurssoimaan edelleen sekä henkilöstöresursseja että taloudellisia voimavaroja maan ja Satakunnan keskiarvoa enemmän. Viimeisten vuosien panostus perusterveydenhuollossa erikoislääkärijohtoiseen toimintaan onkin vähentänyt huomattavasti jäsenkuntien kustannuksia erikoissairaanhoitoon. Kuntayhtymän luoma toimintamalli tulee olemaan erityisen kustannusvaikutteinen tulevassa maakunnallisessa toimintajärjestelmässä. (Tietolähde: THL Sotkanet Ind. 1278)

6 2.3 Talousarvion yhteenveto toiminnoittain Keskeisenä tavoitteena on, että muutokset eri toimintayksiköissä voidaan pääsääntöisesti toteuttaa henkilöstöresursseja uudelleen kohdentamalla, toimintatapojen ja toiminnan sisällöllisten muutosten kautta sekä kehittämällä yksiköiden välistä yhteistyötä. Vastaanottotoiminnassa on henkilöstön tehtäviä ja työnjakoa uudistamalla vähennetty turhia lääkärissäkäyntejä, hyödynnetty entistä tehokkaammin hoitajien osaamista, lisätty potilaiden omatoimista kotihoitoa ja kehitetty koko työyhteisöä. Työnjakoa on kehitetty niin, että monien pitkäaikaissairaiden kokonaishoito tai ainakin kontrollit on lääkärien suostumuksella siirretty lääkäreiltä asiantuntijahoitajille. Lähtökohtana on moniammatillinen yhteistyö ja tiimien erilaisen osaamisen hyödyntäminen ja tavoitteena entistä suunnitelmallisemman, kokonaisvaltaisemman ja yksilöllisemmän hoidon järjestäminen. Jatkossa voimavaroja tulee kohdistaa eniten hoidon tarpeessa olevien kuntalaisten aktiiviseen tunnistamiseen sekä monisairaisiin ja paljon palveluja käyttäviin asiakkaisiin kohdistuvaan asiakasvastaavatoimintaan. Omahoitoa tukevaa palvelua kohdennetaan tehokkaammin ja tarjotaan monimuotoisia omahoitoa tukevia palveluja (mm. ryhmävastaanotot, puhelinkontaktit, seurantakäynnit ja etäpalvelut). Tiimit toimivat yhteistyössä paitsi sosiaalipalvelujen asiantuntijoiden myös muiden kunnan hallinnonalojen, kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden kanssa. Avohuollon tehtäväalueella tulee panostaa erityisesti asiakkaan palvelukokemuksen parantamiseen, potilasohjauksen uudistamiseen ja sähköiseen asiointiin. Monisairaat ja paljon palveluja käyttävät potilaat on tärkeä tunnistaa ja segmentoida omahoitaja/omalääkäripalvelun piiriin. Hoitoketjuja analysoimalla voidaan kehittää käyttäjäryhmittäin prosessien hallintaa ja ennaltaehkäisyä parantavia toimintamalleja. Saumaton sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on välttämätöntä varsinkin ikääntyvän väestön, mielenterveystyön ja päihdehuollon sekä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten kohdalla. Tavoitteena on erilaisen osaamisen ja asiantuntijuuden yhdistäminen sekä raja-aitojen madaltaminen ja poistaminen. Sairaalaosaston toimintaa uudelleen kohdennetaan ja paikkalukua lasketaan. Tk-sairaalan paikkamäärä olisi tarkoitus alentaa 3 -paikkaiseen osastoon ja pääpaino siirtää kotiin annettaviin palveluihin kotisairaalaan ja kotikuntoutukseen. Helmikuuhun 218 mennessä on tarkoitus saada tk-sairaalan potilaspaikat 35:een. Kesään 218 mennessä potilaspaikkoja pyritään vähentämään 3:een. Potilaspaikkojen vähentämisen mahdollistamiseksi on tärkeää lisätä kotisairaalan resursseja ja kehittää kotihoidon kanssa tehtävää yhteistyötä. Myös tk-sairaalan kuntoutukseen ja tehotiimin kehittämiseen tulee panostaa. Ikäihmisten palvelukokonaisuuden toimivuus vaatii sisäistä tehtäväjakoa, resurssien tarvepohjaista kohdentamista ja yhteistyötä vastaanottotoiminnan ja jäsenkuntien sosiaalitoimen kanssa. Jäsenkuntien vanhainkotien ja vanhusten palveluasumisen kliininen toimintavastuu on tehtäväalueella. Kotisairaanhoito ja kotipalvelu työskentelevät yhteisissä toimistotiloissa sekä Pegasos mukana-järjestelmän ja mobiilissa saman toiminnan ohjauksen piirissä kaikissa jäsenkunnissa. Erityispalveluiden tehtäväalueella sosiaalipalvelut ja psykososiaaliset erityispalvelut kehittävät keskinäistä yhteistyötä ja asiantuntijaosaamisen hyödyntämistä. Perhekeskusmalli otetaan osaksi kuntayhtymän organisoitumista lasten ja perheiden palveluissa. Henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä eri-ikäisten työntekijöiden ja viranhaltijoiden työssä jaksamisen tukeminen tulee edelleen olemaan tärkeää. Varhaisen tuen -mallin ja korvaavan työn -mallin mukaisilla toimilla kuntayhtymä pyrkii alentamaan poissaoloja ja tukemaan työhön palaamista. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan myös suunnitelmallisella koulutuksella ja hyvällä ja oikea-aikaisella työterveyshuollolla. Työterveyshuoltoa toteutetaan kuntayhtymän omana toimintana.

Investointeihin (sisältää poistonalaiset, yli 25. :n kalustohankinnat) kuntayhtymä varaa vuonna 218 28.. Suurin investointi on pääterveysaseman piha-alueiden kunnostuksen viimeinen vaihe 13 (henkilökunnan parkkialue, asfaltointi pohjaustöineen sekä tarvittavat sadevesiputkistojen uusimiset). Paloilmoitinjärjestelmän päivitykseen varataan 6.. Kiinteistön kehittämiseen liittyviin vuosikorjauksiin varataan vuositasolla 3.. Terveydenhuollon kalustohankintoihin on varattu vuositasolla yhteensä 6.. Tietojärjestelmähankinnat toteutetaan pääsääntöisesti aikaisempien vuosien tapaan 3stepvuokraussopimuksella. 7 2.4 Kuntayhtymän tuloslaskelma, tp 216, talousarvio 217 ja 218 sekä arvio 219 (vuoden 219 arvio tässä vaiheessa siltä pohjalta, että kuntayhtymän toiminta jatkuisi) Kuntayhtymä yhteensä TP 216 TA 217 TA 218 Mu % MU % TA 219 Muutos % 1 ta17/ta18 tp16/ta18 suun.kaudella TOIMINTATUOTOT My tuotot jäs.kunnilta 25 711 24 114 25 641 6,3,3 25 897 7, Muut my tuotot 2 511 2 115 2 82 1,6 17,1 2 13,6 My tuotot yht. 28 222 26 229 27 723 5,7 1,8 28 6,4 Maksutuotot 2 799 2 946 2 891 1,9 3,3 2 92,9 Tuet ja avustukset 118 127 44 65,4 62,7 44 187,6 Muut toim. Tuotot yht. 242 229 174 24, 28,1 176 3,6 Toimintatuotot yht 31 381 29 531 3 832 4,4 1,7 31 14 5,2 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 13 368 13 858 13 531 2,4 1,2 13 666 1,4 Palvelujen ostot 1 178 1 555 11 262 6,7 1,7 11 375 7,3 Aineet tarv. Ja tavarat 2 267 2 66 2 288 1,7,9 2 311 1,7 Avustukset 1 58 1 545 1 642 6,3 3,9 1 658 6,9 Muut toimintakulut 1 586 1 133 1 263 11,5 2,4 1 276 11,3 Toimintakulut yht. 28 979 29 157 29 986 2,8 3,5 3 286 3,8 TOIMINTAKATE 2 42 374 846 126,2 64,8 854 56,8 Rahoitustuotot ja kulut 14 33 13 6,6 7,1 13 152,8 VUOSIKATE 2 388 341 833 144,3 65,1 841 6,1 Poistot 29 292 28 4,1 3,4 283 3,3 TILIKAUDEN TULOS *) 2 98 49 553 559

8 3. Virkojen ja toimien muutokset 217 218 Käytössä olevat virat ja toimet Muutokset 1.1.217 218 yht. Huom. Yleishallinto ja talous Kuntayhtymän johtaja 1 1 Johtava ylilääkäri 1 1 Johtava hoitaja 1 1 Sos.ohj./pot.asiamies 1 1 Toimisto 15 15 Atk 2 2 Inf./puhelinpalvelu 3 3 Tekninen huolto 2 2 Varasto 1 1 Yksi ravitsemustyöntekijän Ravintohuolto 17 1 16 toimi lakkautetaan Siivouspalvelut 2 2 Avohoito Lvo 38 38 Suun terveydenhuolto 27 27 Neuvola 24 24 Työterveyshuolto 1 1 Fysioterapia 1 1 Laboratorio 7 7 Röntgen 2 2 HL avoin virka Kokemäki muutetaan shg toimeksi Koti ja sairaalapalvelu 4 4 Kotisairaanhoito/ sairaala 15 15 Sosiaalipalvelut 5 5 Erityispalvelut Perheneuvola 4 4 Puheterapeutit 3 3 Kunt.suunnittelija 1 1 Kuntoutusohjaaja 1 1 ktt psykologit 2 2 erikoispsykologi 1 1 253 Erikoislääkärijohtoinen toiminta (sis.geriatrian,sisätaudit,knk,neurologian,psykiatrian yms. erikoisalat) lääkärityöpanos 4 4 hoitajatyöpanos 1 1

Kuntayhtymän asettamien tavoitteiden mukaisesti toiminnan painopiste tulee edelleen siirtymään avopalveluiden suuntaan. Sairaalapalveluissa potilaspaikkojen supistumisen myötä myös henkilöstö tulee vähenemään luonnollisten poistumien ja sisäisten siirtojen kautta. Mitoitus terveyskeskussairaalassa on suositusten mukainen eli,7. Kotisairaalan vahvistaminen toteutetaan osaston paikkaluvun laskiessa henkilöstön siirtämisellä kotisairaalatyöhön. Henkilöstösuunnittelu on kulkenut käsi kädessä toiminnan suunnittelun kanssa. Tavoitteena on ollut ennakoida tarvittava henkilöstön osaaminen, määrä, sijoittuminen ja kohdentuminen sekä kustannusten hallinta. Sisäisen arvioinnin avulla on tuettu sisäistä henkilöstöhallintaa ja erityisesti terveyskeskussairaalan hoitohenkilökunnalle on tarjottu mahdollisuutta siirtyä uusiin tehtäviin ja toisiin yksiköihin. Vapautuneiden toimien kautta tarkastellaan henkilöstörakennetta ja tehdään tarvittavat muutokset. Kokeneita sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia on siirretty asiantuntijahoitajien tehtäviin pitämään itsenäisiä vastaanottoja ja antamaan puhelinneuvontaa. Kuntayhtymässä työskentelee yhteensä 16 asiantuntijahoitajaa toteuttamassa pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitoa ja seurantaa: audionomi, kolme diabeteshoitajaa, geriatrinen hoitaja, haavahoitaja, kaksi INR-poliklinikkahoitajaa, jalkahoitaja, kaksi muistihoitajaa, kolme psykiatrista sairaanhoitajaa ja kaksi verenpainehoitajaa. Lisäksi hygieniahoitaja palvelee asiantuntijahoitajan tehtävissä koko organisaatiota. Kotisairaanhoito on eriytetty kotisairaalatoiminnasta ja kuntien kotihoidon tiimeihin on nimetty vastuusairaanhoitajat kotisairaanhoidosta. Jatkossa koti- ja terveyskeskussairaalapalvelujen kokonaiskehittäminen perustuu yksiköiden henkilöstön yhdistämiseen ja tarvepohjaiseen kohdentamiseen joko kotisairaalaan tai osastolle. Laboratorio- tai röntgentoiminnan tulevaa sijoittumista Sote-uudistuksen ja Satasoten valmistelun osalta seurataan. Perusteluna nykyiselle toimintamallille on kustannustehokas, oma muita toimintoja tukeva toiminta sekä terveydenhuollon muuttumassa oleva tilanne. Henkilöstökulut muodostavat noin 45 prosenttia kuntayhtymän toimintakuluista (217 48 %). 9

1 4. YHTEENVETO TEHTÄVÄALUEITTAIN 4.1 HALLINNON JA TALOUDEN TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: kuntayhtymän johtaja Hanna-Leena Markki Tehtäväalue käsittää seuraavien tulosyksikköjen toiminnat: - huollon palvelut (ravintohuolto, kiinteistöhuolto, siivouspalvelut ja välinehuolto, varastotoiminta), toimistopalvelut (mukaan lukien atk-palvelut) ja - muut hallinnon palvelut (potilasasiamiehen palvelut, tutkimus- ja kehittämistoiminta ja työllistämistuki) Tehtäväalue sisältää myös luottamuselinhallinnon - luottamuselinhallinto Luottamuselinhallinnon muodostavat yhtymävaltuusto ja yhtymähallitus sekä tarkastuslautakunta ja yhteistoimintaelin. Toiminnan ja tavoitteiden toteutumista seuraa valtuuston nimeämä tarkastuslautakunta. Perussopimuksessa määritellään mm. eri luottamuselinten määrä, kokoonpano, paikkajako kuntien kesken sekä kuntaosuuksien maksuperusteet. Hallintosääntö määrittelee tarkemmin kuntayhtymän organisoinnin ja toimivaltuudet. Uusi yhteistoimintalain mukainen yhteistoimintaelin on valittu vuoden 217 aikana. Luottamuselinhallinto tekee kuntayhtymän toimintalinjaukset sekä määrittelee talousja toimintasuunnitelman toiminnallisin ja taloudellisin tavoittein. TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: Tavoitteet/arvioidut vaikutukset Keinot/toimintamittarit Aikataulu ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN - jäsenkuntien laskutuksen läpinäkyvyys Kustannuslaskennan jatkaminen ja 218-219 kehittäminen suoran valinnan palveluissa - digitalisaatio, kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien yhteisten ohjelmien hyödyntäminen -potilaan oikeuksien huomioimisen varmistaminen -asiakasnäkökulma TOIMIVAT JA TEHOKKAAT TUKIPALVELUT -arkistotoimen systematisointi Tietoteknisten perusvalmiuksien lisääminen Pegasos-ohjelmissa, mittari: päällekkäisten ohjelmien vähentäminen, käytettävyyskyselyt Tiedottaminen potilaan oikeuksista potilaalle itselleen sekä terveydenhuoltohenkilöstölle ja muille toimijoille Asiakasta helpottavien asiointitapojen kehittäminen; mittari: asiakaspalaute Muistutukset/kantelut; mittari: muistutusten lkm Pöytäkirjat sähköiseen tallennusarkistoon; mittari: käsittelyaika Palkkahallinnon asiakirjat ja listaukset sähköiseen tallennusarkistoon, mittari: käsittelyaika 218-219

11 -ostolaskujen kiertonopeuden parantaminen VETOVOIMAISEN TYÖNANTAJAKUVAN VAHVISTAMINEN JA HENKILÖSTÖN MUUTOSTUKI -kuntayhtymä kilpailukykyinen työmarkkinoilla -työhyvinvoinnin kehittäminen -osaamisen kehittäminen -työturvallisuuden kehittäminen/riskienhallinta - tietohallinnon keskittäminen selvittäminen Ostolaskujen seurannan kehittäminen, mittarit: viivästyskorkojen määrä, eräpäivä-seuranta Edistetään työnantajamyönteistä imagoa ja informaatiota Kehityskeskustelujen vakiinnuttaminen, mittari: käydyt kehityskeskustelut Koulutussuunnitelmassa huomioidaan ammatillinen osaaminen ja täydennyskoulutustarpeet. Kehityskeskustelujen kautta määritellään yksilöllisten koulutustarpeet. Sisäiset turvallisuuskoulutukset koko henkilökunnalle, poistumisharjoitukset, mittari: koulutuksiin osallistuneiden lkm Yhteistoiminta työterveyshuollon kanssa: ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen, mittari: työpaikkaselvitysten lkm, haiproturvallisuusilmoitusten määrä Tehtävät selvitykset keskittämisestä ja sähköisen asioinnin vaiheittainen käyttöönotto 218-219 -Satasote- tiedottaminen ja muutosjohtaminen -Säännölliset johdon henkilöstöinfot osana oman organisaation viestintää ja Satasote -muutosten osalta ajantasainen tiedottaminen. Henkilöstö Määrä 64 Muutos -1 Muutosjohtamisen tuki, viestintä, henkilöstön osallistaminen ja sitouttaminen

12 4.2 AVOHUOLLON TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: johtava ylilääkäri Mika Kallio Hoitotyön esimies: johtava hoitaja Jaana Oksa Tehtäväalue käsittää seuraavien tulosyksikköjen toiminnat: - alueellinen avohuolto (lääkärinvastaanottotoiminta, neuvolatoiminta, suun terveydenhuolto, laboratoriotoiminta), keskitetty avohuolto (päivystys, röntgen, fysioterapia, työterveyshuolto, erikoislääkärijohtoinen toiminta) TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: Tavoitteet Keinot Aikataulu 1. Tärkeimpien terveysongelmien 1. Kehitetään edelleen varhaisen puuttumisen 218 toteaminen ja hoidon edelleen tehostaminen toimintamalleja koko tehtävä-alueella Arvioidut vaikutukset: - seulontatutkimuksiin osallistutaan aktiivisesti - tupakoivien ja ylipainoisten määrä vähenee - päihteiden käyttö vähenee - jokaisella potilaalla on päivitetty hoitosuunnitelma yhteistyössä tulevan sote organisaation kanssa. 2. Jatketaan asiantuntijatiimien toiminnan kehittämistä peruserikoissairaanhoidossa. 3. Kehitetään ja monipuolistetaan potilasohjausmenetelmiä ja uudistetaan ohjauksen sisältöä. 4. Motivoidaan ja sitoutetaan potilas omaan hoitoonsa ja varmistetaan hoidon jatkuvuus - ydinprosessit on kuvattu ajan tasalla olevilla yksilöllisillä - toiminta on Käypä hoito -suositusten hoitosuunnitelmilla mukaista ja näyttöön perustuvaa 5. Valtakunnallisesti hyväksyttyjen - väestö ymmärtää omahoidon sekä oman toimintamallien ja -menetelmien terveyden ylläpidon merkityksen (= terveydenlukutaito ) hyödyntäminen (erilaiset käypähoitosuositukset, verkko/mobiilipohjaiset 2. Jatketaan virka-ajan vastaanottotoiminnan tehostamista Arvioidut vaikutukset: - terveydenhuollon kokonaiskustannukset sovittujen erikoislääkäripalvelujen osalta vähenevät - hoitotakuu toteutuu - uusintakäyntien määrä vähenee - kuntalaiset ovat tyytyväisiä palveluun - kuntien vanhainkotien ja vanhusten palvelukotien asiakkaiden lääkäri/päivystyskäynnit vähenevät tehostetun kotisairaanhoidon/kotisairaalatoiminnan johdosta 3. Kustannusvaikuttavat ja riittävät suun terveydenhuollon palvelut Arvioidut vaikutukset: -hoitotakuussa pysyminen -terveyden paraneminen -asiakastyytyväisyyden paraneminen menetelmät) 1. Jatketaan konsultaatiotoimintaa erikoislääkärijohtoisissa palveluissa 2. Tulevat palvelutarpeet ennakoidaan tilastoja tietovarantojen avulla ja toimintaa muokataan ja kehitetään ottaen huomioon uudet palvelutarpeet. 3.Valmistellaan käyttöön uutta työnjakomallia lääkärin, sairaanhoitajan ja fysioterapeutin yhteistyössä toimivalla akuutti vastaanotolle. 4. Kartoitetaan paljon palveluita käyttävät asiakkaat, ja otetaan heille käyttöön omahoitaja/omalääkärimalli. Omahoitaja/ omalääkäri paneutuu laaja-alaisesti asiakkaiden yksilöllisen hoitosuunnitelman laatimiseen. 1. Työnjaon kehittäminen 2. Hoidon jatkuvuuden varmistaminen ja omahoidon merkityksen korostuminen 3. Käypä hoito-suosituksien noudattaminen 4. Henkilöstön rekrytointi ja sitouttaminen sekä kannustava palkkapolitiikka 5. Kustannustiedon lisääminen 6. Ostopalveluista luopuminen Mittarit: hammashoitaja- ja suuhygienistikäynti-määrät (mittaavat työnjaon kehittymistä); henkilöstön määrä (henkilöstönäkökulma) 218 218-219

13 4. Hyvinvoinnin edistäminen avopalveluissa Arvioidut vaikutukset: - lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointi lisääntyy - terveydenedistämisaktiivisuus on alueen huippua - ylisukupolvisten ongelmien periytyminen ja syrjäytyminen vähenee - perhekeskeisyyttä ja vanhemmuutta tuetaan/ korostetaan neuvolatoiminnassa - palvelujen tavoitettavuus, joustavuus ja tehokkuus lisääntyvät -asiakastyytyväisyyden seuranta tehostuu ja sitä ylläpidetään korkealla tasolla 5. Kuntoutustoiminnassa laadun ja yhteistyömuotojen edelleen kehittäminen Arvioidut vaikutukset: - palvelujen saavutettavuus ja tuloksellisuus paranevat ja ne saadaan näkyviksi - toimintaprosessien kehittyminen jatkuvan arviointiprosessin kautta - terveyskeskussairaalan kuntoutusprosessien tehostuminen - liikkumattomien ja ylipainoisten määrä vähenee 6. Työterveyshuollon kehittäminen Arvioidut vaikutukset: - työpaikkojen kanssa suunniteltu toiminta toteutuu sovittujen aikataulujen mukaan - sairauspoissaolot vähenevät ja sairauslomien pituudet lyhenevät - työnkevennykset ja uudelleensijoitukset onnistuvat 1. Jatketaan poikkihallinnollista yhteistyötä jäsenkuntien kanssa ja ollaan aktiivisesti mukana luomassa uutta toimintamallia uuteen sote organisaatioon. 2. Lapselle ja nuorelle sekä lapsen ja nuoren kehitysympäristöön tarjotaan oikea-aikaista ja riittävää apua moniammatillisessa yhteistyössä. 3. Mahdollistetaan osaltaan jokaiselle lapselle yksi turvallinen aikuinen 3. Vahvistetaan edelleen väestöterveyden edistämisessä tarvittavaa osaamista. 4. Jatketaan neuvolan toimintaohjelmien jalkauttamista ja näyttöön perustuvien toimintamallien sovellusta. 5. Kerätään asiakaspalautteita systemaattisesti, reagoidaan palautteisiin ja kehitetään omaa toimintaa palautteiden perusteella (mm. sähköisten palvelujen ja ajanvarauksen mahdollistaminen). 6. Kehitetään työttömien terveystarkastusten sisältöä ja yhteistyötä TE-keskuksen kanssa ja ollaan aktiivisesti luomassa uutta toimintamallia uuteen sote -organisaatioon. 1. Selkiytetään edelleen työn- ja vastuunjakoa sekä eri toimijoiden kesken että omassa organisaatiossa. 2. Toimintamallien ylläpitäminen ja fysioterapian tehokas hyödyntäminen osana tk-sairaalapotilaan hoito- ja kotiutusprosessia 3. Kehitetään uudenlainen toimintamalli kuntoutusprosessin jatkolle asiakkaan kotiin annettuna. tehotiimi 3. Yhteistyömuotojen kehittäminen peruskuntien liikunta- ja sosiaalitoimen kanssa niin, että asiakkaan hoitoketju saadaan joustavasti siirrettyä kuntien peruspalveluihin. 4. Sovitaan arvioinnista ja käyttöönotettavista mittareista yhteistyössä tulevan sote organisaation kanssa. 1. Yhteistyön kehittäminen muuhun terveydenhuoltoon (esh/pth). Molemminpuolisten konsultaatioiden kehittäminen. 2.Työterveyshuollon palvelut turvataan nykyisessä laajuudessa kuntayhtymän omana toimintana vuoden 218 loppuun saakka. 3. Korvaavan työn mahdollistaminen 218 218 218 218

14 7. Laboratorio- ja röntgentoimintaa kehitetään edelleen Arvioidut vaikutukset: - kuvanlaatu pysyy erinomaisen hyvänä - säteilyn käyttö on turvallista - laboratoriotutkimukset ovat laadullisesti korkeatasoisia - tutkimukset ovat oikeutettuja ja lähetteet sisällöltään ensiluokkaisia - palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan olemassa olevilla resursseilla - kalliiden laitteiden käyttö on maksimoitu -toimintaa jatketaan taloudellisesti ja kustannustehokkaasti 8. Erikoislääkärijohtoinen toiminta Arvioidut vaikutukset: - tuottaa laadukasta ja kustannustehokasta polikliinistä vastaanottoa ja konsultaatiota lähellä asiakasta - tuottaa yleislääkäritoiminnan tueksi kysytyimpien erikoisalojen konsultaatio- ja vastaanottopalveluja lähipalveluna. - useampien sairauksien hoito muodostuu kokonaisvaltaiseksi - konsultaatiot vähentää potilaiden turhia vastaanottokäyntejä - potilaiden käynnit vähenevät erikoislääkärijohtoisen toiminnan korkealaatuisen konsultaation ja vastaanoton avulla. 9. Päivystys- ja ensihoidossa tiivistetään paikallista sekä alueellista yhteistyötä Arvioidut vaikutukset: - päivystyksen painopiste siirtyy elektiiviseen toimintaan - potilasturvallisuus on varmistettu - Kanta-arkiston käyttö juurrutetaan päivittäiseen toimintaan. Sen avulla tiedonsiirto, potilaan hoidon jatkuvuus ja potilasturvallisuus paranevat 1. Kuvantamis- ja laboratoriotoiminnan edelleen kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Järjestämisvastuu pidetään kuntayhtymän omissa käsissä. 2. Valmistellaan sähköisen ajanvarauksen käyttöönotto. 3. Kuvataan tukipalveluiden ydinprosessit yhteistyössä tulevan sote organisaation toimijoiden kanssa. 4. Röntgenin toiminnasta valmistetaan laatukäsikirjaa. 1. Laadukas erikoistasoinen diagnostiikka mahdollisimman varhaisessa vaiheessa 2. Hoidon varhainen aloittaminen vähentää lähetteiden määrää erikoissairaanhoitoon. 3. Karsitaan päällekkäistä työtä hoidon eri tasoilla. 4. Jäsenkuntien kanssa käytävällä jatkuvalla yhteistyöllä potilas saadaan mahdollisimman nopeasti oikeaan jatko- kuntoutuspaikkaan. 5. Vahvistetaan tiimityöskentelyä. 6. Mahdollistetaan kiireelliset radiologilausunnot 1. Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi on tasalaatuista ja oikea aikaista. 2. Kehitetään kotisairaalan ja päivystyksen yhteistyötä 218 218 218

15 1. Henkilöstön saatavuuden ja hyvinvoinnin turvaaminen Arvioidut vaikutukset: - vapautuviin toimiin ja virkoihin saadaan tarvittava määrä ammattitaitoista henkilökuntaa. Henkilöstörakennetta muutetaan hoidon vaativuuden mukaan. - henkilöstö on pysyvää - työmotivaatio on korkea - henkilöstön terveys on hyvä - henkilöstöhallinnollisin toimenpitein vaikutetaan kuntayhtymän hyvään ja houkuttelevaan imagoon 1. Tehostetaan rekrytointia kehittämällä työnantajakuvaa ja oppilaitosyhteistyötä. 2. Koottua tutkimusaineistoa hyödynnetään väitöskirjatöihin ja syventävien opintojen suorittamiseen. 3. Suunnitelmallinen ja monimuotoinen osaamisen kehittäminen 4. Työterveyshuollon painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään työhön 5. Informoidaan tulevasta sote -muutoksesta henkilökuntaa 218 Toiminnan muutokset: Mittarit: Avohuollon toimintamallin kehittäminen valinnanvapauspilotin rajatun mallin sote-keskus -palveluiden mukaiseksi. Laatumittaukset, asiakastyytyväisyysmittaukset Hoitotakuun toteutuminen/jonotilanne Paljon palveluita käyttäjien käyntimäärien seuranta Laadunseuranta laboratoriossa NPS asiakaspalaute Valinnanvapaus tulijat/lähtijät Henkilöstö Määrä 132 Muutos -

16 4.3 KOTI- JA SAIRAALAPALVELUIDEN TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: ylilääkäri Terhi Holmström Hoitotyön esimies: johtava hoitaja Jaana Oksa Tehtäväalue käsittää kotisairaanhoidon sekä terveyskeskussairaalakotisairaalatoiminnan. Terveyskeskussairaalassa on 3 akuuttisairaansijaa. TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: Tavoitteet Keinot Aikataulu 1. Hoidon porrastuksen kehittäminen Arvioidut vaikutukset: - terveyskeskussairaalassa hoidetaan sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita ja siirtyminen jatkohoitoon tapahtuu viiveet minimoiden potilaan turvallisuutta laiminlyömättä - terveyskeskussairaala ja kotisairaala toimivat tiiviisti yhteistyössä - kuntouttava kotisairaala - potilasvaihtuvuus lisääntyy hoitotulosten vaarantumatta 1. Toimitaan asiakaslähtöisesti yhteistyössä 218 terveyskeskussairaalan, kotisairaalan ja kotisairaanhoidon välillä ilman rajapintoja. 2. Yhteistyön jatkuva parantaminen ja toiminnan kehittäminen yhdessä jäsenkuntien sosiaalitoimen kanssa 3. Terveyskeskussairaalan, kotisairaanhoidon ja kotisairaalan tarvitsemien erikoislääkärikonsultaatioiden käyttö 4. Sairaalapalvelujen kokonaiskehittäminen 5. Yhtenäistetään Harjavallan ja Eurajoen vuodeosastojen toimintatapoja. 2. Rajapintakäytäntöjen kehittäminen Arvioidut vaikutukset: - kotiutusprosessien yhtenäistyminen kuntayhtymän alueella - jatkohoitopaikan valintaa ohjaavat potilaan toimintakyky ja sovitut kriteerit 3. Potilaslähtöisen hoitotyön syventäminen Arvioidut vaikutukset: - potilaan osallisuus omaan hoitoonsa lisääntyy - moniammatilliset hoitosuunnitelmat yhtenäistyvät kuntayhtymän alueella 1. Sovittujen kotiutuskäytäntöjen edelleen juurruttaminen, tavoitteena onnistuneet kotiutukset ja asiakastyytyväisyys 2. Moniammatillisten ja yhtenäisten arviointimallien kehittäminen potilaan jatkohoidon ja kuntoutuksen sekä kotona asumisen turvaamiseksi sairaalajakson jälkeen 3. Yhteistyön vahvistaminen oman organisaation sisällä ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa. (mm. palvelu- ja hoitokodit 4. Sas-palaverien toiminnan tehostaminen (yhtenäiset kriteerit ksthky:n alueelle). 5. Kuntoutustoiminnan integroiminen potilaan hoitojaksoon nopean kotiutumisen ja kotona selviytymisen tukemiseksi 6. Kuntouttavan kotisairaalan toiminnan toteutus 1. Yksilöllinen, voimavaralähtöinen hoitosuunnitelma, jossa korostuu jatkohoidon suunnittelu ja kuntoutus 2. Moniammatillisen yhteistyön parantaminen. 3. Potilaan ja omaisten osallistaminen hoidon suunnittelussa. 4. Vastuuhoitajamallin kehittäminen terveyskeskussairaala/kotisairaala 218 218

17 4. Hoidon laadun parantaminen Arvioidut vaikutukset: - saattohoidon ja päihdevieroitushoitojen laatu paranee - terveyskeskussairaalatasoinen hoito jalkautuu potilaan kotiin kotisairaalatoiminnan ja kotiin annettavan kuntoutuksen tehostuminen - terveyskeskussairaala ja kotisairaala turvaavat reaaliaikaisen tuen alueen hoivalaitoksille 5. Vanhuspalveluiden kehittäminen Arvioidut vaikutukset: - kotona asuvien yli 7-vuotiaiden toimintakyky säilyy tai paranee - vanhuspalvelujen laatu ja saatavuus paranevat - palvelurakenne on suositusten mukainen - vanhuspalvelulain velvoitteet ja periaatteet toteutuvat toiminnassa 1. Organisaation sisäinen ja ulkoinen koulutus 2. Tarvepohjainen ja oikeanlainen ammattitaitoinen resurssointi ja toiminnanohjauksen kehittäminen 1. Jatketaan vastaanotto/neuvonta-palvelujen lisäämistä eri toimipisteissä palvelutarpeen mukaisesti yhteistyössä alueen sos.toimen kanssa. 2. Tehostetaan hoidon turvallisuutta ja jatkuvuutta vastuuhoitajamallin käyttöönotolla 5. Kunnioitetaan vanhusten osallisuutta ja itsehoitoa. 218 218 6. Kotihoidon laajentaminen Arvioidut vaikutukset: - kotihoito on ennakoivaa - potilaille on nimetty vastuuhoitaja ja - lääkäri, jotka koordinoivat kotihoitoa - potilaat hoidetaan heidän toimintakykyään vastaavassa paikassa - kotisairaalatoiminnalla korvataan tksairaalahoitoa myös ilta- ja viikonloppuaikaan - vanhuspalvelulain periaatteet näkyvät toiminnassa - hyödynnetään audiovisuaalista teknologiaa - ensisijainen hoitopaikka on aina koti, jos kotisairaalatoiminnalle asetetut kriteerit täyttyvät; Hoito liikkuu, ei asiakas 7. Henkilöstön työkyvyn ylläpito Arvioidut vaikutukset: - perehdytys toteutuu suunnitelmallisesti - täydennyskoulutus on lain ja suosituksen mukaista - hoitovirheet minimoidaan - työnjako- ja hoitovastuurakenne on selkeä - työntekijät ovat motivoituneita - työntekijöiden terveydentilan ylläpitäminen turvataan - sairaala- ja kotihoidon sisäinen viestintä parantuu Jatketaan kotisairaanhoitopalvelujen sisällön kehittämistä yhteistyössä terveyskeskussairaalan ja alueen vanhusten-huollon kunnallisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. 1. Uuden työnjakomallin kehittäminen ja verkostoituminen 2. Toimintaohjeiden päivittäminen ja tarkentaminen henkilöstön työn mielekkyyden ja turvallisuuden takaamiseksi 3. Suunnitelmallinen täydennyskoulutus ja koulutuspalautteet 4. Ergonominen työvuorosuunnittelu 5. Informoidaan tulevasta sote -muutoksesta henkilökuntaa. 218 218

18 8.Saattohoidon kehittäminen Arvioidut vaikutukset: - kehitetään kuolemaansa lähestyvien potilaiden hoitoa kuntayhtymän alueellisen saattohoitomallin pohjalta - luodaan matalan kynnyksen toimintamalli saattohoidossa oleville potilaille ja heidän omaisilleen - kehitetään edelleen verkostoyhteistyötä ja vahvistetaan saattohoitoa toteuttavien työntekijöiden erityisosaamista 1. Palliatiivisen hoidon poliklinikan toiminta vakiinnutetaan ja toiminnan kehittämistä jatketaan 2. Kuntayhtymän alueen päivitetyn saattohoitomallin mukainen saattohoitotoiminta juurrutetaan käytäntöön ja toimintaa kehitetään edelleen. 3. Saattohoitoa toteuttavien työntekijöiden lisäkoulutus turvataan 4. Kehitetään kotisairaalan ja palliatiivisen poliklinikan yhteistyötä 218 Toiminnan muutokset: Mittarit: Osaston paikkaluvun laskeminen vuoden 218 aikana 3 potilaspaikkaan. Kuntouttavan kotisairaalatoiminnan kehittäminen Osaston hoitopäivät ja jaksot Kotisairaalan käyntimäärät Hoitoisuusluokka Potilaspaikkaluku osastolla Keskimääräinen hoitoaika (vrk) Hoitajamitoitus ja kuormitusprosentti Työtyytyväisyys Sairauspoissaolot NPS asiakaspalaute Henkilöstö Määrä 55 Muutos -

4.4 ERITYISPALVELUJEN TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: kuntayhtymän johtaja Hanna-Leena Markki (sosiaalipalvelut) ja johtava ylilääkäri Mika Kallio (psykososiaaliset erityispalvelut.) Tehtäväalue jakautuu kahteen yksikköön, jotka ovat: Psykososiaaliset erityispalvelut käsittäen psykologi-, perheneuvola ja puheterapiapalvelut sekä kuntoutusohjauksen; yksikön lähiesimiehenä toimii johtava erikoispsykologi Janne Sihvonen Sosiaalipalvelut käsittäen psykososiaaliset asumispalvelut, vammaispalvelut sekä lastenvalvonnan palvelut; yksikön lähiesimiehenä toimii johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Koskela TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: Tavoite Keinot Aikataulu 19 1. Yhteistoiminnan kehittäminen ja syventäminen eri toimijoiden kanssa Arvioidut vaikutukset: - palvelujen joustavuus paranee - hoito- ja palveluketjut selkiintyvät - palvelujen ja resurssien tehokkaampi käyttö 2. Tehtäväalueen asiantuntijapalveluiden sisäisen konsultoinnin ja yhteistyön kehittäminen Arvioidut vaikutukset: - asiantuntijuus hyödynnetään paremmin ja tuotetaan laadukasta ja tarpeenmukaista erityispalvelua 3. Asiakastyön laadun ylläpito Arvioidut vaikutukset: - hoito, kuntoutus ja palvelut ovat vaikuttavia ja asiakkaan tarpeisiin vastaavia - asiakastyytyväisyyden lisääntyminen - Tehostetaan eri toimijoiden välistä tiedonsiirtoa ja asiakaskohtaista yhteistyötä lähiorganisaatioiden kanssa. - Verkostotyön jatkaminen ja kehittäminen - Lasten ja perheiden, vammaispalvelun ja kuntoutuksen työryhmät ja hankkeet - Tehostetaan sisäistä yhteistyötä ja tiedonsiirtoa - Ammattiryhmittäisten tiimien työskentely - Tehtäväalueen yksiköiden yhteinen työskentely ja tavoitteiden seuranta - Annettavien palveluiden suunnittelu ja suunnitelmien kirjaaminen hyvien käytäntöjen ja ohjeiden mukaisesti - Tarpeenmukainen ja oikea-aikainen palvelutarjonta - Koulu- ja opintopsykologityön kehittäminen edelleen - Asiakastyytyväisyyden säännöllinen mittaaminen 218 218 218 Toiminnan muutokset: Jäsenkuntien kanssa valmisteltavan Perhekeskusmallin mukaisen toimintatavan toteuttaminen Henkilökohtaisen budjetin pilotti Satakunnassa? Mittarit: Oikaisuvaatimus määrien muutokset (+/-) Käsittelyajat Päätösten pitävyys oikeusasteissa muutos (%) NPS asiakaspalaute Henkilöstö Määrä 17 Muutos -

2 4.5 Investoinnit INVESTOINTISUUNNITELMA 218-219 218 INVESTOINNIT KY JOHTAJA JA HUOLTOMESTARI Investoinnit jakaantuvat kahteen osioon; 1. pääterveysaseman kiinteistön kehittäminen siten, että se palvelee sote-uudistuksen jälkeenkin alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta mahdollisen kiinteistöosakeyhtiön kautta sekä 2. koti- ja laitoshoidon kokonaisuuden kehittäminen nykyhoitolinjausten ja satasoten valmistelun mukaisesti. Kiinteistön kehittäminen: Piha-alueiden kunnostamisen 5/5 vaihe, jossa pääterveysaseman viimeinen parkkipaikan osa laitetaan kuntoon. Kaasukeskus on tullut käyttöikänsä päähän ja se tulee päivittää. Kiinteistön korjaus- ja huoltorekisteri järjestelmä pitää ajan tasalla kiinteistön päivittämiseen liittyvät korjaustarpeet. Paloilmoitinjärjestelmän päivityksen II vaihe, hankinnoista 5 % ajoittuu vuodelle 218. Koti- ja laitoshoidon kehittäminen: Tk-sairaalan paikkamäärää alennetaan 3 paikkaiseen osastoon ja pääpaino siirretään kotiin annettaviin palveluihin; kotisairaalaan ja kotikuntoutukseen. HANKEKOKONAISUUS 218 TA217 TA218 TS219 KIINTEISTÖN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄT VUOSIKORJAUKSET Kaasukeskuksen päivittäminen Kiinteistön huoltojärjestelmä SAIRAANHOIDON LAITTEISTO Tk-sairaalan ja kotisairaalan laitteistonpäivitys nykyisen muotoiseen hoitotyöhön 2 vaihe: atk laitteisto ja muut hankinnat 35 3 5 3 3 3 HAMMASHUOLLON LAITTEISTO 3 3 3 PIHA-ALUEIDEN KUNNOSTUS 1 13 PALOILMOITIN JÄRJESTELMÄN PÄIVITYS Paloilmoittimien hankinta 5 % kokonaismäärästä 4 6 YHTEENSÄ 235 28 11

TALOUSARVIO 218 22.6.217 KSTHKY TALOUSARVIO 218 SUORITTEET /suorite Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila KUNTIEN MAKSUOSUUDET Kaikki yhteensä Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Kaikki yhteensä AVOHOITO (PL. HAMMASHUOLTO) 55 752 53 14 49 7 33 55 191 521 3 524 71 3 432 744 3 187 187 2 153 5 12 297 646 Lääkärit 16 869 14 77 12 752 1 22 53 72 1 758 199 1 622 137 1 469 349 1 11 271 5 959 957 Käynnit yhteensä 11 366 1 69 9 53 7 511 39 16 1 42 865 1 49 548 1 271 841 956 347 5 58 62 * Peruskäynti 111,4 8 671 6 642 5 868 5 427 26 68 965 949 739 919 653 695 64 568 2 964 131 * Laaja käynti 168,8 2 695 3 967 3 662 2 84 12 48 454 916 669 63 618 146 351 779 2 94 47 Konsultaatiot 61,3 5 53 3 468 3 222 2 511 14 74 337 334 212 588 197 59 153 924 91 355 Erikoislääkärit 99 1 768 2 213 812 5 783 163 783 178 953 21 544 82 249 626 529 Käynnit 21, 713 38 299 175 1 567 143 313 76 38 6 99 35 175 314 967 Konsultaatiot 73,9 277 1 388 1 914 637 4 216 2 47 12 573 141 445 47 74 311 562 Audionomipalvelut 33 91 149 43 316 5 788 14 926 2 686 7 523 48 923 Audionomin peruskäynti 86,7 21 62 115 24 222 1 821 5 375 9 971 2 81 19 247 Vaativa kuulotutkijan vastaanotto (1,5h) 119,2 2 2 3 7 238 238 358 834 Kuulokojeen sovitus (4,5h) 356,3 11 26 29 14 8 3 919 9 264 1 333 4 988 28 54 Konsultaatio 48,1 1 1 3 2 7 48 48 144 96 337 Asiantuntijahoitajat 6 348 9 54 6 959 5 185 27 546 378 723 538 256 411 41 297 625 1 626 13 Käynnit 67,2 4 267 6 3 4 514 2 976 17 76 286 742 43 42 33 341 199 987 1 193 472 Konsultaatiot 44,2 2 81 3 51 2 445 2 29 9 786 91 98 134 854 18 69 97 638 432 541 Hoitajat 16 96 12 914 12 545 7 98 5 345 616 621 454 976 454 53 286 759 1 812 858 Käynnit 38,2 15 29 1 685 11 18 6 929 43 931 58 984 48 167 424 326 264 688 1 678 164 Konsultaatiot 21, 1 697 2 229 1 437 1 51 6 414 35 637 46 89 3 177 22 71 134 694 Fysioterapia 1 698 1 733 2 2 96 6 339 18 51 112 495 13 4 58 89 49 935 Käynnit 65, 1 636 1 728 1 999 96 6 269 16 34 112 32 129 935 58 89 47 485 Konsultaatiot 35, 62 5 3 7 2 17 175 15 2 45 Tutkimuspalvelut 12 98 13 377 13 8 8 17 47 472 493 86 511 1 499 656 39 687 1 813 43 Laboratorio 38,2 11 493 11 755 11 636 7 163 42 47 439 33 449 41 444 495 273 627 1 66 195 Röntgen 38,2 1 415 1 622 1 444 944 5 425 54 53 61 96 55 161 36 61 27 235 HAMMASHUOLTO 9 841 5 285 5 392 5 127 25 645 971 231 524 161 542 378 57 77 2 545 54 Peruskäynnit 98,4 9 783 5 22 5 154 5 61 25 2 962 647 511 877 57 154 498 2 2 479 68 Suukirurgian käynnit 148, 58 83 238 66 445 8 584 12 284 35 224 9 768 65 86 AVOHOITO YHTEENSÄ 65 593 58 299 55 92 38 182 217 166 4 495 941 3 956 95 3 729 565 2 66 775 14 843 186 www.ksthky.fi

TALOUSARVIO 218 22.6.217 KSTHKY TALOUSARVIO 218 SUORITTEET /suorite Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila KUNTIEN MAKSUOSUUDET Kaikki yhteensä Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Kaikki yhteensä KOTI- JA SAIRAALATOIMINTA Kotihoito 2 699 4 279 5 22 2 454 14 454 199 74 33 224 379 376 186 581 1 95 922 Kotisairaanhoidon käynti 73, 2 493 2 966 4 83 1 97 11 449 181 989 216 518 298 59 139 211 835 777 Kotisairaanhoidon konsultaatio 38,5 Kotisairaalakäynti 86,6 24 1 313 939 547 3 3 17 666 113 76 81 317 47 37 26 6 Kotisairaalakonsultaatio 42,4 2 2 85 85 Terveyskeskussairaala 1 279 4 612 5 948 2 4 14 239 321 924 1 127 571 1 455 765 585 355 3 49 616 Hoitoisuusluokka 1 214,2 348 1 623 2 113 871 4 955 74 542 347 647 452 65 186 568 1 61 361 Hoitoisuusluokka 2 251,6 612 2 312 2 96 1 187 7 17 153 979 581 699 731 15 298 649 1 765 477 Hoitoisuusluokka 3 292,8 319 677 929 342 2 267 93 43 198 226 272 11 1 138 663 778 Palliatiivisen poliklinikan ja vuodeos. avohoitokäynnit 1 84 127 48 269 1 41 5 395 9 947 2 566 19 317 Lääkärikäynnit / perus 111,4 1 1 111 111 Lääkärikäynnit / laaja 168,8 8 18 39 5 7 1 35 3 38 6 583 844 11 816 Lääkärikonsultaatiot 61,3 7 11 3 21 429 674 184 1 287 Asiantuntijahoitajakäynnit 67,2 Asiantuntijahoitajakonsultaatiot 44,2 1 1 2 44 44 88 Hoitajakäynnit 38,2 1 4 61 34 136 38 1 528 2 33 1 299 5 195 Hoitajakonsultaatiot 21, 1 19 15 4 39 21 399 315 84 819 KOTI- JA SAIRAALATOIMINTA YHTEENSÄ 3 988 8 975 11 97 4 92 28 962 523 74 1 463 19 1 845 89 774 53 4 65 855 ERITYIS- JA SOSIAALIPALVELUT PSYKOSOSIAALISET PALVELUT 1 61 3 665 1 689 2 221 9 185 123 473 282 36 125 147 169 491 7 147 Käynnit 79,8 1 446 3 283 1 48 1 974 8 111 115 876 264 47 112 358 158 131 65 773 Konsultaatiot 48,5 13 294 21 188 813 6 35 14 284 9 749 9 118 39 456 Kuntoutussuunnittelun työryhmät 38, 34 88 8 59 261 1 292 3 344 3 4 2 242 9 918 www.ksthky.fi

TALOUSARVIO 218 22.6.217 KSTHKY SUORITTEET KUNTIEN MAKSUOSUUDET Kaikki yhteensä Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila TALOUSARVIO 218 /suorite Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Kaikki yhteensä SOSIAALIPALVELUT 1 49 9 1 694 436 1 61 676 778 59 5 492 261 26 % 31 % 29 % 14 % 1 % Lastenvalvonta 18 217 215 142 754 37 48 31 146 35 553 2 35 124 484 Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palvelut 411 759 68 84 396 115 159 898 1 576 576 Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut 3 856 5 442 4 379 3 49 16 726 312 868 389 68 327 94 8 582 1 11 962 Päihdekuntoutujien asumispalvelut 977 1 554 468 618 3 617 47 146 93 965 59 896 33 992 234 999 A-klinikka ja muut palvelut 51 745 125 231 8 315 45 324 23 615 Vammaispalvelut 959 851 1 54 486 1 179 8 597 856 3 791 21 Asumispalvelut 487 3 196 2 276 1 98 7 57 14 834 444 723 351 95 129 69 1 66 576 Palveluasuminen kotona 4 583 1 98 3 249 1 834 1 764 388 449 41 58 27 96 114 982 751 585 Henkilökohtainen apu 33 49 46 29 157 21 13 299 544 39 423 164 925 984 22 Kuljetuspalvelut 4 291 7 97 6 796 3 516 22 573 193 58 25 783 273 195 141 39 858 345 Asunnon muutostyöt 11 6 9 7 33 8 383 3 85 14 987 1 937 38 157 Päivätoiminta 366 167 178 285 996 2 477 9 256 6 44 2 874 39 11 Muut vammaispalvelut 16 52 5 272 15 953 15 76 53 55 ERITYIS- JA SOSIAALIPALVELUT YHTEENSÄ 1 532 562 1 976 472 1 735 823 947 55 6 192 47 KUNTIEN MAKSUOSUUDET Avohoito (pl. hammashuolto) 3 524 71 3 432 744 3 187 187 2 153 5 12 297 646 Hammashuolto 971 231 524 161 542 378 57 77 2 545 54 Koti- ja sairaalatoiminta 523 74 1 463 19 1 845 89 774 53 4 65 855 Erityis- ja sosiaalipalvelut 1 532 562 1 976 472 1 735 823 947 55 6 192 47 KUNTIEN MAKSUOSUUDET YHTEENSÄ 6 551 577 7 396 566 7 31 476 4 382 828 25 641 448 Maksuosuudet TP 216 6 45 145 7 248 62 7 162 55 4 292 258 25 18 14 Maksuosuudet TA 217 6 742 698 6 655 439 6 91 459 3 82 627 24 129 224 Muutos Tp 216 / Ta 218 2,29 % 2,5 % 2,7 % 2,11 % 2,12 % Muutos Ta 217 / Ta 218-2,83 % 11,14 % 5,79 % 14,71 % 6,27 % www.ksthky.fi