Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö
Demokratian kehittäminen: taustaa Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma (2003-2007) Valtioneuvoston demokratiaverkosto (2007-2011; 2011-2015; 2016-2019) Valtioneuvoston periaatepäätös demokratian edistämisestä Suomessa (2010) Valtioneuvoston demokratiapoliittinen selonteko (2014) Demokratiapoliittinen toimintaohjelma (2017-2019) Seurantajärjestelmä: Demokratiaindikaattorit (2006; 2013; 2015) Demokratiaindikaattorit tietopankki: http://www.vaalitutkimus.fi/fi/demokratiaindikaattorit.html Eduskuntavaalitutkimukset (2005; 2009; 2012; 2016) 2
Demokratiapoliittisen toimintaohjelman valmistelu Valtioneuvoston vuonna 2014 eduskunnalle antamassa demokratiapoliittisessa selonteossa linjattiin, että valtioneuvosto laatii seuraavan hallituskauden alussa kansallisen toimintaohjelman demokratian edistämiseksi Suomessa Laadittavan toimintaohjelman tavoitteena on asettaa Suomen demokratiapolitiikan painopisteet tälle hallituskaudelle ja määrittää konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä demokratian toteutumisen edistämiseksi eri hallinnonaloilla Valtioneuvoston demokratiaverkosto asetettiin alkuvuodesta 2016, jolloin toimintaohjelman valmistelu aloitettiin Tavoitteena on hyväksyä toimintaohjelma valtioneuvoston periaatepäätöksenä viimeistään alkuvuodesta 2017 3
Toimintaohjelman valmistelu Toimintaohjelman hankkeiden valintaperusteina tullaan käyttämään eduskunnan esille nostamia kehittämistarpeita valtioneuvoston demokratiapoliittisen selonteon aihepiiristä. Lisäksi toimintaohjelmassa pyritään huomioimaan selonteon antamisen jälkeen tapahtuneet toimintaympäristön muutokset, hallitusohjelman kirjaukset sekä valmistelumateriaalista esille nousseita teemoja. Toimintaohjelmaan on identifioitu kuusi aihealuetta, jotka nähdään keskeisinä suomalaisen demokratian tulevaisuuden kannalta: 1) yhdenvertainen osallistuminen ja uusien osallistumistapojen edistäminen vastaamaan tulevaisuuden demokratian haasteisiin, 2) kunta- ja alueellisen demokratian tukeminen rakenneuudistuksessa, 3) avoimen hallinnon ja säädösvalmistelun kuulemisen edistäminen sekä vuorovaikutteisen valmistelun lisääminen, 4) järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytysten edistäminen ja esteiden purkaminen, 5) demokratiakasvatukseen kehittäminen ja 6) yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin parantaminen. 4
Miksi verkossa? Suomalaiset käyttävät nettiä asioiden hoitoon, tiedon hakuun ja viestintään. Tavoitteena parantaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia: Lisää osallistumistapoja ja kanavia Osallistuminen ylittää ajan ja paikan rajat Selkeä tarve ja kysyntä kansalaisten keskuudessa Palvelut rakennettu mahdollisimman esteettömiksi Palvelut osana kansallista palveluarkkitehtuuria ja Suomi.fi sähköistä palvelukokonaisuutta
Sähköiset aloitepalvelut Kansalaisaloite.fi Kuntalaisaloite.fi Nuortenideat.fi
Kansalaisaloite.fi-palvelu Käytössä joulukuusta 2012 Palvelussa on tehty yli 500 kansalaisaloitetta Sivukäyntejä keskimäärin 200 000 / kk Maksuton, esteetön ja turvallinen verkkopalvelu Toimii sekä suomeksi että ruotsiksi Kannatusilmoituksia voi kerätä myös sellaisiin aloitteisiin, joiden allekirjoituksia kerätään muissa verkkopalveluissa ja paperilomakkeella Kansalaisaloitelakia ja palvelua tullaan oikeusministeriön toimesta arvioimaan 2017-aikana. Arvioinnin tukena Turun yliopiston toteuttama VN:n TEAS-hanke kansalaisaloitteesta ja uusista osallistumisen muodoista
Kuntalaisaloite.fi-palvelu Kansalaisaloite.fi -palvelun sisarpalvelu Avattu 9/2013 Mukana yli 200 kuntaa Sivukäyntejä keskimäärin 20 000 / kk Yli 1000 aloitetta Tavallisia aloitteita Valtuustokäsittelyyn tähtääviä aloitteita Aloitteita kunnallisesta kansanäänestyksestä
Kuntalaisaloite.fi-palvelun tavoitteet Parantaa kuntalaisaloitteen tunnettuutta vaikuttamisen väylänä ja yhtenäistää kuntalaisaloitteisiin liittyviä käytäntöjä kunnissa Tuoda kuntalaisaloitteet valtakunnallisesti näkyville yhteen osoitteeseen Mahdollistaa osallistuminen muiden vireille panemiin kuntalaisaloitteisiin Helpottaa kunnassa tehtävää työtä aloitteen osallistujien henkilötietojen varmentamisessa vahva sähköinen tunnistautuminen 2%- ja 5% -aloitteissa
Nuortenideat.fi-palvelu Valtakunnallinen, kaksikielinen ja maksuton vaikuttamispalvelu nuorille Mahdollisuus viedä ideoita eteenpäin paikallisesti ja valtakunnallisesti Nuorten mielipiteiden laaja kuuleminen Käyttöönotto- ja tukipalvelut Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatista Opetus- ja kulttuuriministeriön tukema palvelu Oikeusministeriö vastaa teknisestä kehittämisestä
Nuortenideat.fi aloitepalveluna Nuoret voivat kirjoittaa ideoita ja parannusehdotuksia osoitetaan organisaatiolle, jotka käyttävät palvelua voivat olla myös valtakunnallisia Ideoista voi tehdä kuntalaisaloitteita kuntalaisaloite.fipalveluun Yhteyshenkilöt auttavat ideoiden luomisessa ja eteenpäin viemisessä
Nuortenideat.fi kuulemisen ja demokratiakasvatuksen apuvälineenä Palvelussa mukana olevilla kunnilla, oppilaitoksilla, järjestöillä, nuorten ryhmillä ja muilla organisaatioilla on omat sivunsa Organisaation perustiedot ja yhteyshenkilöt Nuorten oman ideoinnin lisäksi heidän mielipiteidensä kuuleminen Organisaatiot voivat julkaista kysymyksiä tai gallupeja nuorten kommentoitavaksi. Palvelu toimii myös demokratiakasvatuksen välineenä Mahdollisuus seurata päätöksentekoprosessia ideasta päätökseen, ja kaikkia siihen liittyviä vaiheita Esimerkiksi koulujen oppitunneilla sekä järjestöjen toiminnassa Opetus- ja harjoittelukäyttöä varten on harjoitteluympäristö, jossa voidaan turvallisesti harjoitella ideoiden tekemistä ja kommentoimista
Sähköiset kuulemisen palvelut Otakantaa.fi Lausuntopalvelu.fi (Nuortenideat.fi)
Otakantaa.fi-palvelu Ensimmäinen versio palvelusta avoinna vuodesta 1999 Nykyinen versio palvelusta vuodesta 2015 Nykyisin kuka tahansa voi ottaa palvelun käyttöönsä ja tuoda sinne oman hankkeensa. Kunta, ministeriö, virasto, järjestö tai kansalainen Sivukäyntejä keskimäärin 15 000-20 000/ kk Mihin palvelu soveltuu: Valmistelun varhaiseen vaiheeseen Ratkaisuehdotusten ideointiin Eri kohderyhmien kokemusten selvittämiseen Kehittämishankkeiden vuoropuheluun Ministerin ja kansalaisten suoraan kohtaamiseen Tavoitteiden ja ongelmien määrittelyyn Nykyisen lainsäädännön, hankkeen tai palvelun arviointiin
Kiitos!