Harjoitus 7: Dynaamisten systeemien säätö (Simulink)

Samankaltaiset tiedostot
Harjoitus 7: Dynaamisten systeemien säätö (Simulink)

Harjoitus 7: Dynaamisten systeemien säätö (Simulink)

Harjoitus 5: Simulink

Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria. Syksy Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla

SIMULINK 5.0 Harjoitus. Matti Lähteenmäki

Harjoitus 4: Differentiaaliyhtälöt (Matlab) MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1

Lyhyt tutustumiskierros Simulink-ohjelman käyttöön hydrauliikan simuloinnissa

Dynaamisten systeemien teoriaa. Systeemianalyysilaboratorio II

Säätötekniikan matematiikan verkkokurssi, Matlab tehtäviä ja vastauksia

Tehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät.

Harjoitus 6: Symbolinen laskenta II (Mathematica)

SaSun VK1-tenttikysymyksiä 2019 Enso Ikonen, Älykkäät koneet ja järjestelmät (IMS),

Harjoitus (15min) Prosessia P säädetään yksikkötakaisinkytkennässä säätimellä C (s+1)(s+0.02) 50s+1

MATLAB harjoituksia RST-säädöstä (5h)

1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki

Opintokirjan n:o, koulutusohjelma ja vsk

Y (s) = G(s)(W (s) W 0 (s)). Tarkastellaan nyt tilannetta v(t) = 0, kun t < 3 ja v(t) = 1, kun t > 3. u(t) = K p y(t) K I

SCI-C0200 Fysiikan ja matematiikan menetelmien studio

Harjoitus 1: Matlab. Harjoitus 1: Matlab. Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1. Syksy 2006

Harjoitus 6: Symbolinen laskenta II (Mathematica)

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla

Laskuharjoitus 9, tehtävä 6

Mat Systeemien identifiointi, aihepiirit 1/4

RAKE-vastaanotinsimulaatio. 1. Työn tarkoitus. 2. Teoriaa. 3. Kytkentä. Tietoliikennelaboratorio Versio

Harjoitus 6: Symbolinen laskenta II (Mathematica)

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

3. kierros. 2. Lähipäivä

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros Vaimennetun heilurin tilanyhtälöt on esitetty luennolla: θ = g sin θ r θ

Tilayhtälötekniikasta

Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi

Mat Systeemianalyysilaboratorio: Dynaamisen järjestelmän simulointi ja säätö

1 Asentaminen. 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus 12/

(s 2 + 9)(s 2 + 2s + 5) ] + s + 1. s 2 + 2s + 5. Tästä saadaan tehtävälle ratkaisu käänteismuuntamalla takaisin aikatasoon:

Tilaesityksen hallinta ja tilasäätö. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 6: Tilasäätö, tilaestimointi, saavutettavuus ja tarkkailtavuus

H(s) + + _. Ymit(s) Laplace-tason esitykseksi on saatu (katso jälleen kalvot):

AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät. Tehtävä 1. Käynnistä fuzzy-toolboxi matlabin komentoikkunasta käskyllä fuzzy.

x = ( θ θ ia y = ( ) x.

Luento 4: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

Hyvyyskriteerit. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit

Laskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia

12. Differentiaaliyhtälöt

x + 1 πx + 2y = 6 2y = 6 x 1 2 πx y = x 1 4 πx Ikkunan pinta-ala on suorakulmion ja puoliympyrän pinta-alojen summa, eli

SIMULINK 5.0 Aloitusopas. Matti Lähteenmäki

Mat Työ 2: Voimalaitoksen säätö

Luento 2: Liikkeen kuvausta

Yleistä. Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Kuvan pienentäminen Paint.NET-kuvankäsittelyohjelmalla

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen

MASSASÄILIÖN SIMULOINTI JA SÄÄTÖ Simulation and control of pulp tank

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Harjoitus 10: Mathematica

8. kierros. 2. Lähipäivä

CADS Planner Electric perusteet

3. kierros. 1. Lähipäivä

Osatentti

Harjoitus 2: Ohjelmointi (Matlab)

Missä mennään. systeemi. identifiointi. mallikandidaatti. validointi. malli. (fysikaalinen) mallintaminen. mallin mallin käyttötarkoitus, reunaehdot

Matemaattisesta mallintamisesta

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin Näytteenotto analogisesta signaalista DA-muuntimet 4

Agenda. Johdanto Säätäjiä. Mittaaminen. P-, I-,D-, PI-, PD-, ja PID-säätäjä Säätäjän valinta ja virittäminen

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio. Mat Systeemien Identifiointi. 4. harjoitus

Differentiaali- ja integraalilaskenta

AUTOCAD-TULOSTUSOHJE. Tällä ohjeella selitetään Autocadin mittakaavatulostuksen perusasiat (mallin mittayksikkönä millimetrit)

f(x) f(y) x y f f(x) f(y) (x) = lim

Dynaamiset regressiomallit

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Dynaamisten systeemien identifiointi 1/2

AS Analoginen säätö. Luento 1: Johdanto, dynaamiset mallit ja rakenteet, lohkokaaviot, säädön periaatteet

GeoGebra-harjoituksia malu-opettajille

Automaatiotekniikan laskentatyökalut (ALT)

FUNKTION KUVAAJAN PIIRTÄMINEN

SMART Board harjoituksia 14 - Notebook 10 Gallerian käyttäminen Notebookissa Yritä tehdä tehtävät sivulta 1 ilman että katsot vastauksia.

3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) =

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Kurssin esittely (syksy 2016)

Kurssin opettajat, tavoitteet ja käytänteet (kevät 2016) MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1

Lisämateriaalia: tilayhtälön ratkaisu, linearisointi. Matriisimuuttujan eksponenttifunktio:

Harjoitus 4: Matlab - Optimization Toolbox

1 Di erentiaaliyhtälöt

LASKENNALLISEN TIETEEN OHJELMATYÖ: Diffuusion Monte Carlo -simulointi yksiulotteisessa systeemissä

Kurssin esittely. Kurssin esittely. MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1

Kon Simuloinnin Rakentaminen Janne Ojala

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

Kurssin esittely. Kurssin esittely. MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1

BlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä

ẋ(t) = s x (t) + f x y(t) u x x(t) ẏ(t) = s y (t) + f y x(t) u y y(t),

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8)

4. kierros. 1. Lähipäivä

Matemaattinen Analyysi

FUNKTION KUVAAJAN PIIRTÄMINEN

Transkriptio:

Harjoitus 7: Dynaamisten systeemien säätö (Simulink) MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1

Harjoituksen aiheita Dynaamisten (=ajassa kehittyvien) systeemien mallintaminen ja säätö - Takaisinkytkentä, avoin vs. suljettu ohjaus, PID-säädin Dynaamisten systeemien mallintaminen Simulinkilla Oppimistavoitteet Osaat luoda Simulinkillä yksinkertaisen dynaamisen systeemin mallin, tuottaa numeerisia ratkaisuja sen sekä ohjata systeemin toimintaa PID-säätimellä Ymmärrät avoimen ja suljetun silmukan ohjauksen eron MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 2

Dynaamiset systeemit Dynaamisia, eli ajassa kehittyviä, systeemejä kaikkialla Takaisinkytkentä: Systeemin osa X vaikuttaa ympäristöönsä, joka vaikuttaa takaisin osaan X Joitain dynaamisia ilmiöitä: Oskillaatiot. Esim. sydämessä, taloussyklit, jouset,... Kertyminen (säiliöt). Esim. raha pankkitilille, CO2 ilmakehään,... Esimerkki: Läpivirtaus-säiliöt stabiloivat dynaamisia prosesseja MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 3

Dynaamisten systeemien mallintaminen Simulointimalli: Systeemin osien kuvaus muuttujilla. Muuttujien keskenäiset riippuvuudet. Mallia (tai malleja) voidaan ajaa erilaisilla asetuksilla ja vertailla tuloksia. Malli rakennetaan sopivaksi suhteessa sen käytötarkoitukseen Esim. ennustaminen, optimointi, säätö, ongelmakohtien tunnistaminen, maailmankuvan rakentaminen Kokeilujen tekeminen voi olla kallista tai vaarallista Esim. lentosimulaatiot, sotasimulaatiot, suuret teolliset prosessit Esimerkiksi dynaaminen systeemi tuotantoketjusta. Kysymys: Missä pullonkaulat? MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 4

Dynaamisen systeeminen säätö Dynaamista systeemiä usein halutaan ohjata toimimaan tietyllä tavalla Sovelluksia: Teollisten prosessien automatisaatio: Esimerkiksi kaapelin valmistus hyödyntäen (dynaamista) kemiallista prosessia Polttoaineen käytön säätely voimalaitoksessa Robotiikka Stabilointiongelma: ulostulon oltava vakio systeemiin vaikuttavista häiriöstä riippumatta, esim. säiliön pinnankorkeuden säätö, vaihtovirtageneraattorin kierrosluku. Servo-ongelma: ulostulon seurattava referenssisignaalia mahdollisimman tarkasti, esim. teollisuusrobotin asennonsäätö. MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 5

Dynaamisen systeemin säätö d x(t) dt = F (t, x(t), u(t)) F: Malli systeemin riippuvuussuhteista y(t) = G(t, x(t)) G: ulostulon riippuvuus tilasta. x(t): Systeemin tila. Ei voida määritellä tai havainnoida suoraan. y(t): Systeemin ulostulo. Tämän voimme havaita ja mitata. u(t): Systeemin ohjaus. Tähän voimme vaikuttaa. MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 6

Avoin vs. takaisinkytketty ohjaus Avoin silmukka (open loop): ei takaisinkytkentää. - Ohjaus muodostetaan ilman ulostuloa (Esim. autolla ajo pelkän kellon avulla) - Häiriöitä (esim. muu liikennettä) ei voida kompensoida. Suljettu silmukka (closed loop): takaisinkytkentä. - Hyödynnetään ulostuloa ohjauksen muodostamisessa (esim. autolla ajaminen näköhavaintojen perusteella). MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 7

Säätöongelmia Stabilointiongelma: ulostulon oltava vakio systeemiin vaikuttavista häiriöstä riippumatta, esim. säiliön pinnankorkeuden säätö, vaihtovirtageneraattorin kierrosluku. Servo-ongelma: ulostulon seurattava referenssisignaalia mahdollisimman tarkasti, esim. teollisuusrobotin asennonsäätö. Valitse säädin (esim. PID, tilatakaisinkytkentä) ja parametrit s.e. Jos e(t) = 0 OK, muuten korjaa u(t):tä kunnes e(t) = 0. MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 8

PID-säädin 1/3 Yksinkertainen laajasti käytetty säätötekniikka. Käytännön toteutus esim. pneumaattisesti (paineeseen perustuen) tai elektronisesti. P=proportionaalinen, I=integroiva, D=derivoiva P-säädin: u(t) = K P e(t), missä K P on säätimen parametri. - Suhteellinen takaisinkytkentä - Yksinkertaisin mahdollinen säädin. Ongelma: P-säädin ei osaa kompensoida askelmaista häiriötä. - Syntyy pysyvä poikkeama ulostuloon Idea: kasvatetaan ohjausta kunnes e(t) = 0. - Asetetaan u(t) riippumaan e(t):n integraalista. PI-säädin: u(t) = K P e(t) + K I t 0 e(τ)dτ MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 9

PID-säädin 2/3 Kun K I kasvaa, vaste (eli ulostulo) nopeutuu MUTTA: - Suljetun silmukan systeemi muuttuu eräällä parametriyhdistelemällä epästabiiliksi. - Syy: luotetaan liian vanhaan informaatioon (integrointi). (Eräs) ratkaisu: derioiva takaisinkytkentä; perustetaan u(t) e(t):n derivaatalle (vrt. ennustaminen). PID-säädin: u(t) = K P e(t) + K I t 0 e(τ)dτ + K D d dt e(t) MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 10

PID-säädin 3/3 Tehtävä: Valitse sopivat parametrit K P, K I, K D. - K P suuri nopea vaste, mutta epästabiilisuus vaanii. - K I suuri nopea vaste, pysyvät poikkeamat kompensoituvat (epästabiilisuus!) - K D : käyttö esim. stabilointi (ongelma: kohina) PID-säädin on yleisesti käytetty säädintyyppi teollisuudessa. PID-säätimen virittämiseen eli parametrien määrittämiseen on olemassa erilaisia tekniikoita. MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 11

Matlab Simulink Graafinen ympäristö dynaamisten systeemien mallintamiseen Laajasti käytetty työkalu Käyttäjiä: Puhelinvalmistajat, laivateollisuus, autoteollisuus, energiateollisuus,... Monipuolinen työkalu: Kukaan ei osaa täydellisesti! Samat mallit voidaan ainakin periaatteessa tehdä millä tahansa työkalulla (Matlab, C, kynä ja paperi) Simulinkin graafinen käyttöliittymän edut parhaimmillaan Mallinnus nopeutuu, koodi bugivapaata, mallin rakenteen esittely muille helpompaa Käyttö aluksi haastavaa: Tänään harjoitellaan perusjuttuja. Tavoitteena jonkinlainen muistikuva ja kokemus Simulinkistä! MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 12

Matlab Simulink Systeemi kuvataan lohkoina (blocks) ja niitä yhdistävinä nuolina Helpottaa monimutkaisten systeemien mallintamisessa Esim. dif.yhtälö d dtx(t) = 0.9x(t) simulinkissä: (integraattoriin sisään d dt x(t) ulos tulee [ d dtx(t)]dt = x(t)) vrt. dif.yhtälön koodaaminen minunsysteemi.m-tiedostoon ja ode45-komennon käyttö MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 13

Simulinkin käynnistäminen Simulinkin voi käynnistää Matlabista komennolla simulink tai vaihtoehtoisesti yläpalkissa olevan ikonin kautta Uusi malli (tyhjä ikkuna) saadaan luotua Simulink Library Browser -valikosta: File New Model Lohkoja lisätään vetämällä ne Library Browser-ikkunasta malliin MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 14

Sources ja Sinks - lohkot Simulink-mallin signaalit lähtevät liikeelle sources-lohkoista. Huom! Jos käytetään takaisinkytkentää, ulkoista signaalilähdettä d ei välttämättä tarvita (vrt. dtx(t) = 0.9x(t) Simulinkissä). Simulointitulokset voidaan ohjata Sinks-lohkoihin tarkastelua varten. Esim: MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 15

Lohkojen käsittelyä Lohko valitaan klikkaamalla sitä hiirellä. Useampi lohko voidaan valita painamalla Shift-nappia tai hiirellä maalaamalla. Tuplaklikkaamalla lohkoa päästään muuttamaan lohkon parametreja. Lohko voidaan monistaa vetämällä hiiren oikealla napilla (tai vasemmalla napilla Ctrl-nappi painettuna). - Monistetuilla lohkoilla on samat parametrien arvot kuin alkuperäisillä lohkoilla. Lohkon suuntaa voi muuttaa valikosta Format Flip Block ja Format Rotate Block. Lohkojen kokoa voidaan muuttaa lohkon kulmista vetämällä. MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 16

Lohkojen yhdistäminen Kaksi lohkoa voidaan yhdistää kahdella tavalla: - Valitaan ensin yksi lohko (lohko, josta signaali lähtee) ja klikkaamalla toista lohkoa Ctrl-nappi painettuna. - Vedetään nuoli käsin lohkon reunasta toiseen lohkoon asti. Nuolet lohkojen välillä voidaan jakaa useammaksi haaraksi vetämällä nuolesta hiiren oikea näppäin painettuna. - Sama signaali molemmassa haarassa. Lohkoja ja nuolia voi poistaa delete-näppäimellä. MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 17

Simuloinnin ajaminen Simulointi voidaan joko ajaa Simulinkista käsin: (Yllä olevassa kuvassa 10.0 on simulointiaika) TAI Matlabin komentoriviltä komennolla sim. >> help sim SIM Simulate a Simulink model SIM( model ) will simulate your Simulink model using all simulation parameter dialog settings including Workspace I/O options. MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 18

Simuloinnin asetukset Simuloinnin asetuksia voidaan muuttaa valikosta Simulation Configuration Parameters... MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 19

Simulink-mallin rakentaminen - esimerkki 1 Muodostetaan siniaalto, jonka amplitudi on 5. (Amplitudin voi muuttaa myös siniaallon parametreista.) MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 20

Simulink-mallin rakentaminen - esimerkki 2 Lisätään malliin mukaan häiriösignaali. MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 21

Integrator-lohkon käyttö d Esim. diff. yhtälö systeemi dtx(t) = 0.9x(t) 0.2y(t), y(t) = 0.6y(t) 0.1x(t) Simulinkissä: d dt Tarkistus: Esim. alemman integraattoriin sisäänmeno 0.1x(t) + 0.6y(t) ja ulostulo on y(t), OK! MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 22

Integrator-lohkon käyttö Esim. alkuarvo x(0) = 10 asetetaan sen integrator-lohkon parametrejä muuttamalla (tuplaklikkaamalla integrator-lohkoa), jonka sisäänmeno on d dtx(t) ja ulostulo x(t). MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 23

Joitakin Simulink ongelmatilanteita Simulointitulokset eivät ole oikean kaltaisia: tarkista Integrator-lohkojen alkuarvot (initial condition). Simulointitulokset eivät näy XY Graphissa: akselit on asetettava käsin tuplaklikkaamalla XY Graphia. Plottaaminen Matlabin puolella ei onnistu To Workspace -lohkon kanssa: vaihda To Workspace -lohkon tallennusformaatiksi Array (EI Structure). Simulointitulokset ovat karkeita: muuta Solverin max step size pienempään arvoon kuin auto, esim. 0.01. (Simulation Configuration parameters) MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 24

PID-säädin Simulinkissä Simulinkissä PID-säädin löytyy kohdasta Simulink Continuous. Säätimen rakennetta voi tutkia Look Under Mask-kohdasta. (Oikealla hiiren näppäimellä aukeava valikko) MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 25

Tehtävä A: Peto-saalis-malli 1. Palauta mieleen differentiaaliyhtälömalli d x(t) dt = a x(t) b x(t) y(t) d y(t) dt = p y(t) + q x(t) y(t), joka kuvaa jänispopulaation x(t) ja ilvespopulaation y(t) kokoa ajanhetkellä t. Toteuta malli Simulinkillä. - Vinkki: Katso kalvo Integrator-lohkon käytöstä (Et tarvitse säätimiä tässä tehtävässä) v Liitä vastauksiisi ruutukaappauskuva Simulink-mallistasi. MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 26

Tehtävä A: Peto-saalis-malli 2. Tutki populaatioiden kokojen muutoksia ajan funktiona, kun alussa jäniksiä on 5 yksilöä ja ilveksiä 2 yksilöä. Parametrien arvot ovat a = 2, b = 0.2, p = 3, ja q = 0.1. v Liitä vastauksiisi kuva kummankin populaatioin koosta ajan funktiona. Vinkki: tuo Simulinkistä Matlabin työtilaan kaksi vektoria (To Workspace-lohkoilla), joissa on jänis- ja ilvespopulaatioiden koot ajan funktiona ja käytä plot -komentoa. Huom! Laita To Workspace lohkossa save format: array. Miten populaatioiden koot käyttäytyvät toisiinsa nähden? (Arvioi esim. miten ilvesten lukumäärän kasvu vaikuttaa jänisten lukumäärään) MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 27

Tehtävä A: Peto-saalis-malli 3. Tutki populaatioiden kokojen muutoksia vaihetasossa (pystyakselilla ilvekset, vaaka-akselilla jänikset). v Liitä vastauksiisi kuva populaatioiden kokojen muutoksista vaihetasossa. Nimeä akselit siten, että kuvaajan pystyy tulkita. Aseta alkutilanteessa jänisten määräksi p/q ja ilvesten määräksi a/b. Kuinka populaatiot tällöin käyttäytyvät ja miten tulkitset tilanteen? MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 28

Tehtävä B: Läpivirtaussäiliö Tehtävänäsi on johtaa tuotantoprosessiin nestettä tasaisella 20 l/s virtauksella kun tulevassa virtauksessa esiintyy häiriöitä. Nesteen määrän vaihteluita pyritään tasaamaan lieriön muotoisella läpivirtaussäiliöllä ja PID-säätimellä. Rakenna ja kokeile malli vaihein 1. 4. Kokeile mallin toimintaa jokaisessa vaiheessa, joten piirrä Simulinkkiin kaavio jota laajennat vaiheittain. Tarkastele erityisesti säiliön vedenpinnan korkeutta ja tulo- ja poistovirtausta. MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 29

Tehtävä B: Läpivirtaussäiliö 1. Tarkastellaan aluksi vain joka on aluksi tyhjä ja johon johdetaan virtaus f in. Säiliön nesteen tilavuus V riippuu syöttöputken virtauksesta f in eli dv (t) = f in (t) dt Säiliössä nesteen tilavuuden mittaaminen suoraan on vaikeaa, mutta säiliön nestepinnan korkeutta h voi mitata helposti. Säiliöllä jonka pohjan pinta-ala A on vakio (A = 5) saadaan A dh(t) dt = f in (t) Luo Simulinkmalli käyttäen h(t):tä systeemin tilamuuttujana. Kuinka nestepinnan korkeus käyttäytyy, kun syöttöputken virtaus f in > 0 on vakio eikä säiliössä ole poistoputkea? MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 30

Tehtävä B: Läpivirtaussäiliö 2. Lisää säiliöön poistoputki jolloin syntyy läpivirtaussäiliö. Tällöin A dh(t) dt = f in (t) f out (t) Poistovirtaus on pinnankorkeuden neliöjuureen verrannollinen: f out (t) = k v h(t), missä kv = 2.0. Tällöin saadaan epälineaarinen 1. kertaluvun differentiaaliyhtälö A dh(t) dt + k v h(t) = fin (t) Kuinka nestepinnan korkeus käyttäytyy, kun lisäät poistoputken? Mille korkeudelle nestepinta tasapainottuu kun f in = 20? MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 31

Tehtävä B: Läpivirtaussäiliö 3. Toteuta systeemille askelvastekoe, jossa systeemi on aluksi tasapainotilassa, jonka jälkeen sisäänmenoon aiheutetaan askelmainen häiriö. Aseta h = 100 Integrator-lohkossa. Lisää Simulink mallissa systeemin sisäänmenoon 10:n yksikön suuruinen askelmainen poikkeama ajanhetkellä 10. Toteuta tämä step-lohkolla. Kuinka kauan askelmaisen poikkeaman jälkeen kestää, että systeemi päätyy uuteen tasapainopisteeseen. Mikä on tällöin pinnankorkeus? Mikä on tällöin ulosmenovirtaus? MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 32

Tehtävä B: Läpivirtaussäiliö Lisää systeemiin PID-säätäjä, joka pyrkii pitämään pitämään poistovirtauksen tavoitetasolla 20 l/s säätelemällä tulovirtausta. Poistovirtauksen nopeutta on vaikea mitata, joten säätimen sisäänmenona täytyy käyttää havaitun ja tavoitellun pinnankorkeuden erotusta. Mikä on pinnankorkeuden tavoitetaso h ref? Tulovirtausta ei voi muuttaa äärettömän nopeasti (mieti todellista venttiiliä), vaan maksimi muutosnopeus on ±5 l/s 2 (Vinkki: Johda säätimen tuottama ohjaus Rate Limiter-lohkon läpi ja summaa se vasta sitten f in virtaukseen). MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 33

Tehtävä B: Läpivirtaussäiliö 4. Etsi säätimen parametrit siten, että askelmaisen häiriön jälkeen systeemi säätyy takaisin haluttuun tilaan (pinnankorkeus 100, poistovirtaus 20). Lisäksi poistovirtauksen tulee kokoajan pysyä välillä f out [19.8l/s, 20.2l/s]. Kokeile ensin pelkällä P-säätimellä. Käytä esim. vahvistuksen K P arvoja 1,2,3,4,5,10. Kokeile sitten PI-säädintä. Saavutetaanko säätötavoite pelkällä P-säätimellä? Mitkä valitsit PI-säätimen parametreiksi lopulliseen malliisi? MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 34

Kotitehtävä: Läpivirtaussäiliö 1. Visualisoi vesisäiliösysteemin toimintaa kun tulovirtausta säädetään PI-säätimellä ja siihen vaikuttaa edellä kuvattu askelmainen häiriö. v Liitä vastauksiisi subplot-komennolla piirretty kuva, jossa on ajan funktiona f in, f out, h ja PI-säätimen ulostulo (sekä ennen että jälkeen muutosnopeudenrajoittimen). Nimeä kuvaajien akselit ja suureiden yksiköt. Anna kuvan otsikoksi oma nimesi. v Liitä vastauksiisi ruutukaappauskuva Simulink-mallistasi. MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 35

Kotitehtävä: Läpivirtaussäiliö 2. Tutkitaan systeemin taajuusvastetta. Korvaa askelmainen häiriö sinimuotoisella (amplitudi 1l/s) ja aseta PI-säätimen kaikki parametrit nollaksi. Kokeile eri taajuuksilla (0.01... 1 rad/s) ja piirrä samaan kuvaan f in ja f out. Miten tulovirtauksen häiriön siirtyminen poistovirtaukseen riippuu häiriön taajuudesta? Voiko vesisäiliösysteemin tulkita ali- tai ylipäästösuodattimeksi? (Katso tarvittaessa nämä termit netistä) v Liitä vastauksiisi subplot-komennolla piirretty kuva, jossa on ajan funktiona f in, f out kun tulovirtaukseen vaikuttaa sinimuotoinen häiriö, jonka taajuus on 1 rad/s. v Liitä vastaava kuva, jossa häiriön taajuus on 0.01 rad/s. v Liitä vastauksiisi ruutukaappauskuva Simulink-mallistasi. MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 36