Työ- ja elinkeinoministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

Työ- ja elinkeinoministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2018 2021

Sisällysluettelo Sisällys 1 Toimintaympäristö... 1 2 Työ- ja elinkeinoministeriön toimialan linjaukset suunnittelukaudella... 2 3 TEM-konsernin toimijat... 3 4 Toimintasuunnitelmat politiikkalohkoittain... 4 4.1 Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka... 4 4.2 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka... 6 4.3 Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä... 8 4.4 Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka... 9 4.5 Energiapolitiikka... 11 4.6 Kotouttaminen... 13 4.7 Hallinto... 14 5 TEM:n pääluokan määrärahat ja valtuudet kehyskaudella... 15

1 Toimintaympäristö Globaali toimintaympäristö integroituu kiihtyvästi. Maailmantalouden vapautuminen, kuljetuskustannusten lasku ja erityisesti viestintäteknologian kehitys ovat muuttaneet yritysten liiketoimintamalleja. Elinkeinorakenteen uudistumisessa palvelutalouden logiikka ja asiakasarvon kasvattaminen ovat yritystoiminnan keskeisiä menestysedellytyksiä. Kansainvälisessä työnjaossa tämä lisää entisestään kilpailua osaamisesta ja kyvykkyyksistä. Monet perinteisesti kilpailulta suojatut toimialat kohtaavat globalisaation edetessä yllättäen kansainvälisen kilpailun. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen rakenteelliset ongelmat ovat hidastaneet maailmankauppaa ja talouskasvua. Vaikka kärkiyritysten tuottavuuskasvu jatkuu, keskimääräinen tuottavuuskasvu on useissa keskeisissä kansantalouksissa hiipunut. Alhaiset reaalikorot heijastelevat kasvuodotusten aneemisuutta. Innovaatioiden leviäminen kärkiyrityksistä muihin yrityksiin ei toimi aiempien vuosien tapaan. Yksi syy saattaa olla yhteiskunnan rakenteiden ja instituutioiden hitaassa sopeutumisessa nopeasti muuttuneisiin teknologisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin. Esimerkiksi sääntelyn puutteet voivat rajoittaa teknologisten innovaatioiden käyttöönottoa. Myös tarvittaviin uusiin osaamisiin liittyvät pullonkaulat voivat aiheuttaa tuottavuuskasvuun syklisyyttä. Kasvanut maailmanpoliittinen epävakaus jarruttaa osaltaan talouskasvua. Taloudellisiin ulkosuhteisiin ja ulkopolitiikkaan liittyvät päätökset ovat merkittäviä ja pitkävaikutteisia vientiriippuvaiselle maalle. Myös vapaakaupan vastaisuuden voimistuminen globaalilla tasolla on uhka Suomen kaltaiselle pienelle ja vientiriippuvaiselle maalle. Iso-Britannia äänesti kesällä 2016 Euroopan Unionista lähtemisen puolesta. Tämä laukaisi keskustelun Euroopan Unionin tulevaisuudesta. Nähtävissä on yksittäisten maiden omien intressien korostuminen EU-tasolla. Teknologian kehitys on ollut tuottavuuskasvun mahdollistaja. Tuloillaan olevan neljännen teollisen vallankumouksen trendejä ovat esimerkiksi tekoäly ja räätälöity 3D-printtauksen mahdollistama paikallinen tuotanto. Kehitys voi jopa vähentää kauppavirtoja. Ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu vaikuttaa energiapolitiikkaan, edellyttää globaaleja toimia ja vaikuttaa niin talouskasvun edellytyksiin kuin kansainvälisen tulonjakoon. Ympäristönsuojelu edellyttää laajemminkin uusia teknologiaratkaisuja ja kestävämpiä toimintatapoja. Suomi on ollut taloudellinen menestystarina. Suomalaisten suuryritysten kansainvälistyminen ja Nokiaklusterin hajoaminen synnyttivät Suomen talouteen elinkeinorakenteen uudistamishaasteen. Viennin veto hiipui, tuottavuuskasvu sakkasi, rakennetyöttömyys kasvoi ja elinkeinorakenne muuttui kohti alhaisemman jalostusarvon tuotantoa. Verrokkimaita alhaisempi työllisyysaste heikentää julkisen talouden tasapainoa. Työttömyyden kustannukset ovat korkeat. Vaikka meillä on merkittävää ja menestyvää yritystoimintaa, teollisuuden jalostusarvolla mitaten emme edelleenkään yllä vuoden 2008 tasolle. Palveluliiketoiminnan kasvusta ei toistaiseksi ole ollut teollisuustuotannon korvaajaksi. Menetettyjen liiketoimintojen ja työpaikkojen tilalle tarvitaan nyt uutta korkean lisäarvon tuotantoa ja työtä. Suomi on korkean kustannustason sekä laajojen ja kattavien hyvinvointipalveluiden maa, jonka elintason säilyttäminen vaatii vahvaa elinkeinorakennetta sekä lisää korkean jalostusasteen liiketoimintaa. Julkisen talouden kestävyysvajeen kiinni kurominen on edellisestä riippuvainen. Väestön ikääntyminen ei vähennä tätä uudistumishaastetta. Pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaisesti valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sovitetaan yhteen ja yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Nykyisten ELYkeskusten, TE-toimistojen ja maakuntien liittojen tehtävät siirtyvät lähes kokonaisuudessaan tuleville 1

maakunnille. Yritys- ja työllisyyspalvelut yhdistetään uudeksi kasvupalveluksi, joka toteutetaan markkinaehtoisesti. 2 Työ- ja elinkeinoministeriön toimialan linjaukset suunnittelukaudella Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan yksikköjen ja ministeriöiden kanssa kasvupolitiikkaa, jolla tuetaan hallitusohjelman kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamista. Kasvupolitiikan perustana on menestyvä yritystoiminta, joka innovoi, työllistää ja luo hyvinvointia Suomeen. Kasvupolitiikalla 1 luodaan hallinnonalalla edellytyksiä yritysten uudistumiselle ja toimintaedellytysten parantumiselle, kasvulle ja kansainvälistymiselle, terveelle kilpailulle, työllistämiskynnyksen alentamiselle ja työnteon kannustavuudelle sekä työvoimahallinnon uudistamiselle työllistymistä tukevaksi. Biotaloudella ja puhtailla ratkaisuilla luodaan uutta ja kilpailukykyistä liiketoimintaa ja työllisyyttä sekä edistetään kestävää kehitystä. Kasvupolitiikka ulotetaan asiakaspalveluun asti yhdistämällä maakuntauudistuksen yhteydessä yritys- ja TE-palvelut liiketoimintalähtöiseksi julkiseksi kasvupalveluksi. Työ- ja elinkeinohallinto toteuttaa kasvupolitiikkaa eri toimenpiteissään ja palveluissaan kiinnittäen huomiota vaikuttavaan ja tulokselliseen toteuttamistapaan. Aktiivisen markkinavuoropuhelun kautta vahvistetaan yritysten kasvuhalukkuutta. Kasvupolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on kestävällä pohjalla oleva korkea työllisyys: työllisyysaste nostetaan hallituskauden aikana 72 prosenttiin, samalla työllisten määrä kasvaa 110 000 henkilöllä. Toimintalinjaukset suunnittelukaudella: Yksityisen sektorin suorituskyky paranee ja liiketoiminta suuntautuu vahvemmin kansainvälisille markkinoille Yritykset hyödyntävät aiempaa enemmän uudenlaisia arvonluontiverkostojen tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia Yrityksiä kannustetaan eri keinoin uusien toimintamallien, tuotteiden ja asiakastarpeiden kehittämiseen sekä nopeaan reagointiin markkinoilla T&k-panostuksia kohdentuu riittävästi merkittävien uusien avauksien kehittämiseen Työelämän rakenteet kehittyvät niin, että jokaisen työpanos ja osaaminen saadaan muuttuvan elinkeinorakenteen oloissa täysimääräisesti hyödynnettyä Energia-alan ja muiden alojen infrastruktuuri rakentuu kasvua tukevalla tavalla Aluekehityksessä hyödynnetään kasvupolitiikan tarjoamia mahdollisuuksia. Aluehallintouudistuksessa varmistetaan liiketoimintalähtöinen kasvua ja työllisyyttä tukeva toteuttamistapa Talouden kilpailullisuutta kasvatetaan ja markkinaehtoisen liiketoiminnan edellytyksiä parannetaan Tasa-arvolinjaukset suunnittelukaudella: Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Tehokkailla työvoima- ja yrityspalveluilla rohkaistaan osaamisen uudistamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen, mikä on olennaisen tärkeää erityisesti rakennemuutostilanteissa Työ- ja elinkeinoministeriön toimialan suunnitelmat kuvataan tarkemmin politiikkalohkoittain jäljempänä luvussa neljä. 1 http://tem.fi/julkaisu?pubid=urn:isbn:978-952-327-198-2 2

3 TEM-konsernin toimijat TEM-konserniin kuuluu seitsemän keskusvirastoa, 15 ELY-keskusta, 15 TE-toimistoa, kuusi yhtiötä ja kolme rahastoa. Hallinnonalan virastoissa on henkilöstöä noin 8 000. TEM-konsernin virastot Energiavirasto Geologian tutkimuskeskus Huoltovarmuuskeskus Innovaatiorahoituskeskus Tekes Kilpailu- ja kuluttajavirasto Patentti- ja rekisterihallitus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset (ELYt) Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) TEM-konsernin yhtiöt Baltic Connector Oy Finnvera Oyj Finpro Oy Suomen Teollisuussijoitus Oy Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Terrafame Group Oy TEM-konsernin rahastot Huoltovarmuusrahasto Valtiontakuurahasto Valtion ydinjätehuoltorahasto 3

4 Toimintasuunnitelmat politiikkalohkoittain 4.1 Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 2015 tot Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö elinkeinotoiminnalle Alkaviin yrityksiin tehtyjen yksityisten riskisijoitusten määrä, milj. euroa Ulkomaisessa omistuksessa olevien tytäryhtiöiden henkilöstön määrän kasvu Suomessa, % Yritykset uudistuvat ja elinkeinorakenne monipuolistuu 97 1,5 2016 tot/tav 95 >4 (tav) 2017 >120 >0 2018 >120 >0 2019 >120 >0 2020 >120 >0 2021 >120 >0 Yritysten t&k-menojen kehitys, % Pk-yritysten osuus yritysten kaikkien yritysten henkilömäärästä, % Suomalaiset yritykset menestyvät globaaleilla markkinoilla Suomen osuus vientimarkkinoista, vuosimuutos, % -8,2 >66-1,2 (ennuste) >67-0,65-0,38 (ennuste) >0 >0 >0 >0 >0 >67 >67 >67 >67 >67 >0,72 >0,34 >0 >0 >0 Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka uudistetaan OECD:n innin tuloksia ja suosituksia hyödyntäen. Edistetään suomalaisen osaamisen kaupallistamista ja hyödyntämistä maailmalla parantamalla edellytyksiä muualla luodun tiedon ja osaamisen hyödyntämiseen Suomessa. Huomioidaan erikokoisten yritysten rooli kasvupolitiikassa. Yritystukijärjestelmää kehitetään pitkän aikavälin tuottavuutta edistävään suuntaan mm. lisäämällä tiedolla johtamista. Arvioidaan rahoitusmarkkinoiden kehittämistarve ja yritysrahoituksen saatavuus (markkinapuutteiden paikkaaminen, vaikuttavuuden parantaminen). Team Finland toimintaa uudistetaan ja yhteistyötä tiivistetään mm. rakenteellisesti. Edistetään maakunta-, kasvupalvelu-, liikenne- ja SOTE-uudistuksen yhteydessä markkinoiden avautumista sekä asiakkaiden valinnanvapauteen perustuvaa yritystoimintaa. Kestävän terveysjärjestelmän ja innovaatiotoiminnan yhteensovittamisella luodaan mahdollisuuksia yksilön parempaan terveydenhuoltoon ja sote-sektorin toiminnan tehostamiseen. Tuetaan säädösympäristön kehittämistä sellaiseksi, että se tukee innovatiivisuutta eikä luo markkinoille tulon esteitä ja on hallinnollisesti mahdollisimman kevyt. 4

Kaivoslakiin esitetään muutoksia, joilla kevennetään eräiden kaivoslain mukaisten lupien lupaprosesseja (one in, one out pilotti). Digitaalisuuden edistäminen: virastojen palvelulupauksessa otetaan huomioon virasto- ja yhtiörajat ylittävä asiakaslähtöinen palveluiden kehittäminen. Hyödynnetään TEM-konsernin yhteistä CRMjärjestelmää/yhteistä asiakastietovarantoa. Biotalouden, puhtaiden ratkaisujen ja kiertotalouden kärkihankkeessa toteutetaan alan uusia työpaikkoja koskeva selvitys. Osallistutaan energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon kasvun ja kansainvälistymisen näkökulmasta. Arvio politiikkalohkon määrärahoista ja valtuuksista vuosina 2018 2021 (1 000 euroa) 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 Määrärahat Valtuudet 400 000 200 000 0 2018 2019 2020 2021 5

4.2 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 2015 tot 2016 tot 2017 2018 2019 2020 2021 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, enintään % Rakenteellinen työttömyys vähenee Vaikeasti työllistyvien määrä, enintään hlöä Työttömyysjaksot lyhenevät Virta yli 3 kk työttömyyteen, enintään % Nuorten osallisuus lisääntyy Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25- vuotiailla, enintään % Maahanmuuttajien osallisuus lisääntyy Virta yli 3 kk työttömyyteen maahanmuuttajilla, % Yrittäjyys lisääntyy Uusien yritysten määrä 26,7 26,9 <23 <23 <23 <23 <23 208 462 213 866 <190 000 <186 550 <186 550 <186 550 <186 550 47,8 47,3 <35 <35 <35 <35 <35 37,2 37,2 <24 <24 <24 <24 <24 52,8 48,9 <43 <43 <43 <43 <43 7 298 7 610 10 000 10 000 10 000 10 000 10 000 Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Yrityslähtöisyyttä vahvistetaan kasvupalvelulla Kasvupalvelun kehittämistä ja toimeenpanon käynnistämistä tuetaan sekä osallistutaan alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain valmisteluun Osallistutaan kasvupalvelujen rahoituslain valmisteluun ja uudistetaan lainsäädäntö, joka koskee julkisia työvoima- ja yrityspalveluita Yksityistä palvelutuotantoa ja liiketoimintaa sekä liiketoimintalähtöisyyttä vahvistetaan työnvälityksessä ja yrityspalveluissa: mm. yritysyhteistyötä vahvistetaan ja suunnataan aloille, joilla on eniten rekrytointitarpeita esim. Kasvuyritysten työllisyysohjelma ja Uuden työn ja yrittäjyyden pilotti (alustatalouden uudenlaiset työmahdollisuudet) Työttömyysturvajärjestelmää sekä TE-palveluita uudistetaan työllistymistä tukevaksi Henkilöasiakkaiden määräaikaishaastattelut järjestetään kolmen kuukauden välein Työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanon ja työttömyysturvan seuraamusjärjestelmä uudistetaan vahvistamaan työttömän velvollisuutta hakea aktiivisesti työtä Arvioidaan millä edellytyksillä työttömyysturvan ansioturvaa voitaisiin käyttää palkkatuen ja starttirahan rahoittamiseen Osallistutaan sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyisille väyliä työhön hankkeen valmisteluun, jossa TEM:n valmisteluvastuulla on kaksi osa-aluetta Maakuntamalliin siirtymistä tuetaan työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisilla kokeiluilla 6

Edistetään maahanmuuttajien kotoutumista Uudistetaan lakia kotoutumisen edistämisestä vastaamaan maakunta-, sote- ja kasvupalveluuudistusta Uudistetaan kansainvälistä suojelua saavien kuntiin ohjaamisen ja kuntakorvausten järjestelmä (selvitys) Maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolut varmistetaan Maahanmuuttajien nopeaa työllistymistä edistävän SIB-kokeilun täytäntöönpanon edellytykset varmistetaan Kasvua kansainvälisistä osaajista agendan toimenpiteet laaditaan ja varmistetaan täytäntöönpano. Valmistellaan Talent Finland osio Team Finlandin alle ja kytketään kansainvälisten osaajien hyödyntäminen kasvuyritysten työllisyysohjelmaan, maahanmuuttajien yrittäjyyden edistämiseen sekä TE-toimistojen koulutusmalleihin ja yritysyhteistyöhön, innovaatiotoiminnan kehittämiseen, maakuvatyöhön sekä alue- ja kaupunkikehittämiseen Kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurantajärjestelmä vakiinnutetaan (mm. indikaattoritietokanta) Palveluita digitalisoidaan asiakaslähtöisesti Luodaan asiakaslähtöisiä digitaalisia palvelukokonaisuuksia Digitaalista TE-palvelujärjestelmää kehitetään maakuntien ja kasvupalvelutuotannon yhteiseksi valtakunnalliseksi palvelualustaksi Julkistetaan yhteinen avoimeen tietoon perustuva digitaalinen palvelualusta Työmarkkinatori syksyllä 2017 Kehitetään analytiikkaan perustuvaa automatisaatiota kohtaannon edistämisessä, palveluiden tunnistamisessa ja asiakasohjauksessa Luodaan uusi Kasvupalvelut sivusto kasvupalvelun asiakasohjauksen ja tiedotuksen kanavaksi Nuorten työllisyyttä lisätään Vakiinnutetaan Ohjaamo toimintamalli nuorten palvelussa Otetaan käyttöön Nuorten yrittäjyyspajat -malli Seurataan Nuoristotakuun toimeenpanoa Osaamista kehitetään Työvoimakoulutus profiloidaan uudelleen Muodostetaan yrityslähtöiset koulutusmallit Työttömyyden aikaisen opiskelun kehittäminen (OKMn työryhmä) Arvio politiikkalohkon määrärahoista ja valtuuksista vuosina 2018 2021 (1 000 euroa) 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 Määrärahat Valtuudet 100 000 0 2018 2019 2020 2021 7

4.3 Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kaikkien toimijoiden toimintaolosuhteet markkinoilla ovat tasavertaiset, kilpailullisuus ja kilpailumahdollisuudet parantuvat Kuluttajien asema on turvallinen ja kuluttajat sekä yrittäjät luottavat markkinoiden toimivuuteen Tekninen turvallisuus ja luotettavuus yhteiskunnassa sekä yrityksissä säilyy korkealla tasolla Normeja pyritään purkamaan ja yritysten sääntelytaakkaa vähentämään aktiivisesti. Teollisuudelle aiheutuvan taloudellisen rasituksen ja sen sääntelytaakan lisäämistä vältetään Ajanmukaiset teollisoikeusjärjestelmät edistävät innovaatioita sekä tavaroiden ja palvelujen kaupallistamista Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Hallitusohjelman kärkihankkeet Annetaan hallituksen esitys kilpailulain muuttamisesta vuoden 2017 aikana Kesällä 2016 asetettu kolmikantainen työaikasääntelyn uudistamista selvittävä työryhmä i työaikalain uudistamistarpeet ja laatii hallituksen esityksen muotoon kirjoitetun esityksen kesäkuun 2017 loppuun mennessä Laaditaan pelisäännöt nollatyösopimusten käytölle. Työryhmän määräaika päättyy maaliskuussa 2017 Paikallista sopimista edistetään kilpailukykysopimuksessa sovitulla tavalla ja työllistämisen esteitä puretaan Kaupparekisteriä ja yrityksiä koskevan lainsäädännön uudistaminen Toiminnallinen tuloksellisuus Yhteistyössä Hanselin ja VM:n kanssa tehostetaan julkisten hankintojen digitalisointia Hilmajärjestelmää kehittämällä Digitaalisuuden edistäminen Edistetään hallinnonalan virastojen asiakaspalvelujen digitalisointia ja mahdollistetaan sähköisten palveluiden laajamittainen käyttöönotto lainsäädäntöuudistuksissa (mm. kaupparekisterilaki, tavaramerkkilaki) Normien purku ja säädösten sujuvoittaminen Kaikissa elinkeinoelämää koskevissa lainsäädäntöhankkeissa toteutetaan one in one out -mallia Käynnistetään tavaramerkkilain ja patenttilain kokonaisuudistukset Parannetaan johtamista ja toimeenpanoa Panostetaan johtamisen kehittämiseen ja yhteistyöhön yli ryhmä- ja osastorajojen 8

Arvio politiikkalohkon määrärahoista ja valtuuksista vuosina 2018 2021 (1 000 euroa) 85 000 84 000 83 000 82 000 81 000 80 000 Määrärahat 79 000 78 000 77 000 76 000 2018 2019 2020 2021 4.4 Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 2015 tot 2016 tot/tav 2017 2018 2019 2020 2021 Alueiden elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen käynnistyneet kehitysprosessit / innovaatioaloitteet, vähintään kpl Innovaatioita edistävien julkisten hankintojen osuus kaupunkien hankinnoista, vähintään % Ennakoidun rakennemuutoksen toimintatapa (ERM) vahvistaa alueiden joustavuutta (resilienssi) 45/tav 5/tav 55 5 55 5 Alueet ovat laatinet ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelman Maakuntaohjelman toimeenmeenpanosuunnitelma päivitetään hyödyn- Ennakoidun rakennemuutoksen toimintatapa on vakiintunut osaksi 45 5 45 5 45 5 Arvioidaan ennakoidun rakennemuutoksen toimintatapa Arvioinnin tuloksia hyödynnetään neuvottelumenettelyssä Arvioinnin tuloksia hyödynnetään neuvottelumenettelyssä 9

Rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 tehokas hyödyntäminen vuosien 2014-2016 yhteenlaskettujen myöntämisvaltuuksien sidonta-aste, vähintään % täen muutosjoustavuuden itseintityökalua alueiden suunnittelujärjestelmää 56 70/tot 70 82 95 95 95 Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Maakunta- ja kasvupalvelu-uudistusten valmistelu ja toimeenpano Johdetaan maakuntauudistukseen johtavaa muutosta ja tuetaan valtiovarainministeriötä väliaikaishallinnon käynnistämisessä Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Päivitetään rakennerahastojen hallintomalli maakuntamalliin Tuetaan KEHA-keskusta palvelukeskusyhtiöiden perustamisessa Tuetaan valtion ja maakuntien yhteistyöprosessien syntymistä Kahden kasvupalvelulakikokonaisuuteen kuuluvan hallituksen esityksen valmistelun jatkaminen Alueiden elinkeinoelämän, kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen Team Finland toimintamallin toimeenpano ja erityisesti o Mahdollisten organisaatio- ja henkilöstömuutosten valmistelun tukeminen o Teemakohtaisten kasvuohjelmien käynnistymisen tukeminen Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) toimeenpanon seuranta o Edistetään kasvusopimusten tavoitteiden toteutumista o Edistetään kasvukäytäviä ja -vyöhykkeitä Yrittäjyyspaketin toimenpiteiden edistäminen Rakennerahasto-ohjelman ja koheesiopolitiikan tehokas toteutus Rakennerahasto-ohjelman varojen jaossa huomioidaan hallitusohjelman linjaukset, EU:n painotukset ja toimintaympäristöhaasteet erityisesti kuten maahanmuutto ja kotouttaminen Ennakkovaikutetaan komissioon koheesiopolitiikan uudistamiseksi rakennerahastojen tuen jakoperusteiden ja -käyttökohteiden sekä hallinnon osalta. Ajetaan Suomen agendaa kaikessa EU vuorovaikutuksessa Digitaalisuus ja säädösuudistukset (normien purku) Yritys-Suomi-portaali osaksi kansallista palveluarkkitehtuuria Valtiohallinnon yhteinen CRM (asiakkuuksien hallintajärjestelmä) Osaston toiminnan vakiinnuttaminen ja edelleen kehittäminen sekä sidosryhmäyhteistyö Kumppanuuksien ja sidosryhmäyhteistyön edistäminen muun muassa hyödyntämällä erilaisia vuorovaikutuskanavia. 10

Arvio politiikkalohkon määrärahoista ja valtuuksista vuosina 2018 2021 (1 000 euroa) 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2018 2019 2020 2021 Määrärahat Valtuudet 4.5 Energiapolitiikka Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 2015 tot Huolehdimme riittävästä energiaomavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta Energiaomavaraisuus % 2016 2017 2018 2019 2020 52 52 52 56 57 57 57 Sähkömarkkinoiden toimivuus pysyy hyvänä Sähkömarkkinoiden MPI-indeksi 81 76 76 77 77 77 77 Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta kasvaa Uusiutuvan energian osuus kasvaa Energian loppukäyttö tehostuu Energian käyttö tehostuu TJ/BKT milj. Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Energia- ja ilmastostrategian toimeenpano Tukijärjestelmien valmistelu, uusiminen ja toimeenpano Kustannustehokkaat ja teknologianeutraalit tukijärjestelmät Uusiutuvan sähkön tuotantotukijärjestelmä Energiatukijärjestelmä 38 38 38 38 39 40 40 2021 5,6 < 5,7 < 5,7 laskeva laskeva laskeva laskeva 11

Kärkihanketuki Lupahakemusten käsittely Ydinvoimalaitosluvat Baltic Connector hankelupa EU:n puhtaan energian paketin käsittely Uusiutuva energia Sähkön sisämarkkinat ja yhteiset säännöt Energiaunionin hallintomalli Riskeihin varautuminen sähköalalla Energiatehokkuus Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto Energiaunionin kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman laatiminen Arvio politiikkalohkon määrärahoista ja valtuuksista vuosina 2018 2021 (1 000 euroa) 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2018 2019 2020 2021 Määrärahat Valtuudet 12

4.6 Kotouttaminen Vahvistetaan kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) toimeenpanoa tavoitteena tukea ja edistää maahanmuuttajien kotoutumista, työllistymistä ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Lain mukaisen valtion kotouttamisohjelman toimeenpano varmistetaan ja seurataan siinä eri hallinnonaloille asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä. Valtion kotouttamisohjelman 2016 2019 ja hallituksen kotouttamisen toimintasuunnitelman mukaisesti pakolaisten kuntiin siirtymistä ja kotoutumisen käynnistämistä sekä maahanmuuttajien siirtymistä koulutukseen ja työelämään nopeutetaan. Kotouttamista tehostetaan poikkihallinnollisesti, ja tuodaan kotouttamisen parissa olevia eri toimijoita yhteen. Myös maahanmuuttajien oman kulttuurin vahvuudet tuodaan osaltaan vahvistamaan Suomen innovaatiokykyä. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimivan Kotouttamisen osaamiskeskuksen ydintehtävänä on kotoutumislain ja valtion kotouttamisohjelman toimeenpanon tukeminen sekö kotouttamisen vaikuttavuuden parantaminen. Osaamiskeskuksen toiminta tulee poikkihallinnollisesti valtion, kuntien ja järjestöjen asiantuntijoiden työtä. Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntiin ohjautumista edistetään tehostamalla kuntakorvausjärjestelmän toimivuutta sekä tiivistämällä valtionhallinnon eri toimijoiden ja kuntien välistä yhteistyötä. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 2015 tot 2016 tot 2017 2018 2019 2020 2021 Kotouttaminen Pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat, vähintään lkm 1 347 3 309 4 000 3 200 3 200 3 200 3 200 Arvio politiikkalohkon määrärahoista ja valtuuksista vuosina 2018 2021 (1 000 euroa) 250 000 200 000 150 000 100 000 Määrärahat 50 000 0 2018 2019 2020 2021 13

4.7 Hallinto Pääministeri Sipilän hallitusohjelman ja hallituksen sittemmin tekemien linjausten mukaisesti maakuntauudistus muuttaa laajasti myös TEM-konsernin hallintoa ja toimintatapoja. Uudistuksen myötä maakuntien liittojen tehtävät, pääosa ELY-keskusten tehtävistä sekä TE-palvelun tehtävät siirtyvät vuoden 2019 alusta uusien maakuntien järjestämisvastuulle, jolloin ELY-keskukset ja TE toimistot nykymuodossaan lakkautetaan. Jatkossa TE-palveluiden järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä-tuottaja -mallia. Maakuntauudistuksesta johtuen TEM:n pääluokan määrärahoista siirretään VM:n pääluokkaan maakunnille osoitettavaan yleiskatteelliseen rahoituskokonaisuuteen vuodesta 2019 lähtien vuositasolla määrärahoja noin 750 milj. euroa. Siirrettävissä määrärahoissa suurimmat määrärahat ovat julkiset työvoima- ja yrityspalvelut, TE-toimistojen ja ELY-keskusten toimintamenot sekä pakolaisista ja paluumuuttajista kunnille maksettavat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten korvaukset. Osa ELY-keskusten tehtävistä (osa Y- vastuualueen tehtävistä, palkkaturvaan liittyvät tehtävät, Siviilipalveluskeskuksen tehtävät ja merimiesten matkakorvauksiin liittyvät tehtävät) siirtyvät Valtion lupa- ja valvontaviraston tehtäviksi. Lisäksi maakuntauudistukseen liittyen työttömyysturvaan ja eräisiin muihin tehtäviin liittyvät viranomaistehtävät on tarkoitus siirtää TE-toimistoilta Kansaneläkelaitokselle ja työttömyyskassojen vastuulle 1.1.2018. Maakuntauudistukseen liittyen työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt myös oman organisaationsa muutosprosessin tavoitteenaan vastata muuttuvan toimintaympäristön asettamiin osaamishaasteisiin jo vuodesta 2018 alkaen. Hallitusohjelman mukaisesti myös valtion keskushallinnon virastorakenteen uudistusta jatketaan välittömästi tukeutuen Kehu- ja Virsu-hankkeissa omaksuttuihin kehittämisperiaatteisiin. Keskushallintouudistuksen vaikutuksia TEM:n hallinnonalalle ei kuitenkaan vielä päätetty. 300 000 250 000 200 000 150 000 Määrärahat 100 000 50 000 0 2018 2019 2020 2021 14

5 TEM:n pääluokan määrärahat ja valtuudet kehyskaudella Määrärahat 01. Hallinto TA Kehys Kehys Kehys Kehys 2017 2018 2019 2020 2021 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (S 2 v) 33 558 32 585 32 458 32 431 32 431 02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (S 2 v) 172 660 166 617 163 354 165 158 165 158 20. Siviilipalvelus (A) 4 939 4 939 4 939 4 939 4 939 21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (S 2 v) 2 326 1 356 1 606 1 556 1 556 22. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheutt. ympäristövah.estäm. (S 2 v) 0 0 0 0 0 29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 35 854 36 072 36 072 36 072 36 072 40. Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen (S 3 v) 14 143 17 751 14 751 14 751 14 751 60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (A) 20 20 20 20 20 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (S 3 v) 8 507 8 507 8 507 8 507 8 507 88. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n oman pääoman korottaminen (A) 0 0 0 0 0 89. Osakehankinnat (S 3 v) 100 000 0 0 0 0 Yhteensä 372 007 267 847 261 707 263 434 263 434 20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka 01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (S 2 v) 31 557 30 602 30 179 30 559 30 559 06. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot (S 3 v) 43 523 43 370 42 904 42 848 42 848 28. Materiaalitehokkuuden edistäminen (S 3 v) 400 400 400 400 400 40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (A) 274 500 272 790 306 300 324 690 327 230 41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (A) 2 500 5 500 1 500 0 0 42. Kasvuekosysteemien kehittäminen (S 3 v) 4 100 10 000 10 000 10 000 10 000 43. Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaup. tukeminen (S 3 v) 43 000 49 000 0 0 0 46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki (S 3 v) 0 47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (A) 64 643 56 159 56 818 58 048 59 567 48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (A) 40 300 42 300 40 300 34 200 34 200 49. Valtionav. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (S 2 v) 87 303 87 303 87 303 87 303 87 303 50. Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (S 2 v) 0 1 000 0 1 000 0 51. Naisille suunnattu innovaatiopalkinto (S 2 v) 118 110 110 0 0 80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (A) 82 462 94 744 88 242 79 839 65 888 82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (A) 10 10 10 10 10 83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (A) 139 900 128 800 125 400 123 900 123 900 87. Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (S 3 v) 5 000 0 0 0 0 88. Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (S 3 v) 29 500 20 750 0 0 0 89. Pääomasijoitus Tekes Pääomasijoitus Oy:lle (S 3 v) 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 Yhteensä 868 816 862 838 809 466 812 797 801 905 30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 01. TE-toimistojen toimintamenot (S 2 v) 173 131 143 857 142 973 144 825 144 825 51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (S 2 v) 423 753 321 750 406 793 404 564 404 564 Yhteensä 596 884 465 607 549 766 549 389 549 389 15

Määrärahat (jatkuu) TA Kehys Kehys Kehys Kehys 2017 2018 2019 2020 2021 40. Yritysten toimintaymp., markkinoiden sääntely ja työelämä 01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (S 2 v) 10 619 10 843 11 199 11 332 11 332 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (S 3 v) 6 055 9 047 10 143 13 722 13 122 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (S 2 v) 19 482 19 054 18 849 19 048 19 048 31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (S 2 v) 4 731 4 731 4 731 4 731 4 731 50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille (K) 892 822 822 822 822 51. Eräät merimiespalvelut (A) 2 572 2 572 2 572 2 572 2 572 52. Palkkaturva (A) 32 000 32 000 32 000 32 000 32 000 95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (A) 50 50 50 50 50 Yhteensä 76 401 79 119 80 366 84 277 83 677 50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 40. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (S 3 v) 11 000 10 000 0 0 0 41. Valtionavustus Finpron toimintaan (S 3 v) 34 130 44 100 43 100 41 600 41 600 42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (A) 20 078 12 171 5 178 1 678 678 43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (A) 5 315 100 0 0 0 44. Alueellinen kuljetustuki (S 3 v) 5 000 5 000 5 000 5 000 5 000 62. Maaseudun kehittäminen (S 3 v) 0 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto...(a) 357 458 361 478 376 562 403 478 418 437 65. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (A) 5 000 1 700 50 0 0 Yhteensä 437 981 434 549 429 890 451 756 465 715 60. Energiapolitiikka 01. Energiaviraston toimintamenot (S 2 v) 6 407 6 676 6 637 6 697 6 697 20. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (S 3 v) 2 500 3 500 3 500 3 500 3 500 40. Energiatuki (A) 70 076 64 594 60 900 74 750 87 500 41. LNG-terminaalien investointituki (A) 28 465 14 950 5 550 0 0 42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (A) 385 0 0 0 0 43. Kioton mekanismit (A) 250 220 180 0 0 44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (A) 273 400 314 100 316 800 318 400 319 100 45. Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki (S 3 v) 40 000 40 000 0 0 0 46. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (A) 43 000 27 000 22 000 26 000 31 000 87. Osakehankinnat (S 3 v) 0 Yhteensä 464 483 471 040 415 567 429 347 447 797 70. Kotouttaminen 03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (S 2 v) 1 631 1 631 1 631 1 631 1 631 30. Valtion korvaukset kotouttamisesta (A) 232 245 235 817 216 657 182 105 173 915 Yhteensä 233 876 237 448 218 288 183 736 175 546 Yhteensä kaikki 3 050 448 2 818 448 2 765 050 2 774 736 2 787 463 16

Valtuudet Valtuudet momenteittain TA Kehys Kehys Kehys Kehys 2017 2018 2019 2020 2021 20.40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (A) 240 515 365 515 365 515 356 015 356 015 20.41. Erityisav. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (A) 0 7 000 0 0 0 20.82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (A) 500 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 20.83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (A) 146 823 146 823 146 823 146 823 146 823 30.51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (S 2 v) 127 800 70 000 53 000 53 000 53 000 50.64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto... (A) 388 753 381 865 337 691 331 120 351 789 60.40. Energiatuki (A) 35 000 40 000 100 000 100 000 100 000 Valtuudet yhteensä 1 438 891 2 011 203 2 003 029 1 986 958 2 007 627 Valtuudet politiikkalohkoittain TA Kehys Kehys Kehys Kehys 2017 2018 2019 2020 2021 20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka 887 338 1 519 338 1 512 338 1 502 838 1 502 838 30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 127 800 70 000 53 000 53 000 53 000 50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 388 753 381 865 337 691 331 120 351 789 60. Energiapolitiikka 35 000 40 000 100 000 100 000 100 000 Yhteensä 1 438 891 2 011 203 2 003 029 1 986 958 2 007 627 17