Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki
Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
Ammattikalastuksen kuhasaalis Suomen rannikolla 1980-2016 3 Heikki Auvinen 18.5.2017
1980-luvun lopun muutokset: turska häviää, lohen hinta laskee, rehevöityminen edistyy, lämpimiä kesiä (1988) kuhan hinta hyvä
500 400 Saalis, 1000 kg 300 200 100 0 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 Kuha Vuosi ICES 29 ICES 30 ICES 31 ICES 32 Kuhasaaliin kehitys ammattikalastuksessa eri ICES alueilla. 29=Saaristomeri, 30=Selkämeri ja Saaristomeren eteläisin osa, 31=Perämeri ja 32=Suomenlahti
Ammattimaisen kuhan verkkokalastuksen saalis, pyyntiponnistus ja yksikkösaalis Saaristomerellä 6 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
Saaristomeren ammattimaisen kalastuksen kuhasaaliin pyydysjakautuma v. 1998 2015.
Vapaa-ajankalastajien kuhasaaliin kehitys sisävesialueella ja rannikkovesissä
Vapaa-ajankalastuksen kuhasaaliit Saaristomerellä Luken tilastojen mukaan. Merkitty keskiarvo ja 95 %:n luottamusväli.
Ammattimaisten rannikkokalastajien toimintaedellytykset heikentyneet mm. hylkeiden ja merimetsojen takia verkkokalastus avovesikautena vaikeaa, kalastus siirtynyt lahtialueille Huonot jäätalvet Vesialueiden omistuksen rikkonaisuuden takia kalastajien voi olla vaikea siirtyä toiselle alueelle Vapaa-ajankalastajilla paremmat mahdollisuudet vaihtaa paikkaa 10 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
Alamittasäädösten muutos 11 18.5.2017 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
Kuhan alamitta muuttumassa uuden kalastusasetuksen myötä (astui voimaan 2016) kuhan yleinen alamitta 42 cm I-ryhmän kaupallisilla kalastajilla vähintään 37 senttimetriä 1 :n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuilla Suomenlahden ulkopuolisilla merialueilla vuoden 2018 loppuun ja sen jälkeen vähintään 40 senttimetriä (vähintään 40 senttimetriä Suomenlahdella ja sisävesillä vuoden 2018 loppuun) 12 Jari Raitaniemi 19.5.2017
Kuhien ikäjakautuma sekä alamittaisten ja mittakalojen osuus verkkosaalisnäytteissä Saaristomerellä v. 1983 2014.
Kuhan verkkosaaliin pituusjakautuma (mitantäyttävät) Saaristomerellä
Uistinkalastajan kuhasaalis / tunti Saaristomerellä v. 2003 2016.
Mittakalojen osuus uistinkalastajan kuhasaaliissa v. 2003 2016. Alamitta 2003 2015: 37 cm, 2016: 42 cm.
Solmuvälejä verkkokalastuksessa ei säädellä, yleisin 43 mm Verkkokalastus suuntautuu samanaikaisesti kuhaan ja ahveneen: - Näytteissä 2016 n. 10 % kohdistunut vain toiseen lajiin - Noin 25 %:ssa näytteistä vähintään kolmannes saaliista toista lajia - Puolessa näytteistä alle 10 % toista lajia Kalastajat joutuvat etsimään pyydykset ja alueet, joilla pidetään alamittaisten osuus siedettävänä Viehekalastus muuttuu entistä enemmän pyydystä ja päästä kalastukseksi Osataanko alamittaisten kalojen käsittely 19 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
Kokojakautuman muutoksia seurataan 2017-2018 Airisto-Velkuan kalastusalueen hankkeessa sekä ammatti- että vapaa-ajankalastuksessa Testataan harvempia (50 mm) verkkoja rinnan tavanomaisten (43 mm) verkkojen kanssa Tuloksia 2018 lopussa Tarvetta myös vapaa-ajankalastuksen rakenteen ja määrän selvittämiseen 20 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
Kuhavuosiluokkien vahvuus 21 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
Heinä-elokuun veden keskilämpötila Ruissalon mareografin mittauspisteessa. Aineisto: Ilmatieteen laitos
Saaristomeren kuhavuosiluokkien vahvuus: ammattikalastuksen verkkosaalis eri vuosiluokista
Heinä-elokuun keskilämmön ja kuhan vuosiluokkavoimakkuuden kehitys Saaristomerellä vuosiluokissa 1980 2010.
Veden lämpötilan ja rekrytoituneen kuhavuosiluokan voimakkuuden suhde 1980- ja 1990-luvuilla. Lämpötiedot: IL
Veden lämpötilan ja rekrytoituneen kuhavuosiluokan voimakkuuden suhde 1980-2010. Lämpötiedot: IL.
Saaristomeren rekrytoineen kuhavuosiluokan vahvuus (verkkosaalis) suhteessa veden (Ruissalo) heinä-elokuun keskilämpöön. Lämpötiedot: IL
Kuhan ja ahvenen poikasten selviytymiseen 1-vuotiaiksi vaikuttaa kesän lämpötila Lämmin kesä parantaa kasvua talvesta selviäminen edellyttää tietyn koon saavuttamista Hyvä kasvu vähentää saaliiksi joutumista Seuraavina kasvukausina (ikä 1-4 v) poikaset ovat mm. merimetsojen saalistuksen kohteina, petokalojen saalistuksen kohdistuminen vähenee Saavuttavat koon, jossa ovat kalastuksen kohteina, yleensä 4-6 vuotiaina Saaristomerellä kuhan verkkokalastukseen rekrytoituneen vuosiluokan vahvuutta selittää malli, jossa muuttujina heinä-elokuun veden keskilämpö ( 0.62), merimetsojen määrä vuosiluokan kalojen ollessa 1-4-vuotiaita (0.2) ja edellisen kuhavuosiluokan vahvuus (0.06) R2=0.88
Kasvu 29 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
Lähde: Kalakantojen tila vuonna 2015 sekä ennuste vuosille 2016 ja 2017 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 57/2016 30 Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
Kuhien pituus rysäsaaliissa 2010-luvun näytteissä 31 Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
Saaristomeren kuhan takautuvasti määritetyt pituudet 1-, 2- (vasemmalla) ja 3-vuotiaan (yllä) vuosiluokittain.
Rysäsaaliin koostumuksen kehitys
Lämpötila vaikuttaa kasvuun kasvu parantunut silti osa kaloista jää vanhana alamittaa pienemmiksi miten suuri osuus? Vuosiluokat käyneet ohuiksi pyyntiponnistuksen vähenemisestä huolimatta yksilöitä ei säily ohi verkkopyynnin ottamien kokoluokkien? 34 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
Sukukypsyys 35 Teppo Tutkija 18..5.2017
Sukukypsien naaraiden osuus eri pituusluokissa eri vuosikymmeninä.
Saaristomeren 5-vuotiaiden naaraskuhien koko, jossa puolet on sukukypsiä. Näytekalojen lukumäärä mainittu.
Kasvu vaikuttaa sukukypsymiseen vaikuttaa puolestaan kasvuun Sukukypsyyden aikaistumista on havaittu samaan aikaan myös siialla ja silakalla Selkämerellä Miten paljon kalastus vaikuttaa, miten paljon lämpötila/kasvu? Jos muutokset johtuvat kalastuksesta, ovat usein nopeasti palautuvia kalastuksen muuttuessa 38 Heikki Auvinen Kuhaseminaari 18.5.2017
Kiitos! 39 Heikki Auvinen 19.5.2017