Talouspolitiikka ja työllisyys euron oloissa. Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE Vapaus valita toisin -seminaari

Samankaltaiset tiedostot
Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari

Miksi Keynes ei palannutkaan? , Jyväskylä

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Kysynnänsäätelypolitiikka luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Impulsseja Marraskuu 2012

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Kirjallisuuskoe. Valtiotieteellinen tiedekunta Taloustieteen ja tilastotieteen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2016 TEHTÄVÄ 1

edellä kuntakokeilussa

Työmarkkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Pääekonomisti vinkkaa

Suomen talous korkeasuhdanteessa

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Hallituksen talouspolitiikasta

Taloudellinen katsaus

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Suhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa?

Työmarkkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Luento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka

Nousukausi yllätti. Pitkittyneestä taantumasta resurssipulaan? Pasi Kuoppamäki

Erkki Liikanen KILPAILU JA TUOTTAVUUS. Kansantaloudellinen Yhdistys

Impulsseja Marraskuu 2012

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Taloudellinen katsaus

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa

Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta

Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa?

Kansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

RIITTÄÄKÖ DIGITAALISESSA TALOUDESSA TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA?

Komissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina

Svensk finanspolitik Finanssipoliittisen neuvoston raportti Ruotsin hallitukselle Laura Hartman

Taloudellinen katsaus

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Kansantalouden kuvioharjoitus

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

ESIMERKKEJÄ JA HARJOITUKSIA

9 SUHDANNEVAIHTELUT. 1 vaihtotase= kauppatase + palvelutase + pääomakorvaukset. (velkojen korot) + tulonsiirrot (esim. kehitysapu)

Työmarkkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski

Mihin oletuksiin perustuu EU:n yhteinen talouspolitiikka? Suuren valiokunnan kuuleminen VTT, dos. Jaakko Kiander

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Suhdanne 1/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Kestävän talouden Suomi. Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

Taloudellinen katsaus

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa ja Rovaniemellä

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0030/12. Tarkistus. Marco Valli, Marco Zanni EFDD-ryhmän puolesta

Valtiovarainministerin budjettiehdotus

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009

Luentorunko 6: Työmarkkinat

Lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste Erno Mähönen ja Liisa Larja

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Inflaatio ja rahapolitiikka Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : MALLIVASTAUKSET

Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat. Danske Bank. Lauri Uotila TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous. Neuvonantaja

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Maailmantalouden trendit

Mikä on taloustieteilijän kuva alastaan?

Talouden näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Mitä kertovat tutkimukset työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja (työllisyys)kokeiluiden tuloksista?

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus

Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti

Talouden näkymät

Liikenneväylähankkeiden laajemmat taloudelliset vaikutukset

8340/11 VHK/mrc DG G 2B

19 Työmarkkinat ja työttömyys (Taloustieteen oppikirja, sivut ja luku 10 )

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Suomen taloustilanne. Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Transkriptio:

Talouspolitiikka ja työllisyys euron oloissa Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE Vapaus valita toisin -seminaari 9.5.2017

Esityksen sisältö Kaksi talousteoreettista näkemystä työllisyyteen, työttömyyteen ja talous- ja työllisyyspolitiikkaan - uusklassinen - (jälki)keynesiläinen Talous- ja työllisyyspolitiikan rajat eurotaloudessa - uusklassinen talouspolitiikka - (jälki)keynesiläinen talouspolitiikka Johtopäätökset

Talousteoria, työllisyys, työttömyys ja työllisyyspolitiikka (1) Uusklassisen talousteorian näkökulma työllisyyteen ja työttömyyteen: - Työllisyyden taso ja työttömyys määräytyvät ensisijaisesti työmarkkinoilla - Reaalipalkka on hinta, joka tasapainottaa työmarkkinat (työn kysynnän ja tarjonnan, rajahyödyn ja rajakustannuksen) - Pitkän aikavälin tasapainossa työttömyys on aina vapaaehtoista = markkinoiden reaalipalkkataso ei ole riittävä, jotta työtä kannattaisi ottaa vastaan tai se on liian korkea, jotta kannattaisi työllistää (rationaalinen valinta) - Lyhyellä aikavälillä palkkajäykkyydet voivat johtaa ei-vapaaehtoiseen työttömyyteen (ohi menevä tilanne) - Työllisyyspolitiikan viimekädessä poistettava esteet reaalipalkan sopeutumiselta täystyöllisyystasolle rakennepolitiikka

Talousteoria, työllisyys, työttömyys ja työllisyyspolitiikka (2) (Jälki)keynesiläisen talousteorian näkökulma työllisyyteen ja työttömyyteen: - Työllisyyden taso ja työttömyys määräytyvät ensisijaisesti hyödykemarkkinoilla - Efektiivinen kysyntä (yritysten odotukset kokonaiskysynnästä ja - tarjonnasta) määrittää työllisyyden tason - Epävarmuus ja eläimelliset vaistot heiluttavat investointikysyntää, josta seuraa efektiivisen kysynnän heilahtelu ja krooninen vajaus (säästäminen ja investoinnit eivät tasapainotu täystyöllisyystasolle) - Ei-vapaaehtoista työttömyyttä esiintyy sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä täystyöllisyys saavutetaan kapitalistisessa taloudessa vain harvoin markkinaehtoisesti (silloinkin lyhytaikaisesti) - Työllisyyspolitiikalla aikaansaatava riittävän suuri efektiivinen kysyntä kysynnänsäätely tai vaihtoehtoisesti suora julkinen työllistäminen

Talous- ja työllisyyspolitiikan rajat eurotaloudessa (1) Uusklassisen talousteorian politiikkasuositukset - euroalueen talouspoliittisten sääntöjen mukaisia - yleensä rahoitusmarkkinoiden toiveiden mukaisia - virkamiehistön ja talouden asiantuntijoiden suositusten mukaisia (rakenteellisten uudistusten tarve) - toteutuminen riippuu paljolti kansallisista poliittista kamppailuista (oikeisto vasemmisto, työnantajat työntekijät, sosiaaliturvan taso)

Talous- ja työllisyyspolitiikan rajat eurotaloudessa (2) Keynesiläisen talousteorian politiikkasuositukset - laajamittainen kysynnänsäätely ei välttämättä mahdollista euroalueen sääntöjen rajoissa - julkisen sektorin alijäämät ja julkinen velkaantuminen yhdessä vaihtotaseen alijäämän kanssa voi hermostuttaa rahoitusmarkkinat (hyvästä talouskehityksestä huolimatta) - keynesiläisellä politiikalla vähän kannatusta virkamiehistössä ja talouden asiantuntijoiden joukossa - kansalliset poliittiset kamppailut esimerkiksi julkisen sektorin koosta ja julkisesta työllistämisvastuusta

Johtopäätökset Erilaiset talous- ja työllisyyspoliittiset suositukset ovat seurausta eroista niiden taustalla vaikuttavissa talousteorioissa Euroopan talous- ja rahaliitossa (uusklassinen) rakenteellisten uudistusten politiikka on sekä poliittisesti että institutionaalisesti keynesiläistä politiikkaa paremmassa asemassa Mahdollinen ongelma: mitä jos diagnoosi työttömyyden perussyystä on väärä ja rakennepolitiikalla ei saavutetakaan tavoiteltuja tuloksia?