SUHDANNEKATSAUS Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Julkaisuvapaa 1.3.25 klo 11. 1/25 Kansainvälisessä taloudessa on nopeimman kasvun vaihe ilmeisesti jo ohitettu, sillä öljyn hinnan nousu heikentää kulutusmahdollisuuksia ja tuo epävarmuutta yritysten investointiympäristöön. Yhdysvalloissa ollaan tiukentamassa raha- ja finanssipolitiikkaa julkisen talouden ja vaihtotaseen vajeiden supistamiseksi, ja euroalueella kotimaisen kysynnän vaisuus pitää tuotannon kasvunäkymät vielä vaatimattomina. Kiinan ja Intian taloudet sitä vastoin kasvavat edelleen voimakkaasti. Suomen talouskasvu näyttää jatkuneen viime vuoden lopulla varsin ripeänä, kun myös investoinnit ovat päässeet selvälle kasvu-uralle muutaman vuoden heikkouden jälkeen. Yksityisen kulutuksen kasvuvauhti on kuitenkin hidastumassa, sillä kotitalouksien ostovoima ei enää lisäänny viimevuotisen nopeasti, eikä etenkään autoja osteta vuodentakaiseen tahtiin. Viennin kasvu nopeutunee hieman, sillä matkapuhelinten viennin arvioidaan pysyvän viime vuoden jälkipuoliskolla saavutetulla uralla. Kokonaistuotannon kasvu noussee tänä vuonna hieman aiemmin arvioitua nopeammaksi, 3,3 prosenttiin. Kasvu on varsin tasapainoista kun sekä ulkomaankauppa, kulutus että investoinnit antavat siihen oman panoksensa. Tuotannon suotuisan kehityksen vuoksi viime vuoden lopulla alkaneen työllisyyden paranemisen arvioidaan jatkuvan; teollisuudessakin työpaikkojen vähenemistrendi taittunee. Vaikka työvoiman tarjontakin lisääntyy työmahdollisuuksien parantuessa, työttömyysaste laskee hieman alle 8½ prosentin. Kuluttajahintojen nousu nopeutuu viime vuoden erittäin hitaasta vauhdista, kun tuolloisten poikkeustekijöiden vaikutus ei enää tunnu. Valtiontalous painuu selvästi alijäämäiseksi, sillä verotuksen keventäminen heikentää tulojen kasvua ja tehdyt päätökset lisäävät menoja; valtiontalouden alijäämä on ensimmäinen sitten vuoden 1999. Kuntatalous pysyy sitkeästi alijäämäisenä, mutta työeläkesektorin ansiosta koko julkinen talous yltää vielä runsaan 1½ prosentin ylijäämään suhteessa kokonaistuotantoon ylijäämä on pienentynyt tuntuvasti muutaman viime vuoden kuluessa. Kansainväliset suhdanteet Kansainvälinen kysyntä on alkanut osoittaa merkkejä viimevuotisen ripeän kasvun hidastumisesta. Öljyn ohella monien muidenkin raaka-aineiden hinnat ovat kohonneet, mikä voi vähitellen näkyä myös inflaation nopeutumisena. Näkymiä hämärtävät edelleen myös Yhdysvaltain suuret budjetti- ja vaihtotasevajeet. Niiden supistuminen katsotaan yleisesti välttämättömäksi, mutta sopeutumisprosessin tapa ja ajoittuminen ovat vaikeasti ennakoitavissa. Yhdysvaltain viime vuoden 4,4 % talouskasvu perustui lähinnä kotimaiseen kysyntään. Etenkin investoinnit lisääntyivät tuntuvasti yritysten saamien verohelpotusten tuella, kun taas energiahintojen nousu kavensi kulutuksen kasvuvaraa. Myös tänä vuonna investointien odotetaan lisääntyvän ripeämmin kuin kulutuksen. Rahapolitiikan tiukentaminen inflaatiopaineiden hillitsemiseksi jatkunee, ja finanssipolitiikkaakin ollaan muuttamassa kireämmäksi budjettialijäämän pienentämiseksi. Kokonaistuotannon kasvun ennakoidaan hidastuvan 3 prosentin tienoille. Aasiassa talouskasvu jatkuu kiivaana Kiinassa ja Intiassa, mutta Japanissa lähiajan kasvuodotukset ovat heikentyneet paljolti öljyn hinnan korkeuden vuoksi. Euroalueen talouskasvun odotetaan jäävän viimevuotiseen tapaan pariin prosenttiin. Kotimaisen kysynnän kasvu pysynee investointien vähittäisestä elpymisestä
huolimatta vaatimattomana, sillä työllisyyden paranemisen hitaus pitää kulutuksen kasvumahdollisuudet pieninä. Julkisen talouden alijäämäisyys rajoittaa monessa euromaassa finanssipolitiikan liikkumatilaa. Ulkomaankauppa Viennin määrä lisääntyi viime vuonna 3½ % paljolti kesällä piristyneen elektroniikkaviennin ansiosta. Kun muutamasta edellisvuodesta poiketen vientihinnatkin nousivat, viennin arvo kasvoi 4½ %. Yritysten vientitilauskannat ovat elpyneet verraten hyviksi, ja etenkin teknologiateollisuuden viennin odotetaan lisääntyvän edelleen ripeästi. Matkapuhelinmarkkinoiden kasvun odotetaan kokonaisuudessaan hieman vaimenevan, mutta näiden tuotteiden viennin kehitys riippuu keskeisesti Suomessa tehtyjen mallien vastaanotosta maailmalla; vietävien mallien ominaisuuksien kehittyminen nostaa kuitenkin viennin laskennallista määrää. Viennin määrän arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna kaikkiaan 4 %. Tuonnin arvo lisääntyi viime vuonna 7½ % ja määrä lähes 5 %. Teollisuustuotannon vilkastuminen nosti raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden tuontia, ja kestokulutustavaroiden tuonti kasvoi edelleen ripeästi. Tänä vuonna tuonnin kasvu hidastuu ja sen painotus muuttuu tuotannollisen tuonnin suuntaan lähinnä kone- ja laiteinvestointien elpymisen synnyttämän tuontitarpeen vuoksi. Kodinkoneita ja viihde-elektroniikkaa tuodaan edelleen runsaasti, mutta autojen tuonnin supistuessa kulutustavaroiden tuonnin kasvu kokonaisuudessaan hidastuu. Vaihtotaseen ylijäämä supistunee tänä vuonna vajaaseen 4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon, sillä kauppataseen ylijäämä pienenee vaihtosuhteen heikentyessä ja tuotannontekijäin ja tulonsiirtojen taseen alijäämä kasvaa. Kulutus Yksityisen kulutuksen kasvu jatkui viime vuonna ripeänä, vaikka autokauppa oli jo tasaantumassa. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot lisääntyivät tuntuvasti, mihin osasyynä oli osinkotulojen poikkeuksellisen suuri kasvu; ostovoimaa lisäsivät myös veronkevennykset. Tänä vuonna ostovoiman lisäys jää selvästi vaatimattomammaksi, alle 2½ prosenttiin, sillä hinnat nousevat viimevuotista nopeammin. Kuluttajien luottamus on kuitenkin pysynyt vahvana ja rahoitusmahdollisuudet edullisina, joten yksityisen kulutuksen odotetaan lisääntyvän tänä vuonna 2½ prosentin verran. Nopeimmin lisääntyvät kulutuselektroniikan hankinnat. Kotitalouksien velkaantuneisuus on noussut viime vuosien aikana nopeasti, ja luottokanta suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin lähestyy jo 198-luvun loppuvuosien tasoa. Investoinnit Investoinnit kääntyivät viime vuonna muutaman heikon vuoden jälkeen nousuun, kun rakennusinvestointien ohella myös kone- ja laitehankinnat lisääntyivät. Teollisuuden investointisuunnitelmat viittaavat kasvun jatkumiseen tänä vuonna, kun menekkinäkymät ovat parantuneet ja tuotantokapasiteettia tarvitaan lisää. Jalostusarvoon suhteutettuna kiinteiden investointien määrä pysyy edelleen kuitenkin melko matalana; toisaalta tutkimus- ja kehitysmenot ovat lisääntyneet jo pitkään tuntuvasti heijastaen tuotantotoiminnassa tapahtuvaa rakennemuutosta. Merkittävä osa teollisuuden investoinneista suuntautuu tänäkin vuonna ulkomaille, pääosin EU-alueelle ja Aasiaan. Asuinrakennusinvestointien määrä kasvaa edelleen paljolti korjaustoiminnan ansiosta, ja myös maa- ja vesirakennustoiminnan kasvu jatkuu käynnissä olevien useiden pitkäkestoisten hankkeiden turvin. Kiinteiden investointien ennakoidaan kasvavan tänä vuonna kaikkiaan 4½ %. Kokonaistuotanto Kokonaistuotannon viimevuotinen 3,7 prosentin kasvu perustui viennin ripeähköstä kasvusta huolimatta kokonaan vilkkaaseen kotimaiseen kysyntään, sillä tuonninkin määrä nousi tuntuvasti; myös varastojen lisäys kasvatti tuotantoa. Talouden aktiviteetti oli vilkasta koko vuoden ajan, mutta näyttää hidastuneen viimeisellä neljänneksellä. Kuluvalle vuodelle siirtyisi tällöin runsaan prosenttiyksikön suuruinen tekninen kasvuperintö. Tänä vuonna ulkomaankaupastakin odotetaan kertyvän kasvusysäystä, kun tuonnin kasvu jää selvästi pienemmäksi kuin viennin lisäys. Kotimaisen kysynnänkin näkymät ovat tyydyttävät, kun kotitalouksien ostovoiman kasvu tukee kulutusta ja myönteinen markkinatilanne sekä kasvava lisäkapasiteetin tarve puolestaan yritysten investointeja. Julkisia kulutusmenoja lisää etenkin kuntien palvelujen laajeneminen. Kokonaistuotannon ennakoidaan lisääntyvän tänä vuonna kaikkiaan 3,3 prosentin verran viime vuodesta.
Työvoima Työvoiman kysyntä vilkastui viime vuoden loppupuolella, mutta koko vuonna keskimäärin se pysyi vain edellisvuoden tasolla. Työpaikat vähenivät teollisuudessa nopeasti, ja myös rakentamisessa tilastoitujen työpaikkojen määrä supistui; lisäystä tapahtui lähinnä julkisissa palveluissa. Työttömyysaste laski, kun työvoiman tarjonta supistui, mutta myös työllisyysaste aleni hieman. Tänä vuonna työvoiman kysynnän ennakoidaan uudelleen lisääntyvän, kun vahvana jatkuva talouskasvu liki pysäyttää teollisuuden työpaikkojen vähenemisen ja lisää liike-elämää palvelevien toimialojen työvoimatarvetta. Julkisissa palveluissa työpaikkojen odotetaan lisääntyvän merkittävästi. Työllisyysaste noussee 67,6 prosenttiin ja vuoden keskimääräinen työttömyysaste alentunee 8,4 prosenttiin; työvoimahallinnon koulutus- ja tukityöllistämistoimien piirissä on noin 3½ % työvoimasta. Alueellisten työttömyyserojen odotetaan kaventuvan hieman. Kustannukset ja hinnat Kuluttajahintojen nousu nopeutuu viime vuoden poikkeuksellisen alhaiselta tasolta, kun hintatasoa tuolloin alentaneen alkoholijuomien hintojen laskun vaikutus poistuu. Työkustannukset nousevat likimain saman verran kuin viime vuonna. Korkojen ei enää odoteta alenevan, ja asuntojen hintojen nousu hidastunee. Merkittävimmät epävarmuudet liittyvät edelleen raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen sekä euron kurssin kehitykseen. Mikäli öljyn hinta ja euron kurssi pysyttelevät suunnilleen tammi-helmikuun keskimääräisellä tasolla, kuluttajahintaindeksin nousu voisi jäädä tänä vuonna runsaaseen prosenttiin. Tämä edellyttää, että raakaöljyn hankintakustannukset laskevat maaliskuun alun huipputasolta. Tehdasteollisuuden hintakilpailukyvyn arvioidaan heikkenevän hieman muussa kuin sähköteknisessä teollisuudessa. Rahoitusmarkkinat Yhdysvalloissa on ryhdytty tiukentamaan rahapolitiikkaa inflaatio-odotusten hillitsemiseksi, missä tarkoituksessa ohjauskorkoa on nostettu pienin portain useaan otteeseen. Euroopan keskuspankki sitä vastoin on pitänyt oman ohjauskorkonsa muuttumattomana vuoden 23 kesäkuusta lähtien. Korot ovat kaikkiaan pysyneet sangen matalina; lainojen viitekorkona Suomessa yleisesti käytetty 12 kuukauden Euribor on pysytellyt 2,5 prosentin alapuolella yhtäjaksoisesti jo noin kaksi vuotta. Odotukset koron nostosta euroalueella ovat viime syksyn ja talven mittaan vaimentuneet. Pankkien antolainauksen kasvu on jatkunut verraten nopeana, kun asuntolainoja on nostettu vilkkaasti ennätyksellisen matalien korkojen ansiosta. Luotonannon kasvu onkin meillä ylittänyt selvästi euroalueen vastaavan kasvun. Lainamarginaalien kaventumisesta huolimatta pankkitoiminnan kannattavuus on pysynyt hyvänä. Julkinen talous Julkisen talouden ylijäämä on pienentynyt jatkuvasti vuoden 2 jälkeen talouskasvun hidastumisen ja suoritettujen veronkevennyksen vuoksi. Suunta jatkui myös viime vuonna, vaikka kokonaistuotannon kasvu nopeutui selvästi; rahoitusylijäämä laski 1,9 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon, kun suhdeluku oli korkeimmillaan runsas 7 % v. 2. Tänä vuonna rahoitusylijäämä pienenee edelleen ja on 1,6 % suhteessa kokonaistuotantoon. Veroaste alenee ansiotulo- ja yhteisöverotuksessa toteutettujen kevennysten vuoksi. Julkisten menojen suhde kokonaistuotantoon säilyy runsaana 5 prosenttina toiminnan tehostamispyrkimyksistä ja työttömyyden lievästä alenemisesta huolimatta. Valtion menojen arvioidaan pysyvän tiukasti kehyksissään, mutta verotulojen kasvu jää varsin vähäiseksi ja osinkotulot supistuvat liki neljänneksen viime vuodesta. Valtiontalous painuukin selvästi alijäämäiseksi. Kuntien käyttömenojen kasvun ennakoidaan jatkuvan nopeana velvoitteiden lisääntyessä. Kuntien rahoitustilanne pysyykin kireänä ja talous alijäämäisenä, vaikka verotulojen kasvu nopeutuu. Vuosi 26 Kansainvälisen talouskasvun ja maailmankaupan odotetaan ensi vuonna hidastuvan edelleen, mikä on omiaan heikentämään vientinäkymiä ja yritysten investointiympäristöä. Suomen viennin arvioidaan yltävän silti liki samaan kasvuun kuin kuluvanakin vuonna, mikä johtuu paljolti ensi vuodelle ajoittuvasta laivatoimituksesta. Yksityisen kulutuksen kasvun ennakoidaan jatkuvan tasaisesti, sillä pitkäkestoinen tulosopimus tuo kotitalouksien tulokehitykseen vakautta. Investointien kasvun odotetaan kuitenkin jo hidastuvan, sillä asuntotuotannosta laaditut arviot viittaavat asuntoinvestointien kasvun tyrehtymiseen ensi vuonna. Kun kaikkien kysyntäerien kasvukontribuutiot heikkenevät hieman, kokonaistuotannon kasvu hidastunee 2,7 prosenttiin.
Työpaikkojen määrän arvioidaan silti lisääntyvän palvelualoilla, ja työttömyysasteen ennakoidaan painuvan 8 prosenttiin. Valtiontalouden alijäämän odotetaan syvenevän edelleen hieman ja kuntatalouden alijäämäisyyden jatkuvan. Koko julkinen talous säilyy osittain rahastoivan eläkejärjestelmämme ansiosta silti ylijäämäisenä. Ylijäämä pysynee likimain kuluvan vuoden tasolla, 1½ prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon. Lisätietoja antavat: Finanssineuvos Eero Kallio, puh. 16 34865 Neuvotteleva virkamies Harri Kähkönen, puh. 16 33194 http://www.vm.fi/julkaisut/julkaisusarjat
Keskeiset ennusteluvut 24* 21 22 23* 24* 25** mrd. euroa määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 15 1,1 2,2 2,4 3,7 3,3 Tavaroiden ja palvelusten tuonti 47,2 1,9 2,7 4,8 2,6 Kokonaistarjonta 197,9 2,1 2,5 3,9 3,1 Tavaroiden ja palvelusten vienti 56 -,8 5,1 1,4 3,5 4, Kulutus 111 2, 2,1 3,4 2,9 2,3 yksityinen 77 1,8 1,4 4,4 3,2 2,4 julkinen 34 2,4 3,8 1,2 2,1 2,1 Investoinnit 28 3,9-3,1-1,5 4,6 4,4 yksityiset 24 3,3-4,6-3, 5,7 5,2 julkiset 4 8,1 6,6 6,8-1,1, Varastojen muutos 1) (ml. tilastollinen ero) 2 -,5 -,2,4,6, Kokonaiskysyntä 197,9 2,1 2,5 3,9 3,1 kotimainen kysyntä (ml. tilastollinen ero) 141 1,7,7 3, 4,2 2,7 1) Mrd. euroa ja vaikutus kokonaiskysynnän muutokseen, prosenttiyksikköä. 21 22 23* 24* 25** Palvelut, määrän muutos, % 2,4 2,1 2,4 3,5 2,9 Tehdasteollisuus, määrän muutos, % -,2 2,,5 5,3 5, Työn tuottavuus, muutos, %,5 1,6 2,9 2,5 2,5 Työllisyysaste, % 67,7 67,7 67,3 67,2 67,6 Työttömyysaste, % 9,1 9,1 9, 8,8 8,4 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 2,6 1,6,9,2 1,2 Ansiotasoindeksi, muutos, % 4,5 3,5 4, 3,4 3,5 Vaihtotase, mrd. euroa 9,4 1,3 6,1 6,3 6, Vaihtotase, % BKT:sta 6,9 7,4 4,3 4,2 3,9 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 4,3 3,3 2,3 2,1 2,3 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 1 v), % 5, 5, 4,1 4,1 3,7 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 49,2 5, 5,9 5,7 5,5 Veroaste, % BKT:sta 45,8 45,6 44,6 44, 43,6 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta 5,2 4,3 2,3 1,9 1,6 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta 2, 1,4,3,1 -,7 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 43,8 42,5 45,3 45,1 44,2 Valtionvelka, % BKT:sta 45,6 42,2 44,2 42,6 4,9 Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki, EU, OECD Ennusteet: Valtiovarainministeriön kansantalousosasto
% 7 6 5 4 Bruttokansantuote määrän muutos, % USA 2 18 16 Kysyntä ja tarjonta 1995 = 1 Vienti Tuonti 3 Suomi 14 BKT 2 1 Euroalue 12 Kotimainen kysyntä 1 14 Työttömyysaste prosenttia 4 Inflaatio prosenttia 12 3 Suomi 1 Euroalue 2 Euroalue 8 Suomi 1 6 8 Julkisyhteisön rahoitusjäämä suhteessa BKT:een, prosenttia 8 Julkisyhteisöjen EMU-velka ja valtionvelka suhteessa BKT:een, prosenttia 4 Sotu-rahastot 6 Valtionvelka Valtio Paikallishallinto 4 EMU-velka -4 2-8