Kliinis-anatomisen seminaarin ongelmat/hh 2014/ pädiversio Paikka: Oppimisbasaari ja ryhmäopetustilat loppuratkaisut eli viimeinen tunti luentosalissa Työskentelytapa: opiskelijat jakautuvat 6-9 ryhmään ryhmäjaon mukaisesti tai vapaamuotoisesti kunhan ryhmän koko on alle 15 henkeä ja työskentelee ryhmänä. Ajoitus: Kaksi ensimmäistä tuntia on varattu ryhmätyöskentelyyn, viimeinen tunti käytetään ryhmien esityksiin. Puoli tuntia ennen purkuesityksiä vetäjä käy arpomassa minkä tapauksen kukin ryhmä purussa esittää. Samalla ryhmä saa esittämiseen sopivat kalvot käyttöönsä. Alla on joukko kliinisiä ongelmia, jotka liittyvät hermostoon. Ongelmiin on liitetty johdattelevia kysymyksiä, joihin pystyt vastaamaan käyttämällä anatomian tietojasi, oppikirjoja, kuvastoa ja järkeäsi. Muodostakaa vapaasti hypoteeseja. Tarkistakaa faktat. Miettikää voisiko olla toisinkin. Muodostakaa tämän kaiken pohjalla perusteltu vastaus kysymykseen ja tilanteeseen. Diagnoosin tekoon tarvitset vielä hieman lisää tietoa ja (maalais)järjen käyttöä (ja joskus arv..) Olette PBL:ssa oppineet krittiseen ajatteluun käyttävää sitä. Ohessa kriittisen ajattelun kehä (yksi super - yksinkertainen esitys) Tapaus 1. Olet sisätautien apulaislääkärinä aluesairaalan vuodeosastolla. Potilaallasi on äkillisesti ilmaantunut oikeanpuoleinen hemipareesi (toispuolinen halvausoire). Tutkittaessa potilaalta löytyivät ylemmän motoneuronin vaurion merkit: vilkastuneet jänneheijasteet sekä kykenemättömyys liikuttaa oikeanpuoleisia raajoja. Tuntohäiriöitä ei tullut esiin. Anamneesin ottoa vaikeutta se, että vaikka potilas tuntuu ymmärtävän puhettasi, hän ei pysty puhumaan. Epäilet verisuoniperäistä ongelmaa. Oireiden ja löydösten perusteella päättele mitkä aivojen kuorikerrosalueet ovat vaurioituneet. a) Minkä aivokuorialueen toiminnan häiriöstä johtuu potilaan kykenemättömyys puhua? Viite: luentomoniste: isoaivokuoren toiminnalliset alueet b) Minkä aivokuorialueen toiminnan häiriöstä johtuvat potilaan halvausoireet? Viite: luentomoniste: isoaivokuoren toiminnalliset alueet
c) Mikä/mitkä valtimot suonittavat kohtien a) ja b) ehdotettuja aivokuoren osia? Viite: Moore6 s885; Netter4A s139b, 142a d) Voisiko halvaukseen johtava motoneuronin toimintahäiriö ylipäätään sijaita muualla kuin aivokuorella? e) Mikä selittää sen, että potilas pystyy kuntoutuksen jälkeen istumaan ja kävelemään, mutta oikean yläraajan toiminta ei palaudu? Viite: Vertaa motorinen homunculus (luentomoniste) ja verisuonitusalueet Tapaus 2. Potilas saa pienen aivoinfarktin keskiaivojen keskiosiin. Potilas ei huomaa oireetonta infarktia millään tavalla. Aivokudos reagoi kuitenkin tavallisesti infarktiin vaurioalueen ja sen ympäristön turvotuksella - niin tässäkin tapauksessa. Muutaman tunnin kuluessa potilaalle ilmaantuu voimakas päänsärky ja pahoinvointi. Vähitellen tajunnan taso alkaa laskea ja lopulta potilas makaa tajuttomana, kipuun reagoimattomana. Pään TT-tutkimuksessa havaitaan voimakkaasti laajentuneet aivokammiot. a) Mikä toiminta keskiaivojen alueella on häiriintynyt? Viite: Moore6p s886; Gray2p s834; Netter4A 108-9 b) Miksi aivokammiot ovat laajentuneet? Viite: Moore6p s881; Gray2p s834 c) Mistä päänsärky voisi johtua? Viite: Moore6p s872, 876; Gray2p s833 d) Miten tapahtumat johtavat tajunnan tason laskuun? Esitä selitysmalli!
Tapaus 3. Firmojen välisessä pesäpallo-ottelussa 44- vuotias mies toimi syöttäjänä liiankin aktiivisesti ja sai kovan iskun mailasta oikeaan ohimoseutuun. Hän menettää hetkeksi tajuntansa, virkoaa kuitenkin muutamassa minuutissa. Parin tunnin kuluttua häntä alkaa väsyttää yhä enemmän, puhe muuttuu puuromaiseksi. Lopulta hän ei enää vastaa puhutteluun. Ensiapuasemalla todetaan mm. laaja ja valojäykkä pupilli vamman puolella puolella. Kallokuvassa nähdään murtuma ja viitteitä aivojen keskiviivan siirtymisestä. a) Mistä kohdin kallo todennäköisesti oli murtunut? Viite: Moore6p s828; Gray2p s814-5; Netter4A 4a b) Mikä suoni on tällöin vaarassa vaurioitua? Viite: Moore6p s874-5; Gray2p s832; Netter4A 100a, b c) Mihin tilaan tämän suonen verenvuoto tapahtuu? Viite: Moore6p s876-7; Gray2p s834; Netter4A s101a d) Mihin muihin aivokalvotiloihin verenvuotoja tapahtuu mitkä suonet kulloinkin ovat kyseessä? e) Mitkä rakenteet rajoittavat aivojen siirtymistä kallon sisällä? Viite: Moore6p s865-7; Gray2p s831; Netter4A 101, 103 f) Mikä selittää oikean pupillin laajentumisen ja valojäykkyyden? Viite: Moore6p s875; Gray2p s850, 855; Netter4A s101b
Tapaus 4. 26-vuotias mies huomasi aamutoimissaan, että hänen vasemman puolen kasvolihaksensa eivät toimineet. Kasvojen tunto oli normaali. Tutkimuksissa todettiin lisäksi, että kielen vasemmalta puolelta puuttui makuaisti. Vasen silmä on kuiva ja tuntui ärtyneeltä. Imupaperiliuskalla mitattuna kyynelnesteen eritys oli alentunut. Muuten neurologisessa tutkimuksessa ei ilmennyt poikkeavaa. Kuuden viikonkuluttua tilanne alkoi vähitellen korjautua. Käyttämällä anatomian tietojasi vastaa seuraaviin kysymyksiin perustellen ne selkeästi. a) Tutkit kasvolihasten toimintaa. Mitä pyydät potilasta tekemään? Viite: Moore6p s853-5, 861, 863, 1068, 1081; Gray2p s856-62; Netter4A s25-6, 123 b) Mikä hermo hermottaa kasvolihaksia? Viite: Moore6p s853-5, 861, 1068, 1081; Gray2p s855, 868-9, 881 c) Mitä kertoo makuaistin puuttuminen? Mitä ratoja pitkin makuaisti välittyy? Viite: Moore6p s1068; Gray2p s852-3, 855; Netter4A s123, 135 d) Miksi vasen silmä oli kuiva? Viite: Moore6p s1068; Gray2p s853; Netter1A s133 e) Viittaavatko löydökset ääreishermoston vai keskushermoston vaurioon? Viite:M6ps1081; Gray2ps855 f) Missä kohdassa vaurio todennäköisesti sijaitsee? Ehdota diagnoosia! Viite: Moore6p s1081
Tapaus 5. 50-vuotias terve mies oli puoli vuotta sitten alkanut kokea ongelmia nielemisessä. (1) Ruoka tuntui juuttuvan kurkkuun, joskus juoma meni oikealle puolelle nenään. (2) Kolmen kuukauden ajan hän oli huomannut pahenevaa käheyttä äänessä ja (3) vaikeuksia tukan kampaamisessa oikealla kädellä (ei pystynyt nostamaan kättä pään yläpuolelle). Tutkittaessa oikean puolen (a) nieluheijaste (yökkäys) ei toiminut ja (b) laryngoskopiassa oikean äänihuulen liikkeet puuttuivat. (c) Lisäksi musculus trapeziuksen ja sternocleidomastoideuksen lihasvoimat olivat heikot ja lihakset osin surkastuneet. Muiden neurologisten tutkimusten tulokset olivat normaalin rajoissa. a) Mitkä potilaan ilmoittamat oireet liittyvät mihinkin tutkimus-löydökseen? Viite: Moore6p s1082, 1043, 1009; Gray2p s848-855 b) Mihin hermorakenteisiin kukin näistä oire-löydösparista liittyy? c) Onko kyseessä monessa eri paikassa (diffuusi) sijaitseva ongelma vai löytyykö jokin yksi yhteinen kohta? Ehdota selitysmallia.
Tapaus 6a. 10-vuotias poika oli vuoden aikana lihonut, muuttunut laiskaksi ja haluttomaksi. Hän joi paljon ja virtsasi paljon. Muutaman kuukauden ajan oli esiintynyt päänsärkyjä, lisäksi pahoinvointia ja aamuisin oksenteluakin. Neurologisessa tutkimuksessa todettiin lihava poika, jolla oli papillaödema (näköhermonystyn turvotus) ja kummassakin silmässä temporaalinen näkökenttäpuutos. a) Minkä näköjärjestelmän kohdan toiminnan häiriöön näkökenttäpuutos viittaa? Viite: Moore6p s1063, 1080; Netter4A 120 b) Minkä aivoalueen ja/tai rakenteen toimintahäiriöön runsas juominen ja virtsaaminen voisi viitata? Ehdota diagnoosia. Viite: Galenos4p s422, 434; Netter4A 147b 6b. 16-vuotias poika joka sairasti sydämen sisäkalvon tulehdusta (endocarditis) menetti äkkiä näkönsä kokonaan. Muutaman minuutin kuluttua tilanne parani hieman, mutta vasemman puoleinen näkökenttä puuttui kummastakin silmästä. Sairaalassa tilanne pysyi oleellisesti ennallaan. a) Minkä hermoston alueen toiminnan häiriöstä voisi olla kyse? Viite: M6p s1063, 1080; Netter4A 120 b) Mikä yhteys endokardiitilla voisi olla tilanteeseen? Mikä toiminnanhäiriö ja missä kohdassa?