MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN? Maassamuuton ja maahanmuuton vaikutukset alueelliseen kehitykseen Oppilaitoksen rakenneuudistusten johtaminen 2015-2016 Valtiotieteen tohtori Timo Aro, 2016 @timoaro

SISÄLTÖ 1.Alue- ja väestörakenteen tilannekuva 2. 2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa 3.Yhteenveto

1. Alue- ja väestörakenteen tilannekuva

KILPAILUKYKY- POLITIIKKA KOHEESIO- POLITIIKKA

Alue- ja väestörakenteen ISOJA muutostrendejä 1.Kaupungistuminen 2.Keskittyminen 3.Ekonomisaatio 4.Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys 5.Alueellinen liikkuvuus 6.Demografinen muutos 7.Polarisoituminen, eriytyminen

Alueellinen liikkuvuus 900 000 875 000 muuttoa keskimäärin vuodessa 2010-luvulla pendelöi kodin ja työpaikan välillä (2011)

Muuttojen määrä keskimäärin vuosina 2010-2015 65,1 % 30,3 % Kuntien välinen muuttoliike Kuntien sisäinen muuttoliike 904 000 muuttoa /vuosi 4,9 % Maahan- ja maastamuutot Joka kolmas muutto ylittää kunnan rajat ja joka 20. Suomen rajat! Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike: Analyysi: Timo Aro 2016

VÄESTÖMÄÄRÄ 250 X 250 METRIN TILASTORUUDUISSA VUONNA 2015 Suomen maapinta-alasta vakituisesti asuttujen ruutujen määrä oli 6,7 % ja asumattomien ruutujen määrä 93,3 %. 500 kilometrin vyöhykkeellä Helsingistä asuu noin 4,8 miljoonaa asukasta eli lähes yhdeksän kymmenestä koko maan asukkaasta (88,3 %). Maantieteellinen keskipiste on Siikalatvassa Oulun alapuolella. Väestöllinen keskipiste on Hämeenlinnan Hauholla: valuu noin yhden kilometrin vuodessa kohti etelää ja lounasta (Lähde: Oulun yliopiston GIS-ryhmä). Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

VÄESTÖMÄÄRÄ VYÖHYKKEITTÄIN SUHTEESSA HELSINKIIN (KM) 2015 Joka viides suomalainen asuu 20 kilometrin ja joka kolmas 100 kilometrin etäisyydellä Helsingistä. Yli puolet suomalaisista asuu 200 kilometrin etäisyydellä Helsingistä. 99,9 % 98 % Väestö kasvoi 200 kilometrin etäisyysvyöhykkeellä Helsingistä yhteensä noin 460 000 henkilöllä vuosina 1990-2015. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta asui linjan Kokkola-Joensuu alapuolella vuonna 2015. 88,3 % 69,8 % 56,5 % 33,3 % 20,1 % Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 250 X 250 METRIN RUUDUISSA Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten (alle 15-vuotiaat) ja eläkeläisten (yli 64-vuotiaat) osuutta suhteessa työikäiseen väestöön (15-64-vuotiaat). Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli keskimäärin 57,1 vuoden 2014 lopussa: vaihteli kunnittain Helsingin 43,4 ja Luhangan 100,8 välillä. Nykykuntarakenteella joka kolmannessa kunnassa väestöllinen huoltosuhde on yli 100 vuonna 2030. Noin joka kuudennessa (16 %) asutussa ruudussa ei ollut yhtäkään työikäiseen väestöön kuuluvaa henkilöä! Huoltosuhde oli alueittain alhaisin Uudellamaalla (49,2), Pirkanmaalla (56,8) ja Varsinais-Suomessa (57,7) sekä korkein Etelä-Savossa (67,1), Keski-Pohjanmaalla (65,4) ja Etelä-Pohjanmaalla (65) vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

SIJAINNIN JA LIIKENNEVÄYLIEN MERKI- TYS ON EDELLEEN KOROSTUNUT 2010- LUVULLA 1 (2) Kartassa on tarkasteltu paikkatiedon avulla 20 kilometrin liikenne- ja kasvukäytäviä sormikkaana Helsingistä suhteessa Turkuun, Poriin, Ouluun, Lahteen ja Kotkaan. Viiden Helsingistä lähtevän 20 kilometrin liikennekäytävän (tie tai rautatie keskiössä) varrella asui kaksi kolmesta suomalaisesta (62,1 %). Sormikkaan asukasluku kasvoi yhteensä 571 000 asukkaalla (20,2 %) vuosina 1990-2015 eli kolmen Turun kaupungin nykyisen asukasluvun verran. Sormikkaan alueella oli yhteensä 1,4 miljoonaa työpaikkaa eli 62,3 % koko maan työpaikoista. Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

SIJAINNIN JA LIIKENNEVÄYLIEN MERKITYS ON EDELLEEN KOROSTUNUT 2010-LUVULLA 2 (2) Rannikko-Suomen 20 kilometrin vyöhykkeen maa-pinta-ala on 8 % koko maan maapintaalasta vuonna 2015. Rannikkokaistaleen sisällä asui yhteensä 42,3 % koko maan asukkaista ja sijaitsi 48,2 % työpaikoista. Rannikko-Suomen asukasluku kasvoi noin 382000 asukkaalla vuosina 1990-2015 eli lähes Tampereen ja Turun kaupunkien asukasluvun verran. Suomen rannikkovyöhykkeen alueella olevien maakuntien (8) osuus oli koko Suomen viennistä oli 73,6 % vuonna 2015! Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

MAAKUNTIEN KESKUSKAUPUNKIEN VAIKUTUSALUEET Kartassa kuvataan maakuntien keskuskaupunkien (18) vaikutusalueen laajuutta 30 ja 45 minuutin ajoaikaetäisyydellä. 30 minuutin ajoaikaetäisyydellä maakuntien (18) keskuskaupungeista asuu enemmän kuin 7/10 suomalaisesta. Helsingin, Tampereen ja Turun 30 minuutin aikaetäisyydellä asuu noin 2 miljoonaa ja 45 minuutin aikaetäisyydellä 2,4 miljoonaa asukasta. Lähes koko Etelä- ja Lounais-Suomi jää 45 minuutin ajoaikaetäisyyden sisäpuolelle suhteessa alueella sijaitseviin maakuntien keskuskaupunkeihin. Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

Väestönkehityksen osatekijät kunnittain (313) vuosina 2010-2015 100 luonnollinen väestönlisäys positiivinen 77 kuntien välinen muuttoliike positiivinen 310 nettomaahanmuutto positiivinen

2. 2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa

1.Hiipivää 2.Valikoivaa 3.Polarisoivaa väitettä muuttoliikkeestä

Hiipivää Muutokset tapahtuvat hiipien, hitaasti, huomaamattomasti taustalla ennen kuin pulpahtavat pintaan!

Kyse ei ole yllättävästä tai yhtäkkisestä ilmiöstä, vaan kehitys on jatkunut pitkään ja johdonmukaisesti tietyiltä alueilta tietyille alueille!

KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE MAAKUNNITTAIN PITKÄLLÄ AIKA- VÄLILLÄ (1970-2014) Pitkällä aikavälillä muuttovoittoa sai kuusi maakuntaa ja muuttotappiota 13 maakuntaa. Kuntien välinen nettomuutto 1970-2014 -53.523 Uusimaa sai muuttovoittoa yhteensä 245000 henkilöä vuosina 1970-2014 eli keskimäärin 0,4 % väestöstä vuodessa. Muuttovoittoa (6 maakuntaa) Muuttotappiota (13 maakuntaa) Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi saivat muuttovoittoa yhteensä 85 500 henkilöä eli keskimäärin 0,20-0,24 % väestöstä vuodessa. -12.021-29.997-12.513-32.118-11.314-33.039-33.775-35.711 Lappi, Kainuu ja Pohjois-Karjala kärsivät määrällisesti ja suhteellisesti suurimmat muuttotappiot pitkällä aikavälillä. +47 431-28.125 +5.247 +11.575 +38.084 +245.097-31.803-22.438-15.216 Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ (1970-2014) Pitkällä aikavälillä muuttovoittoa on saanut alle joka kolmas kunta (93 kuntaa). Muuttovoittoiset kunnat keskittyivät ensisijaisesti laajan metropolialueen vaikutusalueelle, Helsingin ja Tampereen sekä Helsingin ja Turun väliselle käytäväalueelle, Oulun seudulla sekä muille keskisuurille kaupunkiseuduille. Kymmenen määrällisesti eniten muuttovoittoa saanutta kuntaa olivat Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu, Jyväskylä ja Helsingin kehyskunnat (Nurmijärvi, Kirkkonummi, Järvenpää, Tuusula ja Kerava). Suurimmat muuttotappiot kärsivät Kouvola (- 8 775), Kotka (-8 634) ja Kemi (-8 430). Kuntien välinen nettomuutto (abs.) vuosina 1970-2014 3. Tampere +31 588 29. Turku +5 022 Muuttovoittoa (93 kuntaa) *Alueluokitus perustuu 1.1.2015 kuntaluokitukseen eli kaikki 1970-2014 kuntaliitokset huomioitu takautuvasti Muuttotappiota (224 kuntaa) 4. Oulu +22 500 5. Jyväskylä +15 755 1. Espoo +75 518 2. Vantaa +55 468 6-10 Helsingin kehyskunnat + 60 655 Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

Valikoivaa Muuttajissa ovat yliedustettuina nuoret ja nuoret aikuiset, työlliset sekä koulutetut.

Muuttajien ikärakenne vuosina 2010-2015 26,5 % 35,1 % 15-24 -vuotiaat 25-34 -vuotiaat 22,7 % 35-64-vuotiaat 12,4 % alle 15-vuotiaat MUUTTAJIEN IKÄRAKENNE 3,3 % Yli 65-vuotiaat Alle 35-vuotiaita 74 % muuttajista! Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Analyysi: Timo Aro 2016

% Kaikista kuntien välillä muuttaneista 15-29 vuotiaita vuosina 2010-2015. Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

NUORTEN 15-24 VUOTIAIDEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN 2010-2014 Nuorista sai muuttovoittoa vain 18 kuntaa eli 5,7 % kunnista vuosien 2010-2014 välisenä aikana. Nuorista sai ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa suuret ja monipuoliset koulutuskaupungit. Nuorista kärsivät eniten muuttotappiota suurten kaupunkien kehyskunnat ja yksittäiset maakuntaja seutukeskukset. Nuorten nettomuutto kunnittain 2010-2014 Tampere +13 025 Turku +11 237 muuttovoittoa (18 kuntaa) muuttotappiota (299 kuntaa) Oulu +6 505 Jyväskylä +6 200 Helsinki +25 009 Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN 2009-2013 Työllisten nettomuutto on tärkein muuttoliikkeen indikaattori myönteisten tai kielteisten kerrannaisvaikutusten vuoksi. Yhden työllisen keskimääräiset tulot noin 30 000 euroa per vuosi ja työttömän sekä työvoiman ulkopuolella olevan noin 7 000 euroa. Työllisistä sai muuttovoittoa yhteensä 115 kuntaa vuosina 2009-2013 eli keskimäärin noin joka kolmas kunta. Työllisten nettomuutto kunnittain 2009-2013 Seinäjoki +880 >200 ( 32 kuntaa) 100-199 (22 kuntaa) 1-99 ( 61 kuntaa) -1- -99 ( 122 kuntaa) -100 - -199 ( 40 kuntaa) >-200 ( 70 kuntaa) Tampere -1 994 Pirkkala +915 Turku -1 552 Oulu -1 388 Jyväskylä -1 797 Joensuu -1 680 Helsinki +10 503 Vantaa +1 611 Espoo +839 Nurmijärvi +757 Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

TYÖTTÖMIEN NETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN 2010-2013 -1446 Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme -14 Ahvenanmaa -36 Pohjois-Karjala -62 Keski-Pohjanmaa -74 Satakunta -79 Etelä-Savo -114 Kanta-Häme -304 Kainuu -438 Lappi -440 Pohjanmaa Uusimaa 273 104 77 71 7 2 545 523 1405 Työttömien nettomuutto maakunnittain 2010-2013 -74-440 7 1405-62 -438 545-304 104 273-79 -36-2000 -1500-1000 -500 0 500 1000 1500 2000-114 2 77 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot; Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016-14 523-1446 71

Muuttoalttius (promillea) koulutusasteen mukaan 2014 36,2 32,5 KESKIASTE 8,5 ALIN KORKEA- ASTE ALEMPI KORKEA- KOULUASTE 26,1 YLEMPI KORKEA- KOULUASTE 15,3 PERUSASTE MUUTTOALTTIUS (1000 ASUKASTA KOHDEN) 16,7 TUTKIJA- KOULUTUSASTE Lähde: Tilastokeskus, väestö Analyysi: Timo Aro 2016

KORKEA-ASTEEN NETTOMUUT- TO KUNNITTAIN VUOSINA 2009-2013 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista sai muuttovoittoa yhteensä 178 kuntaa ja muuttotappiota 135 kuntaa. Suurten kaupunkien kehyskunnat saivat korkea-asteen tutkinnon suorittaneista määrällisesti ja suhteellisesti eniten muuttovoittoa. Muuttotappioista kärsivät eniten suuret ja monipuoliset opiskelijakaupungit: Turku, Tampere, Jyväskylä, Oulu, Joensuu, Lappeenranta, Vaasa jne. Korkea-asteen nettomuutto kunnittain 2009-2013 muuttovoittoa (178 kuntaa) muuttotappiota (135 kuntaa) Pirkkala +854 Nokia +761 Lempäälä +736 Ylöjärvi +654 Kaarina +702 Espoo +1 425 Vantaa +759 Nurmijärvi +803 Tuusula +640 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Polarisoivaa Vahvistaa samanaikaisesti sekä kasvavien alueiden elinvoimaa että heikentää supistuvien alueiden elinvoi- Maisuutta.

KOKONAISNETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN 2010-2016/9 MAAKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNETTO- NETTOMUUTTO MUUTTO MUUTTO UUSIMAA 27132 45116 72248 PIRKANMAA 10748 6467 17215 VARSINAIS-SUOMI 3736 7789 11525 POHJOIS-SAVO -256 3001 2745 PÄIJÄT-HÄME -173 2652 2479 KESKI-SUOMI -759 2907 2148 POHJANMAA -3808 5710 1902 KANTA-HÄME -1474 2696 1222 POHJOIS-KARJALA -1985 2723 738 ETELÄ-KARJALA -2179 2666 487 POHJOIS-POHJANMAA -5320 5033-287 KYMENLAAKSO -4592 4118-474 SATAKUNTA -3619 3066-553 KESKI-POHJANMAA -1497 936-561 ETELÄ-SAVO -3125 2074-1051 ETELÄ-POHJANMAA -3430 2150-1280 LAPPI -5818 3464-2354 KAINUU -3964 1484-2480 Kasvukolmio: +101 000 hlöä Kokonaisnettomuutto maakunnittain vuosina 2010-2016/9 MUUTTOVOITTOA (10) MUUTTOTAPPIOTA (8) +1902 --1 280-553 +11 525 +17 215-561 +72 248-287 +2 148-2 354 +2 479 +1 222-474 +2 745-1 051-2 480 +487 +738 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

KOKONAISNETTOMUUTTO SEUTUKUNNITTAIN 2010-2016/9 SEUTUKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNET- NETTOMUUTTO MUUTTO TOMUUTTO Helsingin 28602 43443 72 045 Tampereen 13211 4816 18 027 Turun 6779 5812 12 591 Oulun 4398 3020 7 418 Kuopion 3795 1766 5 561 Jyväskylän 3122 2267 5 389 Vaasan -186 3036 2 850 Lahden -138 2652 2 514 Joensuun 558 1788 2 346 Hämeenlinnan 72 1677 1 749 Seinäjoen 345 1379 1 724 Lappeenrannan -795 1949 1 154 Porvoon -198 995 797 Etelä-Pirkanmaan 99 664 763 Mikkelin -384 1115 731 Rovaniemen -788 1477 689 Porin -888 1449 561 Kotka-Haminan -2489 2854 365 Kokkolan -532 786 254 Tunturi-Lapin 37 204 241 4 suurinta: +110 000 hlöä Kokonaisnettomuutto seutukunnittain vuosina 2010-2016/9 MUUTTOVOITTOA (26) MUUTTOTAPPIOTA (44) Vaasan Turun Tampereen Hämeenlinnan Helsingin Oulun Jyväskylän Lahden Kuopion Joensuun Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016

kunnasta tai seudusta saa enää muuttovoittoa!

Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain, seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014 Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317) +190-4 182-4 182 Muuttovoittoa Muuttotappiota Muuttotappiota Muuttotappiota +3 650 + 4-2 943-1 833-3 198 + 14-2 118 + 79-1 452-1 175 +104-2 411 +2 697-259 +737 +470 +470-2 057-1 298-973 +1 805 +7 804-2 097-2 016 +228-1 389-86 +2 582-3 114 +16 244 Muuttovoittoa +4 538-2 439 +9 556 +228 +540 +17 109-1 455-1 659-1 175-2 411-2 057-973 -2 016 +7 804 +2 582 Muuttovoittoa -86-2 943-3 198-259 -2 097 +228-1 389-3 114-1 298 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

VIERASKIELISTEN MÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA JA SUURIMMILLA KAUPUNKISEUDUILLA VUOSINA 1990-2015 Vieraskielisillä tarkoitetaan muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä henkilöitä. Graafissa on verrattu vieraskielisten määrän kehitystä koko maassa ja 14 suurimmalla kaupunkiseudulla 360000 330000 300000 270000 240000 Koko maa 14 suurinta seutua 4,2 % (2010) 6,0 % (2015) Vuonna 1990 koko maassa oli noin 25 000 vieraskielistä eli vain 0,5 % koko väestöstä. Vuonna 2015 koko maassa oli noin 330 000 vieraskielistä eli 6 % koko väestöstä. Vieraskielisten määrä 13 kertaistui vuosina 1990-2015. 210000 180000 150000 120000 90000 60000 0,5 % (1990) 1,9 % (2000) 14 suurimmalla kaupunkiseudulla oli 83,6 % kaikista vieraskielisistä vuonna 2015. 30000 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Helsingin, Espoon ja Vantaan väestönlisäys osatekijöittäin vuosina 2010-2016* 26,5 % 35,3 % Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto 95 789 38,2 % Nettomaahanmuutto * tammi-kesäkuu 2016 Yhteensä väestönlisäys 2010-2016 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike, väestömuutosten ennakkotiedot; Analyysi: Timo Aro 2016

Ja erityisen pirulliseksi muuttoliikkeen tekee

VAIKUTUKSET ALUEIDEN TULE- VAAN VÄESTÖKEHITYKSEEN Väestö kasvaa ennusteen mukaan 111 kunnassa eli noin joka kolmannessa kunnassa vuosina 2015-2030. Väestö kasvaa eniten Helsingin metropolialueella, Helsingin ja Tampereen välisen kasvukäytävän vaikutusalueella, suurimmilla kaupunkiseuduilla, Lounais- Suomessa, Pohjanmaiden rannikkoalueella ja osassa Lappia. Väestö vähenee noin kahdessa kolmesta kunnasta, jotka sijaitsevat keskisessä, itäisessä ja pohjoisessa Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomen suurten kaupunkiseutujen reuna-alueilla. Väestöennuste kunnittain vuosina 2015-2030 (%) > 10 % (33 kuntaa) 5 9,9 % ( 35 kuntaa) 0,1 4,9 % (43 kuntaa) -0,1-9,9 % (96 kuntaa) > -10 % (106 kuntaa) Tampere +26 431 Turku + 16 066 Oulu + 30 768 Jyväskylä +12 669 Kuopio + 10 281 Helsinki +91 578 Espoo +49 341 Vantaa + 30 231 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

JA ERITYISESTI TYÖIKÄISEN VÄES- TÖN MÄÄRÄN KEHITYKSEEN Työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49 kunnassa vuosina 2015-2030 eli keskimäärin alle joka kuudennessa kunnassa Työikäisen väestön määrä kasvaa ensisijaisesti vain suurimmilla kaupunkiseuduilla, Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan seuduilla, Ahvenanmaalla ja pistemäisesti yksittäisissä kunnissa. Työikäisen (22-62 v.) väestön muutos% vuosina 2015-2030 > 15 % (3 kuntaa) 5-14,9 % (17 kuntaa) 0,1-4,9 % (29 kuntaa) -0,1 - -4,9 % (32 kuntaa) -5 - -14,9 % (68 kuntaa) > -15 % ( 164 kuntaa) Työikäisten määrä kasvaa määrällisesti eniten Helsingissä (34 477), Espoossa (18 919) ja Vantaalla (9 868) sekä suhteellisesti Jomalassa (18,3 %), Pirkkalassa (17,6 %) ja Luodossa (15,8 %). Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Työikäisen 22-62 vuotiaan väestön muutos% vuosina 2015-2030 SIJOITUS KUNTA TYÖIKÄISEN VÄESTÖN LISÄYS MÄÄRÄLLISESTI VUOSINA 2015-2030 SIJOITUS KUNTA TYÖIKÄISEN VÄESTÖN LISÄYS SUHTEELLISESTI VUOSINA 2015-2030 1. Helsinki 34477 2. Espoo 18919 3. Vantaa 9868 4. Oulu 9326 5. Tampere 8146 6. Turku 5504 7. Jyväskylä 2849 8. Vaasa 2819 9. Seinäjoki 2260 10. Pirkkala 1786 11. Lempäälä 1340 12. Kuopio 1220 13. Nurmijärvi 882 14. Ylöjärvi 882 15. Lieto 847 16. Tuusula 733 17. Kirkkonummi 702 18. Sipoo 674 19. Liminka 650 1. Jomala 20,3 2. Pirkkala 17,6 3. Luoto 15,8 4. Liminka 14,2 5. Lemland 13,6 6. Espoo 12,5 7. Kauniainen 11,9 8. Lempäälä 11,6 9. Helsinki 9,1 10. Oulu 8,6 11. Lieto 8,5 12. Vantaa 8,2 13. Hammarland 7,7 13. Vaasa 7,7 15. Seinäjoki 7 16. Sipoo 6,7 17. Tampere 6,3 18. Ylivieska 6 19. Turku 5,3 19. Ylöjärvi 5,3

VÄESTÖLLINEN 2015 2030 *1.1.2016 alueluokituksen mukaan HUOLTOSUHDE Väestöllinen huoltosuhde eli lasten (0-14 v.) ja eläkeläisten (yli 65 v.) määrä suhteessa työikäisiin (15-64 v.) vuonna 2015 ja 2030. *1.1.2016 alueluokituksen mukaan Maksimi Salla 142,3 Maksimi Kuhmoinen 102,8 Alle 55 55-64,9 65-74,9 75-84,9 85-94,9 Yli 95 5. Jyväskylä 49,7 6. Vaasa 57,6 2. Tampere 47,2 4. Turku 49,2 6. Espoo 50,2 3. Vantaa 49,0 1. Helsinki 44,0 2. Tampere 54,3 3. Turku 54,9 5. Vantaa 56,4 4. Espoo 56,2 1. Helsinki 50,0 Lähde: Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne väestöennuste Kartta Kartta ja data: ja data: Timo Timo Aro Aro 2016 2016

Summa summarum

2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa 1.Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on vähentynyt ja keskittynyt yhä harvemmille alueille. 2.Kasvavien kaupunkiseutujen sisäisessä dynamiikassa on tapahtunut muutoksia. 3.Lisääntyvä maahanmuutto ja maan sisäinen muuttoliike aiheuttaa kaksoishaasteen sekä kasvaville että supistuville alueille.

ALUERAKENTEEN TULEVAISUUSVAIHTOEHDOT? 1. Helsinki ja laajenevan metropolialueen Suomi 2. Helsinki-Tampere-Turku kasvukolmion laajenevaan vaikutusalueeseen perustuva Suomi 3. Suomen kasvukäytävä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere- Seinäjoki-Vaasa-Oulu vaikutusalueineen 4. Suurten ja monipuolisten korkeakouluseutujen Suomi (6-10 seutua) 5. 4-5 laajan työssäkäynti- tai suuralueen Suomi, jossa kehitys-, kasvu- ja liikennekäytävät ohjaavassa roolissa 6. 18 kehittyvän maakunnan Suomi 7. Koko maan asuttuna pitävä Suomi

TULEVA TOIMINNALLISUUTEEN PERUSTUVA ALUERAKENNE ILMAN NYKYISIÄ KUNTA- JA HALLINTORAJOJA Pohjoisen suuralue (Oulu): 30 minuuttia: 224.000 hlöä 60 minuuttia: 280.000 hlöä 90 minuuttia: 347.000 hlöä Itäisen ja keskisen Suomen suuralueet (Kuopio, Joensuu ja Mikkeli): 30 minuuttia: 430.000 hlöä 60 minuuttia: 695.000 hlöä 30 min 60 min 90 min Pohjanmaiden suuralue (Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola): 30 minuuttia: 256.000 hlöä 60 minuuttia: 419.000 hlöä Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue (Helsinki-Turku-Tampere): 30 minuuttia: 1.896.000 hlöä 60 minuuttia: 2.588.000 hlöä 90 minuuttia: 3.193.000 hlöä

Lisätietoja Timo Aro @timoaro timo.aro@pori.fi tai timokaro@gmail.com Kiitos!