Tehoa raidekuljetuksiin. Petri Lempiäinen Hallituksen puheenjohtaja, Fenniarail Oy Vientikuljetus- ja laivauspäivät

Samankaltaiset tiedostot
Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo Kemi

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet , Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy

Kilpailu aukeaa rautateillä - Mitä se tarkoittaa? Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä Kotka. Kimmo Rahkamo, Fennia Rail Oy

Kaupallinen rataliikenne

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Rautateiden verkkoselostus 2018

KEMIN SATAMA OY VERKKOSELOSTUS 2019

Fennia Railin toiminnan käynnistyminen ja tavoi2eet Logis5ikka- foorumi Seinäjoki. Kimmo Rahkamo, Fennia Rail Oy

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

Rataverkon kokonaiskuva

METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018

VR Eurooppalainen kuljettaja

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Raideliikennelaki (HE 105/2018 vp) ja henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle. Risto Saari, LVM


Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi

Tavaraliikenne rautateillä 2007 alkaen

Oy Kaskisten Satama Kaskö Hamn Ab:n rataverkkoselostus

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari Pekka Petäjäniemi

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari Kouvolassa

Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä

OULUN SEUDUN LIIKENNE Pasi Heikkilä

Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä. Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi

Liikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2018

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää

Raideliikenteen kilpailu edistyy ja hankeyhtiöt käyntiin

Russian railways..today..in the future

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

HE 149/2015 vp: Suomen ja Venäjän välinen sopimus suorasta kansainvälisestä rautatieliikenteestä

Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta

Keskeiset ratahankkeet Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö

RATAVERKON VERKKOSELOSTUS

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Suomen veturit ja moottorijunat Koonnut: Henri Hovi

Toiminnanharjoittajan vastuut vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksissa

Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys

Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto

Esteettömyys rautatiejärjestelmässä

HELSINGIN SATAMA OY RATAVERKON VERKKOSELOSTUS

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Imatra Imatrankoski raja suunnittelu

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

Liikenneväylät kuluttavat

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

Loviisan Satama Oy:n verkkoselostus

SELVITYS RAUTATIE- RAJALIIKENTEESTÄ

Katsaus Euroopan rautatiemarkkinoihin

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Kamux puolivuosiesitys

Osastonjohtaja Heidi Niemimuukko

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Rataverkon kokonaiskuva - Lähtökohtia ja näkökulmia

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK

VARTIUKSEN JA KOKKOLAN SATAMAN VÄLISEN TRANSITOLIIKENTEEN REITIN KEHITTÄMINEN RATA 2018, , TURKU/LOGOMO

Tulevaisuuden rautatieliikenne

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

HE 181/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatielain 4 ja 57 :n muuttamisesta

Tampere Helsinki Vantaa Airport Express kehäradan kautta

Julkinen Teknisen sääntelyn vaikeus case komposiittijarruanturat

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

RATAVERKKOSELOSTUS PIETARSAAREN SATAMA. (LJ-C56, , versio 1)

Hallituksen esitys (HE 105/2018 vp) raideliikennelaiksi ja laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta: LVM:n vastine. LiV

Suomen veturit ja moottorijunat Koonnut: Henri Hovi

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita?

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum

Rautatiekalustotuotanto

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

KIRJE VALTIONEUVOSTOLLE, LIIKENNE JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus

Helsinki-Turku nopea junayhteys

ja

Etelä-Pohjanmaan liitto

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus

Kouvolan laskumäen käyttöohje

Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson

Transkriptio:

Tehoa raidekuljetuksiin Petri Lempiäinen Hallituksen puheenjohtaja, Fenniarail Oy Vientikuljetus- ja laivauspäivät 17.-18.5.2017 Oulu 1 17.5.2017

Fenniarail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009. Omistajina suomalaisia yrittäjiä ja yksityishenkilöitä Turvallisuustodistus vuonna 2011, toimilupa 2015 Kolme veturia hankittu Tšekeistä, 2015, seuraavat veturit kesällä 2017 Liikennöinti alkanut keväällä 2016 19.5.2017 2

Miksi Fenniarail? Joustava Organisaatiomme toimii tehokkaasti ilman menneisyyden painolastia. Kannustamme uuteen tapaan ajatella. Asiakas on ykkönen Ratkaisumme perustuvat asiakkaidemme tarpeille. Liiketoimintamme tukee asiakkaittemme prosesseja. Hintakilpailukyky Olemme kilpailijoitamme edullisempi. Kokemus rautateiltä Vaikka olemme uusi yritys, henkilöstöllämme on pitkä kokemus rautatiealalta. Turvallisuus Olemme sitoutuneet turvalliseen toimintaan. Turvallisuudessa ei tehdä kompromisseja. 19.5.2017 3

Rautatiekuljetukset ovat edullisempia Kauppalehti 5.1.2017: Junarahti Etelä-Suomen satamiin on kolmanneksen edullisempi kuin olisi J vastaava kuljetus rekoilla. Ilkka Kylävainio, hallituksen puheenjohtaja, Keitele Forest 19.5.2017 4

Rautatiekuljetusten kilpailukyky Kuljetusmatka (>150 km) Rautatiekuljetukset ovat pitkien matkojen kuljetuksia. Nyrkkisääntönä on, että kuljetusetäisyyden ollessa vähintään 150 km, rautatiekuljetukset ovat maantiekuljetuksia edullisempia. Etu- tai päätekuljetusten tarve / etäisyys rautatielastauspaikasta Jos lastaus- tai purkauspäässä joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja maanteitse, rautateiden kustannuskilpailukyky heikkenee. Kuljetettava määrä (>1000 t) Kerralla kuljetettavan tavaramäärän tulee olla satoja tonneja, mieluiten enemmän. Kuljetusten säännönmukaisuus Säännölliset kuljetukset soveltuvat rautateille ratakapasiteetin ja kaluston vuoksi. Erikoiskuljetuskapasiteetin tarve Kuljetettavan tavaran erikoisvaatimukset asettavat vaatimuksia vaunukalustolle. Lastauksen ja purkauksen tehokkuus Ammattimanen ja nopea lastaus ja purkaus 19.5.2017 5

Vaatimukset rataverkolle Rataverkon suurhankkeet painottuvat matkustajaliikenteeseen (Pisara rata, Tallinnan tunneli, Pohjanmaan radan parannus). Suuren nopeuden henkilöliikenteen vaatimukset parantavat myös tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä. Nopeat junat käyttävät suhteettoman paljon ratakapasiteettia. Tavaraliikenteen edellyttämät investoinnit ovat mielenkiinnottomia, mutta rataverkon välityskykyä parantavia (Riihimäen kolmioraide, ratapihainvestoinnit) Sähköistystä ei tarvita lisää. Rataverkolla on pääsääntöisesti riittävästi kapasiteettia. 19.5.2017 6

Rautatiemarkkinan erityispiirteitä Suomessa Suomen kaikista muista maista poikkeava rautatiejärjestelmä vaikeuttaa rautatiekaluston saatavuutta. Investoinnit kalustoon ovat etupainotteisia ja suhteellisen kalliita. Rautatiemarkkina on erittäin säädelty toimiala. Suomessa ei ole aktiivisesti haluttu avata rautatiemarkkinaa kilpailulle ennen nykyistä hallitusta. Suomen markkina on pieni ja muista maista erillinen. Kansainvälisten toimijoiden ja sijoittajien mielenkiinto vähäistä. 19.5.2017 7

Mitä tapahtuu nyt ja lähitulevaisuudessa? Venäjän yhdysliikenne Liikenne Venäjälle ja Venäjältä on ollut VR:n yksinoikeus. Kilpailu avattiin 22.12.2016 Kalustoyhtiö rautatiemarkkinioille? Kaluston saatavuutta on tarkasteltava osana liikennepoliittisia ratkaisuja. Käyttämättömän tai vähän käytetyn kaluston hyötykäyttöön on saatava kansantaloudellisesti mielekkäitä ratkaisuja. Kalustoyhtiö madaltaisi markkinoille tulon kynnystä. Fenniarail on investoinut kokoonsa nähden huomattavan summan vetokalustoon. Fenniarailin kanta on, että tavaraliikennemarkkinoilla vaunut, varsinkin erikoiskäyttöiset vaunut, on siirrettävä kalustoyhtiöön kaikkien toimijoiden saataville, mutta vetokalusto on pidettävä operaattoreiden hallinnassa (koulutukset, turvallisuus, polttoaine- ja energiaratkaisut). Liikenneverkko Liikenneverkon kehittäminen ja liikenneverkon hallinnoinnin organisointi ovat edelleen epäselviä. Rautatieliikenteen kilpailukyky on turvattava. Uudet toimijat Fenniarail ja muut uudet toimijat tuovat uusia konsepteja rautatieliikenteeseen. Edullisempi kuljetusketju edellyttää koko logistisen ketjun suunnittelua. Integroitu palveluntarjonta lisääntyy. 19.5.2017 8

Venäjän yhdysliikenne Suomen ja Venäjän välinen yhdysliikenne on volyymiltaan noin kolmannes Suomen rautateiden tavaraliikenteestä. Fenniarail on ensimmäinen uusi toimija markkinassa. Rajan ylittämisen prosessit ovat monimutkaisia ja vanhentuneita. Toiveena on, että asiakirjojen hallinnassa siirrytään sähköisiin prosesseihin. Venäjän kuljetusten tieto toimitetaan Suomessa VR:lle, jolta muut toimijat hankkivat tiedon korvausta vastaan. Tilanne ei ole avoimen markkinan kannalta kestävä. Fenniarail haluaa muutoksen toimintamalliin. Huolimatta em. byrokratiasta yhdysliikenteen kuljetuksemme ovat sujuneet hyvin. 19.5.2017 9

Matkustajaliikenteen kilpailutus VR:llä on valtion kanssa sopimus henkilöliikenteen yksinoikeudesta vuoteen 2024. Nykyinen hallitus on esittänyt yksinoikeussopimuksen purkamista ja henkilöliikenteen kilpailun avaamista. Henkilöliikenteen kilpailu voi toteutua vain, jos liikenteeseen tarvittava kalusto on tasapuolisesti kaikkien toimijoiden saatavilla. VR:n kaluston siirtämistä valtion omistamaan kalustoyhtiöön suunnitellaan. Fenniarail ei aio osallistua rautateiden henkilöliikenteeseen. 19.5.2017 10

Liikenneverkko Liikenneministeri Berner esitti valtion liikenneinfran siirtämistä valtioomisteiseen yhtiöön. Tavoitteena oli korjausvelan hoitaminen asiakasmaksuilla ja pitkäjänteinen verkon kehittäminen ilman alue- tai puoluepoliittisia painolasteja. Esitys vedettiin takaisin mittavan vastustuksen vuoksi. Valmistelu jatkuu parlamentaarisella pohjalla. Fenniarail kannattaa kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä liikenneinfran hallintaa. Fenniarail toivoo, että rautatieliikenteen suhteellinen maksuosuus ei kasvaisi, jotta rautatieliikenteen kilpailuedellytykset eivät heikkene. Fenniarailin mielestä Suomen rataverkkoa pitää kehittää suurten julkisuushankkeiden (esim. Pisara-rata, Jäämeren rata, Tallinnan tunneli) lisäksi pienillä rataverkon välityskykyä parantavilla investoinneilla (kohtaamispaikat, ratapihat, kaksoisraiteet) sekä huolehtia rataverkon ylläpidosta. 19.5.2017 11

Rautatiekuljetukset sahatavaran kuljetuksissa Rautatiekuljetukset lisäävät sahatavaran kuljetusten kustannustehokkuutta. Lastin kuormaus ja sen purkaminen satamassa tehostuu suurilla volyymeillä. Perinteisesti suuri osa sahatavarakuljetuksista on ajettu maanteitse. Tehokkaan kuljetuksen edellytyksinä ovat suunnitelmallisuus ja säännölliset kuljetukset. Rautatieyrityksen kannalta oleellista on pitkä sopimusaika, jotta sopivan kaluston hankinta on perusteltua. Sivutuotteiden kuljetus (hake, kuori, puru) saattaa lisätä merkittävästi rautatiekuljetusten kilpailuetua. 19.5.2017 12

CZ Loko 774.7F Fenniarail operoi nykyaikaisella, ympäristöystävällisellä ja turvallisella kalustolla. Moottoriteho: 1550 kw (CAT 3512C) Voimansiirto: Dieselsähköinen (AC/DC) Suurin vetovoima: 380 kn (Suomen suurin) Suurin nopeus: 90 km/h Paino: 115 t Pituus: Akseleita: 17,3 m 6 kpl 19.5.2017 13

Kiitos