Vaaralliset ja haitalliset aineet päästö- ja vaikutustarkkailussa

Transkriptio

1 Vaaralliset ja haitalliset aineet päästö- ja vaikutustarkkailussa Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden neuvottelupäivät Kuopio Ari Kangas Ympäristöministeriö

2 , asetus 1022/2006 Vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) tavoitteita pintavesille saavutetaan pintavesien hyvä tila vähentämällä vaiheittain haitallisten aineiden päästöjä ja lopettamalla vaarallisten aineiden päästöt ehkäistään kyseisten aineiden päästöistä ja huuhtoutumista aiheutuvia haittoja vesihuoltolaitosten toiminnalle Vaaralliset ja haitalliset aineet ovat yksi pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan arvioinnissa huomioon otettava tekijä

3 Kuvaus hyvistä menettelytavoista (opas) Ympäristöministeriön raportti 19/2018, elokuu 2018 Korvaa raportin YMrap 15/2012 Pidentynyt, vähemmän lukuja, selkeämpi Miksi päivitetty? Uusi direktiivi 2013/39/EU ja muutokset vaarallisten ja haitallisten aineiden asetukseen 1022/2006 Päivitetään käytäntöjen ja lainsäädännön muutosten myötä

4 Aineiden päästökiellot ja päästöraja-arvot päästökiellot 15:lle aineelle liitteen 1 kohdassa A kielto ei koske päästöjä, joiden toiminnanharjoittaja voi osoittaa olevan niin vähäisiä, ettei aineen päästämisestä voi aiheutua pintaveden pilaantumisen vaaraa eikä haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle

5 Ainepäästöt Mitataan pitoisuuksia vesipäästöissä yhdyskunnat teollisuus Verrataan päästöraja-arvoihin raja-arvot eivät saa ylittyä päästöraja-arvot elohopealle ja kadmiumille liite 1 kohta B ympäristöluvassa voidaan määrätä tiukempia päästöraja-arvoja Sääntely ainekohtaisesti

6 Aineet EU:n prioriteettiaineet (asetuksen liitteen 1 kohdan C2 aineet) uutta + 8 muuta ainetta, joilla EU-tason ympäristönlaatunormi 21 ainetta yksilöity vaarallisiksi Kansalliset haitalliset aineet (liitteen 1 kohdan D aineet) 15 kpl; ei muutoksia ainelistaan Ubikvitaariset eli UBI-aineet (8 kpl) kaikkialla esiintyviä, laajalle alkuperäisistä päästölähteistään levinneitä pysyviä, kertyviä ja myrkyllisiä aineita pitoisuuksiin EU-mailla ei keinoja vaikuttaa kansallisin toimenpitein voidaan poiketa vesien hyvän tilan vaatimuksesta Tarkkailulistan ( watch list ) aineet (uusiutuva aineryhmä) EU-tasolla päätettyjä aineita, joiden esiintymistä vesiympäristössä viranomaisten tulee kartoittaa

7 Aineet o Uusi tarkkailuainelista, watch list 2018 Tarkkailuainelistan kartoitusten avulla kerätään tietoa EU:lle. Listalla olevien aineista tarvitaan lisätietoa ennen kuin voidaan päättää niiden ottamisesta prioriteettiainelistalle. Tarkkailuainelistalla enintään 15 ainetta / aineryhmää kerrallaan Uusi lista periaatteessa kahden vuoden välein (ensimmäinen 2015, toinen 2018) Sama aine saa olla enintään kahdella peräkkäisellä listalla Näytepaikkojen vähimmäismäärään laskentakaava direktiivissä (maan pinta-ala ja väkiluku), Suomessa 9 paikkaa Näytteitä otettava näiltä paikoilta vähintään kerran vuodessa

8 Ympäristönlaatunormit (EQS) Asetuksen liitteen 1 kohtien C2 ja D aineiden pitoisuus pintavedessä, sedimentissä tai eliöissä ei saa ylittää esitettyä ympäristönlaatunormia Haitaton pitoisuustaso vesiympäristölle ja sen kautta altistuville Kokonaispitoisuus vedessä Aritmeettinen vuosikeskiarvo Määritetään ekotoksikologisista testituloksista

9 Päästöt Ympäristöluvassa oltava päästöraja-arvoja myös muille vaarallisille ja haitallisille aineille (kuin Hg ja Cd), jos on mahdollisuus, että aineen ympäristönlaatunormi ylittyy tai on vaarassa ylittyä Päästöraja-arvoja asetettaessa selvitettävä, onko teollisuuden alalle BATpäätelmissä aineiden päästötasoja ja sovellettava niitä ympäristölupamenettelyssä Ympäristölupaan voidaan merkitä tavoitteeksi haitallisista ja erityisesti vaarallisista aineista luopuminen ja korvaaminen vähemmän haitallisilla UBI-aineet: luvanvaraisessa toiminnassa toiminnanharjoittajan sovellettava päästöjen vähentämisessä BAT:ia ja BEP:iä Jos ei voida varmistaa EQS saavuttamista eikä sitä voida varmistaa tiukemmillakaan ehdoilla, tällaisia tiukempia ehtoja päästöjen osalta ei tule vaatia

10 Pitoisuudet Mitataan pitoisuuksia vesiympäristössä vesi eliöstö (kalat, äyriäiset, nilviäiset) sedimentti Verrataan EQS-arvoihin ympäristönlaatunormi ei saa ylittyä Sääntely ainekohtaisesti

11 Käsitteet tarkkailu, seuranta, päästö ja kuormitus Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu (Vesistötarkkailu) Luvanvaraisessa toiminnassa Luvan saaja tekee tai teettää Velvoitetarkkailu Lupa velvoittaa Seuranta (Vesistöseuranta) Viranomainen tekee tai teettää Päästö vai kuormitus Riippuu näkökulmasta

12 Päästötarkkailu ja vaikutustarkkailu Päästö- ja vaikutustarkkailun suunnitelmat tekee luvan hakija. Luvan hakija tekee myös mahdolliset erillisselvitykset prioriteettiaineista joko oma-aloitteisesti tai edellytettyinä täydennyksinä hakemukseen. Annetaan päätös päästö- ja vaikutustarkkailusta ja luvan saaja täydentää päästö- ja vaikutustarkkailun suunnitelmat päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmiksi.

13 Päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman tekeminen Selvitetään mitä vaarallisia ja haitallisia aineita päästöissä on Teollisuusprosessit Yleisimmät yhdyskuntajätevesissä olevat aineet Lisätään aineet päästötarkkailusuunnitelmaan Määritellään tarkkailutiheys Päästöissä olevia aineita tarkkaillaan myös vesistössä Kriteerit aineiden vesistötarkkailuun ottamiseksi Tarkkailupaikat ja tarkkailutiheys Tarvittaessa uusitaan vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöselvitys Asiantuntija-arviot

14 Päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman tekeminen Toiminnanharjoittajan huolehdittava: ympäristölupahakemuksessa perusteellinen selvitys toiminnassa käytetyistä kemikaaleista sekä prosessissa syntyvistä vaarallisista ja haitallisista aineista Vesihuoltolaitokselle viemäröidyn toiminnan ympäristöluvan perusteella toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa toiminnassaan käyttämiensä vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksen mukaisten aineiden käytöstä, päästöistä ja niihin liittyvistä muutoksista valvovalle viranomaiselle ja teollisuusjätevesisopimuksen perusteella vesihuoltolaitokselle

15 Seuranta Vesipuitedirektiivin mukaista vaarallisten ja haitallisten aineiden seurantaa, jonka perusteella määritellään vesistön tilaa Ympäristöluvan mukaisen vaikutustarkkailuun (vesistötarkkailuun) tulokset palvelevat seurantaa. Mahdollinen ongelma? Viranomainen voi sisällyttää ympäristöluvan mukaiseen vaikutustarkkailuun (vesistötarkkailuun) seurantaa palvelevia parametrejä ja tarkkailupisteitä, jotka eivät ole relevantteja suhteessa luvanvaraiseen päästöön.

16 Päästötarkkailu Ei määritelty asetuksessa Päästöjen perusteella kuitenkin valitaan vaikutustarkkailun aineet on tiedettävä, mitä päästetään Päästöjen perusteella tehdään lisäksi päästöinventaario (kuormitusinventaario) ja todennetaan haitallisten aineiden päästöjä vaiheittainen väheneminen ja vaarallisten aineiden päästöjen loppuminen Aineiden valinta Ympäristöluvan määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta Tarkkaillaan sitä mitä päästetään Kartoitetaan toiminnassa käytettävät aineet / viemäröintialueen päästöt viemäriin Selvitetään päästöt intensiivitarkkailulla / verrataan vastaaviin selvityksiin Lisätään aineet päästötarkkailuohjelmaan ja esitetään päästötarkkailun vuosittaiset mittauskerrat

17 Päästötarkkailu Aineiden valinta vesihuoltolaitoskohtaisesti Taulukon aine ei päädy automaattisesti laitoksen päästötarkkailuun, sillä tarkkailun tarve määritellään laitoskohtaisen arvioinnin perusteella

18 Päästötarkkailu Päästöjen arviointi mittaamalla tai laskennallisesti Aineiden päästöt tai huuhtoumat pintavesiin tai vesihuoltolaitoksen viemäriin selvitetään joko mittaamalla tai laskennallisesti tai niiden yhdistelmällä. Aineiden mittaaminen päästöistä on pääsääntö. Laskennallisesti: Suljetuilla tasealueilla, joissa aineiden käyttäytyminen tiedetään Tunnetut teollisuusprosessit Kalanviljelyn lääkkeet ja biosidit

19 Vaikutustarkkailu (vesistötarkkailu) Vaikutustarkkailut ovat osa pintavesiseurantaa Vesimuodostuman kemiallisen ja ekologisen tilan arviointi Pitkäaikaisten muutossuuntien arviointi

20 Vaikutustarkkailu (vesistötarkkailu) Sovelletaan vesilaissa (587/2011) tarkoitettuun vesistöön, noroon, ojaan ja pohjaveteen sekä Suomen aluevesiin ja talousvyöhykkeeseen. Noroon ja ojaan ei kuitenkaan sovelleta 6 :ssä tarkoitettua ympäristönlaatunormia koskevia säännöksiä. Tarkasti määritelty asetuksessa Tarkkailupaikat Tarkkailutiheys Ankarat vaatimukset Tarkkailutiheyttä voidaan muuttaa, jos se on aiheellista olosuhteiden muuttumisen, teknisen tietämyksen tai asiantuntija-arvion perusteella.

21 Vaikutustarkkailu (vesistötarkkailu) on tarkkailtava aineiden pitoisuuksia vedessä, sedimentissä tai eliöstössä, kun pintaveteen päästetään tai huuhtoutuu liitteen 1 kohdassa C2 tarkoitettuja aineita päästetään tai huuhtoutuu tarkoittaa, että päästötarkkailussa aineen pitoisuus ylittää määritysrajan on tarkkailtava pintavettä, johon päästetään taikka johon huuhtoutuu merkittävässä määrin liitteen 1 kohdassa D tarkoitettuja aineita päästetään tai huuhtoutuu merkittävässä määrin tarkoittaa, että aineen ympäristönlaatunormi ylittyy tai on vaarassa ylittyä vesistössä

22 Vaikutustarkkailu (vesistötarkkailu) Erillinen laitoskohtainen vesistöselvitys varsinaisen tarkkailun mitoittamiseksi Arvioidaan aineen pitoisuus purkuvesistössä laskennallisesti tai mittaamalla tai niiden yhdistelmällä Jos vesistöselvityksen ja päästötarkkailun tulosten perusteella on mahdollisuus että aineen ympäristönlaatunormi ylittyy tai on vaarassa ylittyä, on aine lisättävä laitoksen vesistötarkkailuun tai vesistöalueen yhteistarkkailuun

23 Vaikutustarkkailu (vesistötarkkailu) Aineita on tarkkailtava pintavedestä, sedimentistä tai eliöistä sen mukaan, mille matriisille on ympäristönlaatunormi asetettu. Vaarallisten aineiden asetuksen liitteen 1 kohdassa C2 tarkoitettuja aineita on tarkkailtava pitoisuutena vedessä kerran kuukaudessa, vähintään 12 kertaa vuodessa. Liitteen 1 kohdan D aineita on tarkkailtava pitoisuutena vedessä kolmen kuukauden välein, vähintään 4 kertaa vuodessa. Ns. UBI-aineille, joiden ympäristönlaatunormi on määritetty kalaan tai nilviäiseen riittää tarkkailu kerran kolmessa vuodessa (esim. Hg, PFOS, HBCDD). Aineiden vesistötarkkailun tarkkailutiheyksiä voidaan muuttaa, jos se on aiheellista olosuhteiden muuttumisen, teknisen tietämyksen tai asiantuntija-arvion perusteella.

24 Vaikutustarkkailu (vesistötarkkailu) Vaarallisten ja haitallisten aineiden vesistötarkkailun vuosittaisia mittauskertoja voidaan vähentää, mikäli asiantuntija-arvioilla voidaan luotettavasti todentaa, että vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksen liitteen 1 kohtien C2 ja D aineiden pitoisuudet vedessä vähenevät eivätkä ympäristönlaatunormit ole vaarassa ylittyä tai ylity tai vaarallisten ja haitallisten aineiden kertyminen eliöihin ei osoita nousevaa suuntaa Asiantuntija-arvio voi olla laitoskohtainen vesistöselvitys, jolla arvioidaan aineen pitoisuus purkuvesistössä laskennallisesti (mm. päästötarkkailun perusteella) tai mittaamalla tai niiden yhdistelmällä

25 Vaikutustarkkailu (vesistötarkkailu) Edellä esitetyn lisäksi Pintavedestä, jota otetaan talousvedeksi keskimäärin yli 100 m 3 päivässä (tai vähintään 50 hengelle) aineita on tarvittaessa tarkkailtava 4 kertaa vuodessa, jos talousveden käyttäjiä on alle , 8 kertaa vuodessa jos talousveden käyttäjiä on ja 12 kertaa vuodessa, jos talousveden käyttäjiä on yli

26 Satunnaispäästöt Akuutti altistuminen on yleensä jonkin poikkeuksellisen tapahtuman tai päästön (mm. onnettomuustilanne, häiriöpäästö) aiheuttama aineen pitoisuuden nousu pintavedessä aloitetaan aineen pitoisuuden tarkkailu vedestä Jos ympäristöpitoisuuksien tai päästöjen tuloksena todetaan, että akuutista altistumisesta tai sen välityksellä aiheutuu mahdollinen riski vesiympäristölle, ja jos sovelletaan eliöstö-eqs-pitoisuutta, on pintavesitarkkailussa sovellettava MAC-EQS-pitoisuutta

27 Tilamäärittelyssä Perustuu seuranta-aineistoon Ekologinen tila Pintavesien ekologisessa luokittelussa otetaan haitalliset aineet huomioon Kemiallinen tila Yhteisön lainsäädännössä määritetyt vesiympäristölle haitallisten aineiden ympäristönlaatunormit (vedessä, eliöstössä) määrittävät kemiallisen tilan Tilan kokonaisarviointi (luokittelu) yhdennetyn tarkastelun perusteella

28 Tilamäärittelyssä ELY luokittelee toimialueensa pinta- ja pohjavedet vesienhoitosuunnitelmaa varten; SYKE tukee ELYjä ja raportoi EU:lle EU:n prioriteettiaineiden pitoisuuksien perusteella määritetään vesimuodostuman kemiallinen tila Kansallisten haitallisten aineiden pitoisuudet vaikuttavat ekologisen tilan arvioon Kunkin aineen pitoisuutta verrataan sen ympäristönlaatunormiin. Mikäli yhdenkin aineen pitoisuus on suurempi kuin laatunormi, vesimuodostuman kemiallinen/ekologinen tila (aineesta riippuen) on hyvää huonompi Muutokset 3. vesienhoitokaudelle: kemialliseen tilaan vaikuttavia aineita 45 kpl 13 aineella normi eliössä (kala 11, nilviäinen 2)

29 Poikkeamat tilatavoitteesta Ympäristölupamenettely on keskeinen keino puuttua vesiin kohdistuviin päästöihin Tapauksissa, joissa päästö tai huuhtouma vaarantaa vesienhoidon tavoitteiden saavuttamisen vesimuodostumassa eikä tiukempia päästörajoituksia ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista asettaa, voidaan harkita mahdollisuutta soveltaa vesien- ja merenhoidonlain 4 lukuun sisältyviä poikkeamia Poikkeamien päätyypit; Sekoittumisvyöhykkeet Poikkeaminen ympäristönlaatunormeista valtioiden rajat ylittävän pilaantumisen seurauksena Vesien- ja merenhoitolain mukaiset poikkeamat

30 Sekoittumisvyöhykkeet Toiminnanharjoittajan hakemuksesta ympäristöluvassa voidaan määrätä sekoittumisvyöhykkeestä, jolla yhden tai useamman liitteen 1 kohtien C2 ja D aineen pitoisuus voi ylittää mainitussa kohdassa esitetyn ympäristölaatunormin, jos muu osa pintavesimuodostumasta on kyseisten normien mukainen Sekoittumisvyöhyke voi olla perusteltua määrittää silloin, kun päästöjen vähentäminen ympäristönlaatunormin mukaiselle tasolle aiheuttaa toiminnanharjoittajalle kohtuuttomia kustannuksia tai se ei ole teknisesti mahdollista Esim. vesialueilla, joissa jätevesivirtaamat suhteessa vastaanottavan vesistön virtaamiin ovat suuret yms.

31 Sekoittumisvyöhykkeet Poikkeuksellinen ja lähtökohtaisesti vain tietyn määräajan kestävä toimenpide Mahdollisimman suppea ja ympäristönlaatunormin ylittymistä pyrittävä rajoittamaan mahdollisimman paljon Laajuus oltava tarkkaan määritelty ja tavoitteena vyöhykkeen vähittäinen pieneneminen ja pitoisuustasojen lasku vyöhykkeen sisällä Voidaan rajata myös syvyyssuunnassa vain tiettyyn vesikerrokseen jos jätevedet johdetaan esimerkiksi alusveteen Pintaveden tarkkailua tehtävä sekoittumisvyöhykkeen sisä- ja ulkopuolella Sekoitusvyöhykkeellä pitoisuus saa ylittää AA-EQS & MAC-EQS:n Sekoittumisvyöhyke voidaan myöntää vain, mikäli päästöjen vähentämiseksi ja poistamiseksi on käytetty parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käytäntöjä (BAT ja BEP)

32 Sekoittumisvyöhykkeet Sekoittumisvyöhykkeitä käsittelevissä ympäristölupapäätöksissä tulee olla määritelty vähintään: mille aineelle /aineille annettu sijainti, pinta-ala/ jokipituus ja vertikaalinen ulottuvuus Vyöhykkeen tarpeellisuus ja rajaus tulee määritellä uudelleen ympäristölupapäätöksen tarkistuksen yhteydessä päästöjen muuttuessa (esim. tuotantoprosessien muutokset, tekniikan kehittyminen) ja tarkkailutulosten antaessa tarkentuneen kuvan haitallisten aineiden pitoisuuksista sekoittumisvyöhykkeellä

33 Sekoittumisvyöhyke Puhdistamo Q [m 3 /d] c [µg/l] Vesistö V [m 3 /d] Q c V = pitoisuus sekoittumisvyöhykkeellä Tarkastelua Pitoisuuden c ja sekoittumisvyöhykkeen V suhde

34 Vesien kemiallisen tilan luokittelu 2. vesienhoitokaudella Ympäristönlaatunormit alittuneet muiden aineiden osalta; poikkeuksena elohopea (kala), tributyylitina, kadmium ja diuroni HUOM! elohopean alhainen ympäristönlaatunormi kalassa perustuu eliöiden, ei ihmisterveyden suojeluun. Kansallisten haitallisten aineiden pitoisuudet eivät alentaneet ekologisen tilan arviota missään vesimuodostumassa

35 KIITOS!