Jalkapalloa jokaiselle - Kaakkois-Suomessa kaikki pelaa Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry:n TOIMINTA- ja TALOUSSUUNNITELMA vuodelle 2010 Seuran ja valmentajan vuosi
2 VOITTOJA JOKA PÄIVÄ!
Sisällysluettelo JOHDANTO VUOTEEN 2010 4 STRATEGIA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Strategia 4 Toimintaympäristö 5 HUIPPUJALKAPALLO Pelaajakehitys 6 Sarjatoiminta 7 Olosuhteet 7 Osaamisen kehittäminen 8 Kansainvälisyys 8 SEURATOIMINTA Nuorisotoiminta 9 Harrastetoiminta 9 Seurakehitys 10 HALLINTO JA TALOUS Organisaatio 12 Hallinto 12 Henkilöstö 13 Toimitilat 13 Talous 13 ERILLISTOIMINNOT Palkinto Gaala 14 Saimaa Turnaus 14 VUOSI 2011 Yksilön vuosi 15 LIITTEET Piirin perimät maksut 2010 16 Talousarvio 2010 19 Muistiinpano-sivu 22 JULKAISUN VALOKUVAT ( ) Kansi (ylempi) SPL Kaakkois-Suomi / Veijo Vainikka Kansi (alempi) Pekka Vainio sivu 6 Naisten EM FC LaPa / J-P Kurronen sivu 7 Kenttä SPL Kaakkois-Suomi / Veijo Vainikka sivu 8 Zenith SPL Kaakkois-Suomi / Veijo Vainikka sivu 9 Nappulat Kultsu 01 sivu 11 Isännän Ääni SPL Kaakkois-Suomi / Veijo Vainikka sivu 12 Piirihallitus SPL Kaakkois-Suomi / Veijo Vainikka sivu 15 (ylhäällä kesk.) Pekka Vainio sivu 15 (keskellä vas) Pekka Vainio sivu 15 (alhaalla oik.) FC LaPa / J-P Kurronen sivu 18 Pelitilanne PEPO / Kimmo Metsälä 3
J OHD ANTO VUOTEEN 2010 Suomen Palloliiton organisaatio ja toiminta ohjautuu päivitetyn strategian mukaisesti entistä selvemmin vanhojen toimintamallien ja tapojen kriittiseen tarkasteluun ja uuden suomalaisen jalkapallon yhteisen toimintalinjan rakentamiseen. Päätoimintoja on vain kaksi Huippujalkapallo ja Seuratoiminta. Kaikki näiden toimintojen sisäiset tai keskinäiset toimenpiteet sekä tehtävät uudistukset tähtäävät jalkapallon yhteisiin tavoitteisiin. Saavutettavat tulokset ja arvostuksen kohoaminen parantavat lajin toimintaedellytyksiä kaikilla tasoilla. Kaikkien toimijoiden sitoutuminen tähän yhteiseen toimintamalliin mahdollistaa lupaustemme mukaisesti jalkapallon tarjoamisen jokaiselle ja sen viemisen Euroopan huipulle. Omana valintanaan Kaakkois-Suomen piiri haluaa nostaa vuoden 2010 painopisteiksi seurat ja niiden valmentajat. Teemalla Seuran ja valmentajan vuosi piiri tulee mm. järjestämään runsaasti seuratoimintaan liittyvää koulutusta sekä tapaamisia ja vierailuja. Etusijalla kehitystoimissa ovat seuransa kehittämisestä kiinnostuneet FootPass -auditoidut seurat, mutta muillakaan seuroilla ei ole estettä kehitystoiminnoissa mukana olemiselle. Valmennuksen tueksi ja tason nostamiseksi tulemme ensisijaisesti lisäämään koulutusjärjestelmän mukaisiin koulutuksiin osallistuneiden määrää tuomalla koulutukset lähelle toimijoita. Toteutamme lisäksi kohderyhmittäin täydennyskoulutusta ja järjestämme ulkomaan opintomatkan motivoituneille valmentajille. Myös Fortumtutoreiden tukeminen on osa piirin panostusta valmentajien ja ohjaajien kehittämiseen. STRATEGIA ja TOIMI NTAYMP ÄRISTÖ Strategia Kaakkois-Suomen piirin hallitus päivitti piirin omaa toimintastrategiaa kaudella 2008 ja se ohjaa vahvasti toimintaa lähivuosina. Strategian tavoitteena on lisätä piiritoiminnan vaikuttavuutta päivittäisessä seuratyössä, jotta myös seuratasolla sitouduttaisiin koko suomalaisen jalkapallon yhteisiin toimintalinjauksiin ja tavoitteisiin. Ohjaavuutta ei ole tarkoitus toteuttaa vain määräyksillä ja vaatimuksilla, vaan tarjoamalla jäsenseuroille asiantuntijuutta toiminnan eri osa-alueille sekä jakamalla seuroille kaikki ne tiedot ja hyvät toimintamallit, joita eri puolilta maata tai kansainvälisiltä kentiltä on saatavissa. Mainitut tavoitteet ilmenevät myös piirin arvoissa, joiksi on määritelty luotettavuus, yhteistyökykyisyys, vaikuttavuus ja asiantuntijuus. Piiritasolla strategia merkitsee entistäkin aktiivisempaa ja laajempaa sidosryhmätyötä sekä piirin toimijoiden lisääntyvää kenttätyötä seuroissa. Kannustamme ja palkitsemme niitä seuroja, jotka aktivoituvat oman seuransa kehittämiseen. Jotta piiri voisi taata seuroille näiden toimintojen jatkuvuuden, on piirin myös huolehdittava hyvin omasta taloudestaan sekä pitkäaikaisesti resurssiensa riittävyydestä. Seuratasolle vietynä uskomme tavoitteidemme toteutumisen merkitsevän kaikentasoista osaamisen kehittymistä. Ammattimaisuus ja tavoitteellisuus kaikessa toiminnassa tuovat myös kilpailullista menestystä, nostavat jäsenseurojen joukkueita entistä korkeammille sarjatasoille sekä kasvattavat lajin harrastajamääriä. 4
Toimintaympäristö Vuoden 2010 alusta piirin toiminta-alueen kuntien lukumäärä laskee 39:stä 35:een, kun Liljendal, Ruotsinpyhtää ja Pernaja yhdistyvät Loviisaan ja Ylämaan kunta liittyy osaksi Lappeenrannan kaupunkia. Kuntatalouden tila on erilaisista yhteistyömuodoista huolimatta jatkossakin erittäin haastava ja se tulee vääjäämättä vaikuttamatta myös urheilun ja liikunnan paikallisiin toimintaedellytyksiin. Haasteellisen taloustilanteen tulisi rohkaista urheilusektoria itse aktivoitumaan ja synnyttämään uusia yhteistyömuotoja, toimintamalleja ja rakenteita esimerkiksi liikuntapalveluiden, iltapäiväkerhojen ja terveysliikunnan toteuttamiseksi. Oikeita kumppaneita hyödyntäen nämä voivat tuottaa sekä taloudellista hyötyä, että varsinaisessa lajitoiminnassa tarvittavia muita resurssia. Elämme yhteiskunnassa, jossa uudemmat ja harrastajamäärän kasvun suhteen tärkeimmät sukupolvet ovat eläneet vain sähköisen tiedotuksen ja viestinnän aikaa. Siksi kaikki uudet tietotekniset ja viestinnälliset mahdollisuudet on otettava lajitoiminnan käyttöön kaikilla tasoilla. Piiri osallistuu aktiivisesti liiton hallinnoiman toiminnanohjausjärjestelmän kehitystyöhön ja hyödyntää omalla esimerkillään tarjolla olevia muita mahdollisuuksia resurssiensa rajoissa. Piirin toiminta-alue 2010 5
HUIPPUJ ALKAPALLO Pelaajakehitys Huippujalkapallo on Suomen Palloliiton toinen päätoimialueista ja piiritoiminnan osuus siinä painottuu erityisesti valmentaja- ja pelaajakoulutukseen ja niiden kehittämiseen. Huippujalkapallon strategiassa lahjakkaita pelaajia voitaisiin kutsua timanteiksi. Valmis huippupelaaja on useaan kertaan hyvin hiottu, tasalaatuinen ja kirkas, mutta hyvää timanttia ei tule koskaan huonosta raakatimantista. Ja kaikki nämä raakatimantit kasvavat seuroissa! Sen vuoksi piirin on kyettävä koulutuksella, ohjauksella ja tapahtumien järjestämisellä tukemaan seurojen pelaajakoulutusta. Aivan ensimmäisten timanttiaihioiden etsimisessä piirin työkaluna on laaja 12- ja 13-vuotiaiden Haavitoiminta. Haavileireillä ja turnauksissa eri alueiden ja seurojen pelaajien taso kartoitetaan ensimmäistä kertaa. Leirien rakenteiden tulee olla sellaisia, että pelaajat itse ja heidän taustajoukkonsa voivat niiden kautta arvioida omia vahvuuksiaan ja kehitystarpeitaan vertaistensa joukossa. Näitä tai myöhemmin esille nousevia lupauksia seurojen toivotaan jatkokehittävän joko omissa tai seurayhteistyöllä synnytetyissä Taito- ja Kykykouluissa sekä lopulta alueellisissa akatemiatoiminnoissa. Piiri tukee tätä toteuttamalla mm. koulutusta, malliryhmätoimintaa sekä järjestämällä Taitoja Kykykoulujen välisiä tapahtumia. Toisaalta piirin on yhdessä seurojen, liiton ja muiden toimijoiden kanssa järjestettävä timanttinäyttelyjä eli esim. Piirijoukkue Cup - tapahtumia, joissa nämä pelaajat voivat valtakunnallisesti esitellä ja vertailla taitojaan. Vaikka kyse on kilpaluontoisesta joukkuetapahtumasta, niin senkin tavoitteena on oltava yksittäisen pelaajan kehittymisen tukeminen ja pelaajakartoitus. Tapahtuman toimivuutta ja järjestelyjä on tarkasteltava jatkuvasti tästä näkökulmasta ja piiri on tässä työssä aktiivisesti mukana. Esillä on pidettävä kuitenkin koko ajan myös se, että esimerkiksi piirijoukkue ei ole ainoa tie huipulle! Taustatekijöistä ja yksilöllisistä kehityseroista riippuen pelaajat voivat vielä olla eri tasoilla ja mahdollisuudet kohota aivan terävimmälle huipulle on myös näiden joukkueiden ja tapahtumien ulkopuolelle jäävillä pelaajilla. Edellyttäen että oma motivaatio ja pitkäjänteisyys ovat jatkossakin riittävällä tasolla. Tunnelmia Naisten EM-lopputurnauksen 2009 avajaisista 6
Sarjatoiminta Vaikka pelaajien näkyvimmät kehitysaskeleet ja läpilyönnit saavutetaan usein vasta valtakunnallisissa liiton sarjoissa, ovat piirin vanhemmat juniorisarjat ja miksei aikuisten ylimmät piirisarjatkin tason laajuuden kannalta tärkeitä pelaajakehitystyökaluja. Tästä syystä meidän on ohjattava näitä sarjoja enemmän yksittäisten pelaajien kehitystä huomioivaksi toiminnaksi. Sarjoissa on tehtävä mm. joskus kipeitäkin taso- ja lohkoratkaisuja, jotta kaikki saisivat omaa tasoaan vastaavia otteluja. Sääntöjä ja määräyksiä laatimalla ao. sarjoihin osallistuvia joukkueita voidaan velvoittaa huolehtimaan mm. valmennuksesta, harjoittelusta, olosuhteista ja ottelutapahtumien toteutuksesta parhaalla mahdollisella tavalla. Tulevalla kaudella piirin Kolmosessa harjoitellaan ensimmäisenä piirinä Suomessa piiritason sarjalisenssin käyttöönottoa. Otamme käyttöön lisenssivaatimukset, jotka seurojen tulee erinäisten siirtymäaikojen ja ehtojen jälkeen täyttää, ollakseen oikeutettuja pelaamaan tällä piirin korkeimmalla sarjatasolla. Kaudella 2010 vaatimuksia ei vielä sanktioida, vaan seurat saavat piiriltä ohjeita, neuvoja ja koulutusta siitä, kuinka mahdollisesti todettavat puutteet voidaan korjata ennen seuraavaa kautta. Vastaavan tyyppistä ohjeistusta ilman sanktioita laajennetaan myöhemmin myös piirin Neloseen, jotta sekin pystyisi sarjana entistä enemmän kehittämään pelaajia. Nuorten sarjoja jaamme entistä tarkoitushakuisemmin tasolohkoihin, joka tukee paitsi lahjakkaimpien pelaajien kehitystä, niin myös enemmän harrastusluontoisesti lajiin suhtautuvien mahdollisuuksia jatkaa pelaamista omalla tasollaan. Nuorten sarjoissa yksittäistä pelaajaa tuetaan harkituilla joustoluvilla ja -määräyksillä, kuitenkin niin, että ne ovat riittävän yksiselitteisiä, eikä niitä käytetä pelkästään joukkuemenestyksen saavuttamiseksi. Sekä pelaajakehityksen, että harrastajamäärän kasvattamiseksi ja pelitarjonnan monipuolistamiseksi, on tulevaisuudessa entistä enemmän mahdollistettava piirirajat ylittävien sarjojen muodostaminen erityisesti muutenkin alueelliseen yhteistoimintaan kuuluvien Itä- ja Keski-Suomen piirien kanssa. Ainakin joidenkin sarjojen pelikauden pidentämisessä meidän on otettava vähintään ensiaskeleita jo kaudella 2010. Olosuhteet Pelaajien ja pelin tason nostaminen, harrastajamäärien kasvattaminen ja pelikauden pidentäminen vaatii ehdottomasti varsin nopealla aikataululla parannuksia joidenkin piirin alueiden jalkapalloolosuhteisiin. Meidän on päivitettävä piirin alueen olosuhdekartoitus ja sen perusteella laadittava yhdessä seurojen kanssa olosuhdestrategia, joka entistä selvemmin kohdentaa olosuhdevaikuttamista ja rakentamista sinne, missä niiden merkitys pelaajamäärän ja pelaajakehityksen kannalta on suurinta. Aina kaikki olosuhteet eivät ole kunnossa... Perustason olosuhdetyötä sekä neuvonta- ja ohjeistuspalveluja tarjotaan silti kaikille jäsenseuroille entiseen tapaan. 7
Osaamisen kehittäminen Kummankin tavoitteemme sekä kansainvälisen tason, että kasvavan harrastajamäärän saavuttamisen ratkaisevampia resursseja ovat ohjaajien ja valmentajien määrä ja heidän osaamisensa. Piirin tehtävä on laajalla koulutuksella ja tuella varmistaa parhaan olemassa olevan tiedon leviäminen ja omaksutun tiedon vieminen laatuna kentille itse harjoitus- ja ottelutilanteisiin. Jotta ohjaajat ja valmentajat osaisivat hyödyntää tietojaan ja taitojaan juuri oikeissa ikävaiheissa ja oikeassa mittakaavassa, on piirin tarjottava heille entistä enemmän teema- ja ikäluokkakohtaista koulutusta liiton ja muiden valmennustoiminnan asiantuntijoiden tukemana. Joukkueiden toimintaedellytysten sekä niissä toimivien henkilöiden tehtävien ja vastuiden selkeyttämiseksi piiri järjestää koulutusta myös muille joukkueen taustatoimijoille. Näissäkin koulutuksissa korostetaan joukkuekeskeisyyden sijasta yksilöä ja hänen kehityksensä tukemista. Kehittävän sarjatoiminnan toteuttaminen edellyttää panostusta erotuomarirekrytointiin sekä koulutuksen nykyaikaistamiseen. Myös huipulle tähtäävien erotuomareiden on saatava yksilöllistä koulutusta ja tukea, joka edellyttää mm. henkilökohtaisten opinto- ja urasuunnitelmien laatimista motivoituneimmille erotuomareille. Kaikessa koulutuksessa tulee käyttää nykyaikaisia opetusmenetelmiä ja hyödyntää esim. videoita ja muita havaintovälineistöä. Erityisesti piirin nuorisopäällikkö ja erotuomarivastaava ovat säännöllisesti yhteydessä Palloliiton koulutus- ja erotuomaritoimintoon ja kursseilla käytetään mahdollisimman laajasti hyväksi liiton kouluttajaverkostoa. Pystyäkseen tarjoamaan tai välittämään jäsenistölleen asiantuntijapalveluja, on piirin oman henkilöstön ylläpidettävä ja kehitettävä jatkuvasti omaa ammatillista osaamistaan. Koko henkilökunta osallistuu aktiivisesti liiton ja muiden sidosryhmien koulutustapahtumiin. Lisäksi kilpailupäällikkö suorittaa vuosien 2010 ja 2011 aikana Palloliiton Johtamisen Erikoisammattitutkinnon. Piiri ja Palloliitto järjestivät tammikuussa 2009 valmentajien opintomatkan Pietariin. Kuvassa Zenithin jalkapallokoulun edustajat kertovat omista toimintatavoistaan. Kansainvälisyys Oma kehittymisemme ei takaa sitä, että lähestyisimme menestystavoitteitamme suurin harppauksin, sillä myös kaikki muut maat menevät omissa kehitystoiminnoissaan eteenpäin. Siksi meidänkin on jatkuvasti tuettava motivoituneiden valmentajien ja muiden toimijoiden mahdollisuuksia päästä tutustumaan kansainväliseen lajikehitykseen ja sen viimeisimpiin teemoihin. Suhteellisen pienenä toimijana piirin ei kannata lähteä kaikkea kansainvälistä toimintaa käynnistämään kuitenkaan yksin vaan järkevämpää on pyrkiä liiton, muiden piirien ja seurojen yhteisten kontaktien luomiseen, ylläpitoon ja niiden yhteiseen hyödyntämiseen. 8
SEURATOIMINTA Nuorisotoiminta Sekä Palloliiton että piirin tärkeimpiä nuorisotoiminnan tavoitteita on harrastajamäärän edelleen kasvattaminen. Suuresta määrästä nousee todennäköisesti sekä entistä kyvykkäämpiä pelaajia että uusia toimijoita muihin tehtäviin. Ja suurempi harrastajien massa täyttää myös paremmin katsomoita. Pitkäjänteisesti ajatellen määrä on myöhemmin hyvin hoidetun lajitoiminnan ohella suuresti riippuvainen aloittavien ikäluokkien koosta ja siksi rohkaisemme seuroja järjestämään mm. päiväkoteihin ja kouluihin suunnattuja lajiesittelyjä. Esimerkiksi jo useilla paikkakunnilla järjestetyt Kaikki Pelissä koululaistapahtumat ovat saaneet sekä osallistujilta että opettajilta loistavan vastaanoton ja ovat olleet pohjana uusille joukkueille. Olemme edelleen tukemassa seurojen tyttöjalkapallon kehityshankkeita ja motivoimme seuroja käynnistämään toimintaa entistä nuoremmille tyttöikäluokille. Seuran tulee kuitenkin varmistua, että aloittavien ryhmien ohjaajilla ja muilla toimijoilla on riittävästi osaamista ja tätä tuemme tuomalla koulutuksia lähellä tarvetta. Järjestämme Fortum tutoreiden avulla paikkakuntakohtaisesti E-tason ohjaajakoulutuksia ja toteutamme koulutusjärjestelmän mukaiset D-tason kurssit alueellisina. Aloittavat ikäluokat ovat tulevaisuuden kannalta tärkeitä Harrastetoiminta Erimuotoinen harrastetoiminta tulee jatkossa sekä paikallis- että piiritasolla ratkaisevasti kasvamaan. Tämän kasvun vahvistamiseksi ja toimintaa järjestävien seurojen tueksi rekrytoimme kauden 2010 aikana piirille oman toimensa ohella toimivan Harrastevastaavan. Valittavan henkilön vastuulla tulee olemaan harrastetoiminnan yleiskoordinointi, hyvien toimintamallien levittäminen sekä osittain tapahtumien suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä seurojen ja Palloliiton harrastetoiminnasta vastaavan henkilön kanssa. Näkyvimpänä yksittäisenä tapahtumana järjestämme vähintään yhden alueellisen naisten Unelma Cuppi -turnauksen piirin alueella. Alueellista alle 11-vuotiaiden Korttelitoimintaa laajennetaan edelleen ja sen rinnalle tuodaan koe-luontoisesti piirin järjestämät Karusellitapahtumat, joissa eri Korttelisarjojen joukkueet mittaavat taitojaan ja jossa jokaiseen tapahtumaan voi ilmoittautua erikseen joukkueen oman toimintakalenterin mukaisesti. Muutoinkin piirin sarjatoiminnan tarjontaa on laajennettava erityisesti 5v5-pelimuotoa hyödyntämällä. Seuroja on myös motivoitava perustamaan ns. kilpajoukkueiden rinnalle entistä enemmän erilaisia harrasteryhmiä ja joukkueita. 9
Futsal on erinomainen mahdollisuus harrastajamäärien kasvattamiseen. Sitä on vain kaikilla tasoilla markkinoitava entistä enemmän nimenomaan ohjaajille ja valmentajille. Suosion tukemiseksi käynnistämme kauden 2010 syksyllä Futsalin valmentajakoulutuksen erityisesti lasten ja nuorten ohjaajille ja valmentajille. Kauden 2010 aikana aloitamme myös uuden pelitarjottimen rakentamisen sekä selvitämme harrastejoukkueiden osallistumisen mahdollisuudet piirin Futsal toimintaan esimerkiksi järjestettävien paikallisten sarjojen lopputurnausten muodossa. Pelaajarekistereiden ja pelipassimäärien entistä tarkemmalla seurannalla kootaan tietoa pelaamisensa lopettavista pelaajista. Saatujen tietojen ja rekistereiden avulla pystymme paremmin välittämään heille tietoa erilaisista mahdollisuuksista jatkaa lajin parissa jossain muussa tehtävässä tai roolissa. Yksi tällainen mahdollisuus, on erotuomari- ja Pelin ohjaaja-toiminta. Järjestämme kauden 2010 aikana et-peruskoulutukset edelleen pääosin paikallisesti. Sen lisäksi järjestämme sekä seurakohtaisia että alueellisia koulutuksia Pelin ohjaaja-tehtäviin. Rohkaisemme seuroja markkinoimaan näitä koulutuksia ja hyödyntämään ao. koulutuksen suorittaneita enemmän omissa tapahtumissaan ja samalla sitouttamaan heitä jatkossa seuran erilaisiin tehtäviin. Seurakehitys Kausiteemamme Seuran ja valmentajan vuosi mukaisesti panostamme merkittävästi tulevalla kaudella seuratoimintojen kehittämiseen ja seuratoimijoiden koulutukseen. Ensisijaisesti kohdennamme toimintoja oman toimintansa kehittämisestä kiinnostuneille FootPass seuroille, mutta esim. yksittäiset koulutustilaisuudet ovat avoinna kaikille seurapäättäjille. Seuratason toiminta ohjautuu monessa seurassa valitettavan pienen ydinryhmän intressien suuntaan ja laajempi jäsenistön osallistuminen ja vaikuttamisen mahdollisuudet ovat joskus vajavaisia. Toisaalta monessa seurassa toiminta on ajautunut liian joukkuekeskeiseksi ja se aiheuttaa turhia ristiriitoja ja vaikeuttaa toiminnan kokonaiskehittämistä. Ja lähes joka seurassa valitellaan kaikilla tasoilla esille nousevaa henkilöstöpulaa? Näiden kehityssuuntien muuttamiseksi olemme yhdessä Palloliiton kanssa kokomassa jalkapalloseuroille Hyvä hallintomalli opasta, jonka ohjeistukset ja opit on oltava kaikkien seurojemme hyödynnettävissä. Tehtävänämme on välittää tarvittava tieto omille jäsenseuroillemme ja huolehtia siitä, että kaikilla seuratoimijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua mm. tarjolla olevaan koulutukseen. Vain omaamalla riittävät tiedot ohjeista, säännöistä ja määräyksistä tai niiden muutoksista sekä omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, yksittäisellä toimijalla on mahdollisuus vaikuttaa seuransa toimintaan ja osallistua sen kehittämiseen. 10
Erityisesti FootPass arviointiin ja sen jatkokehityshankkeisiin liittyen ohjaamme seurojamme nykyistä strategisempaan ja laajemmasta näkökulmasta nousevaan toiminnan suunnitteluun ja uudenlaiseen tavoiteasetteluun. Toimintaa ja rakenteita nykyaikaistamalla uskomme seurojemme saavan lisää vastuunkantajia. Ja kun seura koetaan entistä enemmän omaksi, se ruokkii yhteisöllisyyden lisääntymistä koko toimintaympäristössä. Vertaistuki ja keskustelumahdollisuudet helpottavat merkittävästi usein raskasta ja yksinäistä seurajohtajan työtä ja siksi olemme perustamassa jäsenseurojemme hallitustason päättäjille omaa klubi-verkostoa, jonka nimissä toteutamme jatkossa mm. tutustumisvierailuja menestyneisiin seuroihin kotimaassa tai jopa ulkomailla. Ja vapaamuotoisissa klubitapaamisissa seurapäättäjät voivat keskenään vaihtaa ajatuksiaan seuran johtamisesta ja synnyttää ehkä myös uusia yhteistyömuotoja. Isännän Ääni-seminaareista on tullut tärkeä osa yhteistä toimintaa. Tällaisen tapahtuman S(eura) P(iiri) L(iitto) -ketju, on monessa muodossa vienyt lajin toimintakulttuuria eteenpäin. Näissä kokoontumisissa seurat ovat saaneet toisiltaan malleja onnistuneista tapahtumista ja muista toteutuksista. Toimimme jatkossakin näiden alueellisten seminaarien paikallisjärjestäjänä ja osallistumme aktiivisesti myös muihin Palloliiton seuratoiminnan kehitykseen liittyviin tapahtumiin. Haluamme tukea koko ajan kasvavaa päätoimisten toimihenkilöiden määrää ja heidän työssä jaksamistaan. Tähän liittyen osallistumme kolmen itäisimmän piirin päätoimisille työntekijöille tarjottavan Coaching -ohjelman järjestelyihin ja osarahoitukseen. Isännän ääni seminaarit ovat koonneet väkeä kuuntelemaan valtakunnan lajiuutisia ja eri seurojen hyviä toimintamalleja jo parin vuoden ajan. 11
HALLINTO ja T ALOUS Organisaatio Piirihallitus esittää piirikokoukselle piirin valiokunta- ja työryhmäorganisaation uudistamista kaudesta 2010 alkaen, koska aiempaa hyvin laajaa ja osa-aluekohtaista rakennetta ei saatu toimimaan aktiivisesti. Uuden esityksen mukaan piirillä on kolme varsinaiseen toimintaan, kaksi sääntöasioihin ja yksi erityistoimintoihin liittyvää valiokuntaa. Toiminnallisista valiokunnista Koulutus- ja Kehitysvaliokunta keskittyy tulevaisuuden suunnitteluun ja piiritoiminnan edelleen kehittämiseen. Sarjavaliokunta ja erotuomarivaliokunta tekevät pelikausittain yleisiä oman vastuualueensa päätöksiä liittyen erilaisiin toimintaohjeisiin, sääntöihin, määräyksiin ja nimityksiin. Nämä kolme valiokuntaa kokoontuvat 2-4 kertaa vuodessa vaikkakin suuri osa asioista edelleen voidaan käsitellä sähköisesti. Kurinpito- ja vastalausevaliokunnat kokoontuvat vain tarvittaessa tekemään omaan toimialaansa liittyviä kurinpidollisia tai muuten sääntöihin ja määräyksiin liittyviä päätöksiä ja ratkaisuja. Saimaa Turnauksen Järjestelytoimikunta keskittyy nimensä mukaisesti vain tämän perinteikkään vuosittain järjestettävän turnauksen yleisjärjestelyjen hoitamiseen yhdessä paikallisten seurojen kanssa. Muissa asioissa piirin toimihenkilöt voivat - hallituksen valvonnassa - tarvittaessa koota tapauskohtaisesti määräaikaisia työryhmiä, joissa asiantuntijavoimin suoritetaan määrätyn tehtävän tai kehitystoimenpiteen toimeksianto. Hallinto Piirihallitus on päättänyt, useamman Lappeenrannassa pidetyn kokouksen jälkeen, palata piirikokousten kierrättämiseen eri paikkakunnilla. Tavoitteena on tasata seurojen kokousmatkustusta ja näin osaltaan aktivoida seuroja osallistumaan piiritoiminnan ylintä päätösvaltaa käyttäviin kokouksiin. Alustavasti kauden 2010 piirikokoukset ovat Imatralla (kevät) ja Kotkassa (syksy). Kauden 2011 kevätkokous pidetään Mikkelin alueella. Piirin päivittäisen toiminnan valvonnasta, seurannasta ja tulevaisuuden suunnittelusta vastaa piirihallitus. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi hallitukseen kuuluu kahdeksan (8) piirikokouksen kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä. Hallitus kokoontuu 6-8 kertaa vuodessa. Piirihallitus 12
Palloliiton suunnitelmissa alueellisen yhteistoiminnan tärkeys tulee jatkossa kasvamaan, kun kohdennetaan resursseja ja pohditaan tehokkainta tapaa tehdä tuloksia. Tähän liittyen kaudesta 2010 alkaen kolmen itäisimmän (Kaakkois-Suomi, Itä-Suomi ja Keski-Suomi) piirin piirihallitukset kokoontuvat vähintään kerran vuodessa alueelliseen neuvottelutilaisuuteen, jossa tarkastellaan yhteistoimintamahdollisuuksia ja/tai yhteisten resurssien hyödyntämistä. Henkilöstö Piiritoimiston henkilökuntaan kuuluvat vakituisina kokoaikaisina työntekijöinä piirijohtaja, nuorisopäällikkö ja kilpailupäällikkö. Lisäksi päivittäin toimistolla työskentelee osa-aikainen palvelusihteeri. Sopimuksen alaisina piiritoimijoina oman toimensa ohella työskentelevät erotuomarivastaava, useita piirijoukkuetaustoja sekä joitakin valmennuksen piirikouluttajia. Valmennuksen liittokouluttaja on piirin käytettävissä Palloliiton kanssa tekemänsä kouluttajasopimuksen mukaisesti. Tilapäistä aputyövoiman tarvetta paikataan tarjoamalla erilaisia määräaikaisia työtilaisuuksia mm. koululaisille, opiskelijoille ja työvoiman palvelukeskuksen kautta haettaville harjoittelijoille. Toimitilat Laaditun suunnitelman mukaisesti piirihallitus on ostanut piirille omat toimitilat. Syyskuussa allekirjoitetulla kauppakirjalla piiri saa uudet toimitilat Lappeenrannan keskustasta haltuunsa vuoden lopussa ja pintaremontin jälkeen tilat otetaan käyttöön helmikuussa 2010. Uusilla toimitiloilla haetaan taloudellisen säästön ja sijoitushyödyn lisäksi toiminnallisesti parempia henkilöstön työskentelyolosuhteita ja tuetaan sitä kautta piirin palvelutoiminnan edelleen kehittymistä. Kimpisenkatu 17:ssä sijaitseva n. 113 neliön katutason osakehuoneisto lisää myös piirin tunnettuutta ja jalkapallon näkyvyyttä katukuvassa. Talous Piirin tuloista suuri osa tulee oman palvelutuotannon kautta erilaisina osallistumis- ja kurssimaksuina jäsenseuroilta. Piirin taloutta on siksi hoidettava vastuullisesti ja toiminnot aikaansaatava kustannustehokkaasti. Kokonaistavoitteiden kannalta ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä suurimpaan mahdolliseen maksutuloon, sillä korkeilla taksoilla vaikeutettaisiin vain omien jäsenseurojen toimintaedellytyksiä. Kuitenkin, jotta piirin palvelukyky ja toiminnan jatkuvuus voidaan taata myös tulevaisuudessa, on sen palvelut hinnoiteltava niin, että piirin oma talous on riittävän hyvässä kunnossa. 13
Koska tulevaisuudessa myös osa Palloliiton kautta tulevasta rahoituksesta muodostuu toiminnallisten tulosten perusteella, on strategisten tavoitteiden toteutumista ja luotuja yhteisiä mittareita seurattava entistä tarkemmin myös talouden näkökulmasta. Tulevaisuudessa suurempien kehityshankkeiden osalta on yhdessä liiton ja seurojen kanssa tutkittava mahdollisuudet erilaisten hankemuotojen hyödyntämiseen. Huoneistokaupasta huolimatta piirin talous on budjetoitu niin, että sen maksuvalmius on koko vuoden hyvässä kunnossa, eikä piirillä ole tarvetta turvautua pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan. Talousarvio vuodelle 2010 on tämän suunnitelman liitteenä. PIIRIN VARAINKÄYTTÖ 2000-2010 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 2000 2002 2004 2006 2008 A2010 Tuotot Kulut ERITYI STOIMI NNOT Palkinto Gaala Piirin jalkapallotoiminnan laajuuden sekä jäsenseurojen taustahenkilöiden ja menestyneimpien lajitoimijoiden esille tuomiseksi piiri aloitti vuonna 2009 oman juhlallisen PalkintoGaalan järjestämisen. Ensimmäisten järjestelyjen saama positiivinen vastaanotto rohkaisee piirihallitusta edelleen kehittämään tilaisuutta ja hallitus onkin päättänyt, että Gaala tilaisuus järjestetään jatkossa aina vuosittain tammikuun kolmantena lauantaina. Tilaisuutta kierrätetään piirin eri alueilla. Kauden 2009 onnistujat palkitaan päätöksen mukaisesti lauantaina 16.1.2010 Kotkassa. Saimaa Turnaus Saimaa Turnaus Kaakkois-Suomen piirin yhdessä paikallisten seurojen ja Lappeenrannan kaupungin kanssa organisoima Suomen toiseksi vanhin edelleen järjestettävä jalkapalloturnaus pelataan tulevana syksynä jo 35. kerran. Merkkivuotta on tarkoitus kunnioittaa osallistujille turnauksen ensimmäisenä iltana järjestettävällä juhlatilaisuudella. Turnaus tulee käytännön syistä uudistumaan jonkin verran, sillä kaupungin kenttätilanteen muuttuessa järjestelytoimikunta joutuu päättämään joko turnauksen osallistujamäärän edelleen rajoittamisesta tai joidenkin sarjojen/lohkojen pelaamisen siirtämisestä entisen Joutsenon kentille. Myös turnauksen erotuomarivastuita tullaan siirtämään toimistolta ja kilpailupäälliköltä enemmän erotuomarivaliokunnan ja kerhojen hoidettavaksi. 14
Yksilön vuosi 2011 Vuonna 2010 toteutettavaa Seuran ja valmentajan-vuotta seuraa piirin teemana työnimi Yksilön vuosi 2011. Pelaajia, maalivahteja, erotuomareita ja laajennettuna kaikkia lajitoimijoita kuvaava yksilö-sana on merkityksellisin yksittäinen suomalaisen jalkapallon tulevaisuuden termi. Jatkossa jokaisen toimenpiteen, tapahtuman ja päätöksen taustalla on oltava pohdinta siitä, mitä se tarkoittaa arkipäivän tekemisessä yksilön tasolla ko. kohderyhmässä. Vuonna 2011 piirin toiminnot tulevat korostamaan yksilön osaamisen kehittämistä ja itsetunnon sekä itseluottamuksen kasvua. Niiden tulee myös rohkaista oman itsensä voittamiseen ja kannustaa omien urasuunnitelmien rakentamiseen ja omien tavoitteiden asettamiseen. Oletpa sitten pelaaja, valmentaja, erotuomari tai seuratoimija, voit olla myös reilulla tavalla itsekäs ja oman arvosi tunteva. Samalla kun voit tuntea iloa ja mielihyvää siitä, että olet yksi tämän hienon jalkapalloyhteisön merkittävistä jäsenistä. 15
PIIRIN PERIMÄT MAKSUT 2010 2009 2010 Uuden seuran liittymismaksu (kertasuoritus) 120 120 Seurojen vuosittainen jäsenmaksu (palvelu-) 270 270 OSALLISTUMISMAKSUT Kolmonen 440 440 Nelonen 350 350 Vitonen 310 310 Kutonen 210 210 JKKI-35 210 210 Naiset 125 125 JKM ja JTM piirisarjat tytöt / pojat (12-19 v) 125 125 JLM piirisarjat tytöt / pojat (- 11 v) 85 85 Pienpelisarjat - miehet / pojat / naiset / tytöt (yli 12 v.) 85 85 Futsal - C- ja vanhemmat 85 95 Futsal - D- ja nuoremmat 65 70 Korttelisarjat, joissa piiri laatii ohjelmat ja järjestää tapahtumat yms. 70 70 Korttelisarjat, joissa piirin laatimat peliohjelmat 45 45 Jälki-ilmoittautuminen kaikissa tapauksissa 2 x maksu MUUT KILPAILUTOIMINNAN JOUKKUEMAKSUT Luovutusmaksut Kolmonen / Ei sallita luovutusta - suljetaan heti sarjasta 350 350 Nelonen / Ei sallita luovutusta - suljetaan heti sarjasta 210 210 Vitonen / Ei sallita luovutusta - suljetaan heti sarjasta 150 150 Kutonen, JKKI ja Naiset Ensimmäinen luovutus 150 150 Toinen luovutus - aiheuttaa sarjasta sulkemisen 100 100 A- ja B-pojat / Ei sallita luovutusta - suljetaan heti sarjasta 210 210 Muut nuorten sarjat Ensimmäinen luovutus 160 160 Toinen luovutus - aiheuttaa sarjasta sulkemisen 110 110 Turnausmuotoisissa sarjoissa turnauksen luovuttaminen tulkitaan yhdeksi luovutukseksi riippumatta pelaamatta jäävien otteluiden määrästä Ottelusiirto maksut Luvallinen siirto Kolmonen 60 60 Luvaton siirto Kolmonen 120 120 Luvallinen siirto muut sarjat 35 35 Luvaton siirto muut sarjat 70 70 Vastalausemaksut (palautetaan, mikäli vastalause hyväksytään) Kolmonen 250 250 Muut aikuiset 135 135 Nuoret 65 65 Päätöksestä tehdyn valituksen käsittelymaksu 85 85 Farmisopimus (määräytyy ylemmän joukkueen mukaan) Kolmonen 300 350 Nelonen 200 250 Vitonen 150 200 16
EDUSTUSOIKEUDEN REKISTERÖINTIMAKSUT (pelaajasiirto) Jalkapallo yksittäinen pelaaja Kolmonen 50 50 Nelonen 40 40 Muut aikuiset 30 30 Lapset ja Nuoret 25 25 Futsal yksittäinen pelaaja (aiemmin eri seurassa Futsalia pelannut ) B-nuoret ja vanhemmat 25 25 C-nuoret ja nuoremmat 10 10 Koko joukkueen siirto - 7 x yksittäisen pelaajan maksu Kolmonen - 7 x yksittäisen pelaajan maksu 350 350 Nelonen - 7 x yksittäisen pelaajan maksu 280 280 Muut aikuiset - 7 x yksittäisen pelaajan maksu 210 210 E11 ja sitä vanh. nuorten joukkueet - 7 x yksittäisen pelaajan maksu 175 175 E10 ja sitä nuoremmat joukkueet - 5 x yksittäisen pelaajan maksu 125 125 Joukkuesiirron on tapahduttava määräysten mukaisesti ja siihen on sisällyttävä vähintään ikäluokan perusjoukkueen (7-9-11) verran pelaajia. Kirjauksen yhteydessä on piirin toimitettava nimilista henkilötietoineen ja pelaajien (+ tarvittaessa vanhempien) kuittauksella varustettuna KOULUTUSTOIMINNAN MAKSUT Ohjaaja- ja valmentajakoulutus E-taso kurssi (4h) ent. Kaikki Pelaa - ohjaajakurssit ilmainen ilmainen D-taso (46 h) Taitavuus-kurssi (8 h) 100 105 Maalivahtiharjoittelu (8 h) 90 95 Taidon opettaminen (15 h) 2 vrk kurssi 150 160 Pelikäsityksen opettaminen (15 h) 2 vrk kurssi 150 160 Maalivahti osana joukkuetta (15 h) 2 vrk kurssi 210 220 C-taso (22 h) 3 vrk kurssi 260 275 B-taso (60 h) 3 vrk + 3 vrk kurssi 480 495 Fyysisen valmennuksen kurssi (20 h) 3 jakson kurssi 250 265 Kaikki koulutustoiminnan kurssihinnat ovat hintoja ilman majoitusta! Muun koulutustoiminnan maksut Huoltajakurssi (7 h) 85 90 Joukkueenjohtaja-kurssi (6 h) 75 80 Joukkueenjohtajan seurakurssi (3 h) 35 40 Erotuomarikoulutus Erotuomarin peruskurssi (20 h), jatkokurssi (4h) ja kenttäkoulutus ilmainen ilmainen Kolmosen erotuomarikurssi (15 h) 50 55 Muut taso- / erilliskurssit (7 h) 25 35 Seurapäättäjä tai - toimijakoulutus sop.muk. sop.muk. Jos poisjäänti miltä tahansa kurssilta tapahtuu ilmoittamatta - veloitetaan 50 % maksusta 17
PELAAJAKOULUTUS MAKSUT Haavitoiminta pelaajakohtainen perusmaksu / leiripäivä 12 13 Piirijoukkueet pelaajakohtainen perusmaksu / leiripäivä 15 16 Piirijoukkue Cup pelaajan omavastuu lopputurnauksessa (Urheiluopisto) -- 90 Maalivahtileirit pelaajakohtainen perusmaksu / leiripäivä 15 16 Erikoisleiripäivistä veloitetaan lisäksi lisäkuluja vastaava omakustanne -- -- Piirin Taitokilpailut pelaajakohtainen osallistumismaksu 5 6 MUUT MAKSUT - SANKTIO MAKSUT Yli-ikäisyys- ja Kaksoisedustusluvan käsittelymaksu (peruslupa) 10 12 Yli-ikäisyys- ja Kaksoisedustusluvan käsittelymaksu (erityislupa) -- 24 Sanktio puuttuvasta Pelipassista (laskutetaan seuralta!) 100 100 Erotuomarin tehtävän laiminlyönti 1. kerta (aikuinen / nuori) 50/30 50/30 Erotuomarin tehtävän laiminlyönti seuraavat kerrat (aikuinen / nuori) 100/50 100/50 Piirin ansiomerkit - laskutetaan anojalta (kulta / hopea) 30/15 30/15 Viivästysmaksu / Maksukehotus (karhukirje) -- 7 18
SPL KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI ry TALOUSARVIO VUODELLE 2010 TILINPÄÄTÖS TALOUSARVIO TALOUSARVIO INDEKSI VARSINAINEN TOIMINTA 2008 2009 2010 KOULUTUSTOIMINTA TUOTOT 3000 Valmentajakoulutus 35770,00 17800,00 24000,00 135 3001 Joukkueenjohtajakoulutus 1470,00 1200,00 1200,00 100 3002 Pelaajakoulutus 2328,00 1800,00 2200,00 122 3003 Huoltajakoulutus 2000,00 1000,00 1000,00 100 3004 Erotuomarikoulutus 1283,75 1400,00 1300,00 93 3005 Seurakoulutus 3658,00 3500,00 4600,00 131 3006 Muu koulutus 700,00 400,00 300,00 75 3008 Henkilöstökoulutus 0,00 2600,00 2400,00 92 3010 Täydennyskoulutus 0,00 11000,00 12000,00 109 YHTEENSÄ 47209,75 40700,00 49000,00 120 KOULUTUSTOIMINTA KULUT 3020 Valmentajakoulutus 25183,36 13200,00 18500,00 140 3021 Joukkueenjohtajakoulutus 451,60 500,00 550,00 110 3022 Pelaajakoulutus kulut 4335,69 1500,00 2200,00 147 3023 Huoltajakoulutus 757,60 700,00 700,00 100 3024 Erotuomarikoulutus 4921,29 8800,00 8600,00 98 3025 Seurakoulutus 6187,14 7000,00 10000,00 143 3026 Muu koulutus 219,60 250,00 400,00 160 3027 Kaikki Pelaa-koulutus 1147,68 1800,00 2000,00 111 3028 Henkilöstökoulutus 846,90 4500,00 5500,00 122 3030 Täydennyskoulutus 0,00 13000,00 13500,00 104 YHTEENSÄ 44050,86 51250,00 61950,00 121 KOULUTUSTOIMINTA 3158,89-10550,00-12950,00 123 NUORISOTOIMINTA TUOTOT 3040 Haavitoiminta 12538,00 10000,00 10800,00 108 3042 C 14 piirijoukkue 3062,00 2700,00 4900,00 181 3043 C 15 piirijoukkue 2629,60 2500,00 4700,00 188 3044 C 15 Tytöt piirijoukkue 3395,59 3500,00 5700,00 163 3045 C 14 Tytöt piirijoukkue 2556,59 2200,00 4700,00 214 3046 Futiskoulu -tuotot 23410,00 16000,00 400,00 3 3047 Taitokisat tuotot 1678,00 1250,00 1800,00 144 3048 Pohjola Cup tuotot 0,00 37000,00 0,00 0 3050 Varustevälitys tuotot 2125,00 2400,00 2500,00 104 3055 Muut nuorisotoiminnan tuotot 0,00 200,00 300,00 150 YHTEENSÄ 51394,78 77750,00 35800,00 46 NUORISOTOIMINTA KULUT 3060 Haavitoiminta 7170,97 5500,00 6500,00 118 3062 C 14 piirijoukkue 6037,57 4800,00 7300,00 152 3063 C 15 piirijoukkue 6118,45 4800,00 7300,00 152 3064 C 15 tytöt piirijoukkue 6975,09 6900,00 9100,00 132 3065 C 14 tytöt piirijoukkue 4965,76 5500,00 7300,00 133 3066 Futiskoulu-kulut 21798,42 13600,00 150,00 1 3067 Taitokisat 5630,50 4700,00 4000,00 85 3068 Pohjola Cup kulut 0,00 37000,00 0,00 0 3069 Piirijoukkuevarustus 1422,65 1000,00 1200,00 120 3070 Varustevälitys kulut 0,00 1900,00 2200,00 116 3075 Muut nuorisotoimintakulut 133,00 200,00 300,00 150 YHTEENSÄ 60252,41 85900,00 45350,00 53 NUORISOTOIMINTA -8857,63-8150,00-9550,00 117 19
KILPAILUTOIMINTA TUOTOT 3080 Osanottomaksut 45720,00 46500,00 45000,00 97 3081 Lisenssimaksut 60422,70 58000,00 62000,00 107 3082 Pelaajasiirtomaksut 13068,00 12500,00 13500,00 108 3083 Saimaa turnaus 25653,25 26000,00 26500,00 102 3084 Futsal-tuotot 9889,50 7200,00 7500,00 104 3085 Kolmosen et-palkkiot 32406,00 32000,00 37000,00 116 3094 YI-ja KE-lupamaksut 1520,00 1800,00 2200,00 122 3095 Muut kilpailutoiminnan tuotot 4344,85 3300,00 2500,00 76 YHTEENSÄ 193024,30 187300,00 196200,00 105 KILPAILUTOIMINTA KULUT 3100 Palkinnot 2964,80 3200,00 3600,00 113 3102 Ottelukulut 50,00 0,00 0,00 -- 3103 Saimaa turnaus 14693,95 16000,00 16500,00 103 3104 Futsal kulut 8611,19 3800,00 5500,00 145 3105 Erotuomarikulut 1856,12 2500,00 2400,00 96 3106 Kolmosen et-palkkiot 31588,73 31400,00 36200,00 115 3115 Kilpailutoiminnan muut kulut 1441,39 1500,00 1600,00 107 YHTEENSÄ 61206,18 58400,00 65800,00 113 KILPAILUTOIMINTA 131818,12 128900,00 130400,00 101 TIEDOTUSTOIMINTA TUOTOT 3120 Ilmoitukset 0,00 0,00 0,00 -- YHTEENSÄ 0,00 0,00 0,00 -- TIEDOTUSTOIMINTA KULUT 3130 Painatuskulut 1319,48 1200,00 1400,00 117 3135 Ilmoituskulut 85,00 0,00 0,00 -- YHTEENSÄ 1404,48 1200,00 1400,00 117 TIEDOTUSTOIMINTA -1404,48-1200,00-1400,00 117 HALLINTO TUOTOT 3400 Työmarkkinatuki 0,00 5500,00 0,00 0 3410 Vuokratuotot 444,00 470,00 480,00 102 YHTEENSÄ 444,00 5970,00 480,00 8 HALLINTO KULUT 3500 Palkat 113528,40 113800,00 117500,00 103 3510 Sosiaalikulut 21079,06 29600,00 30500,00 103 3520 Työterveys 496,02 700,00 800,00 114 3600 Poistot kalusteista 778,82 500,00 400,00 80 3610 Poistot ATK-ja toimistolaitteista 469,37 300,00 250,00 83 3620 Poistot ATK-ohjelmista 378,36 350,00 275,00 79 3630 Poistot ei-myytävät varusteet 1911,95 1400,00 1200,00 86 3700 Toimiston vastike ja vuokrat 12324,56 13600,00 9300,00 68 3701 Sähkö 784,82 825,00 840,00 102 3702 Siivous 3111,15 2700,00 2300,00 85 3800 Matkakulut henkilökunta 5575,58 6200,00 6500,00 105 3801 Matkakulut ei henkilökunta 6872,41 6500,00 7000,00 108 3805 Valiokuntakulut 0,00 450,00 700,00 156 3810 Edustuskulut 311,30 800,00 600,00 75 3811 Edustuskulut pj. 32,85 500,00 400,00 80 3815 Lahjat ja muistamiset 924,21 700,00 700,00 100 3820 Kokous ja neuvottelukulut 1284,87 2000,00 2300,00 115 3825 Puhelinkulut 3512,43 3700,00 3900,00 105 3827 Postitus 5166,13 4800,00 5200,00 108 3829 Kopiointi 1074,17 1500,00 1600,00 107 20
3830 Toimistotarvikkeet 3655,19 3500,00 3800,00 109 3831 Lehdet ja julkaisut 408,82 300,00 200,00 67 3832 Laitevuokrat 8224,10 7000,00 3500,00 50 3833 Jäsenmaksut 423,00 350,00 400,00 114 3835 Pankkikulut 625,80 600,00 650,00 108 3836 Korkokulut 0,00 0,00 0,00 -- 3837 Vakuutukset 422,96 450,00 500,00 111 3839 Kirjanpito - ja tilintarkastus 1282,80 1450,00 1500,00 103 3840 Pienhankinnat 206,60 400,00 600,00 150 3850 Työllistämisprojekti 0,00 4000,00 0,00 0 3851 Työll. projekti sos.kulut 0,00 1500,00 0,00 0 3860 Kansainvälinen toiminta 121,00 800,00 600,00 75 3880 ATK-kulut 4844,92 4700,00 2400,00 51 3885 Varaston muutos -595,15 0,00 0,00 -- 3899 Muut kulut 1476,52 1000,00 700,00 70 YHTEENSÄ 200713,02 216975,00 207115,00 95 HALLINTO -200269,02-211005,00-206635,00 98 VARSINAINEN TOIMINTA -75554,12-102005,00-100135,00 98 VARAINHANKINTA TUOTOT 5000 Jäsenmaksut 22410,00 22410,00 22680,00 101 5008 Yhteistyösopimukset 1800,00 2500,00 2000,00 80 5010 Muu myyntitoiminta 1999,00 2200,00 2400,00 109 5090 Varainhankinnat muut tuotot 0,00 200,00 300,00 150 TUOTOT 26209,00 27310,00 27380,00 100 KULUT 5500 Varainhankinnan kulut 2030,35 2000,00 2500,00 125 KULUT 2030,35 2000,00 2500,00 125 VARAINHANKINTA 24178,65 25310,00 24880,00 98 SIJOITUKSET TUOTOT 4000 Korkotuotot 5003,65 3400,00 0,00 0 TUOTOT 5003,65 3400,00 0,00 0 SIJOITUKSET 5003,65 3400,00 0,00 0 OMATOIMINEN KULUJÄÄMÄ -46371,82-73295,00-75255,00 103 SATUNNAISET ERÄT KULUT 0,00 0,00-7000,00 - YLEISAVUSTUKSET 7900 Sisäiset avustukset 74281,01 73500,00 75000,00 102 7910 ISPR tuki 0,00 0,00 0,00-7950 Muut avustukset 0,00 0,00 0,00 - YLEISAVUSTUKSET 74281,01 73500,00 75000,00 102 TILIKAUDEN TULOS 27909,19 205,00-7255,00-3539 Tuotot yhteensä 397 566,49 415 930,00 383 860,00 92 Kulut yhteensä 369 657,30 415 725,00 391 115,00 94 27 909,19 205,00-7 255,00-3539 TP 2008 TA 2009 TA 2010 21
MUISTIINPANOJA: 22
LAADUKAS TYÖ VAATII LUOTETTAVAT YHTEISTYÖKUMPPANIT JA HYVÄT VARUSTEEET! SPL KAAKKOIS-SUOMEN PIIRIN VARUSTUKSESTA VASTAAVAT: 23
JJ OKAIINEN PÄIIVÄ ON TIILAIISUUS VIIEDÄ SUOMALAIINEN JJALKAPALLO ENTIISTÄ LÄHEMMÄS YHTEIISTÄ UNELMAAMME -- PAIIKKAA EUROOPAN HUIIPPUMAIIDEN JJOUKOSSA.. 24