VÄLIRAPORTTI TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS -alatyöryhmä 24.5.2017
TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS -alatyöryhmä Tarja Toivonen, hoitotyönjohtaja, LLKY, pj. Tiina Hauta, johtava koulukuraattori, Seinäjoen kaupunki, siht. Harri Lintala, sosiaalityön tulosaluejohtaja, Seinäjoen kaupunki Ville Järvi, erityisopetuksen rehtori, Seinäjoen kaupunki Pekka Hautamäki, nuorisotoimenjohtaja, Seinäjoen kaupunki Hanna Luoma-Aho, varhaiskasvatuspäällikkö, Alajärven kaupunki Julia Sillanpää, kehittämissuunnittelija, Aksila Päivi Rinne, koulutuspäällikkö, SeAmk Anne Saarijärvi, kehittämissuunnittelija, Sonet Botnia Marja Niemi, henkilöstöedustaja, Jyty Marjut Ristolainen/varahenkilö, Ehyt ry Auli Romppainen, hanketyöntekijä, LAPE -hanke Eija Ala-Toppari-Peltola, LAPE muutosagentti, Tytti Luoto, Lape-hankkeen ohjausryhmän pj., sosiaalijohtaja, Ilmajoki Tanja Penninkangas, Perhe- ja sosiaalipalvelut johtoryhmän pj., peruspalvelujohtaja, Järvi-Pohjanmaa Päivi Saukko, Sote-asiantuntija, EP SOTE
TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS -alatyöryhmä Kokoukset: 10.3.2017, 20.4.2017, 17.5.2017 Tulevat: 2.6.2017 klo 13-15 Toimintakulttuurin muutos -työryhmä jakoi 17.5.17 teemoittain tehtäviä työparit/työryhmän jäsen. HUOM! Raportin liitteenä oleva Excel avautuu Moxilla Firefox -selaimella Yhteensovittava johtaminen Lapsilähtöinen budjetointi Perheystävälline n työpaikka Osallisuus Lähde: Mukaellen EP Lape-hankkeen hankesuunnitelmaa (s.12)
1) Nykytilan analyysi Aikaisemman kehittämistyön huomioiminen nähdään tärkeänä LAPE -muutosohjelman valtakunnallinen ohjaus TEEMOITTAIN: Yhteensovittava johtaminen: mm. Ella-koulutuskooste, Inno-työskentely, Perälä M-L: yhteensovittava johtaminen, JIK -Palmikkohanke, EP -Lape kehittämiskooste, ks. xcel/liitteet Lapsilähtöinen budjetointi: Sote tietopaketti -hanke (entinen SITRAN palvelupaketti)/pilotit, Oppimisverkosto, LAPE hankesuunnitelma lyhyt kooste, mitä käsitteellä tarkoitetaan? Odotetaan jatkotyöskentelyyn edellä mainittujen pilottien kokemuksia. Lapsivaikutusten arviointi: Oppimisverkosto/THL, Yhdessä eteenpäin -seminaari, Lapsivaikutusten arviointi ja Unicef, ks. Excel/liite (sisältää Lava-arviointimalleja); Alkukartoitus E-P:lla yksinkertaisella webropol-kyselyllä (onko käytössä arviointimalleja, millaisia?) Perheystävällinen työpaikka: Kartoitetaan perheystävällisiä toimintamalleja/materiaalia, ks. Excel/liite, Epshp pilotti (Marja Mäkiniemi) Osallisuus: LasSE-hanke, LAPE-hanke/osallisuussuunnitelma, SOTEMAKU -osallisuustyöryhmän loppuraportti, ks. Excel
Lapsivaikutusten arviointi alkukartoituskysely Etelä-Pohjanmaalla - kyselyn keskeisimmät tulokset Taustaa: Alkukartoitus -kysely (kysely auki 3.5.-16.5.2017) lähetettiin Etelä-Pohjanmaan kuntiin ja yt-alueelle Webropol kyselynä kuntien kirjaamoiden kautta 3.5.2017, kyselyistä muistutus suoraan sote-sivistysjohdolle 9.5.2017. Vastauksia yhteensä 22kpl, joista: terveydenhuollosta 5kpl; sosiaalitoimesta ja perusturvasta 5kpl ja sivistystoimesta 12kpl Keskeisimpiä tuloksia: Yhteensä 22 vastaajasta 18 huomioi päätöksen vaikutuksen lapsen kasvuun, kehitykseen ja terveyteen; 15 päätöksen vaikutuksen perheeseen, asumiseen ja talouteen ja 15 huomioi päätöksen vaikutuksen liikkumiseen, vapaa-aikaan ja turvallisuuteen Yhteensä 22 vastaajasta 5 kertoo käyttävänsä Lapsivaikutusten arviointia (ennakkoprosessit ), 3 Lapsiystävällistä kunta-mallia ja 2 Lapsiystävällistä budjetointia - Lapsivaikutuksen arviointi: tehty mm. kouluverkkosuunnitelmasta - Kustannusvaikuttavuustutkimus: Kurikassa Palmikko-projektissa, mukana THL - Lapsiystävällinen työpaikka: suhtaudutaan myönteisesti vanhempien osa-aikaisuuteen, liukuva työaika mahdollistaa työaikajoustot. Perheen liikuntapäiviä järjestetään alueella. Vastaajista 11 huomioi lapset päätöksenteossa jotenkin muuten: - Hyvinvointisuunnitelma (ja strategia) toteutettu monialaisena yhteistyönä. Siihen kuuluu laaja-alainen mittaristo, kuvaukset kehittämiskohteista, tavoitteista, konkreettisista menetelmistä, mittareista sekä vastuutahojen määrittely. - Edustuksellisuus, esim. nuorisovaltuustosta mukana lautakunnissa, monialaisissa nuorten palvelut ryhmässä. Kunnassa on lapsiperhepalvelujen käyttäjäneuvosto - Palautteen kerääminen, esim. oppilaskunnilta/nuorisovaltuustoilta pyydetään lausuntoja, kysytään palaute lapsilta, nuorilta ja perheiltä Johtopäätökset: Lapsivaikutusten arvioinnissa ei ole virallisesti tuettu tai vahvistettu toimintamalli. Ei ole käytössä arviointimenetelmää, mallia tai erillistä lapsiarvioinnin järjestelmää, jota valmistelussa voisi käyttää. Arviointi ei ole tällä hetkellä systemaattista, joten tähän tarvittaisiin maakunnallista, yhteistä toimintamallia, joka edistäisi lasten ja nuorten näkökulman huomioimista.
2) Tavoitetila Valtakunnalliset ja/tai alueelliset tavoitteet ja toimintamallit sekä koulutus Nostaa esille konkreettisia malleja ja työvälineitä Uusien toimintamallien konkretisointi ja käytäntöön vieminen; asteittainen käyttöönotto jo valmistelun aikana Käsitteen määrittely sekä tietouden ja osaamisen jakaminen kaikissa teemoissa Asenteiden, työn ja toimintakulttuurin muutos, tomutus Tarkennuksia teemoittain Yhteensovittava johtaminen: - Monialaisten ja -ammatillisten tiimien muodostaminen/nykyisten Lanupe -johtoryhmien jatkaminen - HYTE -työn yhtenäistäminen - E-P:llä käytössä yhtenäiset ja monialaiset johtamismallit sekä koulutukset Hyte- ja LAPE -työssä Lapsilähtöinen budjetointi: Käsitteen määrittely sekä tietouden ja osaamisen jakaminen ensivaiheessa (Soten tietopaketti- pilotit ohjaavat jatkossa) Lapsivaikutusten arviointi: Erilaisten Lava -mallien esille nostaminen, testaaminen/kokeilut ja vakiinnuttaminen maakunnalliseksi toimintatavaksi Perheystävällinen työpaikka: ks. yleiset tavoitteet yllä Osallisuus: - Lape-hankkeen osallisuussuunnitelman tavoitteiden jatkotyöstäminen - Huolehditaan siitä, että kunnassa ja maakunnassa on riittävästi henkilöitä, jotka vastaavat osallisuuden toteutumisesta
3) Toiminta/konkreettinen työskentely Tomu -työryhmän teemat ovat prosesseja, jotka etenevät sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti useilla eri tasoilla Aikataulu: Lape-hankkeen toiminta-aika v. 2018 loppuun THL -oppimisverkostotapaamisiin/koulutuksiin osallistuminen Tarkennuksia teemoittain Yhteensovittava johtaminen: Koulutukset, kuten THL -oppimisverkosto (aikataulu?) ja Täydennyskoulutus: Lapset puheeksi, MDFT ja ihmeelliset vuodet työskentelymallit yhteiseksi tietopohjaksi, Mielenterveysseura ja Itla Lapsilähtöinen budjetointi: Seurataan Sote tietopaketti -hanketta /pilotteja Lapsivaikutusten arviointi: SeAMK & SONet BOTNIA (Lape-osahanke) testaa mm. Tutka-mallia, erilaisten LAVA - mallien esille nostaminen, testaaminen/kokeilut ja vakiinnuttaminen maakunnalliseksi toimintatavaksi, ennakkovaikutusten arviointi käyttöön Perheystävällinen työpaikka: Seurataan Epshp:n pilottia (Väestöliitto) Osallisuus: Osallisuuden hahmottamisen tavat ja käsitteet yhteisiksi (SOTEMAKU -osallisuustyöryhmä työstää käsitteitä; loppuraportti tulossa sisältäen osallisuutta koskevan lainsäädännön); Tomu työryhmä/alatyöryhmä työstää muutoksen portaita jatkossa; Kohtaamisen kahvila; Aktiivisen kohtaamisen foorumi
4) Keskeisimmät strategiaehdotukset /Linjausta vaativat asiat Monialaiset Lanupe -työryhmät/verkostot kuntatasolla jatkavat (esim. Ella / Inno -hankkeissa muodostetut) Keskeinen yhdyspinta: hyvinvointityön monialainen johtaminen ja koordinointi tulisi sisältyä strategioihin, budjettiin, päätöksentekoon ja vaikutusten arviointiin Palvelulupaus: osallisuus ja työryhmä esittää myös lapsivaikutusten arviointiin (konkreettinen ja sitoutuminen) Yhtenäinen ennakkovaikutusten arviointimalli (Evaus) päätöksenteon tuessa käytettäväksi Viedään tietoisuutta osallisuudesta eteenpäin Huolehditaan siitä, että kunnassa ja maakunnassa on riittävästi henkilöitä, jotka vastaavat osallisuuden toteutumisesta Kooste osallisuuden sisältävästä lainsäädännöstä (ks. Excelin liite: osallisuutta säätelevät lait) Laatu: kokemustieto osana palveluiden kehittämistä (osallisuus -teema)
5) Jatkotyöskentely Sovitaan jatkotyöskentelystä teemoittain: nykytilan analyysi, konkreettinen työskentely, linjausta vaativat asiat, ideapankki (toimintatavat, välineet, menetelmät) ja seuranta/mittarit Sovitaan työryhmät/työparit jatkotyöskentelyyn teemoittain Sovitaan etenemisaikataulusta: lyhyet yhteenvedot teemoittain 2.6.17 kokoukseen TEEMAT : Yhteensovittava johtaminen: linkitetyt materiaalit + LAPE -hankesuunnitelma, hyödyntäen excel -otsikoita esim. nykytilan analyysi (Auli ja Julia) Lapsilähtöinen budjetointi: Soten tietopakettipilottien etenemisaikataulun mukaisesti; myöhemmin käyttöön/pilotointiin E-P:llä Lapsivaikutusten arviointi: linkitetyt materiaalit + LAPE hankesuunnitelma, hyödyntäen excel -otsikoita esim. nykytilan analyysi (Auli ja Tiina) Perheystävällinen työpaikka: Kokemukset Epshp:n pilotista ja Väestöliiton mallista; odotetaan Epshp:n pilotoinnin tuloksia Osallisuus: SOTEMAKU -loppuraportti ja LAPE -hankesuunnitelma sekä lainsäädäntökooste/linkki (Julia) Sovituista teemoista lyhyt yhteenveto Tomu-työryhmälle 2.6.2017 kokoukseen
6) Valmistelua ohjaava aineisto (tilanne 17.5.2017) STM / OKM/ THL: kärkihankkeet / työpaperit / projektisuunnitelmat EP:n Lape-hanke Lapsiystävällinen kunta- ja maakunta -oppimisverkosto (teemoittain) Toimintaa ohjaava lainsäädäntö (yhteensovittava johtaminen ja osallisuus)
7) Ideapankki/Toimintatavat, välineet, menetelmät (tilanne 17.5.2017) Blogit kaikista teemoista herätteeksi ja asioina julkiseen keskusteluun Työvälineitä ja toimintamalleja teemoittain esim. oppimisverkosto Yhteensovittava johtaminen: Hyte -suunnitelmien konkreettinen toteuttaminen (sähköisten kertomusten linkitys) Lapsilähtöinen budjetointi: Itla -lapsibudjetoinnin iltakoulu (työväline) Lapsivaikutusten arviointi: Esimerkiksi Tutka (malli kehittävään arviointiin; oppimisverkoston materiaaleissa), Unicef oppaat Osallisuus: Osallistava kirjaaminen (Kansa kehittämistyö ja erilaiset asiakassuunnitelmat)
8) Seuranta ja mittarit (tilanne 17.5.2017) Yhteensovittava johtaminen: Yhteiset mittarit hv-suunnitelmien ja lapsiperheiden hyvinvoinnin arviointiin, mitä valitaan kansallisten suositusten mukaan? Osallisuus: Kansallisen linjauksen mukaan, osallisuusindikaattorit kehitteillä; Laatu: kokemustieto osana palveluiden kehittämistä