Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 947/2004 vp Mammografiaan perustuvan rintasyöpäseulonnan laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Rintasyöpä on eurooppalaisten naisten yleisin syöpäsairaus, ja näin on myös meillä Suomessa. Suomessa todetaan vuosittain 3 500 uutta rintasyöpää, ja rintasyöpään kuolee vuosittain noin 800 naista. Tutkimustiedon mukaan mammografiassa löydetty rintasyöpä leviää harvemmin. Tutkimuksen mukaan mammografiaseulonta myös alentaa rintasyövän sairaalahoidon kustannuksia. Mammografiaseulontoja tehdään lakisääteisesti 50 59-vuotiaille naisille, mutta myös alle 50-vuotiaiden sekä yli 60-vuotiaiden joukossa rintasyövän esiintyvyys on suurta. Uuden terveydenhuollon seulontaohjelmien ja seulontamenetelmien käyttöä linjaavan työryhmän mukaan tulisi arvioida, onko mielekästä laajentaa mammografiaseulontaa valtakunnallisesti 60 69-vuotiaisiin naisiin. Seulonnan laajentamista puoltaa mm. Syöpärekisterin tulos jo vuodelta 1997, jossa kuvataan ikävakioitua rintasyöpäinsidenssiä Suomessa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Milloin hallitus aikoo laajentaa lakisääteisen mammografiaan perustuvan rintasyöpäseulonnan koskemaan myös ikäluokkia 60 69? Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2004 Paula Risikko /kok Petri Salo /kok Anne Holmlund /kok Harry Wallin /sd Jukka Vihriälä /kesk Esko Ahonen /kesk Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula Risikon /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 947/2004 vp: Milloin hallitus aikoo laajentaa lakisääteisen mammografiaan perustuvan rintasyöpäseulonnan koskemaan myös ikäluokkia 60 69? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Rintasyöpä on naisten yleisin syöpämuoto Suomessa. Noin joka kymmenes nainen sairastuu rintasyöpään elämänsä aikana. Vuosittain todettavien uusien tapausten lukumäärä on yli 3 500. Sen esiintyvyys on hiljalleen lisääntynyt ja tulee todennäköisesti edelleen lisääntymään ikääntymisen myötä. Suomessa rintasyöpäpotilaiden viiden vuoden elossaolo-osuus on tätä nykyä noin 80 %, mikä on Euroopan maiden korkeimpia. Rintasyövän ehkäisymahdollisuuksia on hyvin vähän, mutta keinoja, kuten ruokavalion ja liikunnan vaikutusta sekä lääkitystä, tutkitaan ja etsitään. Suomi aloitti vuonna 1987 ensimmäisenä maailmassa mammografiaan perustuvan valtakunnallisen rintasyöpäseulonnan. Lääkintöhallitus antoi ohjeet seulonnan aloittamisesta kolmella ikäluokalla ja sen laajentamisesta vuoteen 1991 mennessä siten, että kaikki 50 59-vuotiaat naiset olisivat tällöin seulonnan piirissä. Nykyisin kansanterveysasetuksen (802/1992) 4 velvoittaa kunnan järjestämään mammografiaan perustuvan rintasyöpäseulonnan 50 59-vuotiaille naisille. Moni kunta järjestää sen lisäksi mammografiaseulontaa joillekin muillekin ikäryhmille. Stakesin FinOHTA-yksikkö luovutti joulukuussa vuonna 2000 sosiaali- ja terveysministerille sen pyytämän selvityksen yli 60-vuotiaiden rintasyövän seulonnasta mammografialla. Selvityksen mukaan seulontaohjelma on 60 69-vuotiailla yhtä mielekäs kuin nykyisellä kansanterveysasetuksen mukaisella kohderyhmällä. Säästetyn elinvuoden kustannuksen voidaan tämän selvityksen perusteella arvioida olevan yli 6 000 euroa, vaihteluväli 1 900 37 000 euroa. Yhden rintasyöpäkuoleman estämiseksi tulee tehdä noin 1 800 seulontamammografiaa. Mammografiaseulonnalla on myös kielteisiä vaikutuksia. Seulotuista naisista 3 6 prosentilla esiintyy virheellisiä positiivisia löydöksiä, jotka edellyttävät lisätutkimuksia ja joskus leikkauksia. Kymmentätuhatta seulottua naista kohti tämä merkitsee 360 560 virheellistä mammografiatulosta ja 190 rintabiopsiaa. Tämä merkitsee kumulatiivisesti, että kahden vuoden välein tehtävässä seulonnassa tulee 10 vuoden aikana ainakin yksi väärä positiivinen mammografialöydös 23 %:lle naisista, joilla ei ole rintasyöpää. Rintasyövän hoitomenetelmien kehittymisen myötä kuolleisuus rintasyöpään alenee seulontamammografiasta riippumatta. Kansainväliset asiantuntijat keskustelevat parhaillaan rintasyöpäseulontojen vaikuttavuuden näytön laadusta ja ovat eri mieltä tutkimustulosten tulkinnoista. Mammografiaseulonnan mahdollinen laajentaminen vaatii hyvin monipuolista selvitystä, arviota ja suunnittelua, koska mammografiaseulonnan laajentaminen uudelle ikäluokalle merkitsee sitä, että laajennetulle ikäluokalle tarjotaan rintasyöpäseulontaa vähintään 10 vuoden aikana. So- 2

Ministerin vastaus KK 947/2004 vp Paula Risikko /kok ym. siaali- ja terveysministeriön seulontatyöryhmä ottaa vuonna 2005 kantaa mammografiaseulonnan laajentamiseen 60 69-vuotiaisiin naisiin. Sen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö päättää omalta osaltaan rintasyöpäseulonnan kehittämisestä Suomessa. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2004 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 947/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Paula Risikko /saml m.fl.: När har regeringen för avsikt att utvidga screening för bröstcancer som grundar sig på lagstadgad mammografi till åldersgrupperna 60 69 år? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Bröstcancer är den vanligaste cancerformen bland kvinnor i Finland. Ungefär var tionde kvinna får bröstcancer någon gång under sitt liv och årligen upptäcks över 3 500 nya fall. Prevalensen har ökat gradvis och kommer sannolikt att öka ytterligare med stigande ålder. I dagsläget är femårsöverlevnaden bland bröstcancerpatienter i Finland cirka 80 procent, ett av de högsta talen i Europa. Det finns mycket få möjligheter att förebygga bröstcancer, men forskarna undersöker och söker metoder, till exempel effekterna av kost och motion samt medicinering. År 1987 startade Finland som det första landet i världen landsomfattande screeningar för bröstcancer som grundar sig på mammografi. Medicinalstyrelsen meddelade anvisningar om start för screeningar i tre åldergrupper och om utvidgad screening senast 1991 omfattande alla kvinnor i åldrarna 50 59 är. För närvarande förpliktar 4 i folkhälsoförordningen (802/1992) kommunerna att ordna screening för bröstcancer som grundar sig på mammografi för kvinnor i åldern 50 59 år. Många kommuner ordnar dessutom mammografiscreening för en del andra åldersgrupper. I december 2000 överlämnade enheten Fin- OHTA vid Stakes en utredning som social- och hälsovårdsministeriet hade begärt om screening för bröstcancer av kvinnor i åldrarna 60 69 år med mammografi. Enligt utredningen är ett screeningprogram för kvinnor i åldrarna 60 69 år lika meningsfullt som för den målgrupp som nu undersöks med stöd av folkhälsoförordningen. Utifrån studien kan kostnaderna för varje sparat levnadsår uppskattas till drygt 6 000 euro med ett intervall mellan 1 900 och 37 000 euro. För att förhindra ett dödsfall i bröstcancer måste man göra cirka 1 800 screeningmammografier. Mammografiscreening har också negativa effekter. Bland de kvinnor som undersöks förekommer felaktigt positiva fynd hos 3 6 procent. Kvinnorna måste då genomgå ytterligare undersökningar och i vissa fall operation. På tiotusen undersökta kvinnor innebär detta 360 560 felaktiga mammografiresultat och 190 bröstbiopsier. I ett ackumulerat perspektiv betyder detta att 23 procent av de kvinnor som inte har bröstcancer får åtminstone ett felaktigt positivt mammografifynd på tio år, om screeningarna görs vartannat år. I takt med att behandlingsmetoderna förbättras minskar dödligheten i bröstcancer oavsett mammografiscreeningarna. På ett internationellt plan diskuterar experterna för närvarande kvaliteten på bevisen för att screening för bröstcancer ger effekt och de är oense om hur undersökningsresultaten skall tolkas. Om mammografiscreeningarna skall breddas krävs det mycket diversifierade utredningar, bedömningar och planer eftersom en utvidgning av undersökningarna till en ny åldersgrupp betyder att gruppen får screening för bröstcancer i minst tio år. År 2005 tar screeningarbetsgruppen vid social- och hälsovårdsministeriet ställning till en 4

Ministerns svar KK 947/2004 vp Paula Risikko /kok ym. utvidgning av mammografiscreeningarna till kvinnor i åldern 60 69 år. Därefter bestämmer social- och hälsovårdsministeriet hur screeningarna för bröstcancer skall utvecklas i Finland. Helsingfors den 21 december 2004 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 5