Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:

Samankaltaiset tiedostot
Kangasalan kunta Kuhmalahden kirkonkylän osayleiskaava 1:

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

Määräysnumero Ulkoasu

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Alueelle saa sijoittaa omakotitaloja, kytkettyjä omakotitaloja sekä rivitaloja. Omakotitalon rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 3000 m2.

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

TAAJAMAYLEISKAAVA PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx

ERILLISPIENTALOJEN ALUE Alue on tarkoitettu vakituiseen asutukseen. Alueelle saadaan muodostaa omarantaisten

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

Kulennoisten osayleiskaava Kyläkaava kulttuuriympäristössä. Pöyry Finland Oy

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus


0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

Paltamon kunta Uura 1 Kangasjärven ranta-asemakaavan muutos AO-1 RA Harri Lindroos arkkitehti safa. Kaavamerkinnät ja -määräykset:

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Kaavamerkinnät ja -määräykset

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

PADASJOKI VESIJAKO- JA SALMENTAUSTANJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava 1:10 000

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Horonpohja-Piilopohja-Kuukkala. Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18: :0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.

ALUE RA-2 1/8 RA-1. ajo. ajo. ajo m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

679:4:11. Iu1/2. e= :4:6 679:4:7. Salon kaupunki ja MML, m

YPPÄRI PYHÄJOKI OSAYLEISKAAVA 1:5000 OULUSSA MIKKO KORHONEN ARKKITEHTI YO ANNE LESKINEN RI, HUK, YKS-154

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

S O N N A N J Ä R V E N P A J U L A H D E N N I E M E N J A N I S K A J Ä R V E N R I I H I N I E M E N R A N T A O S A Y L E I S K A A V A

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

Keskustaajaman rantaosayleiskaava. Rasteri- ja viivamerkinnät, jotka ilmaisevat kaavan osa-alueen erityisominaisuuksia:

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVAEHDOTUS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Nurmeksen kaupungin Hyvärilän 123 kaupunginosan asemakaavan- sekä Pielisen Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos ja -laajennus

Ympäristölautakunta Poikkeamishakemus , / /2018

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

ALUE 03 ALUE 01 ALUE 02. AO ajo /1 8/1. I u ½ m m m /1

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

VÄINÖLÄNNIEMI AL-39 III VI IV III III III. saa-2. p sr sr dB p saa-2. 35dB. ap (1-35-1) 35dB. sr-30. saa-2 saa-2.

SYVÄNNIEMEN OSAYLEISKAAVA

PYHÄJOEN KUNTA KAAVAEHDOTUS PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET OSA-ALUEET 1-4 PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA

72 :n mukaisena rakennusluvan myöntämisen perusteena rantavyöhykkeellä.

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

Osayleiskaava Suutarla

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

Kitee, KAAVA 205 SIVU 1/6 SUORLAHTI PUHOKSEN/SUORLAHDEN TEOLLISUUSALUE ASEMAKAAVA 1:2000

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

Hämeenlinnan kaupunki Kaavarekisteri :43:52 1 (5) A S E M A K A A V A M E R K I N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T :

NAANTALI RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA 1:5000. Kaarina, , , Turku , , , , 12.8.

Tuusniemen kunta. Kaavaselostus TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS P S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A

ARMISVEDEN-VIHTASEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, KALMISTO 2:33

Kymijoen rantaosayleiskaava, keskiosa ja Alakylän kyläyleiskaava. Kaavaluonnos. Kaavamerkinnät ja määräykset

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

Jämsän kaupunki KUOREVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

Transkriptio:

Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:10 000 19.6.2017 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET OLEMASSA OLEVA RAKENNUSPAIKKA UUDEN RAKENNUSPAIKAN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI AT KYLÄALUEEN ERILLISPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKAT Rakennuspaikalle on sallittua rakentaa yksi korkeintaan kerrosluvultaan I ¾ -korkuinen asuinrakennus, työtiloja sekä yksikerroksisia talousrakennuksia. Rakennuspaikan koko on oltava vähintään 2000 m 2. Rakennuspaikalle yhteensä rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta, enintään kuitenkin 300 kem 2. Rakennuspaikkapisteiden lukumäärä osoittaa tilakohtaisesti rakennuspaikkojen lukumäärän. AP ERILLISPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKAT RANTAVYÖHYKKEELLÄ Rakennuspaikan koko on oltava vähintään 5000 m 2. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asuinrakennuksen, jonka kerrosala on enintään 180 m 2 sekä talous- ja saunarakennuksia, joiden kerrosala on yhteensä enintään 70 m 2. Asuinrakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 50m. Kiinteistön kaikkien rakennusten alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 m ylävesirajaa korkeammalla. Yhden saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m 2, saa rakentaa lähemmäksi rantaa siten, että sen etäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta on vähintään 15 m. Rakennuspaikkapisteiden lukumäärä osoittaa tilakohtaisesti rakennuspaikkojen lukumäärän. AM RA/AP MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE Maatilalle saa rakentaa sallitun rakennusoikeuden puitteissa korkeintaan kaksi asuinrakennusta, maatilamatkailua palvelevia rakennuksia, eläinsuojia ja muita tarpeellisia talousrakennuksia. Talouskeskukseen sijoittuvan toisen asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 100 m². Rakennuspaikkapisteiden lukumäärä osoittaa tilakohtaisesti rakennuspaikkojen lukumäärän. LOMA-ASUNTOALUE, JOLLA LOMA-ASUNTOJEN MUUTTAMINEN YMPÄRIVUOTISEKSI ON SUOTUISAA Rakennuspaikan tulee olla kooltaan vähintään 3000 m 2, ja rakennuspaikalla tulee olla vähintään 50 m rantaviivaa. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa päärakennuksen ja kaksi saunarakennusta, joiden kerrosala saa olla yhteensä enintään 120 m². Lisäksi voidaan rakentaa yksi kerrosalaltaan enintään 15 m²:n suuruinen vierasmaja ja talousrakennuksia. 1/6

Saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 20 m² ja rakennuspaikan kokonaiskerrosala enintään 160 m². Rakennuspaikan ollessa yli 10000 m 2, ja rakennusten ollessa sijoitettavissa vähintään 50 metrin päähän rantaviivasta saunaa lukuun ottamatta, rakennuspaikalle saa rakentaa päärakennuksen ja saunarakennuksen, joiden kerrosala saa olla yhteensä enintään 180 m 2. Lisäksi voidaan rakentaa talousrakennuksia. Saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 20 m² ja rakennuspaikan kokonaiskerrosala enintään 250 m². RA-4 LOMA-ASUNTOALUE Alue on tarkoitettu omarantaista loma-asutusta varten sellaisilla saarilla, joiden pinta-ala on alle 1 ha. Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen alueelle on kielletty. Alueelle saa rakentaa kullekin rakennuspaikalle yhden yksiasuntoisen loma-asunnon ja yhden erillisen saunarakennuksen. Näiden rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 50 m 2. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 15 m 2 :n suuruisen talousrakennuksen. Erillisen saunan kerrosala saa olla enintään 20 m 2. Rakennuspaikan kokonaiskerrosala saa olla enintään 65 m 2. Rakennukset tulee sijoittaa vähintään 25 m:n päähän keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta lukuun ottamatta kerrosalaltaan enintään 20 m 2 :n suuruista saunaa, jonka saa sijoittaa vähintään 15 m:n päähän keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Rakennukset voidaan kuitenkin sijoittaa lähemmäksikin rantaviivaa, mikäli maiseman luonnonmukaisuus siten paremmin säilyy. Rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena erityisesti rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä. Vesikäymälän rakentaminen alueelle on kielletty. P PALVELUJEN ALUE VL VU LÄHIVIRKISTYSALUE Alue varataan päivittäiseen ja yleiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Alueella sallitaan yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen. Alueella on voimassa lainvoimainen asemakaava tai alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE VV UIMARANTA-ALUE Alueelle saa rakentaa ainoastaan vähäisiä alueen pääkäyttötarkoitusta palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. M MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Rakennusoikeus alueelta on siirretty RA/AP-, AT-, AP-, AM- ja ME alueille. Rakennukset tulee sijoittaa vähintään 20 metrin etäisyydelle MA alueen reunasta. 2/6

MA MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Rakennusoikeus alueelta on siirretty AT-, AP- ja AM alueille. Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas viljelymaisemakokonaisuus tulee säilyttää. Peltoalueiden ja metsäsaarekkeiden säilymisellä on erityistä merkitystä alueen maisema-arvojen säilymisen kannalta. SL LUONNONSUOJELUALUE TAI -KOHDE Luonnonsuojelulain nojalla suojeltu alue. LV-1 VENEVALKAMA-ALUE W VESIALUE MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Kaikessa alueen suunnittelussa, maankäytössä ja rakentamisessa tulee lähtökohtana olla arvokkaaseen kulttuuriympäristöön kuuluvien avoimen peltomaiseman, kylärakenteen ja rakennettujen aluekokonaisuuksien, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden yksittäisten rakennusten, pihapiirien, muinaisjäännöksien ja historiallisten kyläteiden aseman ja ominaispiirteiden säilyttäminen. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteuttamisessa on sovitettava rakentamisen ja maatalouden tarpeet ympäristöön sen ominaispiirteitä kunnioittaen. Merkittävistä rakennushankkeista tulee olla yhteydessä museoviranomaisiin. sm sm-1 KIINTEÄ MUINAISJÄÄNNÖS Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohteiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Kohteen tai sen lähialueen maankäyttöä, rakentamista tai hoitoa suunniteltaessa on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta. MUINAISMUISTOKOHDE Ennen kohteen tai sen lähialueen maanmuokkaustoimiin ryhtymistä on museoviranomaisilta pyydettävä lausunto. 3/6

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ARVOALUE sk-1 Alueen rakennukset ja pihapiirit muodostavat yhdessä maiseman ja muun kulttuuriperinnön kanssa paikallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön kokonaisuuden. Uudisrakentaminen tulee sovittaa kunkin alueen arvokkaisiin piirteisiin ja olevan rakennuskannan mittakaavaan siten, että alueen ilme ja historialliset piirteet säilytetään. Alueiden arvokkaat piirteet on kuvattu Kuhmalahden rantayleiskaavan ja kirkonkylä sekä Pohjan kyläyleiskaavojen kulttuuriympäristöselvityksessä. Uudisrakentamisen tulisi noudatella alueen vallitsevaa rakentamisen tapaa ja mittakaavaa, ja siten olla pientalovaltaista, korkeintaan kaksikerroksista, perinteistä puurakentamista. Uudisrakentamista ei tule sijoittaa inventoinnissa arvokkaiksi todettujen rakennusten, tai pihapiirien läheisyyteen siten että ne kilpailevat vanhan rakennuksen tai pihapiirin aseman ja luonteen kanssa. Uudisrakentamisella ei myöskään tule peittää arvokkaiksi todettuja rakennuksia tai pihapiirejä tai avoimia peltonäkymiä. sr-1 RAKENNUSTAITEELLISIN, KULTTUURIHISTORIALLISIN TAI MAISEMALLISIN PERUSTEIN SUOJELTEVA RAKENNUS TAI RAKENNUSRYHMÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 127 1. momentin nojalla määrätään, että rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman lupaa (purkamislupa). Maankäyttö- ja rakennuslain 41 :n 2. momentin nojalla määrätään, että alueen arvokas rakennuskanta ja lähiympäristö tulee säilyttää. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennusten rakennustaiteellisesti ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Ympäristön uudisrakentaminen tulee sopeuttaa kohteen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen suojelukohteita koskevien lupahakemusten ratkaisemista. Merkintään liittyvä numeroindeksi viittaa kohdeluetteloon. Kohdeluettelossa on kerrottu tarkemmin kunkin kohteen ominaispiirteistä, jotka tulee erityisesti huomioida. PAIKALLISESTI MERKITTÄVÄ HISTORIALLINEN TIELINJAUS Kohteet on kuvattu tarkemmin Kuhmalahden rantayleiskaavan ja kirkonkylän sekä Pohjan kyläyleiskaavojen kulttuuriympäristöselvityksessä. Merkinnällä osoitetaan vuoden 1855 ja/tai 1899 kartoille merkityt säilyneet tielinjat. Tien historiallinen luonne eli sen historiallinen linjaus, korkeusasema ja tienvarsimaisema tulee pyrkiä säilyttämään muutostöissä. NATURA 2000 -VERKOSTOON KUULUVA TAI SIIHEN EHDOTETTU ALUE luo- 1 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE Kohteet on kuvattu tarkemmin Pohjan kylän osayleiskaavan luontoselvityksessä. Alueella tai osalla siitä on luonnonsuojelullista arvoa. Aluetta koskevat luonnonsuojelulain, 47 :n, 49 :n tai metsälain 10 :n määräykset. Alueiden rajaukset ja suojelun tapa määritetään ko. laeissa. Alueen maanrakennus- tai hoitotoimenpiteillä ei saa heikentää alueen luonnonsuojelullisia arvoja. 4/6

LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE luo- 2 Kohteet on kuvattu tarkemmin Pohjan kylän osayleiskaavan luontoselvityksessä. Alueella on paikallisesti arvokkaita luontokohteita. Alueelle kohdistuvissa toimenpiteissä suositellaan alueen arvojen säilyttäminen. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE luo- 3 Kohteet on kuvattu tarkemmin Pohjan kylän osayleiskaavan luontoselvityksessä. Alue on maakunnallisesti arvokas linnustoalue. Alueella ei tule suorittaa ruoppauksia. EKOLOGINEN YHTEYS Yhteyden kulkiessa purouomissa, tulee uomissa ja sen ympäristöön kohdistuvissa toimissa turvata vesieläimistön ekologinen yhteys. Veden padottaminen on kielletty. Maatalouselinkeinon harjoittamisen edellytykset tulee turvata. Yhteyden kulkiessa muualla, on merkintä ohjeellinen osoittaen yhden potentiaalisen metsäisen kulkuyhteyden. ULKOILUREITTI UUSI OHJEELLINEN ULKOLUREITTI st yt/kk SEUTUTIE YHDYSTIE/KOKOOJAKATU OHJEELLINEN KULKUYHTEYS/TONTTITIE Merkinnällä osoitetaan ohjeelliset kulkuyhteydet alueille, joille on osoitettu vähintään kolme uutta rakennuspaikkaa. MRL:N 72 :N 2 MOM. TARKOITTAMAN RANTA-ALUEEN OHJEELLINEN RAJA 15 M KAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA YLEISMÄÄRÄYKSET Yleiskaavaa voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena AT alueilla maankäyttö- ja rakennuslain 44 :n mukaisesti sekä RA- ja AP- alueilla maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisesti. Kaikki uudet asuin-, ja lomarakennukset, maatilat ja kotieläintalouden suuryksiköt tulee liittää vesi- ja viemäriverkkoon. Uudis- ja täydennysrakennusten sijoittamisessa sekä rakennusten koon, muodon ja värityksen osalta on erityisesti huomioitava sopivuus maisemaan, ympäröiviin rakennuksiin ja olemassa oleviin pihapiireihin. Vesistöjen ja ojien rannoilla toteutettavien toimenpiteiden tulee täyttää vesilain mukaiset vaatimukset eivätkä ne saa heikentää vesistöjen tilaa. 5/6

ASEMAKAAVOITETTUJEN ALUEIDEN KAAVAMERKINNÄT Voimassa olevien asemakaavojen maankäyttöratkaisu on esitetty osayleiskaavassa ainoastaan informatiivisesti. Asemakaava-alueiden kaavamerkintöjen selitykset esitetään osayleiskaavassa informatiivisesti ainoastaan rakentamisalueiden (AP-1) aluevarausten osalta. Asemakaavojen kaavamerkintöjen selitykset tulee tarkistaa kaikilta osin alkuperäisestä kaavasta. AP-1 ASUINPIENTALOJEN ALUE Alueella on voimassa lainvoimainen asemakaava tai alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueen rakentamisessa tulee noudattaa asemakaavan määräyksiä. ASEMAKAAVA -ALUE 6/6