KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.2.2015 COM(2015) 89 final KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Jäsenvaltioiden vastaukset Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen varainhoitovuodelta 2013 {SWD(2015) 18 final} FI FI

SISÄLLYSLUETTELO Jäsenvaltioiden vastaukset Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen varainhoitovuodelta 2013...2 Tiivistelmä... 2 Jäsenvaltioiden vastaukset Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen varainhoitovuodelta 2013...4 1. KERTOMUKSEN TARKOITUS... 4 2 TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN VUOTTA 2013 KOSKEVAN KERTOMUKSEN KESKEINEN SISÄLTÖ... 4 3 YHTEENVETO JÄSENVALTIOIDEN VASTAUKSISTA... 6 3.1 Tärkeimmät yhteiseen hallinnointiin liittyvät kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevat virheet... 6 3.2 Jäsenvaltioiden vastuuvelvollisuuden lisääminen ja moitteeton varainhoito... 9 3.3 Jäsenvaltioiden vastuuvelvollisuuden lisääminen todellisen tuloksellisuuden kulttuurin luomiseksi... 11 4. Päätelmät... 12

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE JÄSENVALTIOIDEN VASTAUKSET EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN VUOSIKERTOMUKSEEN VARAINHOITOVUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ Tässä kertomuksessa tarkastellaan jäsenvaltioiden vastauksia Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen varainhoitovuodelta 2013. Kertomus täyttää varainhoitoasetuksen 1 162 artiklan 5 kohdassa säädetyt velvollisuudet. Tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2013 kertomuksessa todetaan, että konsolidoitu tilinpäätös ei sisällä olennaisia virheitä ja että tulot ja sitoumukset ovat kokonaisuutena tarkasteltuna lailliset ja asianmukaiset. Tilintarkastustuomioistuin totesi tarkastuksessaan myös, että maksujen kokonaisvirhetaso oli olennainen ja että valvontajärjestelmät olivat yleisesti ottaen osittain vaikuttavia. Tarkastustulosten mukaan arvioitu kokonaisvirhetaso oli 4,7 prosenttia, joka on 0,1 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin edellisvuonna mutta ylittää silti olennaisuusrajan. Tilintarkastustuomioistuimen mukaan vuonna 2013 tilanteeseen vaikutti merkittävästi ja myönteisesti se, että jäsenvaltioiden ja komission toteuttamilla korjaavilla toimenpiteillä on ollut aiempaa suurempi vaikutus. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa ilmeni myös, että suuri osa yhteiseen hallinnointiin liittyvistä virheen sisältävistä tapahtumista oli sellaisia, joiden osalta jäsenvaltioiden viranomaisilla oli käytettävissään riittävästi tietoa havaitakseen ja korjatakseen virheet ennen korvauksen hakemista komissiolta. Arvioitu virhetaso oli korkein toimintalohkoissa Maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat (6,7 prosenttia) ja Aluepolitiikka, energia ja liikenne (6,9 prosenttia). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi vuoden 2013 tarkastuksessaan tiettyjä yhteiseen hallinnointiin liittyviä kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevien virheiden ryhmiä, jotka vaikuttivat merkittävästi kyseisten toimintalohkojen todennäköisimpiin virhetasoihin. Toimintalohkon Maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki (kolmas luku) todennäköisestä virhetasosta yhteensä 80 prosenttia oli virheitä, joissa oli kyse tukikelpoisten hehtaarien tai eläinten määrän ilmoittamisesta liian suurena taikka tukeen oikeuttamattomasta edunsaajasta, toiminnasta tai menosta. Toimintalohkossa Aluepolitiikka, liikenne ja energia julkisia hankintoja koskevien vakavien virheiden osuus kaikista kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virheistä oli 45 prosenttia ja toimintalohkon arvioidusta virhetasosta noin 39 prosenttia. Toimintalohkossa Työllisyys- ja sosiaaliasiat julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkomiseen liittyvien virheiden osuus kaikista virheistä oli 7 prosenttia, mikä osoittaa, että julkisia hankintoja koskevien menettelyjen noudattamatta jättäminen on yhä olennainen riski. Vuosikertomuksen kolmannessa luvussa tilintarkastustuomioistuin raportoi viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmässä esiintyvistä järjestelmällisistä puutteista, jotka johtuvat järjestelmän tietokantoihin tallennettujen maa-alueiden tukikelpoisuuden virheellisestä arvioinnista. Asianomaisia jäsenvaltioita pyydettiin sen vuoksi toimittamaan tietoa siitä, ovatko ne saattaneet tietokannat ajan tasalle ja ovatko ne toteuttaneet muita toimenpiteitä toistuvien ongelmien ratkaisemiseksi. 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1). 3

Kaikki asianomaiset jäsenvaltiot vastasivat voivansa nyt vakuuttaa, että viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän tietokannat saatetaan säännöllisesti ajan tasalle ja että järjestelmän avulla voidaan varmistaa, että maa-alueiden tukikelpoisuus arvioidaan oikein, ja havaita järjestelmällisesti tapaukset, joissa maaalueen pinta-ala on ilmoitettu liian suurena. Jäsenvaltioilta kysyttiin, katsovatko ne, että niiden valvontajärjestelmillä on korjattu tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat toistuvat puutteet, jotka koskevat maatalouden ympäristösitoumuksia, edunsaajia, jotka eivät ole oikeutettuja tukeen, julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämistä ja tukikelpoisuuden piiriin kuulumatonta varhaiseläketukea. Asianomaiset jäsenvaltiot totesivat korjanneensa kaikki tai lähes kaikki tarkastuksessa havaitut toistuvat puutteet. Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkomista koskevassa kysymyksessä lähes puolet jäsenvaltioista vastasi havainneensa julkisten hankintojen järjestelmää koskevia ongelmia ja toteuttaneensa niihin liittyviä ehkäiseviä toimenpiteitä. Kertomuksessa tarkastellaan vastauksia jäsenvaltioiden vastuuvelvollisuutta koskeviin kysymyksiin keskittyen johdon vahvistuslausumiin, kansallisiin lausumiin, hallinnollisiin tarkastuksiin sekä tilintarkastustuomioistuimen arviointien asemaan ja merkitykseen. Jäsenvaltioista 76 prosenttia katsoi, että pakolliset johdon vahvistuslausumat voisivat osaltaan auttaa jäsenvaltioita ehkäisemään, havaitsemaan ja korjaamaan virheitä. Huomattava osa jäsenvaltioista (86 prosenttia) piti tilintarkastustuomioistuimen arviointeja hyödyllisinä ja katsoi niistä olevan apua valtioiden itsensä varmistaessa, että EU:n varoja käytetään laillisesti ja asianmukaisesti. Hieman yli puolet jäsenvaltioista katsoi kansallisten lausumien olevan hyödyllisiä. Tilintarkastustuomioistuin totesi vuoden 2013 kertomuksessaan, että ohjelmakaudella 2007 2013 keskityttiin ennen kaikkea EU:n varojen sääntöjenmukaiseen käyttöön ja tuloksellisuuteen kiinnitettiin vähemmän huomiota. Tämän vuoden kyselylomakkeessa jäsenvaltioilta kysyttiin, miten ne ovat varmistaneet, että tuloksellisuus on keskeinen tekijä EU:n varojen käytössä, ja mitä toimia ne ovat toteuttaneet seuratakseen ohjelmien ja hankkeiden tuloksellisuutta. Suuri enemmistö jäsenvaltioista vastasi näihin kahteen kysymykseen kattavasti. Monissa maissa tuloksellisuuden keskeinen asema varmistetaan kriteerien, indikaattorien ja arviointien avulla. Tuloksellisuuden seurannassa jäsenvaltioiden yleisimmin käyttämiä toimenpiteitä olivat muun muassa edistymistä koskevat kertomukset, valvontatoimet, arvioinnit ja indikaattorien seuranta. 4

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE JÄSENVALTIOIDEN VASTAUKSET EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN VUOSIKERTOMUKSEEN VARAINHOITOVUODELTA 2013 1. Kertomuksen tarkoitus Varainhoitoasetuksen 162 artiklan 5 kohdassa säädetään, että komissio antaa heti tilintarkastustuomioistuimen toimitettua vuosikertomuksen asianomaisille jäsenvaltioille tiedoksi tilintarkastustuomioistuimen huomautukset, jotka koskevat jäsenvaltioiden hallinnoimia varoja. Jäsenvaltioiden on vastattava komissiolle 60 päivän kuluessa. Komissio toimittaa yhteenvedon näistä tiedoista tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle ennen seuraavan vuoden helmikuun 28. päivää. Tilintarkastustuomioistuimen julkaistua varainhoitovuotta 2013 koskevan kertomuksensa komissio antoi jäsenvaltioille asianmukaisesti tiedoksi niitä koskevat kohdat. Tiedot toimitettiin kirjeitse, ja jäsenvaltioita pyydettiin täyttämään kirjeessä olleet kolme liitettä. Kirjeen mukana lähetettiin myös ohjeet kyselylomakkeiden vastausten laatimisesta ja esittämisestä. Liitteenä oli kyselylomake yksittäisiä jäsenvaltioita koskevista kertomuksen kohdista (liite I), kyselylomake kutakin jäsenvaltiota koskevista tarkastushavainnoista (liite II) ja kyselylomake yhteiseen hallinnointiin liittyvistä ajankohtaisista havainnoista vuoden 2013 tarkastuslausumaa varten (liite III). Tämän vuoden kertomuksessa keskitytään seuraaviin kolmeen pääteemaan: 1) tärkeimmät yhteiseen hallinnointiin liittyvät kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevat virheet, 2) jäsenvaltioiden vastuuvelvollisuuden lisääminen ja moitteeton varainhoito sekä 3) jäsenvaltioiden vastuuvelvollisuuden lisääminen todellisen tuloksellisuuden kulttuurin luomiseksi. Kertomuksen yhteydessä toimitetaan komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa esitetään jäsenvaltioiden vastaukset liitteiden I ja III kysymyksiin. 2 Tilintarkastustuomioistuimen vuotta 2013 koskevan kertomuksen keskeinen sisältö Tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2013 kertomuksessa todetaan, että konsolidoitu tilinpäätös ei sisällä olennaisia virheitä ja että tulot ja sitoumukset ovat kokonaisuutena tarkasteltuna lailliset ja asianmukaiset. Tilintarkastustuomioistuin totesi tarkastuksessaan myös, että maksujen kokonaisvirhetaso oli olennainen ja että valvontajärjestelmät olivat yleisesti ottaen osittain vaikuttavia 2. Tarkastustulosten mukaan arvioitu kokonaisvirhetaso oli 4,7 prosenttia, joka on 0,1 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin edellisvuonna mutta ylittää silti olennaisuusrajan. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että vuonna 2013 tilanteeseen vaikutti merkittävästi se, että jäsenvaltioiden ja komission toteuttamilla korjaavilla toimenpiteillä on ollut aiempaa suurempi vaikutus. Jos otokseen kuuluneisiin tapahtumiin ei olisi kohdistettu korjaavia toimenpiteitä, arvioitu virhetaso olisi tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan ollut 1,6 prosenttiyksikköä suurempi 3. 2 Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2013, s. 23. 3 Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2013, s. 23. 5

Arvioitu virhetaso oli korkein toimintalohkoissa Maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat (6,7 prosenttia) ja Aluepolitiikka, energia ja liikenne (6,9 prosenttia). Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa ilmeni lisäksi, että suuri osa yhteiseen hallinnointiin liittyvistä virheen sisältävistä tapahtumista oli sellaisia, joiden osalta jäsenvaltioiden viranomaisilla oli käytettävissään riittävästi tietoa havaitakseen ja korjatakseen virheet ennen korvauksen hakemista komissiolta 4. Seuraavasta kaaviosta ilmenee kunkin toimintalohkon osuus arvioidusta kokonaisvirhetasosta 5. 7 % 2 % 7 % 2 % 23 % Kolmas luku Maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki Neljäs luku Maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat Viides luku Aluepolitiikka, liikenne ja energia Kuudes luku Työllisyys- ja sosiaaliasiat 15 % Seitsemäs luku Ulkosuhteet, unionin ulkopuolelle suunnattu tuki ja laajentumisasiat Kahdeksas luku Tutkimus ja muut sisäiset politiikat Yhdeksäs luku Hallintomenot ja niihin liittyvät menot 44 % Virhetyyppien osalta tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa todetaan, että tukikelpoisuusvirheet nostivat arvioitua kokonaisvirhetasoa merkittävästi. Myös julkisia hankintoja koskevien vakavien virheiden ja maanviljelijöiden virheellisten ilmoitusten osuus virheistä oli suuri. Seuraava kaavio kuvaa virhetyyppien osuuksia arvioidusta kokonaisvirhetasosta. 4 % 14 % Kuluilmoituksissa tukeen oikeuttamattomia kuluja 39 % Hanke/toimi tai edunsaaja ei oikeutettu tukeen Julkisessa hankinnassa vakavia virheitä 21 % Maatalousmaan pinta-ala ilmoitettu virheellisesti Muut virhetyypit 22 % 4 Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2013, s. 83, 111 ja 153. 5 Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2013, s. 26. 6

3 Yhteenveto jäsenvaltioiden vastauksista 3.1 TÄRKEIMMÄT YHTEISEEN HALLINNOINTIIN LIITTYVÄT KVANTITATIIVISESTI ILMAISTAVISSA OLEVAT VIRHEET Tilintarkastustuomioistuin havaitsi vuoden 2013 tarkastuksessaan tiettyjä yhteiseen hallinnointiin liittyviä kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevien virheiden ryhmiä, jotka vaikuttivat merkittävästi kyseisten toimintalohkojen todennäköisimpiin virhetasoihin. Toimintalohkon Maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki todennäköisestä virhetasosta yhteensä 80 prosenttia oli virheitä, joissa oli kyse tukikelpoisten hehtaarien tai eläinten määrän ilmoittamisesta liian suurena taikka tukeen oikeuttamattomasta edunsaajasta, toiminnasta tai menosta. Toimintalohkossa Aluepolitiikka, liikenne ja energia julkisia hankintoja koskevien vakavien virheiden osuus kaikista kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virheistä oli 45 prosenttia ja toimintalohkoryhmän arvioidusta virhetasosta noin 39 prosenttia 6. Toimintalohkossa Työllisyys- ja sosiaaliasiat julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkomiseen liittyvien virheiden osuus kaikista virheistä oli 7 prosenttia, mikä osoittaa, että julkisia hankintoja koskevien menettelyjen noudattamatta jättäminen on yhä olennainen riski 7. Vuosikertomuksen kolmannessa luvussa tilintarkastustuomioistuin raportoi viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmässä esiintyvistä järjestelmällisistä puutteista, jotka johtuvat järjestelmän tietokantoihin tallennettujen maa-alueiden tukikelpoisuuden virheellisestä arvioinnista 8. Asianomaisia jäsenvaltioita pyydettiin sen vuoksi toimittamaan tietoa siitä, ovatko ne saattaneet tietokannat ajan tasalle ja millaisia toimenpiteitä ne ovat toteuttaneet toistuvien ongelmien ratkaisemiseksi. Kaikki asianomaiset jäsenvaltiot vastasivat voivansa nyt vakuuttaa, että viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän tietokannat saatetaan säännöllisesti ajan tasalle ja että järjestelmän avulla voidaan varmistaa, että maa-alueiden tukikelpoisuus arvioidaan oikein, ja havaita järjestelmällisesti tapaukset, joissa maaalue on ilmoitettu liian suurena. Puola kertoi, että se on vuodesta 2009 lähtien johdonmukaisesti vähitellen muuttanut tapaa, jolla viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän tiedot saatetaan ajan tasalle. Suurin muutos on ollut se, että AriMR:n 9 asiantuntijat ovat alkaneet päivittää tuotantojärjestelmässä verkossa olevaa viitetietokantaa siihen tarkoitetun tietoteknisen paikkatietotyökalun avulla 10. Puolan viranomaiset huomauttivat myös, että ei pidä paikkaansa, että tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2013 havaitsemat viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmään liittyvät sääntöjenvastaisuudet johtuisivat itse järjestelmästä, ja että tilintarkastustuomioistuin oli tehnyt virheen katsoessaan, että osa vuonna 2013 tulvan alle jääneestä viljelylohkosta ei olisi ollut tukikelpoinen vuonna 2012 11. Irlanti totesi, että viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän tietokannan tarkistaminen on jatkuvasti toistuva prosessi 12, ja Ranska kertoi laatineensa viljelylohkojen tunnustamisjärjestelmän ajan tasalle saattamista varten toimintasuunnitelman, jonka 6 Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2013, s. 148. 7 Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2013, s. 177. 8 Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2013, laatikko 3.1 ja laatikko 3.4. 9 Agencja Restrukturyzacji i Modernizacji Rolnictwa (ARiMR). 10 Valmisteluasiakirja, s. 143. 11 Valmisteluasiakirja, s. 143. 12 Valmisteluasiakirja, s. 118. 7

komissio on hyväksynyt ja jota toteutetaan edelleen vuonna 2015 13. Romania totesi, että tilanteen parantaminen edellyttäisi rahoitusta uusia ortokuvia varten sekä lisää henkilöstöä ja koulutusta. Saksa korosti, että sen tapauksessa havaittu maa-alueen ilmoittaminen liian suurena oli yksittäistapaus, jolla ei ollut taloudellista vaikutusta, ja että maassa on aina pyritty varmistamaan, että viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmää päivitetään asianmukaisesti ja säännöllisesti 14. Maaseudun kehittämisen alalla tilintarkastustuomioistuin havaitsi vakavia tapauksia, joissa tukikelpoisuusvaatimuksia oli jätetty noudattamatta investointihankkeissa. Tämän vuoksi tietyntyyppiset menot eivät olleet tukikelpoisia. Jäsenvaltioilta kysyttiin, katsovatko ne, että niiden valvontajärjestelmillä on korjattu tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat toistuvat puutteet, jotka koskevat maatalouden ympäristösitoumuksia, edunsaajia, jotka eivät ole oikeutettuja tukeen, julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämistä ja tukikelpoisuuden piiriin kuulumatonta varhaiseläketukea. Asianomaiset jäsenvaltiot totesivat korjanneensa kaikki tai lähes kaikki tarkastuksessa havaitut toistuvat puutteet. Oheiset kaaviot antavat yleiskuvan saaduista vastauksista. Kreikka korosti kahta osa-aluetta, joilla se on edistynyt merkittävästi: maa on muuttanut maatalouden ympäristötukia esimerkiksi suunnittelemalla tiettyjä toimia koskevan seuraamusjärjestelmän uudelleen ja muuttanut julkisia hankintoja koskevaa kansallista lainsäädäntöään 15. Puolan viranomaiset totesivat olevansa varhaiseläketuen tukikelpoisuuden suhteen tilintarkastustuomioistuimen ja komission kanssa eri mieltä siitä, että rakenteellisia eläkkeitä koskevan toimenpiteen täytäntöönpanossa olisi esiintynyt petoksia tai muuta unionin taloudellista etua vahingoittavaa laitonta toimintaa. Viranomaiset 13 Valmisteluasiakirjan liite I ja liite III, s. 33 ja 106. 14 Valmisteluasiakirja, s. 108. 15 Valmisteluasiakirja, s. 112. 8

toimittivat asiaa koskevia selvennyksiä ja toteuttivat korjaavia toimenpiteitä. Komissio on pyytänyt aiheettomasti maksettujen summien takaisinperintää. Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkomista koskevassa kysymyksessä lähes puolet jäsenvaltioista vastasi havainneensa julkisten hankintojen järjestelmää koskevia ongelmia ja toteuttaneensa niihin liittyviä ehkäiseviä toimenpiteitä. Skotlanti (Yhdistynyt kuningaskunta) totesi, että vaikka olemme aktiivisesti edistäneet hankintasääntöjen noudattamista, meidän on pyrittävä vieläkin paremmin kertomaan hallintoviranomaiselle ja edunsaajille hankintasääntöjen noudattamisen merkityksestä ja vaikutuksesta, joka sillä voi olla. Slovenia kertoi edistyneensä kolmella osa-alueella: 1) hankeryhmän nimittäminen marraskuussa 2014 käsittelemään nimenomaan julkisia hankintoja koskevia kysymyksiä, 2) julkisia hankintoja koskevien sopimusten analysointi ja 3) hallinnollinen pätevyys (henkilöstön ja koulutuksen lisääminen julkisten hankintojen alalla), joka on ollut ja tulee olemaan osa teknistä apua 16. Muut jäsenvaltiot ovat toteuttaneet toimenpiteitä, joilla on pyritty rajoittamaan ja ehkäisemään julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkomista. Romaniassa on toteutettu lainsäädäntöä ja järjestelmiä koskevia toimenpiteitä, ja Tšekki on toteuttanut ehkäiseviä ja korjaavia kansallisia toimenpiteitä. Kroatia on toteuttanut useita ehkäiseviä toimenpiteitä, kuten työpajoja ja 50 oppitunnin koulutusohjelman, josta saa kolme vuotta voimassa olevan todistuksen julkisia hankintoja koskevan kurssin suorittamisesta 17. Portugali ja Unkari ovat laatineet toimintasuunnitelmat julkisia hankintoja koskevien menettelyjen parantamiseksi, ja Virossa hankintoja koskevia hallinto- ja valvontajärjestelmiä on parannettu merkittävästi muutaman viime vuoden aikana 18. Osa jäsenvaltioista kuitenkin vakuutti, että heillä on hyvin vähän julkisten hankintojen järjestelmään liittyviä ongelmia. Espanja totesi seuraavaa: Vaikka julkisten hankintojen yhteydessä on havaittu monia erilaisia ongelmia, niiden tyypit vaihtelevat elinten välillä ja ne koskevat yleensä tiettyjä hankintasopimuksia... Julkisissa hankinnoissa havaittujen ongelmien ei katsota liittyvän itse järjestelmään, ja kaikkiin julkisia hankintoja koskeviin sääntöjenvastaisuuksiin liittyvät menot on peruttu, joten ne eivät vaikuta EU:n talousarvioon. 19 Suomi totesi, että hankintasääntöjen noudattamista seurataan EU:n varoista yhteisrahoitettujen tukien osalta tarkemmin kuin kansallisten tukiohjelmien osalta 20. Saksa totesi, että se ei ole havainnut Euroopan sosiaalirahastossa (ESR) lainkaan järjestelmään liittyviä ongelmia julkisten hankintojen yhteydessä mutta on kuitenkin toteuttanut tietyissä tapauksissa varotoimenpiteitä 21. Jäsenvaltioiden vastauksissa tärkeimpiin kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä koskeviin kysymyksiin korostui, että ne ovat toteuttaneet useita ehkäiseviä ja korjaavia toimia. Lisäksi ne vaikuttavat sitoutuneen järjestelmiin liittyvien puutteiden korjaamiseen ja siten kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevien virheiden vähentämiseen. 16 Valmisteluasiakirja, s. 173. 17 Valmisteluasiakirja, s. 90. 18 Valmisteluasiakirja, s. 103. 19 Valmisteluasiakirja, s. 177. 20 Valmisteluasiakirja, s. 104. 21 Valmisteluasiakirja, s. 110. 9

3.2 JÄSENVALTIOIDEN VASTUUVELVOLLISUUDEN LISÄÄMINEN JA MOITTEETON VARAINHOITO Tilintarkastustuomioistuin totesi vuoden 2013 kertomuksessaan yhteisen hallinnoinnin osalta, että jäsenvaltioilla oli monissa tapauksissa riittävästi tietoa, jonka avulla virheet olisi voitu ehkäistä, havaita ja korjata ennen kuin menot ilmoitettiin komissiolle 22. Tilintarkastustuomioistuin on korostanut sitä, että varojen käyttöä voidaan EU:n talousarviota toteutettaessa parantaa yhä merkittävästi. Varojen käytön olisi oltava sääntöjenmukaista, ja varoilla olisi saavutettava odotetut tulokset 23. Kertomuksen tässä osassa tarkastellaan vastauksia jäsenvaltioiden vastuuvelvollisuutta koskeviin kysymyksiin keskittyen johdon vahvistuslausumiin ja kansallisiin lausumiin, hallinnollisiin tarkastuksiin ja tilintarkastustuomioistuimen arviointien asemaan ja merkitykseen. Jäsenvaltioista 76 prosenttia katsoi, että pakolliset johdon vahvistuslausumat voisivat osaltaan auttaa jäsenvaltioita ehkäisemään, havaitsemaan ja korjaamaan virheitä. Unkari vahvisti ottaneensa käyttöön johdon vahvistuslausumat ja kertoi, että vahvistuslausumat on toimitettava valtion talousarviosta vastaavalle ministerille 24. Skotlanti (Yhdistynyt kuningaskunta) ja Latvia vastasivat, että johdon vahvistuslausumilla olisi myönteinen vaikutus ja että ne sen vuoksi lisäisivät jäsenvaltioiden vastuuvelvollisuutta. Hieman alle puolet jäsenvaltioista vastasi myöntävästi kysymykseen kansallisten lausumien hyödyllisyydestä. Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta, jotka kuuluvat kansallisia lausumia käsittelevään toimielinten väliseen työryhmään, tukivat kansallisia lausumia. Tanska huomautti seuraavaa: Yksi päätelmistä oli, että kansallisten lausumien tarkoituksena on taata suurempi poliittinen vastuu sen varmistamisessa, että EU:n varoista tehtäviin kansallisiin maksuihin liittyvät virheet korjataan. Me Tanskassa uskomme, että tämän ajatuksen levittäminen on tärkeää ja että suositukset ovat hyvä lähtökohta niille maille, joilla ei vielä ole käytössä tähän liittyvää mallia. Tanskassa poliittinen taso on vastuuvelvollinen, sillä julkishallinnon tilinpitoa valvova valiokunta antaa vuosittain kertomuksen EU:n varojen käytöstä Tanskassa... Näin ollen Tanskan mallissa varmistetaan EU:n varojen käyttöä koskeva vastuuvelvollisuus kansallisella poliittisella tasolla. 25 Yhdistynyt kuningaskunta tuki työryhmän suosituksia ja totesi seuraavaa: Olemme tyytyväisiä siihen, että suositukset ovat riittävän joustavia, jotta niissä voidaan ottaa huomioon kansalliset olosuhteet ja menettelyt, minkä ansiosta jäsenvaltiot voivat käyttää harkintaansa tällaisen vapaaehtoisen asiakirjan laatimisessa. Olemme tyytyväisiä myös siihen, että suosituksissa korostetaan hyvän raportoinnin merkitystä EU:n varojen hallinnoinnin parantamisessa. 26 Johdon vahvistuslausumiin kohdistuneessa arvostelussa puolestaan keskityttiin siihen, ettei vahvistuslausumilla ole lisäarvoa, koska nykyiset järjestelmät ovat riittävät ja vahvistuslausumat saattaisivat lisätä hallinnollista rasitusta 27. 22 Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2013, s. 83, 111 ja 153. 23 Presidentti Caldeiran puhe: vuoden 2013 vuosikertomusten esittely Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle. 24 Valmisteluasiakirja, s. 117. 25 Valmisteluasiakirja, s. 102. 26 Valmisteluasiakirja, s. 181. 27 Valmisteluasiakirja (Saksa, Irlanti ja Belgia), s. 82, 111 ja 119. 10

Jäsenvaltiot, jotka eivät kannattaneet kansallisia lausumia (esimerkiksi Latvia ja Viro), huomauttivat, että lausumat voivat olla osittain päällekkäisiä muiden vuotuisten raporttien kanssa ja voivat lisätä byrokratiaa 28. Kansallisia lausumia pidettiin tehottomina myös Ranskassa, jossa hallinto on hajautettu, ja Saksassa, joka koostuu osavaltioista. Huomattava osa jäsenvaltioista (86 prosenttia) piti tilintarkastustuomioistuimen arviointeja hyödyllisinä ja katsoi niistä olevan apua valtioiden itsensä varmistaessa, että EU:n varoja käytetään laillisesti ja asianmukaisesti. Slovakia totesi seuraavaa: Tilintarkastustuomioistuimen arvioinnit voivat antaa olennaisen sysäyksen tarkistaa kansallisia sääntöjä, joita yksittäiset EU:n varoista rahoitusta jakavat organisaatiot soveltavat. Järjestelmiin liittyviä tai horisontaalisia kysymyksiä koskevilla arviointituloksilla on suuri merkitys ja suora vaikutus tarvittavien muutosten ja korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseen kansallisella tasolla. 29 Kroatia totesi lisäksi, että tilintarkastustuomioistuimen arvioinnin tulokset otetaan huomioon, ja niiden avulla voidaan parantaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja EU:n varojen käyttöön säädettyjä menettelyjä 30. Jäsenvaltioista 72 prosenttia vastasi myöntävästi hallinnollisten tarkastusten parantamista koskevaan kysymykseen. Tšekki ja Espanja 31 vastasivat, että ne ovat laatineet toimintasuunnitelmat hallinnollisten tarkastusten parantamiseksi. Espanjan tapauksessa tarkastusviranomaisen vuotuisissa tarkastuskertomuksissa esitetyt virhetasot ovat laskeneet merkittävästi suunnitelmien täytäntöönpanon myötä. Luxemburg luetteli joukon parannettuja toimenpiteitä, joihin lukeutuivat esimerkiksi työryhmät edunsaajien kanssa, suuntaviivojen määrittäminen ja hallintoviranomaisen tekemä tarkastus kaikille perusteluasiakirjoille ennen maksupyynnön esittämistä komissiolle 32. Latvia totesi, että hallintoviranomainen laatii todentamisviranomaiselle säännöllisesti lausuntoja ja että käytössä oleva tarkastusjärjestelmä on luotettava. Tämän vuoksi Latvia on onnistunut pidättämään kahden edunsaajan menoilmoitukset ja ilmoittanut tapauksista kansalliselle petostentorjuntavirastolle 33. Eräät toiset jäsenvaltiot ilmoittivat, että niiden tarkastusjärjestelmät ovat luotettavia, kuten alhainen virhetasokin osoittaa, eikä niitä ole tarvetta parantaa. Näin oli Alankomaissa ja Itävallassa 34. Vastuuvelvollisuuden osalta jäsenvaltioiden vastaukset osoittavat, että maat ovat entistä tietoisempia vastuullisuuden tarpeesta, mikä näkyy hallinnollisten tarkastusten parantamiseksi toteutetuissa toimenpiteissä ja muissa toimissa. Jäsenvaltiot kuitenkin epäilevät, onko johdon vahvistuslausumilla ja kansallisilla lausumilla lisäarvoa vai aiheutuuko niistä liiallista hallinnollista rasitusta. 28 Valmisteluasiakirja (Latvia ja Viro), s. 123 ja 103. 29 Valmisteluasiakirja, s. 169. 30 Valmisteluasiakirja, s. 90. 31 Valmisteluasiakirja, s. 93 ja 177. 32 Valmisteluasiakirja, s. 131. 33 Valmisteluasiakirja, s. 121. 34 Valmisteluasiakirja, s. 78 ja 136. 11

3.3 JÄSENVALTIOIDEN VASTUUVELVOLLISUUDEN LISÄÄMINEN TODELLISEN TULOKSELLISUUDEN KULTTUURIN LUOMISEKSI Tilintarkastustuomioistuin totesi vuoden 2013 kertomuksessaan, että ohjelmakaudella 2007 2013 keskityttiin ennen kaikkea EU:n varojen sääntöjenmukaiseen käyttöön ja tuloksellisuuteen kiinnitettiin vähemmän huomiota 35. Tämän vuoden kyselylomakkeessa jäsenvaltioilta kysyttiin, miten ne ovat varmistaneet, että tuloksellisuus on keskeinen tekijä EU:n varojen käytössä, ja mitä toimia ne ovat toteuttaneet seuratakseen ohjelmien ja hankkeiden tuloksellisuutta. Suuri enemmistö jäsenvaltioista vastasi näihin kahteen kysymykseen kattavasti. Monissa maissa tuloksellisuuden keskeinen asema varmistetaan kriteerien, indikaattorien ja arviointien avulla. Alankomaista raportoitiin, että Euroopan aluekehitysrahaston puitteissa hankkeiden valinnassa hyödynnetään arviointikriteereitä. Kriteereinä ovat esimerkiksi toimenpideohjelman edistäminen, innovatiivisuus, liiketoimintamallin ja/tai liiketoimintasuunnitelman laatu, hankkeen laatu ja kestävyys. Tätä varten on myös laadittu yhdessä tarkistuslistoja 36. Puola totesi käyttäneensä maaseudun kehittämisohjelmassa ohjelmakaudella 2007 2013 painotettuja kriteerejä ja kertoi, että soveltamalla valintakriteerejä pyritään varmistamaan, että rahoitettaviksi valitaan hankkeita, jotka todennäköisimmin edistävät maaseudun kehittämisohjelmassa määritettyjen tavoitteiden ja tulosten saavuttamista. Ohjelmakaudella 2014 2020 hankkeet valitaan soveltamalla valintakriteerejä. Romania (AM POSCCE) on yhdistänyt arviointiin valintataulukon ja pisteytysjärjestelmän ja varmistaa siten, että rahoitusta myönnetään parhaiten suoriutuville hankkeille 37. Belgia (Vallonia) on perustanut ehdotettujen hankkeiden laadun arviointia varten työryhmän, joka koostuu riippumattomista tiedemaailmaa ja teollisuutta edustavista asiantuntijoista. Hankkeiden tuloksellisuutta analysoidaan myös SMART-tavoitteiden avulla 38. Monet jäsenvaltiot hyödyntävät indikaattoreita. Tšekki on ottanut käyttöön yhdenmukaistetut perustason/horisontaaliset säännöt, jotka ylittävät toimintaohjelmien rajat, ja kansallisen indikaattorikoodiluettelon, joka sisältää ohjelmien edistymisen seurantaan tarkoitettuja indikaattoreita. Espanja viittasi asetukseen (EU) N:o 1306/2013, jossa säädetään Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maatalousrahaston) ja Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahaston) arviointiin ja seurantaan tarkoitetuista indikaattoreista. Luxemburg kuvasi selkeästi, miten se varmistaa, että tuloksellisuuden vaatimus on ensisijainen. Luxemburgin mukaan hallintoviranomainen seuraa toimenpideohjelmaa selkeiden ja säännöllisesti päivitettävien indikaattorien avulla. Indikaattoreista raportoidaan johdon laatimassa kertomuksessa. Lisäksi hankkeiden hakulomake on laadittu niin, että siinä voidaan tarkistaa, onko jo varhaisessa vaiheessa todennäköistä, että hanke saavuttaa ESR:n toimenpideohjelmien tavoitteet. 35 Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2013, s. 257. 36 Valmisteluasiakirja, s. 136. 37 Valmisteluasiakirja, s. 152. 38 Valmisteluasiakirja, s. 80. 12

Seurannassa jäsenvaltioiden yleisimmin käyttämiä toimenpiteitä ovat muun muassa edistymistä koskevat kertomukset, valvontatoimet, arvioinnit ja indikaattorien seuranta. Malta esitti selkeästi käyttämänsä seurantatoimet: 1) edunsaajien säännöllisesti päivittämä rakennerahastotietokanta, 2) kahdesti vuodessa hallintoviranomaiselle toimitettavat hankkeen edistymistä koskevat kertomukset, 3) fyysiset satunnaistarkastukset ja 4) hankkeen edistymistä koskevat kokoukset kaikkien asianomaisten osapuolten kesken 39. Alankomaat, Itävalta, Latvia ja Slovenia mainitsivat edistymistä koskevat kertomukset tai vuosikertomukset ja vuotuiset arviointikertomukset keskeisinä keinoina tuloksellisuuden seurannassa 40. Tanska (Tanskan maa- ja kalatalousvirasto) mainitsi maan kokonaisvaltaiset valvontatoimet, joita sovelletaan EU:n varojen maksamiseen pinta-alaan ja muuhun kuin pinta-alaan perustuvissa järjestelmissä. Valvontatoimiin sisältyy sekä hallinnollinen että fyysinen valvonta 41. Bulgaria (maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma) luetteli valvontatoimensa ja totesi, että rahoitustuen myöntämistä koskevien sopimusten yleisiin sopimusehtoihin sisältyvät seuraavat vaatimukset: 1) edunsaajan on suoritettava kolme investointien fyysistä tilaa koskevaa tarkastusta ja dokumentoitava ne, 2) edunsaajan on raportoitava näiden tarkastusten tulokset sopimusviranomaiselle ja 3) edunsaaja ei saa siirtää sopimuksen mukaisella investoinnilla rakennetun laitoksen omistustaan toiselle. Tšekki edellyttää vähintään yhden indikaattorin seuraamista eikä hyväksy hankkeita, joissa ei käytetä lainkaan indikaattoreita. Kaiken kaikkiaan jäsenvaltiot ovat vahvistaneet olevansa sitoutuneita tuloksellisuuteen. Aiempien ohjelmakausien oppeja ja hyviä käytäntöjä ollaan jo soveltamassa uudella ohjelmakaudella. Tšekki totesi kehittävänsä toimintaansa kaudella 2014 2020 edellyttämällä yksityiskohtaisempaa hankekuvausta, josta ilmenevät selkeästi hankkeen todennäköiset ennustetut tulokset. Viro puolestaan aikoo ottaa uudella ohjelmakaudella erityiseksi painopisteeksi tuloksellisuutta koskevat indikaattorit. 4. PÄÄTELMÄT Tilintarkastustuomioistuin arvostelee vuoden 2013 tarkastuslausumaa varten antamassaan kertomuksessa jälleen yhteiseen hallinnointiin liittyvien kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevien virheiden suurta määrää. Vuoden 2012 tapaan tilintarkastustuomioistuin korosti jälleen sitä, että suuri osa virheen sisältävistä tapahtumista oli sellaisia, joiden osalta jäsenvaltioiden viranomaisilla oli riittävästi tietoa, jonka avulla ne olisivat voineet havaita ja korjata virheet ennen kuin hakivat korvausta. Tilintarkastustuomioistuin korosti myös, että on kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, miten rajallisilla varoilla voidaan saavuttaa parhaat mahdolliset 39 Valmisteluasiakirja, s. 133 134. 40 Valmisteluasiakirja, s. 77, 120, 136 ja 171. 41 Valmisteluasiakirja, s. 98. 13

tulokset. Tilintarkastustuomioistuin suosittelee tuloksellisuuden painottamista aiempaa enemmän. Kolmeen kyselylomakkeeseen antamissaan vastauksissa jäsenvaltiot osoittivat toteuttavansa jatkuvasti toimia yhteiseen hallinnointiin liittyvien virheiden vähentämiseksi. Useat jäsenvaltiot ovat yhteistyössä komission kanssa laatineet toimintasuunnitelmia sekä maatalouden että koheesiopolitiikan toimintalohkoissa. Julkisten hankintojen osalta monet jäsenvaltiot myönsivät maassaan esiintyvän järjestelmään liittyviä ongelmia, mutta korostivat myös toteuttaneensa monia ehkäiseviä ja korjaavia toimia. Jäsenvaltiot ovat yleisesti ottaen hyväksyneet ajatuksen vastuuvelvollisuuden lisäämisestä. Johdon vahvistuslausumilla katsotaan yleisesti olevan myönteinen vaikutus, ja kansallisia lausumia on pidetty hyödyllisinä, vaikka ne ovatkin vähemmän suosittuja. Jäsenvaltioiden sitoutumista tuloksellisuuteen voidaan havainnollistaa Tanskan lopputoteamuksella: Tanska katsoo, että tulosten saavuttaminen on ratkaiseva tekijä EU:n talousarvion toteuttamisessa tyydyttävällä tavalla. Sen vuoksi on tärkeää luoda kehys tulossuuntautuneelle järjestelmälle, jossa keskitytään entistä enemmän EUhankkeiden tuloksiin ja vaikutuksiin. Tanskan mielestä on myös tärkeää, että varoilla saavutettava EU:n lisäarvo on nähtävissä. Tanska toivoo, että tulosten saavuttamista koskeva keskustelu auttaa vahvistamaan yhteyttä tulosten arvioinnin sekä talousarvioon liittyvän ja oikeudellisen sääntelyn välillä eri toimintalohkoissa. 42 42 Valmisteluasiakirja, s. 182. 14