Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta

Samankaltaiset tiedostot
Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta

Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila

Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki

SOTEUTTAMO. Maakunta- ja sote-uudistus palveluntuottajien näkökulmasta Muutosjohtaja Jussi Lehtinen

Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018

Päijät-Häme Pohdintaa maakunnan konsernirakenteesta Maaliskuu 2018

Ensihoitopalvelun ja terveydenhuollon päivystyksen uudistus

KAINUUN MAAKUNTA LIIKELAITOSRAKENNE

Maakuntauudistus. Yleisesitys

Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018

Etelä-Pohjanmaan Työterveys Oy? Esitys VATE:lle

Sote ja valinnanvapaus katsaus

HE 15/2017 Maakunnan palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelukeskukset, toiminta markkinoilla

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä

Päijät-Hämeen maakunta- ja sote-uudistus. Muutosjohtaja Seppo Huldén

LAPIN MAAKUNTA LIIKELAITOSRAKENNE LUONNOS. Jouko Luukkonen LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen 1

VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN MAHDOLLINEN ORGANISAATIORAKENNE JA TEHTÄVÄT Laura Saurama

Sote- ja maakuntauudistus

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistus Suomessa (1) The reformation of child and family services in Finland

Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano

Kasvupalvelut ja Uudenmaan erillisratkaisu. Valtuustoseminaari Tuula Antola

KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat

Mitä uusi sote tarjoaa palvelutuottajille maakunnassa? Soteuttamo Antti Parpo muutosjohtaja

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo

Sote- ja maakuntauudistus. Väliaikainen hallinto alkaen

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli. HEmukaisesti. Uusimaa

Palveluntuottajan vaatimukset sote-lainsäädännössä

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio

MAAKUNTAVALTUUSTO Aija Tuimala Etunimi Sukunimi Puh

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudessa maakuntarakenteessa Uusi hankintalaki vihdoin täällä seminaari Kuntatalo

Sote- ja maakuntauudistus

Palvelujen järjestäminen

Hoidon JÄRJESTÄMINEN uudessa SOTE:ssa. Mauno Vanhala, prof

päättäminen Emmi Hyvönen

Maakunnan järjestäjän rooli ja tehtävät

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

Maakunta- ja soteuudistus

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON OMA ERILLISSELVITYS SOTE-PALVELUJEN TUOTTAMISESTA

Yhtiöittämisvaihtoehdot tukipalveluissa eri mallien hyödyt ja haasteet

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano

Väliaikaishallinnon organisoituminen ja sen poliittinen ohjaus. Esivalmistelun poliittinen ohjausryhmä

HE 15/2017/Hyvinkään kaupunki

Maakuntauudistuksen esivalmistelusta kohti väliaikaista valmistelutoimielintä ja uutta maakuntaa. Tilannekatsaus Jukka Mäkilä 14.2.

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

KAINUUN MAAKUNTA LIIKELAITOSRAKENNE

Ajankohtaista. Pentti Itkonen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus. Asko Peltola

Maakunta- ja sote-uudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan uusi ote. Kirsi Varhila Virpi Kölhi

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset

Palvelukeskusvalmistelun tilanne

Maakunnan poliittinen johtaminen

Oma Häme kuntakierros Forssa

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

KUUMA -johtokunta

Siirtymäkauden jälkeinen vuokraaminen. Kunnat maakuntien vuokranantajina-seminaari Helsinki

Soteuudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano. Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM Etelä-Karjala

Järjestäjän rooli ja tehtävät maakuntahallinnossa

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Omistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

VATE ja SOTEMAKUjory Johanna Sorvettula muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUS ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALA ON EDELLÄKÄVIJÄ, JOKA TEKEE OMANLAISTAAN UUTTA MAAKUNTAA HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ.

LIITTEET 1-14 LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus. Joensuu Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen

Maakunnan hallinto, toimielimet ja johtaminen. Hallintovaliokunta Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta Elinkeino- ja

Sote- uudistus ja lapsiperhepalvelut

Sote- ja maakuntauudistus

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Muokattu Muokattu Muokattu Muokattu

Uudenmaan maakunnan hallinnon rakentaminen lukien

Maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvan palvelun tuottamisen erottamisesta ja yhtiöittämisvelvollisuudesta säädetään erikseen.

DIGITAALISUUS MAAKUNTAUUDISTUKSESSA

Järjestöjen palvelutuotanto ja yhtiöittäminen sotessa. Lakimies Lassi Kauttonen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)


SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMASTA Laura Saurama

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Pudasjärven kaukolämpölaitoksen yhtiöittäminen

PORVOON OMA ERILLISSELVITYS SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMISESTA

SATAKUNNAN SOTE&MAKU. Yyteri Terttu Nordman

Valinnanvapauden välineet: sote-keskus, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti

Olli Mäenpää Hallintovaliokunnalle

Yhtiöittämisen vaihtoehdot

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä

Yhdessä uutta. Etelä-Savon maakunta- ja soteuudistus Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen ja maakuntauudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja

SOTE JA INFEKTIOIDEN TORJUMINEN. Janne Aaltonen, HUS

Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus. Asko Peltola

Sote-uudistus ja pitkäaikaissairaudet. Riihimäki Projektiasiantuntija Auli Anttila

SOTE- PALVELUT JA RAKENTEET LOPPURAPORTIN YHTEENVETO

Kuntoutuspäivät Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Transkriptio:

Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta Alustus työpajassa vesa.voutilainen@jkl.fi

Taustaksi yhtiöittämiselle Maakuntalain mukaan maakuntavaltuusto päättää konsernirakenteesta Käytännössä organisaatiorakenteen valmistelee väliaikaishallinto keväälle 2018 Muutamia yhtiöittämiseen vaikuttavia reunaehtoja Maakunnan on erotettava palvelujen järjestäminen markkinaehtoisten palvelujen tuottamisesta Yhtiöittämisvelvollisuus kaikissa markkinaehtoisissa toiminnoissa 31.12.2020 mennessä Markkinaehtoisissa sote- palveluissa ja työterveyspalveluissa yhtiöiden perustaminen 1.1.2019 lukien Lait tulevat vielä täsmentymään myös näiltä osin, monet muutokset myös mahdollisia

Palvelujen järjestämisen tavat Palvelujen järjestäminen Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina. Maakunta-konserniemo on bruttobudjetoitu yksikkö, vaikka rakenteessa voi olla myös nettoyksiköitä. Mahdolliset palveluntuottajat Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan liikelaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakunnan liikelaitos vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla) viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. tuottaa asukkaille sotepalvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja. Maakunnassa on yksi tai useampia liikelaitoksia, kuitenkin sote-toimialalla vain yksi liikelaitos Maakunnan yhtiö Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä.

Yhtiöittäminen Tyypillisesti yhtiöittämisprosessissa läpikäydään seuraavat vaiheet: Markkinoiden ja asiakkaiden analysointi Palvelujen tuotteistaminen ja tuotekohtainen laskenta Oman yhtiön asemointi markkinoilla ja optimaalisen organisaatiomallin määrittäminen Yhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituksen ja verovaikutusten määrittäminen Varsinaiset yhtiön perustamiseen liittyvät toimenpiteet: rekisteröinnit, hallintorakenteet, henkilöstöratkaisut ym. Kuntien kokemus on opettanut, että perinteisen brutto- tai nettoyksikön yhtiöittäminen on haastavaa Onnistuneimmat yhtiöittämisprosessit liittyvät yleensä liikelaitoksien toiminnan yhtiöittämiseen Myös verkosto- ja kumppanuusyhtiömallit ovat olleet onnistuneita Yhtiöittämisprosessi vie tyypillisesti aikaa 1-2 vuotta

Yhtiöittämisselvityksien sisältöä (KPMG) 21.4.2017

Yhtiöittämisen haasteita Markkinatilanteen ja asiakaskäyttäytymisen arviointi on haastavaa silloin, kun kysynnän ja tarjonnan rakenne muuttuvat merkittävästi Yhtiöiden toiminnan mahdollisimman optimaalinen organisointi on haastavaa -> yhtiössä ei saa olla rönsyjä alkuvaiheessakaan Yhtiömuotoisen toiminnan johtaminen on varsinkin alkuvaiheessa haastavaa, kun julkisen sektorin toimintaperinteet ovat vahvoja Palvelujen tuotteistuksen tulee olla selkeä ja markkinoista erottuva, tuotteistuksen kehittämiseen ja parantamiseen tulee satsata Ovatko maakunnan kaikki osat samalla viivalla tarkasteltaessa yhtiösektorin tarjoamia mahdollisuuksia? Yhtiöön kannattaa keskittää rahoituksellisesti riittävän vahva toimintojen kokonaisuus -> liian pienet yhtiöt riskialttiita

Yhtiöittämisen mahdollisuuksia Toimialarakenne uudistuu Palvelutarjonta monipuolistuu Asiakkaille tulee uusia mahdollisuuksia vertailla eri palveluntuottajia Kilpailu virtaviivaistaa toimintoja ja voi siten alentaa kustannuksia Markkinoille muodostuu varmasti erityyppisiä asiakkuuksia painottavia, tiettyihin palveluihin erikoistuneita yrityksiä Osaavalle ja asiantuntevalle henkilöstölle uusia mahdollisuuksia, pakottaa yritykset myös kilpailemaan työntekijöistä Yhtiöittäminen selkiinnyttää toiminnan ohjausta ja johtamista

Perusteita yhtiöittämisen käynnistämiselle Poliittinen ohjausryhmä 20.4.2017 Yhtiöitettävien palvelujen perustaminen ei ole - eikä voi olla pelkkä nykytoimintojen siirto markkinoille Yhtiöitettävät palvelut ovat nykyisin suurelta osin pilkkoutuneina ja tulevaan liikelaitokseen siirtyvien prosessien sisällä Yhtiöitettävien prosessien tulee olla jo lähtökohtaisesti liiketaloudellisin perustein määritettyjä (kannattavuus, taloudellisuus, tehokkuus, tuottavuus) Prosessien määritys, tuotteistus, laskenta ja hinnoittelu ovat koko maakunnan laajuudessa mittava työmäärä Kaikki valmistelutyö vuoden 2018 loppuun saakka on tehtävä nykyisten tehtävien hyvän hoitamisen rinnalla, monet muut markkinoille perustettavat yhtiöt voivat tehdä tämän puhtaalta pöydältä Maakunnan palvelujen yhtiöittämiselle asetettavat vaatimukset ovat osin epäselviä, ja muutoksiin pitää pystyä reagoimaan koko prosessin ajan -> lisää yhtiöittämisprosessin työmäärää Myös lopullinen yhtiöittämisen ja valinnanvapauden aikataulut ovat epäselviä, täsmentyvät todennäköisesti vasta loppuvuonna 2017 Ja tärkeimpänä: toimintakulttuurin ja johtamisen muutos on kenties koko prosessin varmasti aikaavievin ja onnistumisen kannalta kriittisin tehtävä 21.4.2017