VUOSIKERTOMUS2016 Kilpa-jahuippu-urheiluntutkimuskeskus
Vuosikertomus 2016 KIHUn toiminnan yleiskuvaus 2 Johtajan ajatuksia 4 Toiminta painopistealueittain 6 Harjoittelu ja seuranta 6 Kilpailusuorituksen ja pelin kehittäminen 8 Lasten ja nuorten urheilu 10 Urheilun toimintaympäristöt 12 Urheilijaterveydenhuolto 14 Viestintä, tiedon jakaminen ja osallistuminen 16 Sports Labin toimintavuosi 2016 19 Resurssit 21 Henkilökunta 21 Hallitus 21 Talous 22 Liitteet 23 Asiantuntijatoiminta 23 Tutkimus- ja kehittämisprojektit 25 Arviointiprojektit 26 Julkaisut 27 Luennot ja opetus 35 Tuloslaskelma ja tase 39
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn toiminnan yleiskuvaus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU edistää suomalaista kilpa- ja huippu-urheilua eettisesti vastuullisella ja korkeatasoisella soveltavalla tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijatoiminnalla. KIHUn toimintaa strategiakaudella ohjaa suomalaisen urheilun ja liikunnan menestyssuunnitelma 2020. KIHU toimii kiinteässä yhteistyössä avainkumppaniensa uuden Olympiakomitean, Paralympiakomitean ja Jyväskylän yliopiston kanssa. KIHUn toiminta tukee menestyvän huippu-urheilun strategista päälinjaa, jonka tavoitteita ovat kansainvälinen menestys, korkeatasoinen osaaminen ja arvostettu urheilu. Näitä edistetään Akatemia-, Osaamisja Huippuvaiheen ohjelmien kautta. KIHU toteuttaa huippu-urheiluyksikön Osaamisohjelmaa. Tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa paras ja viimeisin tieto, osaaminen ja tuki urheilijoille, valmentajille, lajeille ja muille huippu-urheilutoimijoille. Tarkoituksena on saavuttaa vuoteen 2020 mennessä laadukas ja tehokas koko urheilijan polkua tukeva huippu-urheilun tutkimus-, kehittämis-, asiantuntija- ja koulutustoiminta. KIHUn toimintaa ja tavoitteita on linjattu uusimmassa strategiassa, joka on laadittu vuosille 2017-2020. Visio vuodelle 2025 KIHU on kansainvälisesti merkittävä kilpa- ja huippu-urheilun osaamisen kehittäjä. 2 Tavoitetila 2020 KIHU on yhdessä lajiliittojen kanssa toimiva, kansainvälisesti verkostoitunut näyttöön perustuvan tiedon tuottaja, jakaja ja hyödyntäjä. Suomalainen urheilu ja valmentautuminen tunnetaan korkeatasoisesta osaamisesta. Missio KIHU edistää suomalaisen huippu-urheilun menestystä tukemalla valmentautumista sekä kehittämällä ja jakamalla osaamista koko urheilijan polulla. Arvot OPPIVA ORGANISAATIO osaamisen kehittäminen toiminnassa oppiminen YHDESSÄ ONNISTUMINEN rohkeus avata uusia yhteistyömahdollisuuksia urheilijakeskeisyys avoimuus ja luotettavuus INNOVATIIVISUUS uuden tiedon ja ratkaisujen tuottaminen ja hyödyntäminen monitieteellisyys
Vuosikertomus 2016 Toiminnan painopistealueet KIHUn toiminta muodostuu neljästä painopistealueesta (1-4), joissa KIHUssa on pitkäjänteisesti kehitettyä osaamista ja vaikuttavaa toimintaa. Tämän lisäksi toimintaa on kahdella vielä kehittyvällä osaamisalueella (5-6), jotka ovat uudempia ja vähemmän resursoituja. 1. Harjoittelu ja seuranta 2. Kilpailusuorituksen ja pelin kehittäminen 3. Lasten ja nuorten urheilu 4. Urheilun toimintaympäristöt 5. Urheilijan terveydenhuolto 6. Innovaatiot ja uudet teknologiat Näyttöön perustuva asiantuntijuus ja osaamisen kehittäminen Näyttöön perustuvalla toiminnalla tarkoitetaan parhaan mahdollisen tiedon vastuuntuntoista ja kriittistä käyttöä urheilun asiantuntijatoiminnassa. KIHUssa näyttöön perustuvassa asiantuntijatyössä yhdistyvät tieteellinen tutkimus, asiantuntijan osaaminen ja kokemus sekä urheilutoimijoiden oma tieto. Organisaatiotasolla näyttöön perustuvien toimintakäytänteiden vakiinnuttaminen edellyttää jatkuvaa yhteyttä tiedon tuottamisen, tiedon jakamisen sekä tiedon hyödyntämisen välillä. 3 TIEDON TUOTTAMINEN - tutkimus - kehitystyö - arviointi OSAAMISEN JATKUVA KEHITTÄMINEN TIEDON JAKAMINEN - julkaisut - koulutukset - verkostot TIEDON HYÖDYNTÄMINEN - osallistuva asiantuntijuus - konsultointi Näytöön perustuva osaamisen jatkuva kehittäminen KIHUssa.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Johtajan ajatuksia 4 Strategian laadinta Yksi vuoden 2016 merkittävimpiä prosesseja KIHUlla oli uuden strategian laadintatyö. Strategian rakentamisprosessi kesti pitkään, johtuen muun muassa siitä, että KIHUn eri sidosryhmien ja yhteistyökumppanien mielipiteet ja näkemykset haluttiin kuunnella tarkasti. Hyvää kannatti kuitenkin odottaa ja pidän strategiaprosessin lopputulosta hyvin onnistuneena. Uuden strategian mukaan KIHUn visio vuodelle 2025 on olla kansainvälisesti merkittävä kilpa- ja huippu-urheilun osaamisen kehittäjä. Tavoitetila vuodelle 2020 on se, että KIHU on yhdessä lajiliittojen kanssa toimiva, kansainvälisesti verkostoitunut näyttöön perustuvan tiedon tuottaja, jakaja ja hyödyntäjä ja se, että suomalainen urheilu ja valmentautuminen tunnetaan korkeatasoisesta osaamisesta. Missionsa mukaisesti KIHU edistää suomalaisen huippu-urheilun menestystä tukemalla valmentautumista sekä kehittämällä ja jakamalla osaamista koko urheilijan polulla. KI- HUn strategiassa korostuvat korkeatasoinen, näyttöön perustuva osaaminen ja kansainvälisyys. Strategia antaa suuntaviivat lähivuosien toiminnalle. Selkeät tavoitteet ja niiden toteutumisen arviointi erilaisilla mittareilla varmistavat oikeassa suunnassa pysymisen. Uusia tohtoreita ja osaamisen edistämistä monin tavoin KIHUn työntekijöiden koulutustausta vankistui entisestään, kun Outi Aarresola ja Ville Vesterinen väittelivät tohtoreiksi. Outi Aarresolan väitös käsitteli nuorten urheilijapolkuja. Tutkimus kohdistui kilpaurheiluun sosiaalistumisen normeihin, pääomiin ja toimijuuteen. Ville Vesterisen väitös puolestaan käsitteli kestävyysharjoittelua (Predicting and Monitoring Individual Endurance Training Adaptation and Individualizing Training Prescription). Molemmat väitökset kohdentuivat kilpa- ja huippuurheilun kannalta oleellisiin kohteisiin ja väitöskirjat huomioitiin laajalti tiedotusvälineissä. Vielä kerran lämpimät onnittelut tuoreille tohtoreille. Strategian mukaisesti KIHUn toimintaa voi hahmottaa tiedon hankkimisen, jalkauttamisen ja hyödyntämisen kautta. Osaamisohjelman veturina KIHU tuotti itse ja keräsi muualla tuotettua tietoa. Omasta tutkimustoi-
Vuosikertomus 2016 minnasta merkittävin oli Niilo Konttisen johtama Lapsi urheilee -tutkimus. Vuonna 2016 tutkimuksessa kerättiin aineistoa eri puolilta Suomea mittauksilla ja kyselyillä. Kaikkiaan koehenkilöitä kertyi noin kaksi tuhatta. Tämä tutkimus kuvastaa hyvin KIHUn mukanaoloa koko urheilijan polulla. Urheilijan polun alkupäässä kyse on lasten ja nuorten urheiluun liittyvien ilmiöiden ymmärtämisestä. Suomessa urheiluharrastuksen loppuminen on kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen suurta. Lapsi urheilee -tutkimushanke pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan tähän valitettavaan drop out -ilmiöön tutkimalla mitkä tekijät koukuttavat lapsia urheiluun. Urheiluseuratoiminnassa mukana pysymistä voidaan pitää erittäin tärkeänä elementtinä sekä huippu-urheilun että kansanterveyden kannalta. Rion Olympiakisat olivat vuoden 2016 merkittävin urheilutapahtuma. Olympialaisiin valmistautuminen näkyi KIHUn toiminnassa panostuksena osallistuvaan asiantuntijatyöhön. Suomen kisamenestys oli suuri pettymys, etenkin mitaleiden määrällä mitattuna. On kuitenkin ymmärrettävä, että huippu-urheilun muutoksen toteuttaminen ottaa oman aikansa, joten muutoksen arvioiminen menestyksen kautta on ehkä kuitenkin vielä liian aikaista. Osallistuva asiantuntijatoiminta on KIHUn merkittävin tapa jalkauttaa huippu-urheilussa tarvittavaa osaamista. Vuonna 2016 julkaistiin Huippu-urheiluvalmennus -kirja. Kirja perustuu viimeisimpään tutkimustietoon ja kirjoittajien vankkaan ja pitkäaikaiseen käytännön kokemukseen urheilun ja liikunnan saralta. Tämän teoksen kirjoittamiseen osallistui peräti kaksitoista KIHUn työntekijää. Suomalaisen huippu-urheilun muutostyön sisäinen arviointi toteutettiin vuonna 2016. Arviointiraportin kirjoittivat KIHUlta Jari Lämsä, Jarmo Mäkinen ja Maarit Nieminen sekä Leena Paavolainen huippu-urheiluyksiköstä. Arviointi kohdentui Suomen Olympiakomitean huippuurheiluyksikön ja huippu-urheiluverkoston toimintaan. Vastaajien kokemukset ja arviot huippu-urheilun muutoksesta olivat selvästi positiivisia. KIHUn asiantuntijoiden osallistuminen valmentautumiseen osallistuvan asiantuntijatoiminnan muodossa sekä asiantuntijaverkostojen toiminnan käynnistyminen saivat sisäisessä arvioinnissa positiivista palautetta. Toimintaa verkostoissa Verkostomainen toimintatapa on eräs suomalaisen huippu-urheilun linjavalinnoista. Osaamisohjelman kautta KIHUlla on tärkeä rooli useissa huippu-urheilun asiantuntijaverkostoissa. Vuonna 2016 suurimmat edistysaskeleet otettiin urheilijoiden terveydenhuoltoon liittyvien verkostojen toiminnassa. Yksi ilmentymä verkostomaisesta toiminnasta on Jyväskylän urheiluakatemian sijoittuminen KIHUn tiloihin. Hyvä yhteistyö KIHUn ja JUA:n välillä syventyi entisestään, kun kohtaamiset arjessa lisääntyivät luontevalla tavalla. Myös lukuisissa eri lajien huippuurheiluverkostoissa kihulaiset ovat aktiivitoimijoina mukana. Valmennuskeskukset ovat olleet yksi suomalaisen huippu-urheilun tukipilari. Vuonna 2016 läpikäytiin prosessi, jossa akatemiat ja valmennuskeskukset organisoitiin samaan kokonaisuuteen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaan. Tämän prosessin myötä lisääntyi tarve edistää yhdessä urheiluun liittyvää osaamista. KIHUn ja valmennuskeskusten yhteisenä tavoitteena on luoda Norjan Olympiatoppenin kaltainen osaamissivusto. Näyttöön perustuvaa tietoa sisältävään sivustoon valmennuskeskukset tuottaisivat sisältöjä KIHUn koordinoimana. Hippos2020 Hippoksen alueen kehittäminen nytkähti voimakkaasti eteenpäin. Kunnianhimoisena tavoitteena on luoda Jyväskylään kansainvälisesti korkeatasoinen liikunnan ja urheilun osaamiskeskittymä. KIHU on osallistunut alusta alkaen Hippos2020 -konseptin suunnitteluun. Onnistuessaan Hippos2020 liimaa eri toimijat yhteen. KIHUn erityisosaaminen ja vahva brändi ovat tärkeitä tekijöitä Hipposkonseptin kannalta. On kohtalaisen selvää, että Hippoksella tulee lähivuosina tapahtumaan paljon. KI- HUn tahtotilana on olla aktiivisesti mukana Hippoksen kehittämisessä. 5
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Toiminta painopistealueittain Harjoittelu ja seuranta 6 Keskeinen osa huippu-urheilijan arkea on harjoittelu ja palautuminen, jonka ympärille muu elämä rakentuu. Valmennuksen tärkein tehtävä on suunnitella ja toteuttaa urheilijan kehittymisen kannalta optimaalista harjoittelua. Kehittävän harjoittelun lisäksi pitäisi huomioida myös palautuminen, koska palautuminen mahdollistaa fyysisen kehittymisen ja alipalautuminen taas johtaa suorituskyvyn heikkenemiseen. Kuormittumiseen ja palautumiseen sekä harjoitusvaikutuksen syntyyn vaikuttavat kaikki fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset stressi- ja palautumistekijät urheilijan elämässä. KIHUn asiantuntija-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on parantaa harjoittelun ja palautumisen laatua kehittämällä parempia harjoittelun, kuormituksen ja palautumisen seurantamenetelmiä sekä lisäämällä osaamista elimistön kuormittumisesta ja palautumisesta sekä harjoitusvaikutuksen syntymisestä. Vuoden 2016 aikana KIHUssa ei ollut käynnissä laajoja harjoitteluun ja sen seurantaan liittyviä tutkimushankkeita. Tutkimuksellisesti merkittävin tulos oli tutkija LitM Ville Vesterisen väitöskirjan (Predicting and Monitoring Individual Endurance Training Adaptation and Individualizing Training Prescription with Endurance Performance, Cardiac Autonomic Regulation and Neuromuscular Performance) valmistuminen ja julkaiseminen marraskuussa 2016. Sen lisäksi KIHU toteutti liikuntabiologian opiskeli- 18 Työpanos (kk) 16 14 12 10 8 6 4 2013 2014 2015 2016 2 0 KIHUn huippuvaiheen asiantuntijatoiminnan painopistelajit ja niihin käytetyt resurssit (henkilötyökuukaudet) vuosina 2013 2016.
Vuosikertomus 2016 joiden kanssa useita opinnäytetöitä, jotka liittyivät harjoitteluun tai harjoittelun seurantaan. Suuri osa KIHUn asiantuntijaresursseista käytettiin 2016 kuitenkin huippuvaiheen asiantuntijatoimintaan. KIHUn huippuvaiheen asiantuntijatoimintaa on vuonna 2016 keskitetty 12 HU-yksikön määrittämiin ykköstason painopistelajeihin (Kuva 1), joista yksi oli talvilaji ja loput kesälajeja. Sen lisäksi asiantuntijat ovat toimineet jonkun verran myös muissa lajeissa sekä yksittäisten huippuyksilötukiurheilijoiden kanssa. Kuvassa 1 on esitetty Rion olympialaisiin päättyneen kesäolympiadin painopistelajeihin käytetty työmäärä henkilötyökuukausina vuosina 2013 2016. Olympiaedustuksen Rion olympialaisiin tai paralympialaisiin Suomi sai uinnissa, keihäänheitossa, painissa, telinevoimistelussa, maalipallossa, ratakelauksessa sekä jousiammunnassa. Ainoat olympiamitalit näissä lajeissa Suomi saavutti paralympialaisissa ratakelauksessa (Leo-Pekka Tähti ja Henry Manni) ja keihäänheitossa (Marjaana Heikkinen). Vuodet 2013 2016 oli ensimmäinen täysi kesäolympiadi, jossa KIHUn asiantuntijat toimivat uuden toimintamallin mukaisessa yhteistyössä määritettyjen painopistelajien kanssa. KIHUn huippuvaiheen asiantuntijatoiminnan tarkoituksena on integroitua kiinteästi lajin valmennussuunnitelmaan, jotta asiantuntijoiden, valmentajien ja huippu-urheilijoiden kohtaamisten määrä lisääntyy, keskinäinen luottamus ja yhteistyö paranevat. Koska tällainen huippuvaiheen asiantuntijatoiminta on vielä uutta kaikkien lajien kanssa, niin se hakee edelleen eri lajien kanssa parhaiten toimivia toimintamalleja. Maastohiihdon lajin valmennuksen ja KIHUn asiantuntijoiden kesken on saatu aikaan hyvin toimiva malli. KIHUn kolme urheilufysiologian asiantuntijaa, Jussi Mikkola, Esa Hynynen ja Ville Vesterinen, ovat mukana maastohiihdon maajoukkueen tiimissä koko kauden ajan suunnittelusta toteutukseen ja kauden analyysiin asti. Maastohiihdon maajoukkueen tiimin yhteistyö perustuu systemaattiseen toimintaan ja säännölliseen yhteydenpitoon sekä yhtenäiseen leiritykseen. Yhteydenpidossa keskeiset osat ovat leirit ja kilpailut (asiantuntijat mukana leireillä ja kilpailuissa yhteensä 118 vrk), maajoukkueen testipäivät Jyväskylässä (kesä-, elo- ja syys/lokakuussa) sekä nk. Warroom Skype-palaverit joka toinen viikko. War-roomiin osallistuivat maastohiihdon vastuuvalmentajien johdolla koko maastohiihdon tiimi: ryhmävalmentajat, huoltopäällikkö, HU-yksikön kestävyyslajien lajiryhmävastaava, OK:n lääkäri ja KIHUn asiantuntijat. War-roomissa käytiin läpi ajankohtaiset asiat sekä urheilijakohtaiset tilanteet. Asiantuntijatoiminnan keskeinen tavoite oli seurata urheilijoiden harjoittelua, kehittymistä sekä kuormitusta ja palautumista. Tämän kaiken seurannan ja siitä saatavan tiedon tavoitteena oli parantaa harjoittelun laatua ja lisätä harjoittelun onnistumisen mahdollisuutta. Kehittymisen seurannassa käytettiin edellisenä vuonna käyttöön otettuja testejä Jyväskylässä: suora mattotesti rullasuksilla, maksimaalisen suorituskyvyn MAST-testi rullasuksilla juoksumatolla sekä voimatestit (kevennyshyppy, reaktiivisuushyppelyt, jalkakyykky ja penkkipunnerrus). Näiden lisäksi kehittymisen ja harjoitustilan seurannassa käytettiin leireillä nk. pikkumattotestiä. Pikkumattotestissä urheilijat juoksevat juoksumatolla 4x4 min submaksimaalisella rasitustasolla ja kustakin kuormasta määritetään veren laktaattipitoisuus ja sydämen syke. Vakiokuormituksessa sydämen syke ja veren laktaattitasot kertovat urheilijan harjoitustilasta ja esim. sopeutumisesta korkeaan ilmanalaan. Leireillä myös harjoitustehojen kontrolloinnissa käytettiin laktaatti- ja sykemittauksia. Tällä tavoin saatiin varmistettua, että elimistön kuormitus ei kasva liian suureksi ja tehoharjoitukset saatiin tehtyä suunnitelman mukaisesti. 7 Kuormituksen ja palautumisen seurannassa käytettiin myös syke- ja sykevälimittauksia levossa. Urheilijat toteuttivat seurantaa tekemällä mittauksia öisin tai ortostaattisena testinä aamulla heti heräämisen jälkeen. Osa urheilijoista teki leposyke- ja sykevälimittauksia myös leirien välillä, jolloin asiantuntijat analysoivat toteutuneita mittauksia myös leirien välissä. Lisäksi muutama urheilija kävi leirien välissä KIHUssa tekemässä harjoituskontrolleja (syke- ja laktaattikontrollit) rullahiihtäen matolla.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kilpailusuorituksen ja pelin kehittäminen 8 Kilpailusuorituksen kehittäminen on perimmäinen tavoite kilpa- ja huippu-urheilijoiden valmennuksessa. Kilpailutulokseen vaikuttavat monet eri tekijät, joiden optimoimiseen harjoittelulla pyritään. Kilpailusuoritusta analysoimalla pyritään tuottamaan hyödyllistä tietoa, jota voidaan valmennuksessa käyttää hyväksi harjoittelun suunnittelussa ja ohjelmoinnissa. Nopeus-, nopeuskestävyys- ja kestävyyslajeissa (esim. uinti, juoksu ja maastohiihto) kilpailujen väliaika-analyyseillä saadaan kilpailun vauhdinjaosta tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi arvioitaessa urheilijan vahvuuksia ja heikkouksia sekä kehitettäessä kilpailusuoritusta. Erityisesti taito-teholajeissa (esim. yleisurheilun heitto- ja hyppylajit, telinevoimistelu ja lumilautailu) suoritustekniikalla on ominaisuuksien lisäksi merkittävä vaikutus lopputulokseen, minkä vuoksi näissä lajeissa hyödynnetään biomekaanisia tekniikka-analyysejä etsittäessä lajisuorituksista valmennuksellisia kehittämiskohteita. vuoden aikana toteutettiin useita opinnäytetöitä, jotka käsittelivät kilpailusuoritusten ja otteluiden kehittämistä. Asiantuntijatoiminta lentopallossa Lentopallossa asiantuntijatoiminnan tavoitteena on tukea maajoukkueiden menestymistä ja maajoukkuetoiminnan kehittymistä ja samalla myös koko suomalaisen lentopallon kehittymistä. KIHUn ja lentopalloliiton välistä yhteistyötä on tehty vuodesta 1998 alkaen. Nykyisen muotoinen yhteistyö alkoi vuonna 2014, josta lähtien KIHUn asiantuntija Mikko Häyrinen on ollut yksi miesten maajoukkueen valmennusryhmän jäsen päätehtävänään pelianalyysit ja taktiikan valmistelu ennen ottelua ja taktiikan analysointi pelin aikana. Lisäksi asiantuntija on käynyt valmentajien kanssa keskusteluja muista valmennuksen osa-alueista ja tätä kautta saatua tietoa on hyödynnetty, kun tukitoimintoja on suunniteltu vastaamaan lajin tarpeita. Joukkuepalloiluissa, kamppailulajeissa ja mailapeleissä kokonaisvaltaisella ottelusuunnitelmalla ja otteluanalyysien perusteella luodulla taktiikalla parannetaan mahdollisuutta otteluiden voittamiseen. Ottelun aikana tehdyillä analyyseillä voidaan tukea valmennusta tekemään oikeita taktisia ratkaisuja juuri kyseisessä ottelussa. Pitkäaikaisten analyysien ja yhteenvetojen avulla puolestaan kehitetään omaa perussuoritustasoa ja ottelutapaa sekä ennakoidaan pelin kansainvälistä kehittymistä siten, että kilpailuedun saavuttaminen muihin maihin nähden olisi mahdollista. Vuonna 2016 kilpailusuorituksen ja pelin kehittämisen merkittävin tutkimushanke KIHU:lla oli Simo Ihalaisen väitöskirjatyö kivääriammunnan tekniikkamittausten ja kilpailusuorituksen välisistä yhteyksistä. Tämän lisäksi Asiantuntijan tehtäviin on kuulunut kansainvälisen tutkimustiedon sekä uusimpien valmennusmenetelmien välittäminen maajoukkuevalmentajien ja valmentajakoulutuksen tietoon ja käyttöön. Tähän tehtävään liittyen on sekä miesten että naisten lentopallon lajianalyysejä päivitetty säännöllisesti. KIHU:n asiantuntijan tehtävänä on ollut myös tehostaa muiden organisaatioiden ja asiantuntijaverkoston osaamisen hyödyntämistä lentopallossa yhdessä Kuortaneen urheiluopiston valmennuskeskuksen kanssa. Vuonna 2016 miesten maajoukkueen otteluun valmistautumisprosessissa analysoitiin 5 10 peliä jokaisesta tulevasta vastustajasta. Analyysit kohdennettiin tarkimmin kolmeen pääosa-alueeseen: passariin, hyökkääjiin ja syöttäjiin. Passarista analysoitiin muun muassa hänen toimintansa eri hyökkäystilanteissa ja passijakauma eri-
Vuosikertomus 2016 9 laisista vastaanotoista. Hyökkääjistä analysoitiin tilannekohtaiset lyöntisuunnat ja syöttäjistä vastaavasti syöttösuunnat. Edellä kuvattuja analyysejä hyödynnettiin ennen jokaista ottelua käytävässä ottelupalaverissa. Näissä palavereissa pelaajille esiteltiin videoiden ja kuvioiden avulla vastustajan passarin toiminta ja hyökkääjien lyöntisuunnat sekä näiden perusteella muodostettu oma torjunta- ja puolustustaktiikka. Vastaanottajat perehtyivät samalla tavoin vastustajien syöttötyöskentelyyn ja passarit vastustajan käyttämään torjuntataktiikkaan. Itse pelin aikana jokainen suoritus analysoitiin Data Volley -pelianalyysiohjelmalla ja tämä tieto lähetettiin langattomasti joukkueen käyttöön vaihtopenkille. Tilastotiedon lisäksi valmentajilla oli käytettävissä 10 sekuntia viivästetty live-video, jonka avulla juuri pelattu tilanne oli välittömästi tilanteen jälkeen tarkasteltavissa. Erätauoilla asiantuntija koosti tilastoyhteenvedon valmentajille, jossa hän nosti esille merkittävimmät tiedot analyyseistä. Näitä tietoja valmentajat hyödynsivät antaessaan pelaajille ohjeita seuraavaa erää varten. Vuonna 2016 miesten maajoukkueessa otettiin käyttöön kiihtyvyysantureihin perustuva Vert-järjestelmä, jonka avulla voidaan mitata pelaajien harjoituksien aikana tekemien hyppyjen määrää ja korkeutta. Vert-anturi kiinnitetään pelaajan lantiolle ja sitä voidaan käyttää lajisuorituksissa niin, ettei se häiritse pelaajaa. Harjoituksena aikana Verttien mittaama tieto siirtyy reaaliaikaisesti tabletille, josta voidaan seurata pelaajien suorituskykyä ja väsymyksen kehittymistä. Harjoitusten ja pelien jälkeen kerätyn tiedon avulla voidaan analysoida pelaajien kehittymistä ja ohjelmoida heidän harjoitteluaan vastaamaan entistäkin yksilöllisemmin kunkin pelaajan yksilöllisiä tarpeita.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Lasten ja nuorten urheilu 10 KIHUn toimintastrategian mukaisesti KIHUssa toteutetaan tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijatoimintaa kaikissa urheilijan polun vaiheissa. Vuonna 2016 Käyttäytymistieteiden yksikön asiantuntijoiden ja tutkijoiden toiminta on keskittynyt ensisijaisesti urheilijan polun lapsuus- ja valintavaiheiden ilmiöiden tutkimukseen. Tutkimustoiminnan lisäksi yksikön asiantuntijat ja tutkijat ovat olleet aktiivisesti mukana myös erilaisissa valtakunnallisissa sekä alueellisissa lasten ja nuorten urheilun yhteistyöverkostoissa. Lasten ja nuorten urheiluun liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa ohjaa ensinnäkin huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämisohjelma, missä on määritelty tutkimus- ja kehittämistarpeet koko urheilijan polulla (Tutkimus- ja kehittämistoiminta suomalaisen huippuurheilumenestyksen vahvistajana 2013 2016, Suomen olympiakomitea, 2013). Toiseksi, tutkimustoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) liikuntatutkimuksen suuntaasiakirjassa esitetyt painopisteet, jotka määrittelevät laajemmin liikuntatieteellisen tutkimuksen tavoite- ja teema-alueet (Linjaukset liikuntatutkimuksen tukemiseksi vuoteen 2017, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja, 15, 2013). Tutkimustoiminnan tavoitteena on tuottaa uutta ja monipuolista tietoa suomalaisten lasten ja nuorten urheilu- ja liikuntaharrastuksiin liittyvistä tekijöistä, kuten motivaatiotekijöistä, urheilupoluista, dropout-ilmiöstä, motorisista taitovalmiuksista, fyysisestä aktiivisuudesta sekä valmentajien ja ohjaajien valmennusosaamisesta. Vuoden 2016 aikana yksikön tutkijat ovat olleet mukana kahdessa kansainvälisestikin merkittävässä tutkimushankkeessa.
Vuosikertomus 2016 Käyttäytymistieteiden yksikön johtajan, Niilo Konttisen koordinoiman Achievement motivation and motor performance as determinants of sustained involvement in sport and physical activity -tutkimusprojektn tarkoituksena on ollut kerätä tietoa suomalaisten lasten suoritusmotivaatiosta, motorisista taitovalmiuksista sekä fyysisestä aktiivisuudesta. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat olleet Turun, Jyväskylän, Tampereen, Lohjan, Mikkelin, Lahden ja Joensuun kaupunkien 2005 syntyneet oppilaat. Tutkimusmenetelminä on käytetty kyselylomakkeita, motorista koordinaatiota mittavaa KTK-testiä, heitto-kiinniotto testiä sekä kouluviikon aikana suoritettavaa fyysisen aktiivisuuden seurantaa. Kaiken kaikkiaan lomakekyselyyn vastasi 1040 oppilasta, motorisiin testeihin osallistui 1806 oppilasta ja fyysisen aktiivisuuden mittauksiin 590 oppilasta. Kyseessä on 3-vuotinen (2015 17) seurantatutkimus, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Yhtenä osana edellä kuvattua tutkimushanketta on Ville Kallisen väitöskirjatyö Motor performance, achievement motivation, and experiences in sports among Finnish children (Jyväskylän yliopisto/ Liikuntatieteellinen tiedekunta). Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena on kerätä tietoa liittyen suomalaisten lasten urheiluharrastuksiin. Vuoden 2016 osalta on kerätty määrällistä aineistoa (esim. motoriset testit) sekä valmisteltu vuonna 2017 toteutettavaa laadullista haastattelututkimusta. Tutkijat Minna Blomqvist sekä Kaisu Mononen ovat olleet mukana Jyväskylän yliopiston koordinoimassa Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -kyselytutkimuksen toteutuksessa (Kokko, S. & Mehtälä, A (toim.), Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016, Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja, 4, 2016). Vuonna 2016 toteutetun aineiston keräämisen kohderyhmänä olivat 9-, 11-, 13- ja 15 vuotiaat lapset ja nuoret. Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselylomaketta sekä objektiivisia liikemittauksia. Tutkimushankkeen tarkoituksena on kerätä tietoa lasten ja nuorten liikunnan määrästä, liikkumisen paikoista, motiiveista, kokemuksista ja tavoista. KIHUn tutkijat ovat keskittyneet LIITU-tutkimuksessa urheiluseurassa harrastamiseen. Aihealueita ovat olleet seuratoimintaan osallistuminen, urheiluseuraharrastuksen aloittaminen, harrastamisen monipuolisuus, harrastettujen lajien lukumäärä, harjoittelumäärät, kilpaileminen ja tavoitteet päälajissa, valmentajan toiminta sekä urheiluharrastuksen lopettamiseen vaikuttaneet tekijät. Tulokset osoittavat, että liikunnan harrastaminen urheiluseurassa on edelleenkin merkittävä harrastusmuoto suomalaisten lasten keskuudessa: 62 % kyselyyn vastanneista 9 15 vuotiaista lapsista ja nuorista oli mukana urheiluseuratoiminnassa. Niin ikään tulokset osoittavat, että seuratoiminta aloitetaan yhä nuorempana, ja päälaji valitaan jo varhaisessa vaiheessa. Lasten ja nuorten urheilun asiantuntijatoiminta on keskittynyt ensisijaisesti urheilijan polun alkupään laatutekijöihin innostus urheiluun, monipuoliset liikuntataidot, hyvä fyysinen harjoitettavuus sekä urheilullinen elämäntapa. Vuonna 2016 on pyritty entistä korkeampaan tutkimustiedon sovellusarvoon lapsi- ja nuorisourheilun toimintaympäristössä. Käytännössä tämä on tarkoittanut urheilijan polun laatu- ja menestystekijöiden syventämistä sekä uuden tutkimus- ja asiantuntijatiedon koostamista, suodattamista ja tiivistämistä käytännön toimijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön. Toiminnan vaikuttavuutta on pyritty vahvistamaan myös osallistumalla asiantuntijan ominaisuudessa erilaisten toimijoiden keskinäiseen vuoropuheluun. Asiantuntija- ja kehittämistoiminnan keskeisinä foorumeina ovat olleet erilaiset urheilu- ja liikuntayhteisöjen julkaisut, kokoukset, seminaarit, verkostotapaamiset ja koulutustilaisuudet. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että yksikön asiantuntijat ovat toimineet omien alojensa työryhmien ja verkostojen jäseninä, kirjoittajina, luennoitsijoina ja kouluttajina. Esimerkkeinä tällaisesta toiminnasta ovat Urheiluyläkoulu, Kasva urheilijaksi Jyväskylässä, urheiluakatemioiden psyykkisen valmennuksen verkosto sekä lajien omat kehityshankkeet (esim. Suomen jääkiekkoliitto sekä Sami Hyypiä -akatemia). 11
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Urheilun toimintaympäristöt 12 Urheilun toimintaympäristöillä tarkoitetaan kaikkia niitä suoria tai välillisiä suhteita, joita urheilijan ympärille muodostuu. Toimintaympäristöjä on monen tasoisia; urheilijan lähiympäristöllä tarkoitetaan niitä keskeisiä toimijoita, kuten valmentajat, kaverit ja vanhemmat, jotka vaikuttavat urheilijan arjessa. Seuraavalla, niin sanotulla mesotasolla urheilija on yhteydessä suomalaisen urheilujärjestelmän toimijoihin: urheiluseuraan, urheiluakatemiaan, valmennuskeskukseen, lajiliittoon sekä Suomen Olympiakomiteaan. Tällä tasolla keskeistä on myös järjestelmän toiminta, eli organisaatioiden väliset suhteet. Laajimmillaan makrotasolla puhutaan urheilun yhteiskunnallisista edellytyksistä. Yhteiskuntatieteen yksikössä valmistui vuoden 2016 aikana kaksi merkittävää hanketta urheilun toimintaympäristöihin liittyen. Yksikön ensimmäinen väitöskirja nuorten sosiaalistumisesta nykyajan urheiluun sekä huippu-urheilun sisäinen arviointi. Junioriurheilun sosiaalinen toimintaympäristö Vuonna 2016 valmistui Outi Aarresolan väitöstutkimus Nuorten urheilupolut tutkimus kilpaurheiluun sosiaalistumisen normeista, pääomista ja toimijuudesta. Tutkimus tarkasteli nuorten urheilupolkuja sosiaalitieteellisistä näkökulmista. Sellaisena se tarjosi aineksia myös tarkastella laajasti suomalaista junioriurheilua ja sen tilaa. Tutkimuksen toteutus rakentui kahden aineiston varaan. Kyselyaineisto koostui 2430 urheilua harrastavan 14 15-vuotiaan nuoren vastauksesta. Haastatteluaineisto koostui 26 huipulle tähtäävän nuoren urheilijan haastattelusta. Tutkimus toteutettiin neljänä osatutkimuksena. Näistä ensimmäinen tarkasteli vanhempien vaikutusta ja roolia. Toisessa osatutkimuksessa pureuduttiin urheilupolkuihin lajiharrastamisen ja harrastuskontekstin näkökulmista. Kolmannessa osatutkimuksessa luotiin neljä laadullista urheilupolkutyyppiä ja neljännessä osatutkimuksessa jäsennettiin nuorten urheilijoiden tärkeitä urheilukokemuksia erilaisiin kokemuskategorioihin. Tutkimuksen päätuloksena nuorten urheilupolkujen tulkittiin rakentuvan systeemisten normien, sosiaalisen pääoman ja toimijuuden leikkauspisteessä (kuvio alla). Systeemiset normeilla tarkoitettiin erilaisia kilpaurheilun välttämättömyyksiä, joita urheilujärjestelmä ylläpitää. Näitä olivat esimerkiksi erikoistuminen ja menestysrationaalisuus. Sosiaalisella pääomalla taas viitattiin perheeseen, ystäviin ja valmentajiin. He toimivat urheilupolun resurssina. Toimijuudeksi tutkimuksessa määriteltiin valta tehdä valintoja ja kyky hyödyntää pääomia. Nämä ulottuvuuden muodostivat urheilupolun sosiaalisen toimintaympäristön. Huippu-urheilun sisäinen arviointi Toimintavuonna KIHU toteutti huippu-urheiluverkoston ja -yksikön sisäisen arvioinnin. Arvioinnin tavoitteena oli kertoa niistä toimenpiteistä ja tuloksista, joita suomalaisen huippu-urheilun kehittämiseksi oli toteutettu vuosina 2013 16. Arvioinnissa kerättiin tietoa huippu-urheiluyksikön toiminnasta kokoamalla erilaisia dokumentteja sekä haastattelemalla keskeisiä toimijoita, kysyttiin huippuurheilijoilta sekä huippu-urheiluverkoston jäseniltä heidän arvioitaan muutoksen etenemisestä sekä ilmapiiristä suomalaisessa huippu-urheilussa. Arviointi toteutettiin yhteistyössä Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön kanssa. Sisäisen arvioinnin tuloksissa nostettiin esiin useita onnistumisia ja kehitettävää vaativia kohteita huippu-urheilussa. Kokonaisuudessaan huippu-urheilun muutoksella (2010-2013) pyrittiin luomaan Suomeen uudenlainen
Vuosikertomus 2016 13 Nuorten urheilupolut rakentuvat systeemisten normien, sosiaalisen pääoman ja toimijuuden leikkauspisteessä. rakenne ja toimintamalli. Tämän muutos konkretisoitu huippu-urheiluyksikön perustamisella osaksi Suomen Olympiakomiteaa. Samalla yksikölle annettiin tehtäväksi johtaa ja koordinoida suomalaista huippu-urheilua. Yksikkö rakensi laajaa verkostoimaista toimintamallia huippuurheiluun ja se kykeni innostamaan urheilijat, valmentajat ja asiantuntijat uuden toimintatavan ja tavoitteiden taakse. Muutosprosessi kohtasi kuitenkin edetessään monia esteitä ja hidasteita. Urheilijakeskeinen ajattelu- ja toimintatapa sai kiitosta valmennusta lähellä olevilta toimijoilta, mutta huippu-urheilun tavoitteiden ja niitä tukevien toimenpiteiden viestiminen ytimen ulkopuolelle ei onnistunut. Prosessin etenemistahtia moitittiin hitaaksi. Lisäksi monia isoja kysymyksiä, kuten valmennuskeskusten rooli sekä joukkuepelien kokonaisuus osana Olympiakomiteaa ei saatu ratkaistua vuosien 2013 16 aikana. Lopulta myös Olympiakomitean talousepäselvyydet sekä Rio de Janeiron huono menestys aiheuttivat kritiikkiä huippu-urheilun johtoa kohtaan. Osana huippu-urheilun arviointikokonaisuutta KIHU toteutti syksyllä 2016 yhdessä viiden muun maan (Iso- Britannia, Japani, Belgia, Hollanti, Australia) kanssa kansalaiskyselyn, jossa selvitetään eri maiden kansalaisten halukkuutta osallistua huippu-urheilijoiden tukemiseen. Nämä kansalaiskyselyn tulokset, jotka raportoidaan vuoden 2017 aikana, muodostavat yhdessä sisäisen ja ulkoisen arvioinnin kanssa mallin, jolla suomalaisen huippu-urheilun tilaa ja kehitystä voidaan arvioida myös tulevaisuudessa.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Urheilijaterveydenhuolto 14 KIHU on yksi Suomen kuudesta liikuntalääketieteen keskuksesta, jossa järjestetään liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutus. KIHUlla on Jyväskylässä tapahtuvasta viiden vuoden koulutuksesta koordinoiva rooli Tampereen Yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan alaisuudessa. Kolmen vuoden eriytyvästä koulutuksesta erikoistuva lääkäri työskentelee KIHUlla 12 18 kuukautta. Vuonna 2016 tässä toimessa toimi LT Tarja Lyytinen. Lisäksi KI- HUlla toimi erikostuvina lääkäreinä LL Sergei Iljukov ja LL Rauno Elokiuru, jotka suorittivat koulutusta Itä-Suomen Yliopiston liikuntalääketieteen ohjelmassa. Erikoistuva lääkäri toimii Jyväskylän Urheiluakatemian vastuulääkärinä yhdessä kouluttajan kanssa. Näin hän kehittää paikallisten urheilijoiden ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa sekä hoitaa potilaita traumatologian, rasitusvammojen ja muiden urheilun erityiskysymysten alueella. Lisäksi hän toimii asiantuntijana paikallisille urheiluseuroille ja osana laajempaa valtakunnallista Olympiakomitean lääkäriverkostoa. KIHU tarjoaa myös monipuolista kokemusta fysiologian laboratoriossa ja maajoukkue- ja kilpaurheilijoiden suorituskyvyn testauksessa. Yhdessä Jyväskylän Urheiluakatemian kanssa KIHU tarjoaa akatemiaurheilijoille moniammatillisia urheilijaterveydenhuollon palveluja sekä urheilulääketieteen, liikuntatieteiden, fysioterapian, ravitsemustieteen ja psykologian asiantuntijatukea. Urheilun tukitoimet kohdistuvat erityisesti vammoja ja sairauksia ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, vammakuntoutukseen sekä harjoittelun ja suorituskyvyn seurantaan ja tukemiseen. Toiminnan tavoitteena on lisätä urheilijan terveitä harjoituspäiviä ja edistää moniammatillista tiimityöskentelyä valmentajien ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä. KIHUn asiantuntijatoiminta on osa urheilijoiden päivittäisvalmennusta. Lääkärit työskentelevät viikoittain urheilijan valmentautumisympäristössä kiertämällä urheiluakatemian aamuharjoituksia. Tässä toimintamallissa lääkäri tutustuu eri lajeihin, valmennukseen ja lajin terveyshaasteisiin. Toimintamalli mahdollistaa lääkärikonsultaation matalalla kynnyksellä. Lisäksi KIHU tarjoaa yhteydenottomahdollisuutta lääkäriin mobiilisti. Palvelu toimii hoidonohjauskanavana KIHUn vastaanotolle, terveyden ja suorituskyvyn tutkimuksiin tai muille palveluntarjoajille. Lääkärit ovat päivittäin vuorovaikutuksessa akatemiavalmentajien ja koordinaattoreiden kanssa, mikä tehostaa yhteistyötä ja tiedonkulkua. KIHUlla tehdään urheilijan terveystarkastuksia laji- ja yksilölähtöisesti. Urheilijan terveystarkastus sisältää normaa-
Vuosikertomus 2016 lin terveystarkastuksen lisäksi arvion biologisesta iästä, ryhdistä ja kehonhallinnasta, ravitsemustilasta, palautumisesta, levosta ja unesta sekä psyykkisestä terveydestä. Urheilijan terveystarkastusta suositellaan jokaiselle akatemiaurheilijalle toisen asteen koulutuksen alkaessa em. kokonaisuuden hallitsemiseksi sekä sairauksien ja vammojen ehkäisemiseksi. Kirjallinen palaute käynnistä annetaan urheilijan kautta myös valmentajan käyttöön. Terveystarkastuksia toistetaan akatemiauran aikana lajin ja yksilön tarpeiden mukaan. Yhteistyön tavoitteena on lisätä terveitä harjoituspäiviä. Yhteistyö Kuortaneen Urheiluopiston kanssa on jatkunut aktiivisena. Syksyn 2016 aikana erikoistuva lääkäri työskenteli Kuortaneella keskimäärin 1 2 vrk kuukaudessa. Työjakso sisältää työskentelyä leiriolosuhteissa valmentajan ja urheilijan kanssa. Tämä antaa koulutettavalle lääkärille mahdollisuuden oppia lajista ja siihen liittyvistä terveysriskeistä urheilijan arjessa. Toiminnan painopiste on sairauksia ja vammoja ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Olympiakomitean vastuulääkäri ja Olympiakomitean terveydenhuollon verkosto KIHUn vastuulääkäri LT Maarit Valtonen toimii myös Olympiakomitean vastuulääkärinä. Toimenkuvaan kuuluu OK:n terveydenhuollon verkoston koordinointi. Verkostoon kuuluu noin 90 lääkäriä, jotka toimivat OK:n tukiurheilijoiden omalääkäreinä, lajiliittojen lääkäreinä ja urheiluakatemioiden lääkäreinä. Vuoden 2016 aikana verkosto tapasi kolme kertaa: TULES Turku -päivillä helmikuussa, Urheilulääketiede-seminaariristeilyllä huhtikuussa ja Huippu-urheilun verkostopäivillä lokakuussa. Tapaamisiin liittyy ammatillista koulutusta ja keskustelutilaisuus. Verkoston tavoitteena on lisätä osaamista ja yhteistyötä verkoston sisällä. Verkosto rakentaa yhteisiä toimintalinjoja mm. urheilijan terveystarkastuksiin. Olympiajoukkueen terveydenhuolto Vastuulääkäri johtaa ja koordinoi Olympiajoukkueen terveydenhuoltoa. Vuonna 2016 käytiin kesäolympialaiset Rio de Janeroissa Brasiliassa. LT Maarit Valtonen vastasi Suomen Olympiajoukkueen terveydenhuollosta ja johti terveydenhuollon ryhmää, johon kuului viisi lääkäriä ja yhdeksän fysioterapeuttia ja lihashuoltajaa. Lajiliittojen ja OK:n tukiurheilijan terveydenhuollon yhteistyö OK:n vastuulääkäri Maarit Valtonen toimii maastohiihdon A-maajoukkueen lääkärinä. Tässä yhteisössä on ollut mahdollisuus kehittää terveydenhuollon kokonaisuutta, josta saatua kokemusta ja toimintamallia levitetään soveltuvin osin muihin lajeihin. Maastohiihdon terveydenhuollon suunnitelmaan kuuluvat säännöllinen terveyden seuranta (verikokeet, keuhkojen toimintakokeet, kehon koostumuksen seuranta, palautumisen seuranta, liikkeen hallinnan kontrollit). Vuoden 2016 aikana nämä toteutettiin harjoitusleireillä sekä KIHUn kolmella testileirillä. Kehitystyötä jatkettiin infektioiden ennaltaehkäisyn, rasitusvammojen ennaltaehkäisyn sekä hengitysteiden reaktiivisuuden ja energiatasapainon parantamiseksi eri asiantuntijoiden kanssa. Vastuulääkäri oli joukkueessa mukana koko kauden aikana. Hän osallistui tärkeimmille kilpailumatkoille ja harjoitusleireille. Lääkäri oli mukana valmennustiimin Skype-palavereissa joka toinen viikko. Yhteydenpito urheilijoihin oli säännöllistä ja joustavaa. OK:n vastuulääkäri auttoi muita lajeja terveydenhuollon kehittämisessä. Hän on taustalla mm. uinnin, yleisurheilun ja purjehduksen terveydenhuollon toiminnassa. KIHUn lääkärit ovat mukana myös OK:n omalääkäritoiminnassa. Kaikilla heillä on OK:n tuen piirissä olevia yksilöurheilijoita, joiden terveydenhuoltoa lääkärit koordinoivat. Asiantuntijatoiminta KIHUn vastuulääkäri antoi asiantuntijaesitelmiä mm. Huippu-urheiluyksikön järjestämissä tapahtumissa, OK:n terveydenhuollon verkoston seminaareissa sekä muiden urheilun sidosryhmien seminaareissa. Lisäksi vuonna 2016 järjestettiin KIHUn ja Jyväskylän Urheiluakatemian sisäisiä koulutuksia, johon erikoistuva lääkäri valmisteli esityksen. 15
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Viestintä, tiedon jakaminen ja osallistuminen tapahtumiin 16 Raportointi ja julkaisut KIHUn tehtävänä on tuottaa ja jakaa tietoa valmentautumisen, päätöksen teon ja johtamisen tueksi suomalaisessa urheilussa. Tietoa hankitaan oman ja verkostojen kanssa toteutettavan tutkimustoiminnan lisäksi kotimaisista ja kansainvälisistä julkaisuista sekä osallistumalla kongresseihin ja tapahtumiin. Tieteellisen tiedon ohella KIHU kerää kokemusperäistä tietoa asiantuntijatoiminnasta ja valmentajakoulutuksista sekä erilaisista urheiluvalmennuksen ekosysteemeistä. KIHUn tuottamaa ja hankkimaa tietoa jaettiin vuonna 2016 monin eri keinoin ja erilaisten kanavien kautta. Erilaiset raportit, julkaisut ja artikkelit niin tieteellisissä kuin valmennuksellisissa julkaisuissa on iso osa KIHUn tuottaman tiedon jakelua. Painetut ovat nykyään kuitenkin korvautuneet pääasiassa sähköisillä pdf-julkaisuilla sekä kirjoituksilla eri verkkosivustoilla. Näistä nousevana trendinä voidaan mainita erilaiset blogit, joita asiantuntijat ja tutkijat kirjoittivat monille eri foorumeille. Osallistuminen valmennukseen ja tapahtumiin Tiedon jakaminen painottui entistä enemmän myös henkilökohtaisiin kontakteihin osallistuvan asiantuntijatoiminnan kautta urheilijan polun kaikissa vaiheissa. Lapsuus- ja valintavaiheiden toiminnassa kihulaiset osallistuivat monien eri työryhmien ja verkostojen toimintaan ja jakoivat tietoa sekä osaamistaan myös tämän toiminnan kautta. Huippuvaiheen toiminnassa KIHUn asiantuntijaresurssia käytettiin merkittävimmin 12 eri lajissa, joiden kohtaamisissa harjoituksissa, leireillä ja kilpailuissa tietoa siirtyi molempiin suuntiin ja yhteinen ymmärrys ja osaaminen eri lajeissa kehittyivät. KIHUn henkilökunta osallistui lisäksi useisiin seminaareihin ja kongresseihin niin koti- kuin ulkomailla. Näissä tapahtumissa tietoa jaettiin erilaisten esitysten sekä henkilökohtaisten keskustelun kautta eri alojen osaajien kanssa. Erilaiset seminaarit ja verkostotapahtumat ovatkin erinomaisia niin tiedon jakamisen kuin oman osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia. Työntekijöiden osallistumisaktiivisuus erilaisiin seminaareihin ja koulutustapahtumiin merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Myös asiantuntijatoimintaan leireille ja erilaisiin kilpailutapahtumiin käytettiin aikaisempaa enemmän aikaa, mikä kertoo osaltaan toiminnan fokuksen siirtymisestä entistä enemmän käytännön valmentautumisen tukemiseen urheilijoiden arjessa. Viestintä ja sosiaalinen media Tiedon jakamiseen liittyen vuoden aikana ylläpidettiin ja kehitettiin edelleen yhteistyössä Olympiakomitean ja Valo ry:n kanssa urheilun ja liikunnan yhteistä verkkosivustoa sport.fi:tä. Vuoden aikana Valon johdolla aloitettiin uuden Olympiakomitean verkkosivuston suunnittelu. Suunnitelman mukaisesti ko. sivusto kokoaan yhteen 15 tieteelliset artikkelit 57 muut artikkelit 17 raportit ja selvitykset 95 kilpailu- ja harjoitteluanalyysit 13 esitykset tiedekongresseissa 60 muut esitykset ja luennot
Vuosikertomus 2016 118 342 KIHUn henkilökunnan osallistuminen seminaareihin, kongresseihin ja koulutustapahtumiin 2016 (vuorokautta). Kotimaassa Ulkomailla 118 KIHUn henkilökunnan osallistuminen tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin leireillä, kilpailuissa ja muissa tapahtumissa 2016 (vuorokautta). 342 17 Kotimaassa Ulkomailla suomalaisen liikunnan ja urheilun tietoa uuden Olympiakomitean johdolla. Lisäksi samalla teknisellä ratkaisulla suunniteltiin pääsivustolle niin sanotut alisivustot, jollaisen mm. KIHU ja Paralympiakomitea ottivat käyttöön vuoden 2017 alussa. Uudistuksen myötä KIHUn verkkosivusto palaa takaisin vanhaan osoitteeseensa www.kihu. fi. Kotimaisten huippu-urheiluun liittyen tutkimusten, raporttien ja opinnäytetöiden julkaisemista jatkettiin urheilututkimukset.fi-sivuston kautta yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kanssa. Lisäksi KIHU piti yllä Valmennustaito.info-sivustoa, jonka Taitotohtorin (Sami Kalaja) blogit saivat kiitettävästi lukijoita vuoden varrella. Sports Lab Jyväskylän sivustolle kirjoitti puolestaan Juoksutohtori ja biotieteiden yksikön johtaja Ari Nummela blogiaan, joka otti lupaavia ensiaskelia vuoden aikana. Tietoja ja osaamista jaettiin vuoden 2016 aikana aktiivisesti myös sosiaalisen median kautta sekä erilaisten videoiden ja seminaarikoosteiden muodossa. Facebook toimi edelleen sosiaalisen median pääkanavana tavoittaen lukijoita uutisesta riippuen sadoista useisiin tuhasiin. Seuraajien määrä lisääntyi Facebookissa yli puolella, noin 1300 seuraajasta yli 2000 seuraajaan. Twitteriin julkaistiin yhteensä 57 twiittiä vuoden aikana, jotka tavoittivat pienestä määrästään huolimatta keskimäärin 13971 näyttökertaa kuukaudessa. Twitter-seuraajat lisääntyivätkin noin puolella edelliseen vuoteen verrattuna.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus 951 982 käyntiä sport.fi-sivustolla 12 897 käyntiä kihun www-sivuilla 18 209 käyntiä urheilututkimukset.fi:ssä 30 758 käyntiä valmennustaito.info:ssa 2 073 seuraajaa kihun facebook-sivulla vuoden 2016 lopussa 1 475 seuraajaa kihun twitter-tilillä vuoden 2016 lopussa 479 seuraajaa kihun instagram-tilillä vuoden 2016 lopussa 18 Erityisesti nuorempaa sukupolvea yritettiin tavoittaa Instagramin välityksellä. Vuoden lopulla KIHUlla oli Instagramissa 479 seuraajaa, joista suurin ikäryhmä oli 25-34-vuotiaita. Parhaiten katselukertoja keräsivät KIHUn toiminnasta kertovat lyhyet videot. Ilahduttavaa oli myös huomata, että yhä useampi urheilija jakoi kokemukseen KIHUn toiminnasta omien sosiaalisen median tiliensä kautta, erityisesti Instagramin. työntekijöiden nimien esiintymiseen uutisissa. Lisäksi seurannan mukaan KIHU mainittiin sosiaalisessa mediassa yhteensä 106 kertaa muiden tahojen toimesta. KIHU tuotti myös erilaisia fiilisvideoita sekä mm. Huippuurheilun verkostopäivien, Santahaminan Olympiapäivien sekä Nuorten Olympialeirien luentotaltioinnit ja videokoosteet, joita käytettiin sekä tiedon jakamiseen että kyseisten tapahtumien markkinointiin. Tutkimuskeskuksen näkyvyyden ja viestien läpimenon arvioimiseksi käytössä on Meltwaterin uutisseuranta. Sen mukaan KIHUsta julkaistiin eri verkkomedioissa vuoden aikana yhteensä 253 juttua. Haku perustuu KIHUn tai
Vuosikertomus 2016 Sports Labin toimintavuosi 2016 Sports Lab Jyväskylä aloitti liiketoimintansa projektina lokakuussa 2014. Projektin rahoitti KIHU, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta. Projekti päättyi elokuun lopussa 2016, jonka jälkeen Sports Lab on toiminut itsenäisenä liiketoimintayksikkönä KIHUn omistamassa Sports Research and Development Oy:ssä. Projektin jälkeen KIHU ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun jatkavat sijoittamansa 19 pääoman turvin Sports Labin taustalla Jyväskylän yliopiston jättäytyessä pois. Kahden vuoden projektin myyntitulot olivat yhteensä 203 575,70 euroa ja kulut yhtensä 328 080,24 euroa, joten tavoitellusta nollatuloksesta jäätiin 124 322,34 euroa. Tappio oli ensimmäisenä toimintavuotena 76 776,25 euroa ja toisena vuotena 47 546,09 euroa. Sijoitetusta pääomasta oli kahden vuoden jälkeen jäljellä 56 933,66 euroa. Suuri osa Sports Labin myyntituloista tuli tilaustutkimuksista (45 %). Toiseksi suurin asiakasryhmä oli yrityksille myydyt palvelut (30 %). Loput 25 % myynnistä tuli yksityisasiakkailta, jotka ostivat Sports Labilta valmennus-, testaus- ja fysioterapiapalveluita. Ensimmäiseen toimintavuoteen verrattuna suurin kasvu tuli yksityisasiakkaista, missä myynti kasvoi yli 50 % toisena toimintavuonna. Sports Labin suurin kuluerä oli henkilöstökulut, joka kattoi 78 % kaikista kuluista. Toinen suuri kuluerä oli hallintokulut (16 %), joka sisältää työ- ja mittaustilojen vuokran, mittalaitteiden vuokran sekä johtamisen ja taloushallinnon. Markkinointikulut olivat vain 2 % kaikista kuluista. Sports Labin toiminnassa asiakasryhmät ja tuotteet on jaettu neljään ryhmään, joissa jokaisella on oma myynnistä vastaava henkilö. Urheilijoiden testauspalveluista ja myynnistä vastasi Tero Joutsen, aktiiviliikkujien testaus- ja valmennuspalveluista vastasi Niina Rinkinen, urheilufysioterapiapalveluista Juuso Sillanpää sekä tilaustutkimuksista Ari Nummela.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Urheiluasiakkaat ovat projektin aikana tasaisesti lisääntyneet sitä mukaan, kun palvelujen saatavuus ja tunnettuus ovat lisääntyneet. Tämä koskee sekä testaustoimintaa että urheilufysioterapiaa. Koska iso osa urheilijoista on opiskelijoita, niin heidän pitää tarkasti miettiä, mihin rahansa käyttävät. Ominaisuuksien testaus tai ennalta ehkäisevä fysioterapia eivät ole usein niitä tärkeimpiä asioita, joihin urheilijat satsaavat. Esimerkiksi urheilijoiden valmentajat seuraavat harjoittelua usein pelkästään kenttätesteillä ja perinteinen fysioterapeutille hakeutumisen syy on vammojen kuntoutus ei niinkään kehon toiminnan parantaminen urheilusuorituksessa tai vammoja ennaltaehkäisevä toiminta. Kilpailu yritysasiakkaista työntekijöiden hyvinvoinnin ja työkyvyn parantamiseksi on kovaa Jyväskylän seudulla, minkä vuoksi tämä asiakaskunta vaatii erityisen hyvää myyntityötä ja markkinointia. Sports Labilla on hyviä yritysasiakkuuksia, mutta määrä ei ole vielä riittävä kannattavaan tulokseen pääsemiseksi. Yrityksille Sports Lab on tarjonnut työntekijöiden kuntoa ja toimintakykyä kehittäviä valmennus- ja fysioterapiapalveluita. Tilaustutkimuksissa varteen otettavien kilpailijoiden määrä ei ole niin suuri kuin yrityksille tarjottavissa hyvinvointipalveluissa. Tilaustutkimusten tarkoituksena on auttaa yritysten tuotekehitystä tarjoamalla fysiologisia ja biomekaanisia mittauspalveluja. Sen lisäksi yritykset voivat hyödyntää Sports Labin tilauspalveluita omien tuotteidensa markkinoinnissa, kun puolueeton ja arvostettu tutkimustaho on testannut tuotteiden ominaisuudet. 20
Vuosikertomus 2016 Resurssit Henkilökunta Osaava henkilökunta on KIHUn suurin toiminnan voimavara. Työn tuloksissa kumuloituu jokaisen asiantuntijan, tutkijan ja muun työntekijän osaaminen ja kokemus. Vuonna 2016 KIHUn palveluksessa oli 33 vakituista työntekijää. Näistä 15 oli tohtoritutkinnon omaavia ja 11 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Vakituisista työntekijöistä miehiä oli 24 ja naisia 9. Toiminta pohjautui edellisvuosien mukaisesti kolmen tiedeyksikön ja viestintä- ja it-yksikön toiminnalle. Yksikköjako auttaa toiminnan organisoimisessa ja henkilöstöjohtamisessa, vaikkakin useimmat projektit ja asiantuntijatoimintakin menee yli yksikkörajojen. Työntekijäryhminä KIHU muodostui vuoden 2016 aikana tutkijoista, asiantuntijoista, johtavista asiantuntijoista, urheilijan terveydenhuollon henkilöstöstä sekä viestinnästä, teknisestä ja muusta henkilökunnasta. Johtajan neuvoaantavana elimenä ja yhteisiä asioita koordinoivana tahona toimi johtoryhmä, joka koostui yksiköiden johtajista sekä toimistopäälliköstä. Lisäksi johtoryhmän kokouksissa oli läsnä ajoittain hallituksen puheenjohtaja Mika Kojonkoski sekä lajiryhmävastaava Olli-Pekka Kärkkäinen. Hallitus Hallituksen puheenjohtajana toimi Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski (Suomen Olympiakomitea) ja varapuheenjohtajan professori Keijo Häkkinen (Jyväskylän yliopisto). Muut hallituksen jäsenet olivat Timo Jaakkola (Jyväskylän yliopisto), Mirja Hirvensalo (Jyväskylän yliopisto), Sinuhe Wallinheimo (Jyväskylän kaupunki), Pia Nybäck (Suomen Olympiakomitea), Ilkka Rahnasto (Suomen Olympiakomitea), Sari Multala (lisäjäsen), Tuomas Sammelvuo (lisäjäsen) ja Erkka Westerlund (lisäjäsen). Hallituksen esittelijänä toimi johtaja Sami Kalaja ja sihteerinä talouspäällikkö Susanna Jouhiaho. Hallitus kokoontui kuusi kertaa. Tilintarkastajina toimivat KHT-yhteisö SYS Audit Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT-tilintarkastaja Anssi Tikkanen ja HTM-yhteisö Tilintarkastus Riuttanen Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT-tilintarkastaja Lauri Heinonen. 21 25 % 9 % 21 % 9 % 15 % 21 % Johto ja toimisto Asiantuntijat Johtavat asiantuntijat Tutkijat Urheilijan terv.huolto Viestintä, it ja tekninen KIHUn henkilöstöryhmät 2016.