YLEISOHJEET OPETTAJALLE Olemme suunnitelleet yläkouluun ja lukioon kolme erilaista draamallista oppituntikokonaisuutta, joissa sukelletaan Molièren Saiturin maailmaan, kaikissa hieman eri näkökulmasta. Oppituntien sisällöt ja tehtävien ohjeet on suunniteltu siten, että opettaja tai osallistujat eivät tarvitse aiempaa kokemusta draamatyöskentelystä. Oppituntien sisällöt käyvät sekä äidinkielen että ilmaisutaidon opetukseen. Ensimmäisessä tehtäväkokonaisuudessa tutustutaan klassikkoon tekstin kautta jo ennen näytelmän katsomista. Kahdella muulla tunnilla palataan katsomiskokemuksen ja näytelmän teemojen äärelle muun muassa improvisaation ja tunnetilaharjoitusten kautta. Harjoituksiin merkitty kesto on suuntaaantava: opettajan on hyvä tutkailla ryhmää ja lopettaa harjoitus ennen kuin ryhmä kyllästyy. Kaikkia harjoituksia ei ole pakko ehtiä käydä läpi yhden tunnin aikana, mutta tunnin rakenteen olisi kuitenkin hyvä olla mallia lämmittely harjoitukset lopetusharjoitus: lämmittelyssä virittäydytään teemaan ja tunnelmaan, harjoituksissa syvennetään niitä ja lopetusharjoituksessa analysoidaan koettua. Ennen draamaharjoituksia on hyvä puhua ryhmän kesken pelisäännöistä. Koska pitkään keskusteluun ei ehkä ole aikaa, kannattaa opettajan mainita ainakin vapaaehtoisuuden periaatteesta sekä ryhmän keskeisestä luottamuksesta. Ääneen voi sanoa esimerkiksi: o Draamatunnin tarkoituksena on tehdä yhdessä harjoituksia. o Osallistuminen on vapaaehtoista, mutta suotavaa. o Kenenkään ei tarvitse tehdä mitään sellaista, mikä ahdistaa! o o Draamaharjoitukset saattavat herättää tunteita ja se on täysin hyväksyttävää. Jos harjoituksissa tulee esille henkilökohtaisia asioita, ryhmään tulee voida luottaa. Asioista ei puhuta eteenpäin ryhmän ulkopuolella. Opettajan täytyy olla ryhmän suhteen tuntosarvet herkkänä. Esimerkiksi lämmittelyyn voi kuitenkin pyytää kaikkia osallistumaan, sillä ne ovat eniten leikinomaisia. Opettajan tärkein tehtävä on tutustua ennalta harjoituksiin ja niiden tavoitteisiin, tuntea näytelmäteksti, luoda ryhmään turvallinen mutta kokeilemaan innostava ilmapiiri ja valmistautua keskustelemaan koetusta yhdessä osallistujien kanssa. Sopiva mielentila on vakavasti leikillinen! Koska harjoituksissa tarvitaan tilaa, on luokkahuone hyvä järjestää jo ennalta avarammaksi. Draamatunti myös kannattaa aloittaa piiristä, jotta kaikki varmasti kuulevat ohjeet sekä piirin luoman signaalin vuoksi: nyt tehdään jotain yhdessä! Antoisia draamahetkiä ja kokeilemisen iloa luokkiin toivottaen äidinkielen opettajat ja draamakasvatuksen opiskelijat Mari Erho, Minna Hultunen ja Outi Jalkanen PS. Kysy tarkennuksia tai kerro, kuinka harjoitukset sujuivat! Autamme mielellämme ja otamme vastaan palautetta: mari.erho@gmail.com, hultunen@hotmail.com ojalkanen@gmail.com
Ensimmäinen draamallinen oppituntikokonaisuus SIIHEN TE ETTE SAA MINUA SUOSTUMAAN! TEKSTILÄHTÖINEN KOKONAISUUS (2 x 45 / 75 min) 1. Ensimmäinen tunti 45 / 75 min Tunti on tarkoitus pitää ennen esityksen katsomista. Sen voi pitää myös, vaikka ei pääse näytelmää katsomaan, koska mukana on tekstikatkelma, jota voi tunnilla käyttää. Tehtävien tavoite on tuoda esille tekstin ajattomuutta niin, että se tulee lähelle nuorten kokemusmaailmaa. Kaikki tehtävät tehdään kolmen hengen ryhmissä. Ryhmä voi olla sama koko tunnin ajan. Lämmittely (n. 10 20 min) SAAKO VANHA KITUPIIKKI YÖPYÄ TEILLÄ TÄNÄ YÖNÄ? Tehtävän tarkoitus on virittää dialogin keksimiseen. Tärkeää on pitää harjoituksessa nopea tempo yllä ja sanoa nopeasti ensimmäinen asia, joka tulee mieleen liikaa miettimättä. Yksi aloittaa Saiturina ja esittää kysymyksen SAAKO VANHA KITUPIIKKI YÖPYÄ TEILLÄ TÄNÄ YÖNÄ? jommallekummalle. Tämän on vastattava kysymykseen mahdollisimman nopeasti ja keksiä tekosyy siihen, miksi Saituri ei tänään voi yöpyä hänen luonaan. Selityksen ei tarvitse olla järkevä, mutta sen tulee liittyä aina taloon, esim. Saituri ei voi yöpyä luonani tänään, koska kaikki huoneet ovat veden vallassa. Vastaaja esittää kysymyksen seuraavalle ja suunta pysyy samana, kunnes joku vastaa Saiturin kysymykseen myöntävästi. Tällöin suunta vaihtuu. Henkilöiden väliset suhteet ja toiminnan päämäärä Tarkoitus on selventää henkilöiden välisiä suhteita kohtauksessa toiminnan kautta. Yksi on Saituri, hänen päämääränsä on kävellä suoraan huoneen poikki astumalla vain sanomalehdille. Kaksi muuta (nuoret) siirtävät sanomalehtiä hänen jalkojensa alla niin, että hän ei koskaan joudu astumaan paljaalle lattialle. Sanomalehtiä saa olla käytössä 3 4. Lehden siirtäjät päättävät etukäteen, mihin he haluavat isänsä eli Saiturin kävelevän, mutta eivät kerro tätä isälleen. Heidän päämääränsä on siis saada Saituri kävelemään haluttuun paikkaan. Kun Saituri lähtee liikkeelle, nuoret yrittävät muuttaa Saiturin reittiä viemällä hänen polkuaan sivuun sanomalehtien avulla. Harjoitukset (n. 30 50 min) Kohtauksen valmistaminen Käytettävissä olevasta ajasta riippuen voi esimerkiksi kohtausten esittämiseen käytettävää aikaa säädellä. Määritelkää kolmen hengen ryhmässä etukäteen, mikä on henkilöiden tavoite, päämäärä kohtauksessa. Mitä he haluavat puheellaan ja toiminnallaan saavuttaa? Esimerkkejä hahmojen tavoitteista: lapset ovat päättäneet suostutella isänsä antamaan heille rahaa viikonlopun rientoja varten tai Saituri aikoo kieltää tytärtään seurustelemasta. Täydentäkää seuraavan dialogin aukot ja modernisoikaa kohtaus eli sijoittakaa se nykyaikaan. Määritelkää myös miljöö. Voitte sijoittaa kohtauksen myös johonkin jo olemassa olevaan
saippua, komedia tai draamasarjaan. Voitte valita myös eri genren tai tyylilajin, esim. kauhu, jännitys, lännenelokuva, komedia, splatter, musikaali jne. Lopuksi esittäkää kohtaus muille. Jos aikaa on rajallisesti käytettävissä, kohtauksen voi esittää myös kolmena stillkuvana (alku, keskikohta ja loppuratkaisu) tai pantomiimina. Stillkuvan esittäminen: Katsojat pitävät silmänsä kiinni. Ryhmä asettuu pysähtyneeseen, liikkumattomaan kuvaan jostain kohti dialogia, muut pitävät silmät kiinni ja aukaisevat ne, kun esittäjät sanovat, milloin kuva on valmis. Henkilöt: Élise Cléante Harpagon Harpagonin tytär Harpagonin poika saita mies Élise: Me vain pohdimme veljeni kanssa, kumpi meistä puhuisi ensimmäisenä, sillä meillä molemmilla on teille jotakin kerrottavaa. Harpagon: Minulla on myös jotakin kerrottavaa teille molemmille. Cléante: Isä, haluaisimme puhua kanssanne avioliitosta. (Aiheen voi keksiä myös itse, esim. seurustelu, rahan käyttö, lomamatka, koulunkäynti jne.) Harpagon: Houkutteleva tarjous, vai mitä? Cléante: Te sanoitte, että olette päättänyt? Élise: Siihen te ette saa minua suostumaan. Harpagon: Siihen juuri minä saan sinut suostumaan. Harpagon: Onko kukaan koskaan kuullut kenenkään tyttären puhuvan isälleen tuolla tavalla? Valmiit repliikit Molièren Saiturista (1668), ranskan kielestä suomentanut Arto af Hällström 2011. Lopetus (n. 5 min) Hetken merkkaaminen tunnilta Tavoite: kokemusten jakaminen, opitun reflektointi Jokainen miettii tunnilta jonkin hetken, jossa oli jotain erityistä: oma kokemus tuosta hetkestä on jollain tapaa merkityksellinen. Hetki oli hauska, hetkessä oivalsi jotain itsestä, hetki auttoi ymmärtämään jotain jostakin ilmiöstä, ihmisestä tai asiasta jne. Jokainen sijoittuu
siihen kohtaan luokkahuoneessa, jossa hetki tapahtui. Opettaja kiertää kyselemässä merkattujen hetkien sisällöistä ja keskusteluttaa päivän teemoista hetkien pohjalta. 2. Toinen oppitunti 45 / 75 min Tämä kokoava tunti on tarkoitus pitää omana kokonaisuutenaan seuraavalla tunnilla tai esityksen jälkeen. Teatteriesityksen jälkeen: Tehtävä kannattaa antaa oppilaille mietittäväksi ennen näytelmän katsomista, jotta he katsoessaan kiinnittävät huomiota seuraaviin kysymyksiin: Millaisia huomioita teitte verratessanne kohtausta näytelmässä ja omaa kohtaustanne? Voitte myös lukea alkuperäisen kohtauksen rooleissa. Mitä yhteistä löydätte alkuperäisestä ja modernisoidusta versiosta? Keskustelkaa siitä, mitä yhteistä teatterissa näkemänne kohtauksen henkilöillä ja teidän oman kohtauksenne henkilöillä on? Jos ette pääse katsomaan esitystä: Lukekaa kohtaus rooleissa alkuperäisessä muodossaan. Mitä yhteistä löydätte alkuperäisestä ja modernisoidusta versiosta? Keskustelkaa siitä, mitä yhteistä alkuperäisen tekstin ja teidän oman kohtauksenne henkilöillä on? Alkuperäinen teksti: Kirjoitustehtäviä: 1. Kirjoita 1600luvulla elävälle nuorelle kirje, jossa kerrot, millaista nuoren elämä on vuonna 2013. 2. Nykyajan saiturit Tekstitaidon tehtäviä alkuperäisestä tekstistä: 1. Erittele henkilöiden välisiä suhteita. 2. Erittele, mistä dialogin koomisuus syntyy. Mitä huumorin keinoja tekstissä käytetään? 3. Mikä on henkilöiden päämäärä, tavoite kohtauksessa? Miten he pyrkivät siihen? Lopetus / purku (n. 10 min) Opettaja antaa oppilaille erilaisia väittämiä, joiden avulla on tarkoitus reflektoida koettua ja opittua sekä jo hieman virittää tuleviin tehtäviin. Väittämistä osa on sellaisia, joihin voi reagoida koko näytelmän nähtyään. Oppilaat asettuvat kuvitellulle jatkumolle sen mukaan, mitä mieltä ovat väittämistä. Jatkumon toinen pää tarkoittaa täysin samaa mieltä, toinen täysin eri mieltä. Väittämiä: Kohtauksen modernisointi oli hauskaa Näytelmä on elämänmyönteinen Saituri / Harpagon on surullinen hahmo Aikuiset eivät enää muista, millaista on olla nuori Mielistelemällä pääsee pitkälle
Toinen draamallinen oppituntikokonaisuus TUNTEET JA STATUKSET (n. 90 min) Johdanto opettajalle Tunteet ja statukset draamaharjoituksissa palataan katsomiskokemuksen äärelle harjoituksin, jotka liittyvät näytelmän merkittävimpiin teemoihin. Valikoiduissa harjoituksissa nostetaan esiin näytelmän herättämiä tunteita ja viritellään niitä erilaisista rooleista käsin. Tavoitteena on rohkaista osallistujia kokeilemaan erilaisia tunnetiloja ja statuksia (arvoasetelmia) leikin varjolla. Näytelmän teemoja puretaan ryhmän kanssa keskustellen. Lämmittelyharjoitus (n. 10 15 min) Saiturin aarre (Kuninkaan avaimet) Tavoite: statukset, ahneus Yksi on Saituri, joka alistaa muita pitämällä perheen kaikki rahat kirstussaan ja avaimen hallussaan. Yksi on poliisimestari, joka valvoo vankilaa. Muut ovat perheenjäseniä, jotka tarvitsevat rahaa ostaakseen ruokaa ja muita välttämättömiä tarvikkeita elääkseen. Saituri istuu tuolilla toisessa päässä huonetta, muut ovat toisessa päässä. Tuolin alla on avain, jota muut tavoittelevat. Saituri nukahtelee välillä ja aina tuolloin muut voivat lähestyä häntä ja yrittää siepata avaimen. Muiden tavoite on siis siepata avain ja kuljettaa se kirstulle, joka on huoneen takaosassa, vastapäätä Saituria. Avainta saa kuljettaa kuka tahansa. Jos muut saavat kuljetettua avaimen kirstulle ilman, että Saituri arvaa, kenellä avain on, he voittavat. Jos Saituri arvaa avaimen kuljettajan, joutuu tämä vankilaan ja avain palautetaan takaisin tuolin alle. Saituri voi myös laitattaa vankilaan kenet tahansa, jonka näkee liikkuvan ollessaan hereillä, mutta toisinaan hän myös jalomielisesti vapauttaa sinne lähettämiään ihmisiä, jos poliisimestari niin ehdottaa. Peli jatkuu, kunnes joko kaikki ovat vankilassa tai avain kuljetettu kirstun luo. Saituri saa huudella perheelle mitä vain aarteestaan, hän epäilee kaikkia kuitenkin. Peli voidaan toistaa pari kolme kertaa riippuen siitä, kuinka kauan yhteen peliin menee aikaa. Olisi hyvä, jos useampi saisi kokeilla Saiturina oloa. Taustalla voi soittaa musiikkia, esimerkiksi klassinen käy hyvin. Lopuksi ohjaaja kyselee osallistujilta, miltä tuntui olla Saiturina, miltä poliisimestarina ja miltä perheenä. Yleensä Saiturina olo on aluksi mukavaa, mutta alkaa ahdistaa muiden päästessä lähemmäksi. Statukset siis vaihtuvat. Harjoitukset (n. 60 min) Liikutaan tilassa, opettaja kertoo tarinan Tavoite: keskittyminen, eläytyminen Ohessa on valmis aiheeseen liittyvä tarina, jonka opettaja voi lukea ääneen. Oppilaat eläytyvät ja tulkitsevat tekstissä esiintyviä tunteita liikkuessaan tilassa, musiikkia voi olla taustalla jos se tuntuu luontevalta (klassinen tai rentoutusmusiikki käy tähän hyvin). Jokainen keskittyy itseensä ja omaan toimintaansa, eikä kontaktia toisiin oteta tämän harjoituksen aikana.
Olet pieni lapsi 1600luvun Ranskassa. Pariisin kaduilla on paljon väkeä, kuten aina toripäivänä. Kaikki ovat matkalla ostoksille. Heiluttelet iloisena kolikkopussia ja odotat malttamattomana, että pääsisit katsomaan, mitä maukasta torilla on tänään tarjolla. Vastaasi kävelee haiseva kerjäläinen ja inhon väristys käy selkärankasi läpi. Pian kuitenkin sääli valtaa mielesi ja annat miehelle kolikon pussukastasi. Mies menee menojaan ja torin ihanat tuoksut saavuttavat nenäsi. Kiirehdit pian perille. Tarjonnan runsaus ilahduttaa sinua ja pysähdyt miettimään, mihin jatkaa. Tuolla näkyy sokerileipurin koju! Ja tuolla jäätelönmyyjän! Punnitset hartaasti, mihin kojuun kolikkosi kuljettaisit. Tällä kertaa sokerileipurin makeat leivonnaiset vievät voiton ja suuntaat kohti kojua. Mutta äkkiä säikähtäen huomaat rahapussukan kadonneen! Katselet hädissäsi ympärillesi, mutta pussia ei näy missään. Itkettää ja suututtaakin. Miten olet voinut kadottaa tärkeän pussukan! Hävettää mennä kotiin ja kertoa äidille, että kadotit rahat. Juuri kun olet jo epätoivoisena kääntymässä kotia kohti, huomaat saman kerjäläisen, jolle aikaisemmin annoit kolikon. Hän tulee luoksesi ja ojentaa kolikkopussukkasi. Mikä helpotus! Se oli tipahtanut heti tapaamisenne jälkeen ja mies oli poiminut sen talteen. Olet iloinen ja innoissasi kiität miestä vuolaasti. Kaikki kolikot ovat tallella ja nyt pääset nauttimaan sokerileipurin mazariinileivoksesta. Voi kuinka hyvältä se maistuukaan! Tunnerivit Tavoite: tunteen kokeminen, tunteen säätely Osallistujat asettuvat seisomaan vastakkaisiin riveihin kahden puolen huonetta mahdollisimman etäälle toisistaan. Opettaja antaa kaikille tunteen alla olevasta valikoimasta. Rivit kävelevät hitaasti toisiaan kohti samalla kasvattaen tunnetta itsessään, rivien kohdatessa keskellä tunteen täytyy näkyä ilmiselvästi (fyysistä kohtaamista ei tule, pysähdytään lähelle toista riviä). Rivien kohdattua ne alkavat etääntyä ja samalla tunne lievenee. Viimeisenä on otettava jokin positiivinen tunne, ja harjoituksen lopuksi on hyvä ravistella ja puhaltaa kaikki tunteet pois yltä. ILO RAKKAUS SURU INHO AHNEUS VOITONRIEMU KATEUS HÄPEÄ AHDISTUS TYYTY VÄISYYS VAHINGONILO SYYLLISYYS VIHA PELKO HELPOTUS ONNI MYÖTÄHÄPEÄ INNOSTUS ODOTUS NOLOSTUS Kasvava tunne Tavoite: tunteen kokeminen, tunteen säätely Osallistujille annetaan jokin tunne, pakkomielle tai pinttymä, joka kasvaa koko ajan (tunteita ja pakkomielteitä on listattu ohessa). Kohtaukselle nimetään miljöö (ehdotuksia ohessa), jossa osallistujat alkavat elää roolissa (yhdessä nimetyt tai näytelmästä tutut). Neljä kerrallaan mennään eteen esittämään kohtaus, jossa tunne tai pakkomielle alkaa pienestä ja
kasvaa vähitellen järjettömäksi. Kohtaus loppuu kaaokseen. Osa ryhmästä katsoo ja arvaa lopuksi, mistä tunteesta tai pakkomielteestä oli kyse. Näyttämöllä olevat osallistujat määrittelevät (määrittely = kuka ja minkälainen roolihahmo on) itsensä ja toisensa kohtauksen aikana. Etukäteissuunnittelua ei tarvita: miljöö ja tunne tai pakkomielle antavat kylliksi vihjeitä. On myös tärkeää, ettei tunnetta tai pakkomiellettä tiedä kukaan muu kuin sen esittäjä itse eivät edes samaan aikaan esiintyvät! Esiintyjille voidaan kuitenkin määritellä roolit näytelmästä (Harpagon, Élise, Cléante, Valère, Frosine, mestari Jacques), jos se tuntuu luontevalta ja kohtaus lähtee käyntiin paremmin niin. Hahmoista on lyhyt esittely tuonnempana. KELLON KATSOMINEN HIUSTEN NYHTÄMINEN TOISTEN JALKOJEN KOSKETTELU BAKTEERI KAMMO PAKON OMAINEN KÄSIENPESU LUULO SAIRAUS TOISTEN HAISTELU KYNSIEN PURESKELU OVIEN SULKEMINEN KÄDESTÄ KIINNI PITÄMINEN EI VOI ISTUA JOS JOKU MUUKIN ISTUU SILMÄN ISKEMINEN NENÄN KAIVAMINEN KORVA LEHDEN NYHTÄMINEN ESINEIDEN PITÄÄ OLLA KOLMEN SARJOISSA PÄÄN NYKIMINEN KIROILU AIVASTELU PAKOKAUHU YSKIMINEN LAUSEEN PÄÄTTÄMINEN AINA JOO SANAAN TOISTEN KOSKETTELU JALAN RAVISTELU KUTINA SORMILLA TASOIHIN RUMMUT TAMINEN TÄYTYY KOKO AJAN LIIKKUA HYRÄILY TUNTO HERKKYYS ÄÄNTEN KUULEMINEN HIHOJEN NYKIMINEN Saiturimiljööt TORI KEITTIÖ SALONKI PIHA PUUTARHA HUVIMAJA Nykyajan miljööt MAKUU HUONE KATU POLIISIASEMA RUOKASALI SAUNA LUOKKA HUONE KOULUN PIHA NUORISOTALO KAUPPA KODIN OLOHUONE LÄÄKÄRIN VASTAAN OTTO OSTOS KESKUS VAATE KAUPPA LENTOKENTTÄ
BUSSI KUNTOSALI ELOKUVA TEATTERI BUSSIPYSÄKKI KOULUN RUOKALA KAHVILA MAATILA METSÄ KIRJASTO DISCO Roolihahmo seinällä Tavoite: koetun jakaminen ja teemojen purkaminen Ryhmä kokoontuu istumaan piiriin siten, että kaikki näkevät taululle tai fläppitaululle. Opettaja piirtää taululle ihmisen ääriviivat, pullapojan, joka kuvaa näytelmän Saituria. Opettaja johdattelee keskustelua ja kirjaa osallistujien huomioita pullapojan ympärille. Tavoitteena on koota yhteen tunteita ja kokemuksia, jotka ovat virinneet katsomisen ja harjoitusten jälkeen. Pyritään löytämään muutamia merkittävimpiä teemoja, mutta annetaan keskustelulle tilaa. Hedelmällisiä aiheita ovat myös hahmojen väliset tunteet ja ristiriitaisuudet. Opettaja voi johdatella keskustelua esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä Millainen on Harpagon (eli saita päähenkilö)? Millaisia tunteita hän herättää? Mitä hän ajattelee itsestään? Millainen hän omasta mielestään on? (kirjoitetaan hahmon sisälle) Kuka on hänen puolellaan ja miksi? Onko joku hänen puolellaan? Kuka on häntä vastaan ja miksi? Miksi muut hahmot myötäilevät kitupiikkiä? Ketä ihmiset oikeassa elämässä myötäilevät? Kunnioitetaanko saituria ja miksi? Ketä ihmiset oikeassa elämässä kunnioittavat? Mikä Harpagonissa on surullista? Mikä tekee ihmisestä oikeassa elämässä surullisen? Patsas/valokuva Tavoite: yhdessä tulkitseminen, teemoista aiheisiin Jaetaan osallistujat 34 hengen ryhmiin. Asetutaan tilaan siten, että kaikki näkevät toistensa tuotokset. Patsas: Opettaja antaa ryhmille aiheen (alla lista vaihtoehdoista), josta ryhmien on etukäteen suunnittelematta muodostettava aihetta kuvaava patsas. Opettaja voi laskea sekunteja viidestä alaspäin. Patsaat ovat valmiita katseltaviksi kun aika on lopussa. Patsaan osaset pysähtyvät paikalleen ja opettajan johdolla tarkastellaan tuotoksia yksi kerrallaan. Valokuva: Opettaja antaa etukäteen jokaiselle ryhmälle aiheen (alla lista vaihtoehdoista). Ryhmä suunnittelee aiheesta valokuvan (mieluiten tilannekuvana räpsäistyn), joka esitellään vuorotellen muulle ryhmälle. Suunnitteluun käytetään pari minuuttia. Opettaja esittelee esillä olevan valokuvan aiheen ja tuotoksia tarkastellaan lyhyesti yhdessä katselijoiden kanssa. LUPAUTU MINEN VANHAN MIEHEN RAKKAUS RAHA ON VALTAA YKSINÄISYYS VANHEMMAN KUNNIOITUS PERINTEET TAVAT PAKKOMIELLE VALLAN KÄYTTÖ PERHEESSÄ YHTEIS KUNNAN ODOTUKSET
MINÄ SANON, ETTÄ NÄIN ME TEEMME EMME VOI TEHDÄ TÄTÄ KUKA SANOO MITÄ TEHDÄÄN EN VOI ITSELLENI MITÄÄN YKSIN IHMISTEN KESKELLÄ KYLLÄ ISI OSAA SOPIMUS MINUN EHDOILLANI NÄKIKÖ KUKAAN? KATSO MINUA! MONEY MONEY MONEY SINUN TAHTOSI ON MINUN TASKUSSANI EMME VOI HALUTA TOISIAMME EPÄLUULO KÄÄRME PUUTARHASSA PETOLLISET SETELIT Lopetus (n. 10 min) Hetken merkkaaminen näytelmästä tai tunnilta Tavoite: kokemusten jakaminen Jokainen miettii jonkin hetken joko näytelmästä tai tunnilta, jossa oli jotain erityistä: oma kokemus tuosta hetkestä on jollain tapaa merkityksellinen. Hetki oli hauska, hetkessä oivalsi jotain itsestä, hetki auttoi ymmärtämään jotain jostakin ilmiöstä, ihmisestä tai asiasta jne. Jokainen sijoittuu siihen kohtaan luokkahuoneessa, jossa hetki tapahtui. Opettaja kiertää kyselemässä merkattujen hetkien sisällöistä ja keskusteluttaa päivän teemoista hetkien pohjalta.
Kolmas draamallinen oppituntikokonaisuus IMPROVISAATIO (n. 90 min) Johdanto opettajalle Improvisaatioharjoitusten tavoitteena on käsitellä näytelmän teemoja ja aiheita harjoituksin, joissa ei ole valmista käsikirjoitusta. Opettaja kannustaa osallistujia heittäytymään harjoituksiin mielikuvituksensa siivin ja aiempaa katsomiskokemusta hyödyntäen. Improvisaatioharjoituksissa opetellaan kuuntelemaan ympäristöä ja reagoimaan muiden antamiin ideoihin hyväksyen. Improvisaatioharjoituksissa esitys luodaan sen esittämisen hetkellä. Lämmittelyharjoitukset (n. 15 min) Saiturin tuoli Tilassa on tuoleja asetettuna niin, että tuolien väleihin jää tilaa liikkua (kaikki tuolit eivät saa olla kiinni toisissaan samassa rivissä). Tuoleja on yksi enemmän kuin leikkijöitä. Yksi on Saituri ja muut istuvat tuoleilla. Saituri yrittää päästä istumaan tyhjälle paikalle ja muut yrittävät puolestaan estää häntä vaihtamalla paikkoja niin, että aina joku ehtisi ennen Saituria. Jos Saituri onnistuu, paikkansa menettäneestä tulee uusi Saituri. Élise ja Valère sekä Mariane ja Cléante (harjoitus tunnetaan myös nimellä Romeo ja Julia) Tavoite: tarkkaavaisuus, kärsivällisyys Oppilaat menevät kahteen vastakkaiseen riviin seisomaan kasvot toisiaan kohti. Kaikki laittavat silmät kiinni. Opettaja valitsee parit koskettamalla ensin yhtä molemmilla puolilla: nämä ovat Élise ja Valère. Heidän täytyy avata silmät, jotta näkevät toisensa. Jos otetaan myös Mariane ja Cléante, sama toistetaan. Kaikki sulkevat vielä kertaalleen silmänsä. Sitten silmät avataan ja aletaan liikkua tilassa vapaasti (musiikin tahtiin, esimerkiksi klassinen musiikki käy tähän hyvin). Puhua ei saa. Tarkkaillaan kulkijoita ja mietitään, kuka voisi olla valittu pari. Valittujen täytyy tehtävässä onnistuakseen päästä opettajan merkistä (laskee viidestä alaspäin) halaamaan toisiaan ja toisten tehtävänä on yrittää estää heitä asettumalla parin väliin. Harjoitukset (n. 60 min) Arvoesineen tavoitteleminen Tavoite: näytteleminen, määritteleminen, suostutteleminen, hyväksyminen Toteutetaan pareittain. Ensimmäinen näyttelee pitelevänsä arvokasta esinettä kädessään, sylissään, edessään tai yllään. Toisen tehtävänä on määritellä sanoilla, mitä edessään näkee. Hän tekee kaikkensa suostutellakseen toista antamaan hänelle omaksi juuri tuon esineen. Ensimmäisen tehtävä on jarrutella haluamista ja pitää esine omanaan. Lopuksi esinettä himoitseva ehdottaa jotain yhteistä tekemistä esineen kanssa. Esineen haltija innostuu tästä ja suostuu ajatukseen haltioituneen ilahtuneena. Osallistujat vaihtavat vuoroja. Tyylin vaihto kohtauksessa Tavoite: näytteleminen, tyylimuutos, improvisoiminen Jaetaan osallistujat 34 hengen pienempiin ryhmiin. Heidän tulee valita yksi lyhyt muutaman minuutin mittainen kohtaus näytelmästä, jonka he esittävät muulle ryhmälle. Suunnitteluaikaa annetaan muutamia minuutteja. (Hitaasti lämpenevän ryhmän kanssa aikaa
saattaa joutua hieman pidentämään.) Esitetään kohtaukset muulle ryhmälle. Ryhmille arvotaan vuorollaan laput, jotka määräävät uudelleen esitettävän kohtauksen tyylin, jota ei tarvitse vielä paljastaa yleisölle. Opettaja varmistaa, että osallistujat ymmärtävät sanan sisällön. Esitetään kohtaus uudelleen. Lopuksi yleisö päättelee, millaisesta tyylistä tai ilmiöstä esitys oli saanut vaikutteita. KOMEDIA OOPPERA LÄNKKÄRI SAIPPUA SARJA MAFIAELOKUVA DRAAMA TRAGEDIA EPOOKKI JÄNNITYS TRILLERI KAUHU BOLLYWOOD SOTAELOKUVA SALAPOLIISI KERTOMUS SEIKKAILU SCIFI PIIRRETTY LASTEN OHJELMA DOKUMENTTI KATASTROFI TAIDE ELOKUVA TOIMINTA SPLATTER NYYHKY ELOKUVA FANTASIA HYÖNTEIS DOKUMENTTI 3DELOKUVA TRAILERI ROMANTIIKKA LASTEN PIIRRETTY MUSIKAALI HEINÄLATO TUNNELMA URHEILU SELOSTUS TIETOKONE PELI TEINIELÄMÄÄ BALETTI Kuuma tuoli Tavoite: henkilöhahmon syventäminen, eläytyminen roolissa Osallistujat istuvat puolikaareen lattialle tai tuoleille. Etualalle sijoitetaan yksi tuoli, jota kutsutaan kuumaksi tuoksi. Kutsutaan yksi vapaaehtoinen. Opettaja kertoo, että tuolissa istuva muuttuu Harpagoniksi. Yleisöllä on nyt mahdollisuus kysellä kysymyksiä hänen motiiveistaan, ajatuksistaan, tunteistaan. Vapaaehtoinen vastaa kysymyksiin Harpagonina tuolissa istuen. Kuumaan tuoliin voidaan istuttaa myös muita näytelmän hahmoja. Improvisaatiokohtaus jostain Saiturinäytelmän roolihahmosta Tavoite: henkilöhahmon syventäminen, eläytyminen roolissa Osallistujat jaetaan pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmän jäsen ottaa jonkin roolihahmon alla olevasta listasta. Jos on tarpeen, hahmojen kehittelyyn voidaan käyttää hiukan aikaa (esimerkiksi niin, että joko koko ryhmä tekee jokaisesta hahmosta yhdessä tai kukin omasta hahmostaan miellekartan). Tehtävänä on valmistautua improvisoimaan esitys omassa roolissa yhdessä muiden esittämien hahmojen kanssa. Juuri ennen kuin ryhmä esittää oman improvisoidun kohtauksensa, ohjaaja antaa jokaiselle valmiita repliikkejä alla olevasta taulukosta. Ne täytyy käyttää kohtauksen aikana. Miljöön, ajankohdan ja muut yksityiskohdat voi ryhmä määritellä kohtauksen aikana, ainoastaan henkilöhahmot ja repliikit ovat siis etukäteen annettuja. Tarkoitus ei ole kopioida näytelmän kohtauksia sana sanalta, vaan luoda uutta annettujen roolien ja repliikkien puitteissa. Opettaja kannustaa ryhmäläisiä irrottelemaan ja kokeilemaan rohkeasti uusia ideoita Harpagon Cléante Élise Valère Vanha leskimies, saita ja rikas, Cléanten ja Élisen isä, rakastunut Marianeen Harpagonin poika, Marianen rakastettu, rehti Harpagonin tytär, Valèren rakastettu, kiltti ja kunnollinen Harpagonin hovimestari (mielistelee tätä), Élisen rakastettu, salattu menneisyys
Mariane Cléanten rakastettu, köyhä tyttö, herttainen ja kunnollinen Frosine Juonitteleva nainen, tekee palveluksia ihmisille rahasta, sosiaalisesti taitava Mestari Jacques Harpagonin kokki ja ajuri, lojaali Harpagonille, vihaa Valèrea Onko teillä täällä jossain jotain kätkettynä? Lurjus, oletko sinä alentunut tällaisiin äärimmäisyyksiin? Että mitäkö minä siihen sanon? Olette vastustamaton pakkaus. Oikeastaan yskittekin varsin suloisesti. Kuivattakoon kuume sinut korpuksi, vanha raato. Jos te kerran vaaditte, kerron teille kaiken. Syyllinen on hovimestari. Mutta minkä tähden? Miksi? Senkin heinäseiväs! Tänne sieltä! Oletko kätkenyt jotain vaatteisiisi? Aha. Sitten en sano enää mitään. Tuo oli piste i:n päälle. Sanoitteko te pieksävänne minut muodottomaksi? Kyllä. Minä voin hyvin kuvitella sinun tuskasi. Tunnen olevani yhtä aikaa sekä vahva että heikko. Olen hyvin levoton. Se koira hau hau, johon kalikka kops. Minua alkoi yhtäkkiä pyörryttää. Minun on mentävä hetkeksi lepäämään. Kyseessä on minulle varsin merkittävä säästöerä. Lopetus (n. 10 min) Hetken merkkaaminen näytelmästä tai tunnilta Tavoite: kokemuksen jakaminen Jokainen miettii jonkin hetken joko näytelmästä tai tunnilta, jossa oli jotain erityistä: oma kokemus tuosta hetkestä on jollain tapaa merkityksellinen. Hetki oli hauska, hetkessä oivalsi jotain itsestä, hetki auttoi ymmärtämään jotain jostakin ilmiöstä, ihmisestä tai asiasta jne. Jokainen sijoittuu siihen kohtaan luokkahuoneessa, jossa hetki tapahtui. Opettaja kiertää kyselemässä merkattujen hetkien sisällöistä ja keskusteluttaa päivän teemoista hetkien pohjalta.