ISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET

Samankaltaiset tiedostot
Kauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

Kysely Kollajan kiinteistönomistajille. Liite 2 Alueittaiset tarkastelut. Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen Asukastilaisuuden yhteenveto

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset

Loppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo

ULJUAN ASUKASKYSELYN YHTEENVETO

v v v 4 yli 65 vuotta. 4. Kuinka kauan olette asunut tai lomaillut hankealueella? (merkitkää pidempi aika)

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Kupari mg/kg tp. Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp

Rauhajärven käyttäjäkysely

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

KYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Yhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta

Millä seuraavista alueista kotinne / vapaa-ajan asuntonne / tonttinne sijaitsee?

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Turvetuotannon vesistökuormitus

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Istutussuositus. Kuha

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla

Puula-forum Kalevi Puukko

SANDBACKA VINDKRAFTSPARK

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Hoitokalastusta Vesijärvellä

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Kysely järven tilaa koskevista havainnoista

Paikallinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä tapaus Tyräjärvi

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Kauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen

1. Mikä on sidoksenne alueeseen? 2. Kuinka kaukana hankealueesta asuntonne/omistamanne kiinteistö sijaitsee?

SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA

VYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset

Kollaja-hanke Kiinteistökyselyn tulokset. Anne Vehmas

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla klo 18.30

PYHÄNTÄ, VENEENLASKU-SEKÄ VENEENSÄILYTYSPAIKAT ISO-LAMUJÄRVELLÄ,

Yhteenveto kyselystä Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämisestä Kyselyn toteutus

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Yhteinen Ähtärinjärvi ry:n muistutus Vapo Oy:n ympäristölupahakemukseen, joka koskee Ruokosuon turvetuotantoaluetta Ähtärissä. Dnro LSSAVI/6510/2016

Kysely Aho- ja Koivusuon lähiasukkaille ja Livojoen ranta-asukkaille

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

Puulan kalastustiedustelu 2015

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta

Kalatalousvelvoitteen joustavuus

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

EVIJÄRVEN KUNNOSTUSHANKKEEN (KOHO) HANKESUUNNITELMA VUODEKSI 2019

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

1) Tulvavahinkojen väheneminen

Vesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella. Kalajoki Laura Liuska

Koukuttaako Loimijoki kalastajan? - tietoa kalakannoista ja virtavesistä

SAVITAIPALEEN KUNTA Kysely Savitaipaleen kunnan venesatama-alueista YHTEENVETO

Karhijärven kalaston nykytila

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Järvien ja merenlahtien kunnostukset Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla

Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille tiivistelmä jäsenten vastauksista

Merimetsojen vaikutukset loma-asutukseen

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat Nakkila Heikki Holsti

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu

Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista

Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA?


Transkriptio:

Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 11.9.2014 Viite 1510007427 ISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET

1 Tarkastus 16.6.2014 Päivämäärä 11.9.2014 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Piia Sassi-Päkkilä Jaana Hakola Veli-Pekka Latvala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kysely kuntaan ja ranta-asukkaille Iso-Lamujärven kehittämistarpeista Viite 1510007427

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. ISO-LAMUJÄRVEN NYKYTILA... 3 2.1 VEDEN KORKEUDEN VAIHTELU... 3 2.2 VEDENLAATU... 4 2.3 KALASTO JA KALASTUS... 4 2.4 VIRKISTYSKÄYTTÖ... 4 2.5 RANTARAKENTAMINEN... 4 2.6 JÄRVEN KUORMITTAJAT... 4 3. KEHITTÄMISTARPEET... 4 3.1 SÄÄNNÖSTELY... 4 3.2 RANTOJEN EROOSIOSUOJAUKSET... 4 3.3 VEDENLAATU... 5 3.4 KALANKULKU JA KALASTUS... 5 3.5 VENEILY... 5 3.6 RUOPPAUKSET JA VESIKASVILLISUUDEN NIITTO... 5 3.7 MUITA KEHITYSAJATUKSIA... 5

3 1. JOHDANTO Työ liittyy kokonaisuuteen Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisselvityksen laatiminen. Iso Lamujärven kehittämistarpeista lähetettiin kysely Pyhännän kunnalle sekä Lamun osakaskunnan puheenjohtajalle 12.11.2013. Pyhännän kunta oli toimittanut kyselyä 24 järven ranta-asukkaalle ja palautettuja vastauksia saatiin 13 kappaletta. Lisäksi Pyhännän kunnan tekninen toimisto vastasi kyselyyn. 2. ISO-LAMUJÄRVEN NYKYTILA 2.1 Veden korkeuden vaihtelu Järven vedenkorkeuden arvioitiin vaihtelevan vuoden aikana noin 0,5-1 m. Vaihtelusta arvioitiin aiheutuvan jonkin verran haittaa kalastolle (mäti jää kuiville) sekä veden laadulle. Myös loivilla rannoilla koettiin haittaa mm. laitureille ja visuaalisuudelle. Rantaeroosiota ilmoitettiin esiintyvän jonkin verran (esim. Parantajan Hiekan kohdalla). Varsinaisia tulvia ei esiinny vaikka vesipinta on kevät- ja syysaikaan korkeammalla. Kuva 1. Karttakuva Iso Lamujärvestä (Maastokarttarasteri 1:80 000 Maanmittauslaitos 9/2013)

4 2.2 Vedenlaatu Järven vedenlaatua pidettiin yleisesti talvella parempana kuin kesäaikaan. Keväällä ja kesän rankkasateiden aikaan vedenlaatu on ollut selkeästi huonompi ja vesi tummaa. Humuskuormitusta pidettiin merkittävimpänä järven vedenlaadun heikentäjänä. Myös järven pohja on liettynyt selvästi viimeisen 10 vuoden aikana. Järven pohjan syvänteissä on noin 0,5-1 m turveperäistä ainesta. Viime kesinä järvessä on havaittu myös sinileväkukintoja. Samoin vesikasvillisuuden ilmoitettiin lisääntyneen viime vuosikymmenen aikana. 2.3 Kalasto ja kalastus Tärkeimmiksi saaliskaloiksi ilmoitettiin ahven, hauki ja muikku. Muikkukantaa pidettiin hyvänä. Jonkin verran saatiin myös siikaa ja madetta. Roskakalojen (särki, kiiski) ilmoitettiin lisääntyneen viime vuosina. Pyydysten limoittumisesta oli maininta lähes joka vastauksessa, mutta kalojen makuvirheitä ei esiintynyt. Järveen on yritetty istuttaa siikaa ja kirjolohta sekä mahdollisesti kuhaakin. 2.4 Virkistyskäyttö Kalastusta, linnustusta, veneilyä, uimista ja yleensä loma-asutusta pidettiin merkittävimpinä virkistyskäyttömuotoina. Myös marjastus, sienestys ja ulkoilu ranta-alueilla tulivat esille. Talvella jäällä myös hiihdetään. 2.5 Rantarakentaminen Ranta-asutus on suurimmaksi osaksi loma-asutusta. Järven rannalla on 226 loma-asuntoa ja neljä vakituista asuntoa. Loma-asukkaita on noin 479 ja vakituisia asukkaita kymmenkunta. Rantarakentamista ei ole tarkoitus merkittävästi lisätä lähiaikoina. Joissain vastauksissa toivottiin rantakaavoitusta, jossain taas ranta-asutuksen ei missään nimessä haluttu lisääntyvän. Matkailulle ollaan kuitenkin kaavoituksessa hakemassa paikkaa Iso Lamujärven rannalta. 2.6 Järven kuormittajat Merkittävimpinä kuormittajina pidettiin turvetuotantoa, metsätaloutta ja ranta-asutusta. Maataloutta arvioitiin nykyisin olevan alueella enää vähän. 3. KEHITTÄMISTARPEET 3.1 Säännöstely Säännöstelyä haluttiin muutettavan tasaisemmaksi, jolloin veden pinnan vaihtelu jäisi vuositasolla vähäisemmäksi. Kesäaikaisen vesipinnan toivottiin olevan korkeammalla, samoin kalojen kutuaikana. Talvella vesipintaa ei saisi laskea kuitenkaan liian alas. Ylävesirajaa ei haluttu nostettavan, mieluummin hieman laskettavan. Säännöstelyä haluttiin tasoittaa mm. pohjapadolla, jolloin korkeuden vaihtelu olisi luonnollisempaa tai säännöstelypadon uudistuksella, sähköistyksellä ja seurannan parantamisella. 3.2 Rantojen eroosiosuojaukset Rantojen eroosiosuojauksille ei nähty tarvetta.

5 3.3 Vedenlaatu Vedenlaatua toivottiin parannettavan lähinnä turvetuotantoalueiden ja metsäojitusten vesien paremmilla puhdistustoimenpiteillä (laskeutusaltaat ja pintavalutuskentät). Turvetuotannon lopettamista järven lähiympäristössä esitettiin myös muutamassa vastauksessa. Haja- ja ranta-asutuksen jätevesienkäsittelyn arvioitiin parantuvan tulevaisuudessa, mutta myös neuvontaa asiaan kaivattiin. 3.4 Kalankulku ja kalastus Järveen toivottiin istutettavan etenkin siikaa ja kuhaa, mutta myös taimenta ja lohta. Toisaalta siikaa pelättiin myös kilpailijaksi muikulle ja kuhalle, joten istutuksia olisi toteutettava harkiten. Roskakalojen (särki, kiiski) poistamisen tarpeellisuuden mainitsi myös usea vastaaja. Särkikannan vähentämisellä parannettaisiin todennäköisesti myös järven vedenlaatua. Nykyinen patorakennelma estää kalanousun (harjus), joten kalatie säännöstelypadon yhteyteen oli myös toiveissa. Kalakannan parantumisella arvioitiin olevan positiivinen vaikutus myös järven virkistyskäyttöön. 3.5 Veneily Venepaikkoja toivottiin Lamujoen kioskille. Veneväylää oli syvennetty viime talvena. Järvestä lähtevän jokiuoman todettiin tukkeutuneen kaatuneista puista. 3.6 Ruoppaukset ja vesikasvillisuuden niitto Vesikasvillisuuden arvioitiin lisääntyneen viime vuosina. Mahdollisina niittokohteina mainittiin mm. Huhmarpuron edusta, Kamulan uimaranta ja Matinsaaren eli idän puoleinen ranta. Myös yksityisten rantojen ruoppausta toivottiin ja pyydettiin selvittämään, voisiko ruoppauksia hoitaa keskitetysti (tilattaisiin yksi urakoitsija, joka ruoppaisi useamman halukkaan rannan), jolloin kustannukset jäisivät todennäköisesti pienemmiksi. 3.7 Muita kehitysajatuksia Muina kehitystoimenpiteinä esitettiin mm. Pentti Haanpään kesäpaikan hyödyntämistä markkinointimielessä, vaikkapa Haanpään-soututapahtumana.