Suomen Kuntaliiton ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kuntaseminaari Joensuu 10.5.2017 Kunta-maakunta yhdyspinta, kuntien ja maakuntien edunvalvonnan tulevaisuus Lauri Lamminmäki yhteysjohtaja
Kuntien ja maakuntien toiminnan yhdyspinnat Kuntien toiminta Kuntastrategia Talous, Perusopetus valtion ohjaus, Neuvottelu- ja sopimusmenettelyt * 2. asteen koulutus Oppilas- ja opiskelijahuolto Varhaiskasvatus Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi Kuntatekniikka Liikenne, joukkoliikenne, tieverkkojen rakentaminen ja ylläpito Yhdyskunnat ja kaavoitus Sote-järjestäminen, palvelurakenteet ja niiden kehittäminen Elinkeino- ja työllisyyspalvelut, MAL-asiat* Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen* Sote-tuotanto?* Itsehallinto, demokratia, osallisuus, vaalit Johtaminen, konserniohjaus, omistajapolitiikka Asiakaslähtöinen uudistuminen ja kokeilut Ympäristö Tukipalvelut* Hallintomenettelyt, säännöt, ohjeet Digitalisaatio ja tietojärjestelmät Toiminta markkinoilla, hankinnat ja kilpailuttaminen Kansainvälinen toiminta Maakuntastrategia Maakuntakaavoitus Maakuntien toiminta Sote ICT- ja tukipalvelut Palo- ja pelastustoimi Lomitus Maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma Aluekehitys ja rahoitusapparaatit Liikennejärjestelmä ja alueellinen tienpito Ympäristöterveydenhuolto * Yhteistyön haastavimmat osa-alueet 2 [pvm]
Julkisen sektorin ohjausmekanismit VALTIO Ohjaus ja resurssit Lainsäädäntö Julkisen talouden suunnitelman (JTS) maakuntataloutta koskeva osa Neuvottelumenettely (VM + STM) Ministeriöiden päätökset (VM+ STM) Investointien ohjaus Valtion rahoitus (korvamerkitty ja yleiskatteellinen) Ohjaus ja resurssit Lainsäädäntö Julkisen talouden suunnitelma (JTS) Kuntatalousohjelma Valtionosuudet MAAKUNNAT Erityinen toimiala ja lainsäädännöllä määritellyt tehtävät Vuorovaikutus ja sopiminen Esim. hyte, tukipalvelut, oppilashuolto, työllisyys, kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen, elinvoima, asuminen, järjestöyhteistyö, osallisuus, johtaminen jne. KUNNAT Yleinen toimiala ja tehtävät
Yhdyspintojen johtamisessa korostuu Kokonaiskuvan hahmottaminen ja yhteiset tavoitteet Haastava muutosjohtaminen, ml. erilaisten toimintakulttuurien kohtaaminen Luottamuksen, avoimuuden ja yhteistyön vahvistaminen Ketterät kokeilut, uudet toimintatavat ja kehittämisen mallit Tiedolla johtaminen ja kokemuksista oppiminen Verkostojohtaminen ja toimivallan/ päätösvallan delegointi
Kuntien ja maakuntien edunvalvonnan tulevaisuus? Sote- ja maakuntauudistus muuttaa kuntien, maakuntien ja valtionhallinnon toimintaa. Toimintaympäristön muuttuessa myös Kuntaliiton rooli muuttuu. Asukkaan vaikutusvalta paikallisiin ja alueellisiin julkisiin palveluihin on turvattava. Palveluja asukkaille tuottavien organisaatioiden olisi toimittava yhdessä yhteisten asukkaiden etua ajatellen. Kuntien ja uusien maakuntien yhteinen järjestö tukisi itsehallinnollisen ja yhtenäisen kunta- ja maakuntakentän rakentumista ja kehittymistä asukkaan parhaaksi. Yhteinen järjestö toimisi yhteistyön ja vuorovaikutuksen rakentajana: Yhteisiä asioita sekä myös intressiristiriitoja voitaisiin käsitellä ja ratkoa yhteisen järjestön sisällä ennakoivasti, jäsentyneesti ja omaehtoisesti. Yhteinen järjestö olisi vahva toimija ja voimakas keskustelukumppani valtion suuntaan. Se kokoaisi kunta- ja maakunta-alan asiantuntemuksen ja resurssit yhteen paikkaan. Näin myös vältettäisiin päällekkäinen toiminta järjestökentällä. Kuntaliitto valmistelee vuorovaikutuksessa eri tahojen kanssa kuntien ja uusien maakuntien mahdollisen yhteisen järjestön perustamista Kuntaliiton nykyistä toimintaa ja organisaatiota muuttamalla.
Missä ollaan ja miten edetään? Kuntaliitto on käynnistänyt asian valmistelemiseksi kaksivuotisen KMmuutosohjelman (Suomen kunnat ja maakunnat ry) Vuosi 2017 on jäsennetty valmistelun esiselvitysvaiheeksi. Esiselvitysvaiheen väliraportissa esitellään kuntien ja uusien maakuntien mahdollisen yhteisen järjestön valmistelun vaihetta keväällä 2017. Vuonna 2018 tehdään päätökset mahdollisen yhteisen järjestön perustamisesta. Yhteisen järjestön valmistelun lähtökohtana on, että järjestö rakentuisi nykyisen Kuntaliiton pohjalle muuttaen sen sääntöjä, toimintaa ja rakenteita vastaamaan muuttuvaa tilannetta. Mikäli yhteinen järjestö päätetään perustaa, vuonna 2018 käynnistettäisiin myös Kuntaliiton organisaatiomuutoksen käytännön toteuttaminen siten, että yhteinen järjestö voisi aloittaa toimintansa vuodesta 2019 alkaen. [pvm] 6
2017 Esiselvitysvaihe 2018 Valmistelu- ja päätöksentekovaihe 25.1. ohjausryhmän seminaari 7.2. muutostreffit 9.4. Kuntavaalit 31.5.-1.6 KL valtuusto 10/17 Perustetaan kuntien ja maakuntien väliaikaishallinnon yhteinen KM-neuvonantajaryhmä 9-11 KL kuntapäivät 9/17 Maakuntien väliaikaishallinnot aloittavat toimintansa 22.-23.11. KL valtuusto 28.1. Maakuntavaalit 2/18 KL valtuuskunta järjestäyty 3/18 Maakuntahalinnot aloittavat 5/18 KL valtuuskunta hyväksyy säännöt 6-11/18 Maakunnat päättävät jäsenyydestään 11/18 KL valtuuskunta mahd.2. käsittely Teemakohtaiset osaprojektit Asiakkaat ja palvelut Talous ja hallinto Henkilöstö ja osaaminen Johtaminen, prosessit ja rakenteet KM:sääntöjen, palvelujen ja orgasaation piirteiden epävirallinen kommentoittaminen KL:n sisällä, erityisesti kuntajohdon kanssa, väliaikaishalinnon kanssa, muutosjohtajien, sotejohtajien ja nyk. maakuntajohtajien kanssa. = Välituotokset: jäsennykset, selvitykset, kyselyt analyysit jne. Päätuotokset 3/17 Kuntien ja maakuntien järjestöllinen tulevaisuusselvitys 11/17 5/17 Esiselvitysvaiheen Esiselvitysvaiheen loppuraportti väliraportti 1-3/18 Järjestön sääntöluonnos 5/18 Päivitetty selvitysraportti ja järjestön säännöt 11/18 Päivitetty selvitysraportti sääntöjen mahd. 2. käsittely
Valmistelu pohjautuu Kuntaliiton strategian perusajatukseen yhtenäisestä kunta- ja maakuntakentästä, joka mahdollisimman saumatta palvelisi sille yhteisiä asukkaita ja yhteisöjä. Askeleen edellä Missio Teemme kuntien ja maakuntien kanssa kestävää tulevaisuutta Yhteistyötä yli rajojen Uudistava kulttuuri Edunvalvontaa Det framgångsrika Finland skapas lokalt Kehittämistä Asiantuntijapalveluja Visio Onnistuva Suomi tehdään lähellä
Alueelliset ekosysteemit keskeisenä taustatekijänä Alueellinen ekosysteemi koostuu kaikista toimijoista tietyllä maantieteellisellä alueella (asukkaat, yhdistykset, yritykset, yliopistot, viranomaiset jne.). Kunnat ja uudet maakunnat muodostavat alueellisia ekosysteemejä, jotka osin kilpailevat keskenään kansallisesti, mutta myös valtioiden rajat ylittävästi muiden vastaavien alueiden kanssa. Ekosysteemin sisällä kaikki vaikuttaa kaikkeen voimakkaassa keskinäisriippuvuudessa. Mikäli maakunta tai kunnat tekevät päätöksiä vain organisaatioiden omista lähtökohdista käsin kärsii koko ekosysteemin menestys ts. viime kädessä asukkaat, yritykset ja yhteisöt. Alueellinen ekosysteemi ei kuitenkaan ole tae yhteistyöstä, kehityksestä tai jaetuista tavoitteista Yhteinen KM-järjestö alueellisen ekosysteemiajattelun keskeiseksi kansalliseksi edistäjäksi? [pvm] 9
Yhteisen järjestön valmistelun näkökulmat 10
Kentän ja sidosryhmien näkemykset pähkinänkuoressa Yleinen näkemys kuntien ja maakuntien yhteisestä liitosta on varovaisen positiivinen yhteinen liitto vaikuttaisi olevan ns. paras olemassa olevista vaihtoehdoista. Sote- ja maakuntauudistuksen keskeneräisyys sekä maakuntien itsehallinnollisen aseman epäselvyys vaikuttavat voimakkaasti kantoihin. Perusviestinä, että Kuntaliiton nykyiset rakenteet ja toimintatavat eivät sellaisenaan vastaa muuttuvaan tilanteeseen, vaan yhteisen liiton tulisi rakentaa toimintaansa aidosti uudistuvalta pohjalta. Edunvalvonnassa eteen tulevat ristiriitatilanteet paljon esillä keskusteluissa; voiko yhteinen liitto niihin vastata? Toisaalta; onko viisaampaa ratkoa ristiriitoja yhteisten seinien sisällä vai erillisten organisaatioiden kautta? (vrt. Kuntaliiton historia) Erilaisten intressien yhteensovittamiseen tarvittaisiin toimivat mekanismit! Kehittämis- ja asiantuntijapalveluissa synergiahyödyt nähdään ilmeisinä, mutta näidenkin toimintojen suhteen on noussut paljon kehittämisnäkemyksiä. [pvm] 11
Suurten kaupunkien johdon näkemyksiä Kaupunkien perusasenne pääosin positiivinen, ts. yhteinen järjestö nähdään tulevaisuuden tavoitetilana Kunnilla ja maakunnilla yhteiset asukkaat ja alue, joista molemmat vastuussa! Yhteinen järjestö hyödyntäisi nykyisiä osaamisrakenteita ja Kuntaliiton vahvaa asemaa edunvalvonnassa Se loisi luontevan foorumin kuntien ja maakuntien vuoropuhelulle sekä erilaisten intressien yhteensovittamiselle Järjestötason yhteistyö edistäisi rajapintojen poistumista myös alueilla Ilman yhteistä organisaatiota edunvalvonnan sirpaloitumisen riski kasvaa ja syntyy epävirallisia rakenteita Kriittisten näkemysten taustalla pääosin liiton sote-uudistuksia koskeneet linjaukset Haasteena myös kuntakentän heterogeenisyys sekä kuntien ja maakuntien välille väistämättä syntyvät intressiristiriidat edunvalvonnassa (talous, kasvupalvelut,.) Miten turvataan järjestön oma itsehallinto, ts. riippumattomuus eduskunnasta ja maan hallituksesta? Olemassaolon oikeutus syntyy siitä, kuinka hyvin uusi järjestö vastaa jäsenten erilaisiin tarpeisiin! Erilaisten intressien yhteensovittamiseen täytyy löytää toimivat mekanismit Jos tässä onnistutaan, yhteisen edunvalvonnan edellytykset vahvistuvat Kuinka jäsenyys ja jäsenmaksut näkyvät uuden järjestön päätöksentekorakenteissa? 5.4.2017 12
Uusien maakuntien johtoa edustavien näkemyksiä Varovainen kyllä yhteiselle järjestölle ei tosin yksimielisesti Kuntien ja maakuntien yhteistyön ja yhdyspintojen lähtökohtana pidettiin yhteistä asiakasta, jonka edun mukaan pitää toimia ja jonka etua pitää valvoa suhteessa valtioon ja kansainvälisesti. Yhteisiä asiakaspintoja löytyy mm. terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, kouluterveydenhoidossa, tietovarannossa, aluekehittämis- ja elinvoima-asioissa, lähidemokratiassa ja osallistamisessa sekä segregaation estämisessä. Toisena kuntien ja maakuntien yhteisenä lähtökohtana on haastateltavien mielestä itsehallinnollisuuden tavoite. Yhteisistä lähtökohdista toivottiin yhteisiä linjauksia jo KM-liiton valmisteluvaiheessa. Mahdollisia ristiriitoja kuntien ja maakuntien kesken nähtiin toimivaltaan ja rahan jakoon liittyen, erityisesti sote- ja maakuntauudistuksen alkuvaiheessa. Esimerkiksi sote-kiinteistöt ja -palveluverkko, sopimukset, henkilöstö, sakkomaksut ja maakuntakaavoituksen rooli saattavat olla haasteellisia. Jatkoa ajatellen isossa KM-liitossa nähtiin olevan edustettuina erilaisia intressejä ja näin ollen siellä katsottiin väkisinkin olevan myös ristiriitoja. Oleellista on, että kuntien ja maakuntien kesken on aktiivista, säännöllistä vuorovaikutusta sekä yhteisesti sovittu toimintatapa ristiriitojen sovittelemiseksi. Lisäksi KM-liitolta toivottiin osin eriytynyttä päätöksentekoa, osin eriytettyjä palveluita ja eri asiakasryhmille omia yhteyshenkilöitä. [pvm] 13
Kuntaliiton muutostuki sote- ja maakuntauudistuksessa
Tunnistettuja muutostukitarpeita Yleinen tilannekuva» mistä on kysymys, missä mennään, uudistuksen sisältö, tavoitteet, aikataulut? Kuntien ja maakuntien strategiat» mihin menossa, missä ja mitä halutaan olla vuonna 2025? Muutosjohtaminen» miten ja millä muutosta johdetaan? Hallinto, johtaminen ja konsernijohtaminen» miten kuntien, maakuntien ja konsernien hallinto ja johtaminen järjestetään? Omistajapolitiikka Juridiikka» uudistuksen laillisuusperusta, sopimukset, säännöt, ohjeet, yhtiöittämiset, toiminta Tukipalvelut markkinoilla?» talous- ja henkilöstöhallinto, ict, kiinteistö- ja toimitilajärjestelyt, ruokapalvelut, hankinnat,? Kasvupalvelut» maakuntien ja kuntien roolit ja vastuut?» alueelliset erityisratkaisut? Muita tarpeita?»» miksi ja mitä omistetaan, miten omistuksia hallitaan? 11.5.2017 15
Mitä on muutostuki? Asiakaslähtöistä vuorovaikutusta, kuntien ja maakuntien tarpeiden tunnistamista ja niihin vastaamista Asiakaslähtöisiä, kuntien ja maakuntien tarpeisiin räätälöityjä palveluja:» Suoraa, henkilökohtaista neuvontaa» Työkaluja, oppaita, ohjeita» Verkostoyhteistyötä ja koulutusta» Ajankohtaista tilanne- ja tutkimustietoa» Kuntien ja maakuntien tavoitteita tukevaa edunvalvontaa ja viestintää Palvelujen priorisointia ajassa, oikea-aikaisuutta ja nopeaa reagointia Käytännönläheistä, hyvin saavutettavaa ja konkreettista tukea, joka soveltuu kunnan ja maakunnan arkityöhön Palautteen huomioimista toiminnan kehittämisessä Laaja asiantuntijaverkosto muutoksen tukena [pvm] 16
Kuntaliiton muutostuki käytännössä www.kuntaliitto.fi/muutostuki Tuen muoto Tuki kunnille Tuki maakunnille Suora, henkilökohtainen neuvonta - Neuvontapalvelu muutostuki@kuntaliitto.fi - Yksiköiden ja asiantuntijoiden antama suora neuvonta Työkalut, oppaat ja ohjeet - Taloussuunnittelun Jakoavain - Kuntaliiton oppaat, mm. Kunnasta maakuntaan siirtymävaiheen järjestelyt - Mallinnukset kuntien ja maakuntien välisistä sopimuksista - Hyvät käytännöt kuntien ja maakuntien väliselle yhteistyölle ja neuvottelumenettelylle - Ennakoinnin työkalut Verkostot ja koulutus - Seminaarit ja koulutustilaisuudet - Verkostotapaamiset - Valtuutetut tulevaisuuden kunnan rakentajina - luottamushenkilövalmennus Tilannekuvat ja tutkimustieto - Muutoksen tilannekuva: sähköinen ajankohtaiskatsaus - Uudistusten reaaliaikainen arviointitutkimus - Tutkimustuloksia mm. henkilöstötutkimuksesta, kuntalaiskyselystä, päättäjäkyselystä sekä johtamisjärjestelmistä ja strategioista Edunvalvonta - Lausunnot - Kannanotot - Valiokuntakuulemiset - Julkinen keskustelu - Neuvontapalvelu muutostuki@kuntaliitto.fi - Yksiköiden ja asiantuntijoiden antama suora neuvonta - Opas sopimusten siirtymisessä huomioitavista seikoista - Kehittämisaloite konsernihallinnon rakenteesta - Ehdotus asiakirjahallinnoksi - Hallintosääntöpohja - Väliaikaishallinnon työjärjestys (luonnos) - Verkostotapaamiset - Muutostreffit - Maakuntahallitusten puheenjohtajien valmennusohjelma - Muutoksen tilannekuva: sähköinen ajankohtaiskatsaus - Uudistusten reaaliaikainen arviointitutkimus - Mm. valmistelun tilannekuvat - Lausunnot lakiluonnoksista - Kannanotot mm. väliaikaishallinnon rahoituksesta - Valiokuntakuulemiset - Julkinen keskustelu 28.4.2017 17
Valtakunnallisen muutostuen organisointi Uudistuksen painopiste on siirtymässä lainsäädäntövaiheesta toimeenpanon tukemiseen Toimeenpanoa (tiekartan valmistelua) koskeva asettamispäätös vireillä (VM) Tiekartta vaiheistaa uudistuksen etenemistä ja määrittelee konkreettisen tuen muodot ja tukitoimenpiteet aikatauluineen Toimeenpanoa johtaa valtakunnallinen valmisteluryhmä Se nimeää ajalle..5.2017-31.12,2018 kuusi tiekartan valmisteluryhmää, joiden tehtävänä on päivittää uudistuksen tiekarttaa, suunnitella muutostukitoimenpiteitä ja vastata niiden järjestämisestä» Maakunnan hallinnon järjestämisen valmisteluryhmä» Demokratian ja osallisuuden valmisteluryhmä» Henkilöstösiirtojen valmisteluryhmä» Maakunnan talouden suunnittelun valmisteluryhmä» Omaisuus- ja sopimussiirtojen valmisteluryhmä» Maakunnan palvelut -valmisteluryhmä Muutostuki on käytännössä neuvontaa, ohjeistusta, konsultointia, tilannekuvan ylläpitämistä, informaation välittämistä, suosituksia, ohjeita, malleja hyviä käytäntöjä, koulutusta,.. Valmisteluryhmien puheenjohtajat raportoivat valtakunnalliselle valmisteluryhmälle ICT:llä ja sote-digillä oma valmisteluorganisaatio 11.5.2017 18