Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

Samankaltaiset tiedostot
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Kemiallisen tilan luokittelu ja Watchlist - katsaus. Katri Siimes Suomen ympäristökeskus SYKE Haitallisten aineiden päivä Kuva: K.

LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013)

Vaaralliset aineet kenen vastuulla?

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Haitallisten aineiden päivä. Juhani Gustafsson

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS. Veranta neuvotteluhuone, Keski-Suomen ELY-keskus, Jyväskylä

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan lainsäädännön soveltamisohje

Vaaralliset ja haitalliset aineet päästö- ja vaikutustarkkailussa

Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS. Päijänne neuvotteluhuone, Keski-Suomen ELY-keskus, Jyväskylä

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

No 297b/18. Lappeenrannassa 3. päivänä toukokuuta Niina Hätinen tutkija

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Elohopeaa kaloissa mistä ja miksi?

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Vesien- ja merenhoidon tehtävät , organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Takajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet

Vesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute. Annukka Puro-Tahvanainen

Ympäristölle vaaralliset aineet kaloissa - missä mennään ympäristön tilan arvioinnissa?

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Toimenpiteiden suunnittelu

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

VESIPETO Sisämaan pintavedet - perusyksiköt Perusyksiköt VHS-vesimuodostumien pohjana

Ajankohtaista vesienhoidosta

Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu

Kuhan ja ahvenen elohopeapitoisuudet Keuruun ja Multian järvissä. Timo Ruokonen, FT

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Närpiönjoen toimenpideohjelma

ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Vesien- ja merenhoidon suunnittelu kaudella

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS. Vanha Ortopedia, neuvotteluhuone Becker, Jyväskylä

Vesienhoitolain mukainen seurantaohjelma

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Phytoplankton quality element in the classification of Finnish lakes present status and future plans

Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset

Lestijärven tila (-arvio)

Ajankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta

Vesienhoito ja maatalous

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

VESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ. Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

Vesienhoidon TPO Teollisuus

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio)

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Vesien tila ja vesiluvat

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

Vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteet

Paikallisten vesistöjen tila ja erityispiirteet

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki

Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi

Jakeluasemat pohjavesialueella. Juhani Gustafsson Luontoympäristöosasto, Vesien- ja merten suojeluyksikkö YGOFORUM seminaari,

Vesien- ja merenhoidon valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus , Rake-sali, Helsinki Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Pohjaveden suojelu Pohjois- Savossa

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Eviran raskasmetallianalyysit, erityisesti arseenin määrittäminen. Riskinarviointiseminaari

Joroisten vesienhoito

PFAS ja paloharjoitusalueet - uudet selvitykset, tilanne ja riskit

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila vuonna 2008

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Ympäristöministeriö

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi

Transkriptio:

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.5.2015 - kemiallisesta luokittelusta

Kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet

Kemiallinen tila Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien vaarallisten ja haitallisten aineiden pitoisuuksia verrataan lainsäädännössä asetettuihin ympäristönlaatunormeihin. Ympäristönlaatunormit on asetettu yhteensä 53 aineelle/aineryhmälle. Esimerkkejä haitallisista aineista ovat mm. elohopea, kadmium, lyijy, organohalogeeniyhdisteet ja orgaaniset tinayhdisteet. Kemiallisen tilan perusteella vedet luokitellaan hyväksi tai sitä huonommaksi.

Kemiallisessa luokittelussa arvioidaan vesiympäristölle haitallisten aineiden pitoisuuksia pintavesissä (mm. kadmium, nikkeli) tai eliöstössä (elohopea ahvenessa). Kemiallisessa luokittelussa vedet jaetaan kahteen luokkaan: hyvä tila ja hyvää huonompi tila. Hyvää huonompaan tilaan on luokiteltu ne vesimuodostumat, joissa jonkin haitallisen tai vaarallisen aineen keskimääräinen pitoisuustaso ylittää Euroopan yhteisön tasolla vahvistetun laatunormin. Osa kemialliselta tilaltaan hyväksi luokitelluilla vesimuodostumilla on kalojen elohopean laatunormin ylittymisen riski (vaalean siniset alueet kartalla). Suomessa kalojen elohopeapitoisuuden arvioidaan nousseen erityisesti vesistöjen yläjuoksulla ruskeavetisissä järvissä, pääasiassa ilmamassojen mukana tulevan elohopean johdosta. Yli 90 prosenttia Suomen elohopealaskeumasta tulee maan rajojen ulkopuolelta.

Kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet Haitalliset aineet luokittelussa Ekologisen tilan luokitukseen kuuluvat kansalliset haitalliset aineet: ei havaittu ympäristönlaatunormin ylityksiä -> ei vaikutuksia ekologiseen tilaan (VnA 1022/2006 liitteen 1D aineet). Erillinen pintavesien kemiallisen tilan luokittelu määräytyy EU:ssa tunnistettujen haitallisten aineiden pitoisuuksien perusteella (VnA liitteen 1C aineet) Kyseeseen tulee käytännössä vain elohopeapitoisuus ahvenessa

Elohopea ahvenessa - ympäristölaatunormi

Elohopeatietoa aikaismmin

Elohopean kulkeutumisesta

Elohopea ylitykset selityksiä (koko Suomessa)

Elohopea ylitykset - selityksiä (koko Suomessa)

Elohopeaahventen elintarvikekäytettävyys 0,5 mg Hg/kg

Kemiallinen tila määräytyy tyypin (elohopea) mukaan mikäli tarkempaa mittaus- tai asiantuntija-arvioita ei ole. Vesienhoitosuunnitelmissa esitetään kolme karttaa: 1) Kemiallinen tila (hyvä/ ei hyvä) 2) Erillinen elohopeatilakartta Mitatut sekä asiantuntija-arviot Tyypittelyn mukaiset (vaalean siniset) o Alittuu kaukokulkeumariskin ja luonnonolosuhteiden perusteella (AKL) Oulujoen vesistöstä ylöspäin o Ylittyy kaukokulkeumariskin ja luonnonolosuhteiden perusteella (YKL) Oulujoen vesistössä ja siitä etelään riskityypeillä o : Alittuu kaukokulkeumariskin ja luonnonolosuhteiden perusteella (AKL) Oulujoen vesistössä ja siitä etelään ei-riskityypeillä (=> siis koko maassa) 3) Muut metallit (pintavedessä) Perustuu haitallisten aineiden arvioihin (ylitys/alitus) Näin voidaan tyypin mukaan luokitellut (YKL/AKL) erottaa muusta asiantuntija-arviosta (YA/AA).

On huomattava, että koko Suomen aineisto sijoittuu valtaosin välille 0,1-0,3 mg/kg keskiarvon ollessa hyvin lähellä normirajoja 0,20-0,22-0,25 mg/kg. Täten on luonnollista että erityisesti tapauksissa/tyypeissä joista on vähän havaintoja, sijoittuminen riskiin/ei-riskiin on epävarmaa. Koska kemiallisen luokittelun periaatteita noudattaen raja on epävarmuuksista huolimatta vedettävä johonkin, on päädytty nyt tähän ratkaisuun.

Vesimuodostuman tyyppiin perustuvat Hg -tallennukset tehdään SYKEssä massa-ajona. Näillä tyypeillä on Hg ylityksen riski: = Ylittyy kaukokulkeumariskin ja luonnonolosuhteiden perusteella (YKL) Muilla tyypvesimuodostuman tyyppiin perustuvat Hg -tallennukset tehdään SYKEssä massa-ajona. eillä: Alittuu kaukokulkeumariskin ja luonnonolosuhteiden perusteella (AKL) Perustellusta syystä (eli oma asiantuntija-arvio) ELY -keskus voi poiketa massa-arviosta. Asiantuntija-arvioita (AA ja YA) voi lisätä järjestelmään vielä massa-ajon jälkeenkin Hg -ylitystä pidetään luonnonolosuhteista johtuvana poikkeamana. Pienet turvemaiden joet (Pt) Matalat vähähumuksiset järvet (MVh) Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (Vh) Pienet humusjärvet (Ph) Keskikokoiset humusjärvet (Kh) Suuret humusjärvet (Sh) Matalat runsashumuksiset järvet (MRh) Runsashumuksiset järvet (Rh) Hyvin lyhytviipymäiset järvet (Lv) Keskisuuret turvemaiden joet (Kt) Erittäin suuret turvemaiden joet (Est) Matalat humusjärvet (Mh) Suuret turvemaiden joet (St)

25.8.2016 16 Kiitos!