Osallisuus palveluiden kehittämisessä HT, Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu Osallisuus ja osallistuminen Osallistuminen on tekemistä Siinä otetaan osaa muiden ihmisten kanssa johonkin sosiaalisen prosessiin. Sosiaalinen näkökulma ja toiminnallinen ulottuvuus osallistuminen on aktiivista toimintaa ja mukanaoloa prosessissa. Osallisuus on kokemus: kokemus siitä, että pääsee osalliseksi, on tärkeä ja merkityksellinen 1
Miten osallisuutta rakennetaan? a + b + c + d = abcd² Osallisuus, aktiivisuus, sosiaalinen pääoma ja luottamus? Miksi? Kansalaisaktiivisuuteen kannustava kulttuuri toimii linkkinä kansalaisten ja julkisten systeemien välillä Sosiaaliset verkostot auttavat yksilöitä saamaan yhdessä aikaiseksi jotakin sellaista, mihin he eivät yksinään pystyisi Vuorovaikutuksella on keskeinen rooli yhteisen kielen, arvojen ja tavoitteen muodostumisessa: edistää luottamuksen ja luottamussuhteiden syntyä Yhteinen kieli ja kulttuuri tehostavat tiedonvälitystä ja - kulkua, lisäävät osapuolten välistä ymmärrystä, helpottavat yhteisen vision syntyä ja siten edistävät verkoston jäsenten välistä integraatiota sekä ryhmään identifioitumista. 2
Asiakaslähtöinen lähipalveluiden kehittäminen yhteiskunnan peilinä - Mitä Kainuu opettaa? Mitä tehtiin? Tarkasteltiin lähipalveluita asiakkaan näkökulmasta yhteissuunnittelun keinoin Palvelumuotoilu nivoo yhteen tutkimuksen, luovan suunnittelun ja liiketoimintamallien suunnittelun ja se on keino kuulla asiakkaan ääni Projektissa annettiin ääni ikääntyneille, jotka eivät vielä ole raskaiden palveluiden piirissä ja Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille 3
Miksi tehtiin? Nykyinen järjestelmä ohjaa päätöksentekoa pois asiakasrajapinnasta Pykälät ja eurot dominoivat Käsitys ratkaistavasta ongelmasta on eri professioilla erilainen asiakas luo yhteisen ikkunan Palvelut nykyisellään liian hallintokeskeisiä ja säänneltyjä (toteutetaan velvoitteet) Ongelmat pirstoutuvat ja ydintä on vaikea tavoittaa Miten tehtiin? Työpaja I 18.-19.9. Työpaja II 9.-10.10. Työpaja III 23.-24.10. Talvipäivä 21.11. ASIAKAS- YMMÄRRYS ARVON MUODOSTUS TOIMINTAMALLI OSALLISTAVA BUDJETOINTI UUDET KONSEPTIT? Asiakasymmärryksen kerääminen palvelukarttojen ja päiväkirjojen avulla Osallistujat Kuntalaiset 160 palvelukarttaa 110 päiväkirjaa Kerätyn asiakasymmärryksen analysointi Osallistujat Asiakasymmärrystiimi Analyysin ja asiakastarpeiden esittely palveluiden tuottajille Osallistujat Kuntien johto, palveluiden tuottajat 150 palveluntuottajaa ja päättäjää työpajoissa Osallistavan budjetoinnin työpaja Osallistujat Kuntalaiset ja päättäjät Uusien palveluideoiden suunnittelu ja prototyypit Osallistujat Kaikki 4
Sosiaalisuus Paljon Tulevaisuususkoiset Arjen pyörittäjät Elämänpiiri Suppea Toivokkaat Laaja Vähään tyytyvät 9 26.8.2015 Etunimi Vähän Sukunimi 5
Mitä opimme? Päätöksenteon tietoperustassa on totuttu kattavuuteen, yleistettävyyteen ja indikaattoreihin Vähemmän on mietitty sitä, miten osallisten ja asiakkaiden tieto taipuu päätöksenteon tueksi? Kokemustietoa käytetään pääosin toissijaisena Prosessissa syntyneitä osallisuusvaikutuksia on vaikea näyttää toteen Loppujen lopuksi kyse on muutosten johtamisesta Jos otetaan asiakas/asukasnäkökulma palveluiden kehittämisen muutosajuriksi, pitää kuunnella tarkasti, mitä asiakkaalla on sanottavaa. 6
Kainuu opettaa hyvinvoinnista Mikä luo hyvinvointia? 7
Havainto 1: Kyse ei ole palveluista, vaan ihmisistä ja vuorovaikutuksesta Havainto 2: Auttaminen luo hyvinvointia. Etenkin auttajalle. Hyödyntämätön hyvinvoinnin lähde. 8
Havainto 3: Hyvinvointi on kokemus. Hyvinvoinnin dynaaminen malli Kukoistus Hyvä fiilis Toimivuus Ulkoiset olosuhteet Yksilön resurssit Michaelson 2014 9
Hyvinvoinnin pahimmat nakertajat: 1. Yksinäisyys 2. Passivoituminen Ratkaisu: Yhdessä tekeminen! 10
Arjen pelastajat Konsepti 12.5.2015 Arjen pelastajat Arjen pelastajat on nuorista koottu joukko, joka tarjoaa lähialueellaan apua vanhemmille ihmisille pienissä arjen askareissa kauppakassin kantamisesta postin hakemiseen ja iltapäiväkävelyseuraan. 11
NUORET IKÄIHMISET Vähään tyytyvät Kotoilija Toivokkaat Rutinoitunut Nuorten ja ikäihmisten yhteispeli tuottaa yhteiskunnallisesti tärkeää tulevaisuuden arvoa. Nuorten tuottama arvo Apua arjen askareissa Seurustelu Empatiaa ja kuuntelua Tulevaisuuden arvo Syrjäytymisen ehkäisy Merkityksellinen rooli yhteisössä Tulevaisuususko Perusta työelämätaidoille Lisää hyviä päiviä kotona Yksinäisyyden ehkäisy Elämänkokemuksen hyödyntäminen Sosiaalisuus 12
Nuoret ja ikäihmiset eivät ajaudu luonnollisiin kohtaamisiin toistensa kanssa. Vaikuttamispaikat, tilat ja kerhotoiminta on järjestetty niin, että kumpikin ikäryhmä toimii erillään toisistaan. Roolin etsiminen ja omien vahvuuksien tunnistaminen Luottamuksen puute nuoren osaamiseen ja tekemiseen Halu ilmentää omaa persoonaa ja kuulua porukkaan Vaatteiden ja ulkoasun ihmettely, vierastus Tunne yhteisten keskustelu-aiheiden puutteesta Tunne yhteisten keskusteluaiheiden puutteesta Pienten onnistumisten ja itseluottamuksen puute Rutinoituminen ja totutut tavat Kumpikaan osapuoli ei ole syyllinen - luonnollisten kohtaamisten puute johtaa siihen, että nuoret ja ikäihmiset vierastavat toisiaan, vaikka mitään varsinaista syytä epäluuloon ei ole. 13
14 IKÄIHMISILLE NUORILLE YHTEISÖLLISYYS PALVELUT 4H* TÖNÄRI NUORTEN ELÄMÄÄ KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA SEURAKUNTA 4H KOTIPALVELU NUORISO- VALTUUSTO YSTÄVÄ- PALVELU KAROLIINAN KAMARI ELÄKELÄISET VANHUS- NEUVOSTO KOTI- PALVELU IKÄIHMISILLE NUORILLE YHTEISÖLLISYYS PALVELUT 4H* TÖNÄRI NUORTEN ELÄMÄÄ KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA SEURAKUNTA 4H KOTIPALVELU NUORISO- VALTUUSTO YSTÄVÄ- PALVELU KAROLIINAN KAMARI ELÄKELÄISET VANHUS- NEUVOSTO KOTI- PALVELU ARJEN PELASTAJIEN ROOLI
Nuorille ja ikäihmisille on jo tahoillaan tarjolla hyviä palveluita ja yhteisöllisyyden edistämisen keinoja samoja asioita ei kannata tehdä uudestaan. Arjen pelastajien rooli monitoimijamallissa löytyy nuorten ja ikäihmisten yhteisöllisyyden vahvistamisesta. Koska Arjen pelastajat ei ole palvelu, vaan yhteisöllisyyttä tuottava alusta ja toimintamalli, sitä ei myöskään voida toteuttaa kuten palveluita toteutetaan. Yhteisöllisyyden syntymistä ei voi pakottaa tai käskeä Yhteisöllisyyttä ei saa rahalla, vaikka jossain vaiheessa raha tai vastaava korvaus voi olla osa Arjen pelastajia Yhteisöllisyyden tuottamiseksi tarvitaan kaikkien osapuolien osallistumista, siis monituottajamallia Vaihe 1 HELPPOJA KOHTAAMISIA Vaihe 2 YHTEISIÄ TILOJA JA TEKEMISTÄ Vaihe 3 YHTEISÖLLISIÄ TOIMINTAMALLEJA 15
Arjen pelastajat Enemmän kuin palvelu: toimintakulttuurinen muutos Osuu kaikkein vaikeimpiin hyvinvoinnin nakertajiin: passiivisuuteen ja yksinäisyyteen Haasteena on se, miten tästä saadaan Kainuun soten, alueen kuntien, järjestöjen ja ihmisten yhteinen toimintamalli? Loppujen lopuksi kyse voikin olla osallisuuden kokemuksesta ja yhteisön rakentamisesta sosiaalisesta pääomasta 16
Sosiaalisen pääoman ulottuvuudet Nahapiet & Ghoshal 1998 Rakenteellinen ulottuvuus toimijoiden väliset yhteydet: kuka tavoittaa kenet ja miten. Verkoston tiheys, muoto, hierarkkisuus sekä vakaus. Kognitiivinen ulottuvuus Jaetut tulkinnat ja yhteiset merkitysjärjestelmät: kieli, arvot, koodit, tarinat ja jaettu ymmärrys yhteisön tavoitteista (vrt. organisaatiokulttuuri) Relationaalinen ulottuvuus Voimavarat ja käytännöt, jotka muodostuvat ja kehittyvät kanssakäymisen ja vuorovaikutuksen myötä. Tähän joukkoon kuuluvat muun muassa luottamus, normit, velvoitteet ja odotukset. Kiitos! jenni.airaksinen@uta.fi 17