Kaupunkistrategian uudistaminen - toimintaympäristö ja strategiaperusta Asukasfoorumi 15.2.2017
Strategiatyön eteneminen
Rovaniemen strategiatyön malli Toimintaympäristön ja aiemman strategian analyysi Nyt Strategiaperusta: - Visio 2025 - Kriittiset menestystekijät Tavoiteasetanta: - Ydinprosessien tavoitteet, mittarit, toimenpiteet sekä lähtö- ja tavoitetasot - Rovaniemen kaupunkikonsernin tulosohjaus. - Tärkeimmät hankkeet (sis. ja ulk.) kaupungin kehittymisen kannalta Kaupunki-strategia 2025 Tavoiteasetanta hallintoon ja toimialoille talousarviossa
Kuntalaki, 37 Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; 2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) omistajapolitiikka; 5) henkilöstöpolitiikka; 6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Kuntastrategian ottamisesta huomioon kunnan talousarvion ja -suunnitelman laatimisessa säädetään 110 :ssä. Kuntastrategia tarkistetaan vähintään kerran valtuuston toimikaudessa. Lähde: Kuntalaki, Finlex
Poikkileikkaava teemat Asukas Väestökehityksen vaikutukset Elinkeinot Kestävän talouden perusta Asuminen Miten asuminen järjestetään Palvelut Miten järjestetään palvelut
Asukas Väestökehityksen vaikutukset ovat strategian laadinnan lähtökohta
Väestöennuste: Tilastokeskus ja Venni 70000 68000 66000 66257 65323 64000 62000 60000 61838 64465 63465 58000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 A Hidas 61838 62025 62207 62399 62570 62746 62904 63057 63204 63336 63465 63583 63704 63813 63917 64006 B Tavoite 61838 62193 62551 62915 63271 63629 63977 64320 64664 65000 65323 65652 65987 66318 66641 66959 C Nopea 61838 62274 62724 63173 63622 64065 64503 64950 65395 65828 66257 66688 67123 67559 67996 68427 Tilastokeskus 61838 62142 62436 62715 62986 63249 63504 63752 63996 64234 64465 64688 64895 65092 65274 65443 A Hidas B Tavoite C Nopea Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus ja Venni Väestöennusteet rakennetaan muuttamalla väestökehityksen taustana olevia muuttujia, jotka ovat syntyvyys, kuolleisuus, tulo- ja lähtömuutto. Tavoite-ennuste on Rovaniemen kaupungin väestötavoite. Huom. asteikko alkaa 60 000:sta 9
Ikäluokittainen väestöennuste, vuosimuutos 500 400 Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuosittain 300 200 100 0-100 Nuorten ja työikäisten määrä vähenee Lähde: Venni -200 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 75-- 79 67 60 202 238 243 251 251 238 242 250 255 265 281 280 65-74 255 263 295 161 120 96 67 47 57 59 47 26-9 -44-70 29-64 -27-30 -55-70 -66-41 -24-12 -8-5 -3 6 24 40 60 16-28 -25-33 -31-30 -26-20 -11-1 11 20 22 17 12 3-14 0-15 82 89 89 85 77 66 53 38 31 19 15 19 26 34 45
Henkilöä Kuntien välinen nettomuuttoliike perustuu opiskelijaväestöön 150 120 100 50 Kriittinen vaihe työllistymisen ja näin ollen myös Rovaniemelle asumaan jäämisen kannalta 9 8 0-13 -12-4 -15-7 -7-6 -11-7 -6-5 -50-32 -100 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 -73 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-3 v. ka, -13-12 -4 120 9-73 -32-15 8-7 -7-6 -11-7 -6-5
Väestöllinen huoltosuhde 70 60 50 40 58 52 Väestöllinen huoltosuhde, Rovaniemi ja koko maa 63 58 66 63 30 20 10 0 2015 2020 2025 Rovaniemen tavoite Tilastokeskus, Koko maa Lähde: Tilastokeskus ja Venni Väestöllinen huoltosuhde on kasvanut vähitellen viime vuosina. Kasvu jatkuu lähivuosina suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Huoltosuhteen kasvu hidastuu, mikäli työikäisten osuus rovaniemeläisistä kasvaa. Väestöllinen (tai demografinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15-64-vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. (Sotkanet) 12
Elinkeinot Kestävän talouden perusta - verotulot - työpaikat - yritysten lukumäärä
Elinkeinojen muutostrendit Tulevaisuudessa työn tekeminen muuttuu. Korkeakoulut tuovat opiskelijoita ja kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä kaikkien oppilaitosten kanssa. Kaupan rakenne monipuolistuu. Kiertotalous ja jakamistalous ovat tulevaisuuden keskeisiä toimintatapoja.
Rovaniemen seutukunnan liikevaihto ja henkilöstömäärä Arvio tulevasta kehityksestä: Liikevaihto kasvaa, mutta työllistettyjen määrä ei kasva samassa suhteessa. Tämä kuvastaa tulevan yritystoiminnan muutosta. Indeksi 2010 = 100
Työpaikkojen kehityksen vertailu Työpaikkojen suhteellisen määrän muutos vuodesta 2007 vuoteen 2014 ja vuodesta 2013 vuoteen 2014 Rovaniemi 0,5 % 1,2 % Vertailukaupungit -2,1 % -1,2 % Koko maa -4,0 % -1,2 % -5,0 % -4,0 % -3,0 % -2,0 % -1,0 % 0,0 % 1,0 % 2,0 % Lähde: Tilastokeskus Muutos vrt. 2013 Muutos vrt. 2007
Työllisyyden ja työpaikkojen kehitys 42 000 41 000 40 000 39 000 38 000 37 000 36 000 35 000 34 000 33 000 32 000 31 000 30 000 29 000 28 000 27 000 26 000 25 000 24 000 23 000 22 000 21 000 20 000 Nyt: 15,5% työttömyysaste (2016) 62,3 % työllisyysaste (2014) Tavoite 2025: 10 % työttömyysaste 65 % työllisyysaste Edellyttää 1000 uutta työpaikkaa 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 26091 Työpaikat 15-64-v. Työvoima Työlliset Lähde: Tilastokeskus ja Venni
Potentiaalisesti etenevät kehittämisalustat Rantavitikan korkeakoulukampus Arktikumin biokampus Napapiiri- lentoasema - Santa Park matkailualue Ounasvaaran liikunta- ja urheilukeskittymä Valioranta-Koskipuisto Keskustan hotellialue
Matkailu 600000 Rekisteröityjen yöpymisvuorokausien kehitys Lapin suurimmissa matkailukeskuksissa 2007-2015 500000 400000 300000 200000 Rovaniemi Levi Ylläs Saariselkä 100000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus
Asuminen Miten asuminen järjestetään
15.2.2017 Rovaniemi Master Plan 2030
Asumisen muutostrendit Asumisväljyys kasvaa Asuntokunnan keskikoko pienenee Yksinasuminen lisääntyy Kaupunkirakenne tiivistyy
Keskustan asuinalueet Lapinaukea Kiela-kortteli
Asuntokuntien määrän kehitys asuntokunnan keskikoon mukaan 34000 33806 33500 33000 33362 32500 32000 31500 3070 uutta asuntokuntaa 3514 uutta asuntokuntaa 31000 30500 30000 30292 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan noin 307 uutta asuntokuntaa Vuosittain noin 350 uutta asuntokuntaa 29500 29000 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Asuntokuntien lkm, Rovaniemen tavoite Asuntokuntien lkm, Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus ja Venni
Asuntoa Myönnetyt luvat asunnoittain 600 500 400 Asuntojen määrä, myönnetyt luvat, uudet rakennukset Lähde: Rovaniemen kaupunki 512 300 200 100 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Omakotitalo Rivitalo Kerrostalo Muut 5 vuoden keskiarvo Omakotitalo 128,2 Rivitalo 47,2 Kerrostalo 346,2 Muut 23 Arvio tulevasta kehityksestä: Viime vuosien trendi jatkunee myös tulevina vuosina; kerrostaloasuminen lisääntyy ja omakotitaloasuminen vähenee. Asuntojen kierto tulee vaikuttamaan myös uusien talojen tarpeeseen yhä kasvavassa määrin. 136 81 45
Valmistuneet asuinrakennukset ja kerrostalot 8 km Rovaniemen taajama-aste on 89,3 % (2014)
Sisäinen muutto 2015 Arvio tulevasta kehityksestä: Sisäinen muutto on keskittynyt etupäässä keskustan suuralueelle. Näin jatkunee myös tulevina vuosina. Väestön ikääntyminen voi vaikuttaa pientaloista rivi- ja kerrostaloihin suuntautuvan muuton lisääntymiseen. Lähde: Rovaniemen kaupunki
100 98 96 94 92 90 88 86 84 82 80 78 76 74 72 70 68 66 64 62 60 58 56 54 52 50 48 46 44 42 40 38 36 34 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Sisäinen muuttoliike ikävuosittain 2014 900 800 700 Alle kouluikäiset ja nuoret aikuiset muuttavat kaupungin sisällä. 600 500 400 300 200 100 0
Palvelut Miten järjestetään palvelut
Palvelujen muutostrendit Väestön sijoittuminen määrittelee alueellisen palvelun tarpeen. Ikärakenteen muutos vaikuttaa palveluiden kysyntään. Liikennejärjestelyt ja joukkoliikenne muutoksessa. Palveluverkkomuutokset ja monituottajamalli. Palveluiden uudet järjestämistavat ja digitalisaatio muuttavat palvelujen sisältöä.
M Palvelujen muutos 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Varhaiskasvatus Perusopetus Ikäihmiset Peruspalvelujen hintaindeksin muutokseen sekä kaupungin väestötavoitteeseen perustuva ennuste. Indeksin perusvuosi on 2016.
Päiväkotiverkko Maaton 25.5.2015 209 mukaisesti. Kunnalliset päiväkodit Päivähoidon yksityiset palvelusetelituottajat Tulevaisuus?
Kouluverkko Maaton 25.5.2015 209 mukaisesti. Tulevaisuus?
Sosiaali- ja terveyspalvelut Maaton 25.5.2015 209 mukaisesti. Tulevaisuus?
Liikenne Vuorokausiliikenteen määrät nykytilanteessa ja vuonna 2030 Lähde: Rovaniemen liikennejärjestelmä 2030
15.2.2017 Kiitos huomiostanne!