KATSAUS 26.9.2013 Uusiutuvan energian miljardi-investointien suma alkaa vihdoinkin purkautua Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta oli 33 prosenttia vuonna 2012, tavoite vuonna 2020 on 38 prosenttia. Uusiutuvien tuotannosta 80 prosenttia on peräisin puuraaka-aineesta. Tavoitteena on saada myös muihin uusiutuvan energian raaka-aineisiin ja tuotantomuotoihin perustuvaa energiantuotantoa lisääntymään Suomessa. Tuulivoiman osalta vuoden 2012 tulokset olivat kohtuulliset (31 uutta tuulivoimalaa ja 89 MW tuotantokapasiteettia), tällöin tuulivoimalla tuotettiin noin 0,6 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta (481 GWh). Vuoden 2013 näkymät näyttävät samankaltaiselta. Uusia tuulivoimaloita on rakennettu valmiiksi 13 kappaletta ja 35 MW tuotantokapasiteettia (323 MW ja 176 tuulivoimalaa, elokuun loppuun mennessä). Siten tuulivoiman tuotantokapasiteetti lisääntyy arviolta 340 megawatin tasolle vuoden loppuun mennessä. Nykyistä nopeampaa kehitystä jarruttavat yhä ulkomelun ohjearvot, hankkeiden kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ja puolustusvoimien vaatimat tutkaselvitykset. Selvitysmies Lauri Tarastin selvitystyön pohjalta asioihin on saatu aikaan parannusta. Ilmailuviranomaisten lentoestelupakäytännöt ovat esimerkiksi selkiintyneet ja tuulivoimaloiden kokonaiskorkeuksiin vaikuttaneita lentopintojen minimisektorikorkeuksia on korotettu useimpien lentokenttien alueella. Näin mahdollistetaan nykyteknologian mukaisten korkeampien ja tehokkaampien voimaloiden rakentaminen. Tuulivoimatavoitteiden saavuttamisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että toimialan resurssit pystytään mahdollisimman nopeasti kohdistamaan voimaloiden rakentamiseen esiselvitysprosessien sijasta. Suomessa on julkaistu tuulivoimahankkeita noin 11 000 megawatin (MW) edestä. Merelle suunniteltujen hankkeiden osuus näistä on 3 000 MW. Uusiutuvan energian toimiala jatkaa kasvuaan vuoden 2014 aikana. Ilmasto- ja energiastrategian tavoite vuonna 2020 edellyttää vuositasolla merkittävän määrän investointeja (tavoite 2500 MW). Tuulivoimaalalla tehdään vuoden 2014 aikana useampia merkittäviä investointipäätöksiä. Syöttötariffijärjestelmä on houkutellut Suomeen merkittävästi myös ulkomaisia investointeja, lähinnä eurooppalaisten energiayhtiöiden ja pääomasijoittajien toimesta. Tuulivoimatavoite takaa toteutuessaan vuosittain noin 500 miljoonan euron investoinnit. Näillä näkymin tavoiteltu 2 500 MW:n nimellisteho ja 6 terawattitunnin tuulivoimatuotantotavoite täyttynee aikataulussa vuoteen 2020 mennessä. Kotimaisen etanolituotannon osalta investointipäätökset viljapohjaisen (vehnä) etanolituotannon aloittamisesta ovat siirtyneet tulevaisuuteen. Tuotantotoiminnan aloittaminen edellyttää EU:n kaavailemien uusien kestävyyskriteerien täyttymistä. Asian käsittely on komissiossa kesken ja näin investointipäätöksien tueksi on tehtävä lisäselvityksiä vallitsevien epävarmuuksien poistamiseksi. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) 00023 Valtioneuvosto Puh. 029 506 0000 00023 Statsrådet Tfn 029 506 0000 FI-00023 Government Tel. +358 29 506 0000 Faksi 09 1606 2160 www.tem.fi Fax 09 1606 2160 www.tem.fi Fax +358 9 1606 2160 www.tem.fi
2/5 Lopullista investointipäätöstä Forest Btl Oy:n puuraaka-aineeseen perustuvasta biojalostamosta odotetaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuosituotanto olisi 100 000 tonnia biodieseliä. EU on myöntänyt hankkeelle NER 300 -rahoituksena 88,5 miljoonaa euroa. Suomen kansallisessa energiatukirahoituksessa on tänä vuonna varauduttu rahoittamaan biojalostamohankkeita 87,5 miljoonalla eurolla. Investointien viriämisestä huolimatta tilanteessa on huolestuttavia merkkejä kotimaisen kone- ja laitevalmistuksen näkökulmasta. Tuulipuistojen turbiinien toimittajat ovat ulkomaisia laitevalmistajia, lähinnä Euroopasta (Saksa, Tanska ja Espanja). Kotimaisella tuuliturbiinivalmistuksella olisi nyt loistava tilaisuus saada hyviä referenssikohteita kotimarkkinoilta laajempaa kansainvälistymistä ajatellen. Referenssikohteiden rakentaminen edellyttäisi kuitenkin näiden kohteiden rahoituksen varmistamista ja erityisten referenssitakuiden järjestämistä. Näin saataisiin merkittävä määrä uusia kone- ja laitevalmistuksen teollisia työpaikkoja Suomeen. Uusiutuvan energian tuotannon ja jakelun osalta viimeisten vuosien huonot turvevuodet aiheuttavat ongelmia lämpö- ja voimalaitosten ajojärjestyksessä. Samoin uusiutuvan energian tukijärjestelmien suunnittelun aikana vuonna 2010 tehdyt oletukset päästöoikeuden hinnasta eivät ole toteutuneet. Taloudellinen taantuma ja muut päästöoikeuden ylitarjontaan vaikuttavat tekijät ovat laskeneet päästöoikeuden hinnan historiallisen alhaiselle tasolle. Hiilidioksiditonnin hinta on vaihdellut viime aikoina 5 euron tasolla, kun uusiutuvan energian tukijärjestelmiä valmisteltaessa vuonna 2010 sen uumoiltiin nousevan 20 euron tasolle. Tähän perustuivat myös useiden eri tahojen tekemät puun energiakäytön arviot. Turpeen veroa lämmöntuotannossa korotettiin vuoden 2013 alussa. Muutoksella ei ole vaikutusta metsähakkeen käytön kannustimiin suhteessa turpeen käyttöön yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa eikä erillisessä lämmöntuotannossa. Metsähakkeen tuen aleneminen heikensi sen sijaan hakkeen käytön kannattavuutta sähkön lauhdetuotannossa. Turpeen heikosta saatavuudesta ja kivihiilen alhaisesta hinnasta johtuen kivihiilen käyttö on lisääntynyt erityisesti lauhdetuotannossa. Sähkön lauhdetuotannossa kivihiili on halvempaa kuin turve, johtuen polttoaineiden hinnasta (kivihiili 10 e/mwh ja turve 14e/MWh). Kivihiilen käyttö kasvoi vuoden 2013 tammi-kesäkuussa sähkön erillistuotantolaitoksissa 708 tuhanteen tonniin, joka oli yli neljä kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin 2012 vastaavana ajankohtana. Kivihiilellä tuotetun erillissähkön tuotanto kasvoi yli 80 prosenttia. Nähtäväksi jää, onko näillä muutoksilla pysyvää vaikutusta myös uusiutuvan energian käyttöosuuteen kokonaisenergiankulutuksesta. Eri polttoaineiden hintasuhteilla on kuitenkin ratkaiseva merkitys investoinneista päätettäessä. Nyt markkinoilla vallitsevat hinnat ovat jo johtaneet kivihiiltä suosivan tekniikan hankintaan. Nyt tehtävillä energiainvestoinneilla paalutetaan tulevaisuuden energiajakeiden käyttöä pitkäksi ajaksi.
3/5 Kuvio 1. Liikevaihdon kehitys uusiutuvan energian alalla vuosina 2008 2013 ja lähiajan ennuste. (Lähde: Tilastokeskus.) Uusiutuvan energian liikevaihdon näkymät muuta teollisuutta paremmat Uusiutuvan energian Pk -yritysryhmien (lämpö-, hake-, bioenergia-, energiapuu- ja tuulivoima-alan yritykset) yhteenlaskettu liikevaihto kohosi vuoden 2013 tammi-kesäkuussa hieman vuoden 2012 vastaavasta ajanjaksosta. Vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä liikevaihdon kehitys kääntyi hienoiseen laskuun. Tuleva tilanne säilyy samankaltaisena hitaan kasvun vaiheena. Muun teollisuuden liikevaihtoon verrattuna uusiutuvan energian näkymät ovat hieman paremmat. Uusiutuvan energian alan yritysryhmät yhteensä Kaikkien tarkastelussa mukana olevien Pk -yritysryhmien yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi edellisvuodesta vuonna 2012. Vuoden 2013 tammi-maaliskuussa kasvu jatkui maltillisena, kun lisäystä edellisvuoden ensimmäisestä neljänneksestä kertyi 1,5 prosenttia.
4/5 Kuvio 2. Liikevaihdon kehitys uusiutuvan energian eri yritysryhmissä vuosina 2008 2013 ja lähiajan ennuste. (Lähde: Tilastokeskus.) Lämpöyrittäjäryhmä Lämpö-yritysryhmän liikevaihto jatkoi vahvaa kehitystään vuonna 2012, kun yritysryhmän liikevaihto kasvoi 11,2 prosenttia vuodentakaisesta. Kasvu oli nopeinta toisella ja viimeisellä neljänneksellä. Myös kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa liikevaihdon kehitys oli suotuisaa kasvun yltäessä 9,2 prosenttiin viime vuoden tammi-maaliskuusta. Lämpöyrittäjien liikevaihto on kasvanut tasaisesti vuodesta 2008 lähtien kun taas energiapuu- ja hakeyrittäjillä liikevaihtokäyrä notkahti alas vuoden 2008 taloustaantuman vuoksi. Hakeyritysryhmä Hakeyritysryhmässä liikevaihto lähti kolmen verkkaisemmin kehittyneen vuoden jälkeen reippaaseen kasvuun vuoden 2012 aikana, kun kasvua edellisvuodesta kertyi 13,8 prosenttia. Kasvu oli erityisen rivakkaa kolmannella vuosineljänneksellä. Myös loka-joulukuussa 2012 yllettiin reippaaseen nousuun. Vuoden 2013 tammi-maaliskuussa kehitys oli edelleen suotuisaa liikevaihdon kohotessa 11,1 prosenttia vuotta aiemmasta. Hakeyrittäjien osalta tilanne on parantunut vuoden 2008 taantuman aiheuttaman notkahduksen jälkeen ja nyt on jo ohitettu taantumaa edeltäneen liikevaihdon taso. Liikevaihto kehittyy edelleen maltillisesti koko vuoden 2014. Energiapuu-yritysryhmä Energiapuuryhmässä liikevaihto lähti reippaampaan kasvuun vuoden 2010 aikana ja sama kasvu-ura on jatkunut vuoden 2013 alkuun saakka. Energiapuu-yritysryhmän liikevaihdon kasvu oli vuoden 2012 tammi-kesäkuussa selvästi vuoden jälkimmäistä puoliskoa nopeampaa. Vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä yritysryhmän liikevaihto kohosi 8,6 prosenttia viime vuoden tammi-maaliskuusta. Liikevaihtokäyrä kehittyy vuoden 2014 aikana hieman maltillisemmin kuin hakeyrittäjien käyrä. Energiapuuyrittäjillä tilanne on alkanut palautua vuoden 2010 aikana ja hakeyrittäjillä vastaavasti vuotta myöhemmin vuoden 2011 aikana.
5/5 Kuvio 3. Liikevaihdon kehitys uusiutuvan energian eri yritysryhmissä vuosina 2008 2013 ja lähiajan ennuste. (Lähde: Tilastokeskus.) Bioenergiaryhmä Bioenergia-yritysryhmän liikevaihto kääntyi laskuun ensimmäistä kertaa koko tarkasteltavalla ajanjaksolla vuonna 2012. Kehitys jatkui alavireisenä myös kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa, kun liikevaihto väheni hieman vuodentakaisesta. Liikevaihto säilynee samalla tasolla vuoden 2014 aikana eikä merkittävää kasvua tapahdu. Tuulivoimaryhmä Tuulivoima-yritysryhmän liikevaihto kasvoi kiivaasti vuonna 2011. Vuonna 2012 kehitys jäi selvästi maltillisemmaksi, joskin kasvua vuotta aiemmasta kertyi kuitenkin edelleen. Positiiviseen kasvuun vaikutti vuoden jälkimmäinen puolisko. Tammi-kesäkuussa puolestaan yritysryhmän kehitys ei ollut yhtä suotuisaa, sillä liikevaihto supistui tuolloin jonkin verran vuotta aiemmasta. Neljänneksittäin tarkasteltuna kehitys oli erityisen rivakkaa loka-joulukuussa. Kasvu jatkui voimakkaana myös vuoden 2013 tammimaaliskuussa liikevaihdon kohotessa runsaat 13 prosenttia viime vuoden tammi-maaliskuusta. Uusiutuvan energian alan yritysryhmistä tuulivoima-alalla toimivien yritysten liikevaihto on jatkanut tasaista ja melko jyrkkää portaittaista kasvuaan vuodesta 2011 alkaen. Kuvaajasta on selkeästi havaittavissa muutos tuulivoimainvestoinneissa vuodesta 2012 alkaen. Vuosi 2010 oli sitä vastoin koko Euroopassa erittäin huonotuulinen vuosi. Tuulivoima-alan liikevaihtokäyrään vaikuttaa merkittävästi myös se, että suuri osa toimijoista toimii ns. mankala -periaatteella eli tuotetusta sähköenergiasta laskutetaan päämieheltä vain omakustannushinta. Lisätiedot: Toimialapäällikkö Markku Alm, Varsinais-Suomen ELY -keskus, puh. 0400 864 945 Kehittämispäällikkö Esa Tikkanen, Työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 0500 405 459