Oppilaitosten turvallisuuspäivä 5.4.2017 Ulvila Vs. paloesimies Mikko Puolitaival Satakunnan pelastuslaitos Rauma @Puolipolvi
Sisältö Onnettomuuksien ennaltaehkäisy Rakenteellinen turvallisuus Toiminnallinen turvallisuus Kuva: KidClipart.com
1. tehtävä: ohjaus, valistus ja neuvonta
Tulipalot oppilaitoksissa Oppilaitosrakennuksissa syttyy keskima a rin 70-100 paloa vuodessa 66 % paloista on seurausta luvattomasta tulen ka sittelysta, tuhotyo sta tai tuottamuksellisista syista 25 % syttyy koneen tai laitteen vian seurauksena Yli puolet koulurakennusten paloista on oppilaiden koulupa iva n aikana sytytta mia Iltaisin sytyttely kohdistuu pa a asiassa pihalla oleviin ja tesa ilio ihin ja katoksiin Lisäksi muut onnettomuudet, tapaturmat, sairaskohtaukset
Rakenteellinen turvallisuus Oppilaitosten rakennuskanta suhteellisen vanhaa - Kerrosalasta: 21 % rakennettu vuosina 1940 1959 19 % rakennettu vuosina 1960 1969 Tyypillisin paloluokka P1 Kerrokset Osastointi Rakenteet Henkilöluku (kokoontumistila) Palokuorma (alle 600 MJ/m2) Alkusammutuskalustoa Ei vaatimuksia paloilmoittimille eikä automaattisille sammutusjärjestelmille
Palo-osastointi Palo-osasto Rakennuksen osa, josta palon leviäminen on määrätyn ajan estetty osastoivin rakennusosin tai muulla tehokkaalla tavalla. (E1) Kerrososastointi Pinta-alaosastointi Käyttötapaosastointi Osastoivien rakennusosien vaatimukset (P1 ja <600 MJ/m2) EI 60. Ovet, ikkunat ja luukut vähintään puolet siitä (EI 30). Osastointi rajoittaa vahinkojen määrää ja parantaa poistumisen mahdollisuuksia!
Palo-osastointi Osastointi ei toteudu, jos palo-ovet on kiilattu auki, tai läpiviennit jätetään tiivistämättä! Tämä on valitettavan yleinen ongelma oppilaitosrakennuksissa! Esimerkki palo-osaston pitävyyden merkityksestä TYKS:in EA:n palo!
Palokuorma Palokuorma Vapautuva kokonaisla mpo ma a ra, kun tilassa oleva aine täydellisesti palaa. Palokuormaan luetaan kantavat, runkoa jäykistävät, osastoivat ja muut rakennusosat sekä irtaimisto. (E1) Kalusteet, verhot, vaatteet, koristeet yms. Tulipalossa vaarallisinta on savu! Joka viides opettaja ei ymmärtänyt savun vaarallisuutta (Waitinen 2011) Seuraavat ainemäärät palaessaan täyttävät savulla 6x4x3 (72 m3) kokoisen tilan: 1 kg puuta 140 g polystyreenivaahtoa 200 g vaahtokumia 1 kg polyuretaanivaahtoa 0,6 litraa petrolia (VTT)
Selviytyminen omalla vastuulla! Vaikka pelastuslaitoksella on nopea toimintavalmius (n 1min/km), niin paikalla ollaan kuitenkin vasta kun onnettomuus on jo sattunut! Selviytyminen perustuu ensisijaisesti oppilaitoksen omaan toimintakykyyn! Pelasta Hälytä Sammuta Rajoita Opasta
Alkusammutus Tulipalo on helpointa sammuttaa alkuvaiheessa! Suuri osa tulipaloista olisi sammutettavissa alkusammutuksella. Yritä edes! Edellyttää nopeaa toimintaa (1-3 minuuttia) Sammuttimen sijainti tiedettävä Harjoittelu edesauttaa onnistumista Alkusammutus parantaa myös henkilöturvallisuutta ja antaa aikaa. Jos ei tehdä mitään sammuttamisen viive vähintään 10 minuuttia! Vahingot moninkertaistuvat!
Poistuminen / Suojautuminen Poistumiskehoitus / hälytysjärjestelmä Poistumisreittien osalta kaikki kulkureitit ja uloskäytävät vapaina Poistumismerkinnät ja -opasteet kunnossa Henkilökunnalla tehtävät ja toimintamallit tiedossa (luokkien merkinnät, poistumisreitit jne.) Ilmoittautumiset kokoontumispaikalla Esteet poistumisreiteillä ovat valitettavan yleinen havainto oppilaitosten palotarkastuksissa. Vajaa kolmannes oli valmis evakuoimaan ihmiset ulos savuisen rappukäytävän kautta! (Waitinen, 2011)
Teknologia auttaa Automaattisesti sulkeutuvat palo-ovet Automaattiset paloilmoitin- ja sammutuslaitteistot Automaattisesti sammuvat liedet Automaattiset savunpoistolaitteistot Automaattiset ilmastoinnin savusulut... Mutta ihmisten osaaminen ratkaisee turvallisuustason käytännössä!
Pelastustoimen näkökulma oppilaitosten turvallisuuteen Haluamme olla tukemassa oppilaitosten turvallisuustyötä! Rohkeasti yhteys pelastuslaitoksen edustajiin! Henkilökunta Vastuu Turvalaitteet Esimerkki
3 pointtia 1. Opettamalla voidaan pelastaa ihmishenkiä! 2. Selviytyminen onnettomuustilanteessa perustuu ensisijaisesti oppilaitoksen omaan toimintakykyyn! 3. Pelasta, hälytä, sammuta, rajoita, opasta!
Lähteitä ja hyödyllistä luettavaa Jaakkola, E. (20009 Luo turvallisuutta. Valistamisen ja pelastusneuvonna oppikirja. Suomen palopäällystöliitto ry.porvoo: Kirjapaino tt. Lindfors, E. (2012) Turvallinen oppimisympäristö, oppilaitoksen turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuskasvatus käsitteellistä pohdintaa ja tutkimushaasteita. Teoksessa Lindfors, E. (toim.) Kohti turvallisempaa oppilaitosta! Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden yksikko, 12 28. Lindfors, E. & Somerkoski, B. (2016) Turvallisuusosaaminen luokanopettajaopettajankoulutuksen opetussuunnitelmassa. Teoksessa Pakula, H-M., Kouki, E., Silfverber, H. & Yli-Panula, E. (toim.) Uudistuva ja uusiutuva ainedidaktiika. Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja. Ainedidaktisia tutkimuksia 11. Turku: Painosalama. 328-343. Linjala, T. & Waitinen, M. (2010) Poistumisturvallisuusopas. Suomen palopäällystöliitto ry. Nurmijärvi: Painoagentti Oy. Niemelä, P. (2000). Turvallisuuden käsite ja tarkastelukehikko. Teoksessa P. Niemelä & A. Lahikainen (Toim.) Inhimillinen turvallisuus. Tampere: Vastapaino, 1-37. Nurmi, L. (2006) Kriisi, pelko ja pakokauhu. Persona Grata. Helsinki: Edita Prima Oy. OKM (2013). Turvallisuuden edista minen oppilaitoksissa. Seurantaryhma n raportti. Opetus- ja kulttuuriministerio n tyo ryhma muistioita ja selvityksia. 2013:8. OKM (2015) Oppilaitosrakennusten turvallisuus. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:2. OM (2009). Jokelan koulusurmat 7.11.2007. Tutkintalautakunnan raportti. Oikeusministeriö. Julkaisu 2009:2. Helsinki: Multiprint. OM (2010). Kauhajoen koulusurmat 23.9.2008. Oikeusministeriö. Tutkinta-lautakunnan raportti. Selvityksiä ja ohjeita 11/2010. Helsinki: Multiprint. Onnettomuustutkintakeskus (2014) 2014-01Y. Koulupalo Kouvolassa. Tutkintaselostus. Paasonen, J. (toim.), Huumonen, T. & Paasonen, L. (2012) Oppilaitoksen turvallisuusjohtaminen. Helsinki: Tietosanoma Oy. Pedak, M., Mankkinen, T. & Kolttola, E. (2016) Paloturvallisuuskampanjoiden vaikuttavuuden arviointi. SPEK tutkii 14. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Pelastuslaki 379/2011. FINLEX Pelastustoimen taskutilasto 2011-2015. (2016) Pelastusopiston julkaisut, D-sarja. 2. painos. 4/2016. Kuopio: Pelastusopisto. Puolustusministeriö (2011). Yhteiskunnan turvallisuustrategia. Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010. Vammalan kirjapaino Oy. Sanastokeskus TSK (2014). Kokonaisturvallisuuden sanasto. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. Kerava: Savion kirjapaino Oy. Schargel, F.P. (2014) Creating Safe Schools. A Guide for School Leaders, Teachers, Counselors, and Parents. New York: Routledge. SM (2012). Turvallisuus perusopetuksessa. Loppuraportti. Sisäasiainministeriön julkaisu 6/2012. Sisäasiainministeriö: Helsinki. SM (2009) Oppilaitosten turvallisuus, tyo ryhma n raportti, Sisäasiainministeriön julkaisuja 40/2009. Sisäasiainministeriö: Helsinki. Waitinen, M. (2011). Turvallinen koulu? Helsinkiläisten peruskoulujen turvallisuuskulttuurista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Helsingin yliopisto. Tutkimuksia 334. Väitöskirja Waitinen, M. (2012) Koulujen turvallisuuden edistäminen arvoja, asenteita ja lakisääteistä turvallisuustyötä. Teoksessa Lindfors, E. (toim.) Kohti turvallisempaa oppilaitosta! Nurmija rvi: Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden yksikko. 42-62. Waitinen, M. & Becker, T. (2010) Vaaran paikka! oppimateriaali lasten ja nuorten tapaturmien tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn. Suomen palopäällystöliitto ry. Porvoo: Painotalo tt.