R A P O R T T I TIKKURILAN KIRKKO JA SEURAKUNTAKESKUS Peruskorjaus ja laajennus Asematie 12 01300 VANTAA SUUNNITELMIEN RAKENNUSFYSIKAALINEN TARKASTUS
Rf-suunnitelmatarkastus 2 (13) Sisällys 1 RAKENNUSHANKKEEN TIEDOT... 3 1.1 Yhteystiedot... 3 1.2 Rakennuskohteen kuvaus:... 4 2 RISKIARVION SISÄLTÖ JA KÄYTÖSSÄ OLLEET SUUNNITELMAT... 4 2.1 Riskiarvion sisältö... 4 2.2 Käytettävissä olleet suunnitelmat... 5 3 SUUNNITELMIEN KOMMENTIT / PERUSKORJAUS... 5 3.1 Yleistä suunnitelmista ja kommenteista... 5 3.2 Katot, yläpohjat ja räystäsrakenteet... 5 3.2.1 Tärkeysluokka A... 5 3.2.2 Tärkeysluokka B... 6 3.2.3 Tärkeysluokka C... 6 3.3 Ulkoseinät ja ikkunat... 6 3.3.1 Tärkeysluokka A... 6 3.3.2 Tärkeysluokka B... 6 3.3.3 Tärkeysluokka C... 7 3.4 Alapohjat ja välipohjat, kellarin seinät... 7 3.4.1 Tärkeysluokka A... 7 3.4.2 Tärkeysluokka B... 7 3.4.3 Tärkeysluokka C... 9 3.5 Väliseinät, -ovet... 9 3.3.1 Tärkeysluokka A... 9 3.2.2 Tärkeysluokka B... 9 3.2.3 Tärkeysluokka C... 9 3.6 Perustukset, salaojat...10 3.7 Kosteudenhallinta ja muut asiat...10 4 SUUNNITELMIEN KOMMENTIT / LAAJENNUSOSA...10 4.1 Yleistä suunnitelmista ja kommenteista...10 4.2 Katot, yläpohjat ja räystäsrakenteet...11 4.2.1 Tärkeysluokka A...11 4.2.2 Tärkeysluokka B...11 4.2.3 Tärkeysluokka C...11 4.3 Ulkoseinät ja ikkunat...11 4.3.1 Tärkeysluokka A...11 4.3.2 Tärkeysluokka B...12 4.3.3 Tärkeysluokka C...12 4.4 Runko, alapohjat ja välipohjat...12 4.4.1 Tärkeysluokka A...12 4.4.2 Tärkeysluokka B...12 4.3.3 Tärkeysluokka C...13 4.5 Väliseinät, -ovet...13 4.6 Perustukset, salaojat...13
Rf-suunnitelmatarkastus 3 (13) 1 RAKENNUSHANKKEEN TIEDOT 1.1 Yhteystiedot Rakennuskohde: Peruskorjaus ja laajennus Asematie 12 01300 VANTAA Tilaaja: Vantaan seurakuntayhtymä Kiinteistöjohtaja Sari Turunen Rakennuttaja: Devecon Projektinjohto Oy Kaupintie 11 A, 00440 HELSINKI Yhdyshenkilö: Stig Helminen Arkkitehti ja pääsuunnittelu: Verstas Arkkitehdit Oy, Isokaari 40, 00200 Helsinki pääsuunnittelija: Jussi Palva Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy Säterinkatu 6, 02601 Espoo Yhdyshenkilö: Ilkka Mikkola Pohjarakennus ja pohjaveden hallinta: Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy Nuijamiestentie 5B, 00400 Helsinki Suunnitelmien rakennustekninen riskiarvio: Vahanen Oy Linnoitustie 5 02600 Espoo Yhdyshenkilöt: DI Pekka Korhonen, 041-515 2423 ja DI Pekka Laamanen 041-515 2430
Rf-suunnitelmatarkastus 4 (13) 1.2 Rakennuskohteen kuvaus: Tarkasteltava kohde käsittää suunnitellun Tikkurilan uuden kirkon (B; 6700 m3) ja peruskorjattavan vanhan seurakuntakeskuksen (A; 7 100 rm3). Vanha kirkkorakennus valmistui 1956 ja siihen on tehty korjaus ja muutostöitä pääosin 1970-luvulla. Vaativan uudiskohteen runkorakenteet ovat pääosin betonisia paikallavalu- ja muurattuja rakenteita. Julkisivuverhous on pääosin paikalla puhtaaksimuurattua tiiltä ja lasijulkisivua. Vanhan suojellussa rakennuksessa on, mm. alapohjissa, ollut kosteusongelmia, jotka korjataan hankkeessa. Haasteita aiheuttaa korkealla, lähellä alapohjarakenteita oleva pohjavesi, jota ei pysytyä juuri alentamaan ympärillä olevien rakennusten puupaalutusten vuoksi. 2 TARKASTUKSEN SISÄLTÖ JA KÄYTÖSSÄ OLLEET SUUNNITELMAT 2.1 Tarkastuksen sisältö Suunnitelmien riskiarviossa arvioitiin suunnitelmien ja suunniteltujen rakenteiden toimivuutta, painottaen erityisesti vedeneristyksiä, muita rakennusfysikaalisia ja kosteusteknisiä tekijöitä sekä haitta-aineita. Riskiarvio perustuu jäljempänä esitettyihin, käytettävissä olleisiin suunnitelma-asiakirjoihin. Tässä riskiarviossa esitetyt kommentit ja muutokset ovat ehdotuksia ja saattavat edellyttää tarkempaa toteutussuunnittelua. Päätöksen ehdotusten toteuttamisesta, jatkosuunnittelusta tai toteuttamatta jättämisestä tekevät tilaaja ja kohteen varsinaiset suunnittelijat. Riskiarvion kommentit on jaettu kolmeen tärkeysluokkaan seuraavasti: Tärkeysluokka A: Suuren riskin sisältävät ratkaisut tai puutteet tai muut merkittävät asiat, joiden huomioiminen suunnittelussa on erittäin suositeltavaa. Määräysten ja ohjeiden vastaiset tai toiminnan kannalta oleelliset rakenteet. Luokka A saattaa sisältää myös kommentteja rakenteista, jotka ovat ohjeiden (mm. RIL 107) ja näin ollen periaatteessa myös hyvän rakentamistavan vastaisia, mutta joiden merkitys käytännön kannalta on vähäinen.
Rf-suunnitelmatarkastus 5 (13) Tärkeysluokka B: Kohtalaisen riskin sisältävät ratkaisut tai puutteet tai merkitykseltään tärkeysluokkaa A vähäisemmät asiat, joiden huomioiminen suunnittelussa ja töiden toteutuksessa on kuitenkin suositeltavaa. Tärkeysluokka C: Vähäisen riskin sisältävät ratkaisut tai merkitykseltään muuten tärkeys-luokkaa B vähäisemmät asiat sekä asiat, joista saattaa olla erilaisia, perusteltuja mielipiteitä. Ratkaisut, joiden perustelut eivät tunnu selviltä. 2.2 Käytettävissä olleet suunnitelmat Suunnitelmien riskiarviossa oli käytettävissä ja tarkasteltiin seuraavat mm. suunnitelmat: Rakennesuunnitelmat: Piirustusluettelon 29.6.2012 mukaan Arkkitehtisuunnitelmat: Piirustusluettelo 30.6.2012 mukaan Rakennustyöselostus : 30.6.2012 Purkutyöselostus liitteineen; 29.6.2012 Haitta-ainetutkimus, Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus (Vahanen Oy) 21.4.2010, 30.4.2010 3 SUUNNITELMIEN KOMMENTIT / PERUSKORJAUS 3.1 Yleistä suunnitelmista ja kommenteista Yleisesti suunnitelmat tuntuivat varsin valmiille, huolella tehdyille ja yksityiskohtaisille, leikkauksia ja detaljeja kriittisistä kohdista on runsaasti. Kommentit koskevat enimmäkseen peruskorjausta ja annetut kommentit koskevat sitä ellei numeroidun kommentin otsikon perässä ole merkintää (B), joka tarkoittaa laajennusosaa eli uutta kirkkoa. Laajennusosaa koskevat kommentit ovat pääosin kohdassa 4. 3.2 Katot, yläpohjat ja räystäsrakenteet 3.2.1 Tärkeysluokka A
Rf-suunnitelmatarkastus 6 (13) 3.2.2 Tärkeysluokka B 1. Kuparikatto / kattovarusteet. Uusi vesikate on kuparia ja kattovarusteet kuumasinkittyjä. Mahdollisesti syntyvät sähköparit syövyttävät nopeasti epäjalommat materiaalit. Rakennusselostus s. 82-83 2. Kuparipeltikaton aluskate. Aluskatteena rakennetyypeissä on oikein ponttilaudoituksen päällä kumibitumikermi K-PS 170/5000, rakennusselostuksessa puhuttiin vain tervapaperista. Miten vedenpoisto räystäillä aluskatekermin päältä betoniräystään yli ulkopuolelle järjestetään? RAK 9903; Rakennetyyppi YP1s 3.2.3 Tärkeysluokka C 3. Yläpohja, kattotuolit. Miksi vanhat kattotuolit uusitaan? RAK 9903; Rakennetyyppi US5s, US6s,. 4. Alakatot. Akustoivat mineraalivillalevyt tulee asentaa siten, ettei pinnoittamattomia reunoja ole esillä. Pinnoittamattomia reunoja ei niistä mahdollisesti irtoavien kuitujen vuoksi pitäisi hyväksyä lainkaan. Rakennusselostus s. 108 3.3 Ulkoseinät ja ikkunat 3.3.1 Tärkeysluokka A 3.3.2 Tärkeysluokka B 5. Kapselointikäsittelyt. Onnistuuko epoksihartsikäsittely suoraan tiiliseinään ilman tasoitusta/vaaditut kuivakalvopaksuudet? Materiaalimenekin ja käsittelykertojen sijasta pitää antaa vaadittu kalvopaksuus. Miten lattia-, seinä ja yläpohjaliittymät tehdään? Tässä on siis huomioitava haittaaineiden kapselointi kokonaisuutena mm. alapohjassa, mm. vanha bitumisively eli vanha mikrobi- ja PAH-yhdisteistä kontaminoitunut betonirakenne. RAK 9903; Rakennetyyppi US5s, US6s,.
Rf-suunnitelmatarkastus 7 (13) 6. Vanhan sokkelin uusiminen. Vanha mikrobivaurioitunut lämmöneriste jää tiiviiden käsittelyjen väliin. Jos kosteus on korkea seinän alaosassa, voiko tulla ongelmia? RAK 9903; Rakennetyyppi US5s, US6s,. 7. Vanhan ulkoseinien desinfiointi. Paljastetut ja puhdistetut tiilipinnat on määrätty desinfioitaviksi. Tämän tarpeellisuutta voisi vielä harkita. Jos desinfiointi päätetään tehdä, tulee ko. tuotteen valintaan kiinnittää erityistä huomiota. Rakennusselostus s. 61. 8. Ikkunadetaljit, -tiivistys. Millä materiaalilla apukarmillisten ikkuna-asennusten karmin ja apukarmin välinen tiivistys tehdään? ARK A1242-01 3.3.3 Tärkeysluokka C 9. Ikkuna- ja läpivientitiivistykset. (A+B) Ikkunoiden, ikkunaovien ja ovien tiivistyksestä (sisä- ja ulkopuolelta) pitäisi olla yksiselitteiset ohjeet. Myös siksi, että varmistetaan näiden liittymien ja muiden vaipparakenteiden mahdollisten läpivientien tiiveys. 3.4 Alapohjat ja välipohjat, kellarin seinät 3.4.1 Tärkeysluokka A 3.4.2 Tärkeysluokka B 10. Ryömintätilan kaivu- ja puhdistus. Ryömintätilassa tehtävät työt joudutaan tekemään hyvin vaikeissa ja ahtaissa työolosuhteissa. Voisi lisätä viitteen Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku - ohjeisiin. RATU 82-0088- ja RATU-82-0239 kortit, koska ryömintätilat sisältävät runsaasti home- ja lahovaurioitunutta rakennusjätettä.. Työselostus s. 19. 11. Kapselointi / kellarikerroksen lattian betonilaatta. Kellarikerroksen pintalaatan alla olevan runkolaatan mahdollisista haitta-aineista ei ole tarkkaa kartoitusta. Pintarakenteiden purun jälkeen on syytä tutkia tilannetta
Rf-suunnitelmatarkastus 8 (13) tarkemmin (mahdollisesti PAH-näyte) ja päättää tarvitaanko kapselointi kattamaan myös runkolaatan, koska mm. betonirakenteiden vanhat muottilaudoitukset ovat täysin mikrobivaurioituneita ja bitumisivelyssä mahdollisesti PAH-yhdisteitä. Rakennusselostus s. 61, Rakennetyyppi VP1s, 12. Ryömintätilan olosuhdehallinta. Rakennesuunnitelmissa on merkinnät ryömintätilan korjausten jälkeisistä olosuhteista: t. 14 17 (Cº) ja RH: enintään 75%. LVI-suunnitelmien mukaan ryömintätilaa palvellaan ilmankuivaajilla, joita laitteita ohjataan kosteusanturien mukaan ja automaatiokaaviossa asetusarvona on 60% suhteellisen kosteus. Pitäisikö laitteet varustaa vielä erillisellä lämmityspatterilla ja alustatilaan lämpötila-anturit? Automaattinen paine-eroseuranta ja ilmoitukset? Ryömintätila pitää myös saada pysyvästi alipaineiseksi suhteessa yläpuolisiin tiloihin. RAK 1152,. 13. Kellarin kantavan lattian (ylälaattapalkisto) kunto, kantavuus/korjaukset. Kellarikerroksen lattian kantavan rakenteen mahdollisista rakenteellisista vaurioista ei ole luultavasti tietoa tai kartoitusta, koska tilaan ei ole ollut kulkuyhteyttä. Ennen varsinaisten korjaustöiden aloitusta alapohjatilaan pitäisi tehdä sisältä tai ulkoa kulkuaukot ja tutkia mahdolliset rakenteelliset korjaustarpeet. Syytä varautua paikallisiin korjauksiin. 14. Kellarikerroksen uusi pintalattia ja alapohjan tiivistys. Uusi betonilaatta kuivuu hitaasti, koska alla on tiivispintainen PU-levy. Kosteudenhallintaan pitää kiinnittää huomiota ja #5 mm:n verkko on kevyehkö, altis mm. sijaintivirheille (halkeiluvaara). Tiivistyskorjauksista, rakenneliittymät ja kaikki läpiviennit, pitäisi tehdä erillinen, kattava suunnitelma. Tiivistystyön laadunvarmistus voidaan tehdä merkkiainekokeilla. RAK 9903; Rakennetyyppi VP1s 15. Lattiapinnat ja päällystäminen. Lattiapintamateriaaleiksi tulee mm. linoleumia, joka on herkkä kosteudelle eli betoni kosteusmittaukset ennen päällystystöitä on tehtävä oikein, ohjeistuksen mukaan (kahdesta syvyydestä) ja kattavasti. Ohjejulkaisuja: Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet, 2008. Suomen Betonitieto Oy, Betonin suhteellisen kosteuden mittaus. (2010), RT 14-10984 Työselostus s. 104-105. 16. Kellarikerroksen uudet lattiapäällysteet. Kuten edellä todettiin, uusi pintabetonilaatta kuivuu hitaasti, koska alla on mm. tiivis levy. Turvallisin ratkaisu olisi käyttää ko. lattiapinnoissa kivirakennetta esim. klinkkerilaattaa. Nyt Rakennus- ja huoneselosteen mukaan suurin osa lattioista on
Rf-suunnitelmatarkastus 9 (13) linoleum laattaa tai mattoa tai varastojen ja sosiaalitilojen lattioissa kumimattoa, jotka asettavat erityisvaatimuksia lattiarakenteen kuivatukselle. ARK A1322-00 17. Nykyisen IV-konehuoneen lattian purku. Kuinka paljon öljyistä pintabetonia poistetaan? (Haitta-ainetyötä). Lattian öljypitoisuus on mittausten mukaan todella korkea. Vaikutusta alla olevan tilan sisäilman laatuun? Työselostus s. 54. 3.4.3 Tärkeysluokka C 18. Maapohjan kosteuseristys ryömintätilassa. Polystyreenieriste (70 mm) sijaitsee juuri uusien salaojien ja pohjavedenpinnan yläpuolella ja 100 mm sepelikerros riittänee juuri estämään eristeen kellumisen, jos vedenpinta nousee ylös sepelikerrokseen. Työskentelyolosuhteet ryömintätilassa ovat kuitenkin vaikeat ja pitää varmistaa, että töissä noudatetaan riittävää huolellisuutta. Uudet salaojaputket ympäröivine rakenteineen olisi voitu piirtää myös rakennetyyppiin näkyviin. RAK 9903; Rakennetyyppi AP1s, RAK 1152, 19. Radonpoisto Suunnitelmien rakennetyypeissä näkyy radon-putkisto. Onko siitä suunnitelmaa? Sinänsä esitetyt tiivistykset ja alipaineistus ovat riittäviä radontorjunnan kannalta. RAK 9901; Rakennetyyppi AP1, AP2 3.5 Väliseinät, -ovet 3.3.1 Tärkeysluokka A 3.2.2 Tärkeysluokka B 20. Märkätilan seinä. (B) Suosittelemme kipsilevyn sijasta kivipohjaisia levyjä. RAK 9903; Rakennetyyppi VS4s 3.2.3 Tärkeysluokka C
Rf-suunnitelmatarkastus 10 (13) 3.6 Perustukset, salaojat 21. Vanhat salaojat. Vanhan rakennuksen ulkopuolislle salaojille ei tehdä toimenpiteitä. Onko näide vanhojen salaojien toimintakunto tarkastettu vai tarkastetaanko peruskorjauksen yhteydessä? Rakennusselostus s. 25, GEO piirustus 201 3.7 Väliaikaiset rakenteet 22. Väliaikaisiksi tarkoitetut rakenteet. Jos väliaikaiset rakenteet toteutaan ja ne jäävät näin paikoilleen pidemmäksi aikaa ne ja niiden toiminta pitää suunnitella tarkemmin. RAK 9904 3.8 Kosteudenhallinta ja muut asiat 23. Kosteudenhallintasuunnitelma. Vanhan rakennuksen korjaustöissä kosteudenhallinta ja kuivatus on erityisen tärkeää ja kosteudenhallintaan pitää sisällyttää riittävästi rakenteiden kosteusmittauksia. Rakennusselostus s. 45 24. Putkivuodot. Onko varmistettu, ettei kellarin lattian putkistoissa ole vuotoja, jotka aiheuttavat mitatut korkeat kosteuspitoisuudet? 4 SUUNNITELMIEN KOMMENTIT / LAAJENNUSOSA 4.1 Yleistä suunnitelmista ja kommenteista Yleisesti suunnitelmat tuntuivat varsin valmiille, huolella tehdyille ja yksityiskohtaisille sekä havainnollisille, leikkauksia ja detaljeja kriittisistä kohdista on runsaasti. Toisaalta moniulotteisessa rakennuksessa myös on paljon erilaisia ja ainutlaatuisia vaativia detaljeja.
Rf-suunnitelmatarkastus 11 (13) 4.2 Katot, yläpohjat ja räystäsrakenteet 4.2.1 Tärkeysluokka A 25. Kattoikkunoiden vesitiiveys. (B) Miten kattoikkunoiden (välitilat räystäillä) vesitiivisliitos vesikatteeseen ja kuparipeltiin toteutetaan? Miten hallitaan kattoikkunoiden liitoksista runkoprofiileihin tulevat vuotovedet? ARK 1242-02; B1 03, B2 01,B2 03,. 4.2.2 Tärkeysluokka B 26. Yläpohjan tuuletus/kirkkosali. (B) Kevytsorayläpohja tuuletetaan räystäillä. Korkeassa n. 1,5 m korkeassa ulkoilmaa vasten olevassa tuuletusraossa on varsinkin ensimmäisenä talvena kondenssiriski, jos kevytsorakerrokseen on päässyt kosteutta. Tuuletusilma jäähtyy pitkällä matkalla. Asiaa auttaa tässä, että lämmöneristeen alla kantavan betonirakenteen pinnassa on kumibitumikermi höyrynsulkuna. Sen (varavedeneristeen) huolelliseen toteutukseen räystäillä pitää kiinnittää huomiota. ARK A1241-23, Rakennetyypit VP1 27. Lasijulkisivun, etuikkunoiden teräs ja ja lasikattojen alumiinisen runkojärjestelmän detaljit ja liitokset, jotka kuuluvat järjestelmätoimittajille ovat tärkeät. (B) 4.2.3 Tärkeysluokka C 4.3 Ulkoseinät ja ikkunat 4.3.1 Tärkeysluokka A 28. Tiilijulkisivu. (B) Erikoiserinä valmistettavien julkisivutiilten pakkasenkestävyys on testattava. 29. Vaipparakenteiden tuuletus. Arkkitehtisuunnittelussa on selvästi pohdittu eri vaipparakenteiden tuuletusta mutta asiaa pitäisi suunnitella kokonaisuutena, mistä ilma tulee ja minne menee, miten liika kosteus saadaan tuuletettua varmasti pois. Suunnitelmissa tuuletusväleillä on kytketty yhteen muuratun julkisivun tuuletus, julkisivun välitilojen tuuletus, kevytsorayläpohjan tuuletus räystäillä sekä ulkoseinien sisäpuolella olevat lämpimät välitilat (onkalot). Lisäksi osa julkisivuverhoksen tuuletusreiteistä on hyvin pitkiä ja polveilevia.
Rf-suunnitelmatarkastus 12 (13) Ilman liikkeiden ennakointi tällaisessa järjestelmässä on jokseenkin mahdotonta. Eri suunnittelijoiden pitäisi yhdessä laatia suunnitelma vaipparakenteiden tuuletuksesta. Erityisesti ensimmäisenä vuonna paikallavalu- ja muuratuista rakenteista koostuvan korkean rakennuksen etuikkunoiden jäätyminen on mahdollista, jos tuuletus ei toimi oikein. ARK 1242-02, ARK 1241-44,. 4.3.2 Tärkeysluokka B 30. Ikkunadetaljit. (B) Detaljit on esitetty arkkitehdin suureen mittakaavaan esitetyissä lukuisissa detaljeissa. Arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan pitäisi käydä ne yhdessä läpi, taydentää ja korjata tiivistykset. Nyt piirustuksissa on pienehköjä puutteita kuten kittauksia paikoissa, joihin niitä ei voi tai tarvitse tehdä (esim. B1 01), kittauksia villaa vasten (esim. B5 03). Kittausten sijaan voisi myös harkita esim. paisuvien tiivistysnauhojen käyttöä. Paikoin on epäselvää miten ikkunaprofiilit on kiinnitetty runkoon. ARK 1242-02 31. Tiilimuurauksen taustan tuuletus. (B) Ainakin ikkuna-aukkojen yläpuolella on ark-detaljeissa piirretty ratkaisut, jossa tuuletusvälin keskellä on pelti (sadetakki?) ja tuuletusvälin tuuletusilma kiertää ko. pellin ja seinän vedenpoistopellin limitysten kautta (rakennetyypeissä ei ole tällaista). Onko pelti tarpeen ja miksi? Vedenpoistokermin voisi nostaa lämmöneristeen takana vasten betoniseinää. Vähäisetkin laastiroiskeet tuuletusväliin tukkivat alhaalla peltikidan ja tuuletuksen, eikä tippuneen laastin poistaminen ko. paikasta ole mahdollista. Mihin pelti kiinnitettäisiin eli onko betonirungon päällä teräsranka? ARK 1242-02; B3 06, B3 08 4.3.3 Tärkeysluokka C 4.4 Runko, alapohjat ja välipohjat 4.4.1 Tärkeysluokka A 4.4.2 Tärkeysluokka B 32. Liikuntasaumat. (B) Kaikkialla missä se on mahdollista, avataan saumat niin, että rakenteen läpi kulkee täysin avoin ilmaväli (yläpohjasta perustuksiin).
Rf-suunnitelmatarkastus 13 (13) Tällainen avoin ilmaväli voi aihettuaa esim. hajujen leviämistä ylös ryömintätilasta (painesuhteet?) Rakennusselostus s. 49. 4.3.3 Tärkeysluokka C 4.5 Väliseinät, -ovet 4.6 Perustukset, salaojat Helsingissä Vahanen Oy Pekka Korhonen, DI Pekka Laamanen, DI Hanna Keinänen, DI