Uudistuva vammaislainsäädäntö Helsinki 6.4.2017, STM
Vammaislainsäädännön uudistaminen Pitkäaikainen hanke yhteensovittaa vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki; kirjaukset useassa hallitusohjelmassa Kokonaisuudistus, tavoitteena uudistettu erityislaki, joka koskee yhdenvertaisesti eri vammaryhmiä; molemmat nykyiset erityislait kumotaan Valas-työryhmä; tehtävänä lakien yhteensovitus, loppuraportti keväällä 2015, lausuntopalaute Toimintaympäristön muutokset 2 vuodessa 2 3.4.2017
Hallitusohjelma 2015-2019 Tavoitteena vähentää kuntien kustannuksia ja karsia lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita => Valas-työryhmän ehdotuksen uudelleen arviointi Hallituksen VM:n toimenpideohjelman osana tekemä linjaus v. 2016 edellyttää n. 60 milj. euron säästöjä vammaispalveluihin 3 3.4.2017
Uudessa laissa keskeistä Palvelut osana yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja ihmisarvoisen elämän edistämistä -> toimiva ja esteetön elinympäristö, toimintakyvyn ylläpitämistä edistävät palvelut, yksilöllinen apu ja tuki Vammaiset lapset ja nuoret; kasvuympäristö, huolenpito, kehityksen ja osallistumisen turvaaminen yhdenvertaisesti ikäryhmän kanssa Työssäkäynnin mahdollistaminen Vaativaa ja monialaista tukea tarvitsevat vammaiset henkilöt -> esteettömyys, osallisuus, kommunikaatio, tuki päätöksentekoon omien valintojen mahdollistamiseksi; elämänvaiheen mukaiseen palvelutarpeeseen vastaavat palvelut Yleiset palvelut täysimääräisesti käyttöön 4 3.4.2017
Valmistelun lähtökohdat Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän (Valas) ehdotus ja lausuntopalaute Hallitusohjelman asettamat reunaehdot ja rakennepoliittisten uudistusten tavoite Säästöt Sääntelyn sujuvoittaminen; ei säädetä samasta asia useassa kohdin Toimenpiteet eivät vaaranna yhdenvertaisuutta saada riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja Yleinen lainsäädäntö vahvistunut - sosiaalihuoltolain ensisijaisuus Esitykseen on tehty tarkennuksia ja valmistelun reunaehdoista seuraavia muutoksia Huolimatta merkittävästä säästövelvoitteesta on pyritty säilyttämään keskeiset tavoitteet vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja osallistumisen edistämisestä ja toteutumisesta sekä lähtökohta palvelujen tarvelähtöisyydestä. Selvitysmiehen ehdotusten lähtökohdat osana uudistusta 5 3.4.2017
Valmistelun keskeiset tavoitteet Välttämättömien erityispalvelujen turvaaminen silloin, kun yleiset palvelut eivät ole sopivia ja riittäviä -> subjektiiviset oikeudet Tarvelähtöisyys - palvelutarpeen arvioinnin merkitys Keskeiset palvelut: itsenäisen suoriutumisen tuki = henkilökohtainen apu sekä valmennus ja tuki asumisen tuki ja palvelut liikkumisen tuki ja palvelut, laajempi käsite kuin kuljetuspalvelut lasten ja nuorten palvelut sekä perheiden tuki; lyhytaikainen huolenpito Vaikuttavat asiakasprosessit => tarkennukset sosiaalihuoltolakiin Palvelujen toteuttamisessa huomioon otettavat seikat; palvelun laadun kriteerit ja arviointi Vammaisuuden ja korkeasta iästä johtuvien toimintarajoitteiden rajapinta 6 3.4.2017
Soveltamisala Maakunnan on järjestettävä laissa tarkoitettuja erityispalveluja, jos henkilö tarvitsee pitkäaikaisen vamman tai sairauden aiheuttaman toimintarajoitteen johdosta välttämättä ja toistuvasti apua tai tukea tavanomaisessa elämässä eikä hän saa muun lain nojalla etunsa mukaisia riittäviä ja sopivia palveluja. Maakunnan järjestämisvastuusta säädetään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Palvelujen tuottamisesta säädetään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, laissa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta sekä laissa asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. 7 3.4.2017
Soveltamisalan rajaus Lakia ei sovelleta sellaiseen ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) 3 :n 2 kohdassa tarkoitettuun iäkkääseen henkilöön, jonka avun tai tuen tarve johtuu pääasiassa korkean iän myötä alkaneista, lisääntyneistä tai pahentuneista sairauksista ja vammoista taikka korkeaan ikään liittyvästä rappeutumisesta. Ei kategorista ikävuosiin perustuvaa ikärajaa Valas-työryhmän ehdotus: pääasiassa ikääntymiseen liittyvät sairaudet ja toimintarajoitteet vammaispalvelujen ulkopuolelle -> tarkennetaan viittauksella vanhuspalvelulain iäkkään henkilön määritelmään Vammaispalvelulain alkuperäinen tarkoitus -> suppea erityislaki 8 3.4.2017
Lisävoimavarojen kohdentaminen Henkilökohtaista apua muulla kuin työnantajamallilla entistä useammille niille pieniä tuntimääriä apua saaville, jotka eivät halua toimia työnantajina Valmennusta ja tukea lisää erityisesti tuettuun asumiseen ja itsenäiseen liikkumiseen Kehitysvammalaitoshoidon vähentämisen jatkaminen kehittämällä avohoidon palveluja, mm. päiväaikaista toimintaa Vammaisten lasten ja heidän perheidensä tuen lisääminen Lyhytaikaisen huolenpidon saatavuuden turvaaminen eri vammaisryhmille 9 3.4.2017
Mistä saadaan säästöjä? Verotuksen invalidivähennys poistetaan ja voimavaroja ohjataan palveluihin Korkeassa iässä olevien henkilöiden kuljetuspalvelut, joiden tarve liittyy iän myötä heikentyneeseen toimintakykyyn, järjestetään muina kuin vammaispalveluina Liikkumistaidon ohjauksella vähennetään kuljetuspalvelujen tarvetta Eri lakien perusteella myönnettäviä kuljetuksia yhdistellään Kuljetuspalvelua korvataan harkinnan mukaan antamalla henkilön käyttöön auto Julkisesti tuetun auton käytettävissä olo huomioidaan kuljetuspalvelujen määrässä Kuntouttava päivähoito poistuu Vammaisten henkilöiden asumista tukevia palvelujen uudistetaan (mm. kehitysvammaisten ns. ohjatun asumisen korvaaminen shl:n tuetulla asumisella) Vammaispalvelujen suunnittelu-, hallinnointi- ja johtotehtävissä työskentelevien tarve vähenee Hengityslaitepotilaiden avun järjestämistä ja työntekijärakennetta uudistetaan 10 3.4.2017
Valmennus ja tuki Vammaisella henkilöllä on oikeus saada välttämättä tarvitsemaansa valmennusta ja tukea tiedollisten tai toiminnallisten tai sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tarvittavien taitojen harjoittelemisessa; elämän muutostilanteissa; kommunikaatiossa; päätöksenteossa; taikka muussa tavanomaisessa elämässä suoriutumisessa. Valmennuksen ja tuen tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja itsenäistä suoriutumista vahvistamalla henkilön omia voimavaroja. Valmennuksen ja tuen tavoitteet ja sisältö sekä välttämätön määrä, kesto ja toteutustapa määräytyvät vammaisen henkilön asiakassuunnitelmaan kirjattujen yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan. 11 3.4.2017
Asumisen tuki ja palvelut Vammaisen henkilön asumisen tuki ja palvelut toteutetaan ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla sosiaalihuoltolain mukaisilla sekä tarvittaessa tämän lain mukaisilla palveluilla. Vammaisella henkilöllä on oikeus saada asumisessa tarvittava välttämätön ja jatkuvaluonteinen tai vuorokauden eri aikoina tarvitsemansa apu ja tuki sosiaalihuoltolain 21 :n 3 momentin mukaisena palveluasumisena, joka voidaan toteuttaa myös henkilön omaan asuntoon tai maakunnan järjestämään asumismuotoon. Asumisen tuki ja palvelut sisältävät avun ja tuen päivittäisissä toimissa sekä ne palvelut, joita tarvitaan vammaisen henkilön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä osallisuuden, kommunikaation ja perhe-elämän mahdollistamiseksi. Asumisen tuen ja palvelujen sisältö, määrä ja toteutustapa määritellään asiakassuunnitelmaan kirjattujen vammaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteen mukaisesti. 12 3.4.2017
Lasten asuminen - kesken Vammaisen lapsen asuminen voidaan toteuttaa muualla kuin oman perheen kanssa, jos on osoittautunut, että lapselle ja perheelle tämän tai muun lain perusteella järjestetyt palvelut eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon, tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin toteuttamiseksi sopivia ja riittäviä. Asuminen muualla kuin oman perheen kanssa voidaan toteuttaa perhehoidossa tai pienryhmäkodissa, jossa hoidetaan samanaikaisesti enintään seitsemää lasta. Vanhemmat ja huoltajat vastaavat lapsen elatuksesta aiheutuvista kustannuksista lapsen asuessa tämän lain nojalla muualla kuin oman perheen kanssa siten kuin laissa lapsen elatuksesta (704/1975) sekä laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992) säädetään. 13 3.4.2017
Lyhytaikainen huolenpito Vammaisen henkilölle on oikeus saada lyhytaikaista huolenpitoa, jos hän tarvitsee välttämättä ja toistuvasti apua tai tukea tavanomaisessa elämässä eikä hän voi saada tarvitsemaansa huolenpitoa vanhemmiltaan tai muulta huolenpidosta muutoin vastaavalta läheiseltä henkilöltä. Lyhytaikaisen huolenpidon tarkoituksena on vammaisen henkilön välttämättömän huolenpidon ja osallisuuden turvaaminen sekä huolenpidosta vastaavien henkilöiden hyvinvoinnin tukeminen. Lyhytaikaisen huolenpidon sisältö, määrä, kesto ja toteutustapa määräytyvät vammaisen henkilön asiakassuunnitelmaan kirjattujen yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan. 14 3.4.2017
Muut vaikuttavat hankkeet Sote- ja maakuntauudistus Valinnanvapauslaki Itsemääräämisoikeuslainsäädäntö Asiakasmaksulainsäädäntö Kuntoutusuudistus Sosiaalihuollon työtoimintoja ja työllistymistä tukevaa toimintaa koskevan lainsäädännön uudistaminen 15 3.4.2017
Aikataulu Luonnos lausunnolle keväällä 2017 Hallituksen esitys eduskunnalle syksyllä 2017 Toimeenpanon ohjaus ennakoivasti Uusi vammaispalveluja koskeva laki voimaan 1.1.2019 16 3.4.2017
Kiitos! stm.fi @STM_Uutiset jaana.huhta@stm.fi 17 3.4.2017