Markku Mattila KANSAMME PARHAAKSI Rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin asti

Markku Mattila KANSAMME PARHAAKSI Rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin asti

B I B L I O T H E C A H I S T O R I C A 4 4

Markku Mattila Kansamme parhaaksi Rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin asti Suomen Historiallinen Seura n Helsinki 1999

ISBN: 951-45-8583-6

Kansikuva: Moraalisen tylsyyden periytyminen erššssš suvussa. Teoksesta Max von Gruber & Ernst RŸdin (Hgb.), Fortpßanzung, Vererbung, Rassenhygiene: Illustrierter FŸhrer durch die Gruppe Rassenhygiene der Internationalen Hygiene-Ausstellung 1911 in Dresden. Zweite, ergšnzte und verbesserte Außage. J.F. Lehmanns Verlag, MŸnchen 1911, 96. Markku Mattila Taitto: Markku Mattila & Ilkka LehdonmŠki ISSN 1238-3503 ISBN 951-710-111-2 Gummerus Kirjapaino Oy JyvŠskylŠ 1999

n SisŠllys ESIPUHE 9 JOHDANTO 11 MitŠ rotuhygienia on? EdeltŠvŠ tutkimus Tutkimuskysymys ja lšhteistš I ROTUHYGIENIA JA AJAN AATTEET 27 1. Rodun huononeminen eli degeneraation uhka Degeneraatioteoria Degeneraatioajatuksen maihinnousu Suomeen 2. Uusi perinnšllisyysoppi Genetiikan institutionalisoituminen Suomessa Harry Federley, genetiikka ja rotuhygienia 3. Alkoholi ja degeneraatio 4. VŠestškysymys MŠŠrŠ ja všestšsuhteet Sukupuolimoraali ja lapsirajoitus Abortti 5. Sterilointi degeneraation estšjšnš Yhdysvallat nšyttšš suuntaa Euroopassa seurataan esimerkkiš II ROTUHYGIENIA JA JULKISUUS 71 1. Seksuaalikysymysten ja lapsirajoitusten varjossa August Forel: sukupuolikysymys Max von Gruber: rotuhygieeninen sukupuolielšmš Johannes Rutgers: ihmissuvun jalostaminen lapsirajoituksen avulla Karl Kautsky: sosialismi ja rotuhygienia 2. Rotuhygieeninen valistuskirjallisuus ÓVelvollisuutemme tulevia sukupolvia kohtaanó ÓIhmissuvun jalostaminenó 3. Puolesta ja vastaan Dagens Tidning tarttuu ajankohtaiseen asiaan Asiantuntemusta Ruotsista ÓElegantti epidemiaó SisŠllissota politisoi biologian 4. Siveellisyys ja rotuhygienia Valkonauha Kokouksia ja esitelmiš RuiskukkakerŠys 5. Rotuhygienia kouluopetuksessa 5

III ASIANTUNTIJAT KIINNOSTUVAT 125 1. TylsŠmielisten uhka Mielisairashoitokomitean huolestuttavat tulokset TylsŠmielisasiantuntijoiden vaatimukset Degeneroituneiden mššršn arvioidaan edelleen kasvavan 2. LŠŠkŠrit tarttuvat asiaan Asia ajankohtaistuu TiedettŠ vai humpuukia? Rotuhygieenisen seuran perustamisyritys 3. Rikollisuuden torjunta Kriminaalibiologia ÓYhŠ yltyvš rikollisuusó Rikollisuudenvastustamisviikko Sukupuolirikollisuus ja naisten vaatimukset IV SANOISTA TEKOIHIN 185 1. Suomalaistumista vastaan JŠrjestšt ja tavoitteet KenttŠtutkimuksia všestšstš Kallonmittausta ja Ruotsin malli Toteutumaton haave: genetiikan instituutti idinpalkintokilpailu 2. TylsŠmielisyyttŠ vastaan Skalpellin kehykset Hoitoideologian muutos Koventuva kontrolli 3. Maan tapa V VALTIO OTTAA OHJAT 255 1. Avioliittolaki 1929 Degeneroituneiden avioliittorajoituksia vaaditaan ja sššdetššn Lainvalmistelukunnan ehdotukset Aikalaiskritiikki 2. Sterilointilaki 1935 TylsŠmielishuollon kohentaminen Sterilointikomitean asettaminen Tyšn hedelmš Mietintš lausuntokierroksella Lain sšštšminen Aikalaiskritiikki VI SUOMALAINEN ROTUHYGIENIA ENNEN STERILOINTILAKIA 339 L HTEET 349 LIITTEET 377 HENKIL HAKEMISTO 395 SUMMARY 401 6

KUVIO, TAULUKOT JA LIITTEET KUVIO. KŠytŠnnšn rotuhygienian jako eri osa-alueisiin. 16 TAULUKKO 1. Florinin komitean ja Samfundet FolkhŠlsan i Svenska Finlandin Šidinpalkintokilpailut, ilmoittautuneet ja palkitut 1920Ð1941. 220 TAULUKKO 2. Vuosina 1912Ð1922 steriloidut Perttulan tylsšmielisten kasvatuslaitoksen oppilaat: operaatioajankohta sekš asema ennen ja jšlkeen operaation. 230 TAULUKKO 3. Ilman erityisen sterilointilain valtuutusta tehdyt rotuhygieniset steriloinnit Kuopion lššninsairaalassa 1930Ð12.06.1935. 250 TAULUKKO 4. Sterilointikomitean vuonna 1926 tekemšn kyselyn tulokset kšyhšinhoitoa nauttivista heikkomielisistš, mielisairaista ja kaatumatautisista sekš heidšn taipumuksestaan sukupuoliyhteyteen. 293 TAULUKKO 5. Sterilointikomitean vuonna 1926 tekemšn kyselyn tulokset kšyhšinhoitoa nauttivien heikkomielisten, mielisairaiden ja kaatumatautisten naisten synnyttšmien aviottomien lasten mššršstš, lasten olemisesta kšyhšinhoidon varassa sekš lasten henkisistš ominaisuuksista. 294 LIITE 1. Ruotsalaisen rotuhygieenikon Herman Lundborgin keskeiset rotuhygieeniset ohjelmakohdat. 377 LIITE 2. Ossian Schaumanin laatima juliste (VŒr Hustavla). 379 LIITE 3. LIITE 4. LIITE 5. LIITE 6. Selvitys Perttulan sterilointeihin (1912Ð1922) liittyvšstš lšhdetyšstš sekš sterilointien ajoituksesta. 380 Avioliittolain (1929) rotuhygieenisesti merkittšvšt kohdat. 383 Sterilointikomitean ehdotus laiksi suvunjatkamiskyvyn poistamisen luvallisuudesta eršissš tapauksissa (1929). 384 Brynolf Honkasalon laatima hallituksen esitys eduskunnalle sterilointilaiksi (1934). 386 LIITE 7. Vuoden 1935 sterilointilaki. 388 LIITE 8. Vuoden 1935 sterilointilakia tšydentšnyt asetus. 390 LIITE 9. Steriloinnit Suomessa 13.06.1935Ð31.05.1970. 392 7

Raamatussa puhutaan paljon sššlistš, mutta sššli on vahingollista. Se on minun mielipiteeni. SŠŠli vaatii valtavia menoja tarpeettomia ja kenties turmiollisia ihmisiš varten. HyvŠntekevŠisyyslaitoksia, vankiloita, hulluinhuoneita. PitŠisi auttaa voimakkaita ja terveitš ihmisiš, jotteivšt he turhaan kšyttšisi voimaansa, mutta me autamme heikkoja. Mutta eihšn heikkoa voi saada voimakkaaksi? TŠmŠ typerš jšrjestelmš tekee voimakkaat heikommiksi, ja heikot ovat sittenkin voimakkaiden niskoilla. Siihen asiaan pitšisi tarttua. Monessa kohdin pitšisi muuttaa mieltš. PitŠisi kšsittšš, ettš elšmš nyt on aivan toisenlaista kuin Raamatussa, se kulkee omaa latuaan. NŠetkšs Ñ minkš vuoksi esimerkiksi Pletnev sortui? SŠŠlin vuoksi. Me autamme kerjšlšisiš, mutta ylioppilaat sortuvat. Onko siinš jšrkeš. Maksim Gorki Nuoruuteni yliopistot (1922), suom. Juhani Konkka. Ñ Hoidokit, selitti Vlk Lizinkalle, Ñ olivat sairauteen syyllistyneitš asiakkaita. Ñ Tuo oli hyvin, myšnsi Hofbauer, Ñ tšsmšllisesti sanottu. NykyŠŠn aletaan všhitellen tajuta ettei armokuolema suinkaan ole rikos vaan yhteiskuntaa suuresti hyšdyttšvš toimenpide. Vajaamieliset ja kaikenlaiset hullut ovat selviš vaaratekijšitš rauhankin aikana. Sairaalat ja vanhainkodit toimittivat muuten hoidokeistamme vain vajaat puolet, suurin osa tuli vankiloista ja leireistš. Hoidimme kaikki yhtš nopeasti ja kivuttomasti. Pavel Kohout HirttŠjŠtŠr: Banaali romaani (1978), suom. Kirsti Siraste.

n Esipuhe TŠmŠ tutkimus lšhti liikkeelle epšonnistumisesta. KevŠŠllŠ 1991 en onnistunut vakuuttamaan silloista professoriani Toivo NygŒrdia siitš, ettš pro gradussa tutkimassani aiheessa olisi ainesta jatkotyšn tekoon. Luopuessani vanhasta aiheesta tarvitsin uuden. Tuolloin kuulin ensi kertaa sanat rotuhygienia ja eugeniikka. Tutkimusprosessi on ollut pitkš, všlillš raskaskin, mutta ei veny kahdelle vuosituhannelle. Nyt ovat hedelmšt kypsyneet ja on kiitosten aika. Tyšn valmistumiseen ovat merkittšvšsti vaikuttaneet seuraavat tahot ja ihmiset: Rahoittajana on pššosin ollut Tampereen yliopisto, jonka tutkimusstipendejš minulla on ollut onni nauttia. Sen lisšksi olen saanut taloudellista tukea Alli Paasikiven SŠŠtišltŠ, SuomalaisÐRuotsalaiselta kulttuurirahastolta sekš Tampereen kaupungin tiederahastolta erityisesti všitšskirjan julkaisukuluihin. TŠstŠ lšmmin kiitos. Haluan kiittšš myšs Tampereen yliopiston historian laitosta, joka on ensin opastanut minut tutkijan uralle ja sittemmin tukenut minua ponnisteluissani. Erityisen lšmmin kiitos tuesta, jota tyšni loppuvaiheessa olen laitokselta saanut. Tyšn tekemistš ovat keskustelemalla, neuvoja antamalla sekš muulla tavoin edistšneet lukuisat ihmiset. HeitŠ kaikkia en voi tšssš henkilškohtaisesti kiittšš. Toivon, ettš olen apua saatuani osannut heti kiittšš sen antajaa. KiitŠn esitarkastajina olleita Anssi Halmesvirtaa ja Heikki S. Vuorista perinpohjaisesta paneutumisesta tyšhšni. Paljon vaivaa kšsikirjoitukseni eteen ovat nšhneet myšs Pertti Haapala ja Marko Nenonen. HeidŠn panoksensa on ollut minulle kallisarvoinen. TyštŠni on kommentoinut sen eri vaiheissa myšs joukko muita ihmisiš, joita kiitšn lšmpimšsti. Kommenteista huolimatta tyšssš on puutteita ja heikkouksia. NiistŠ vastaa yksin tyšn tekijš. Kiitoksen olen velkaa myšs Ilkka LehdonmŠelle, joka on antanut apuaan ja asiantuntemustaan kirjan saattamisessa painokuntoon. Viimeiseksi, mutta sitš painavammin, kiitšn elšmšntoveriani Minna PerŠhuhtaa. HŠnen osuutensa on ollut tyšn jokaisessa vaiheessa ŠŠrettšmŠn tšrkeš. Tampereella 01.08.1999 Markku Mattila 9

n Johdanto MitŠ rotuhygienia on? Ihmisen halu vaikuttaa siihen, millaisia hšnen jšlkelšisensš ovat, on ikivanha. Ajatus jšlkelšisten laadun 1 varmistamisesta on kuulunut lšnsimaiseen kulttuuriimme jo sen juuresta, antiikin maailmasta lšhtien. Esimerkiksi Spartan poliksessa vastasyntyneet tutkittiin, jotta saataisiin selville olivatko he tarpeeksi vahvoja ottamaan aikanaan paikkansa valtion hierarkiassa ja armeijan riveissš Ð kasvaakseen kaupunkivaltion hyviksi kansalaisiksi. Heikoiksi mššritellyt tai muutoin nškyvšsti vialliset jštettiin heitteille Taygetos-vuoren rotkoihin. Ainakin Platonista lšhtien (Valtio, Lait) lšnsimaisissa ihanneyhteiskuntien kuvauksissa, kuten Thomas Moren Utopia (1516) tai Tommaso Campanellan Aurinkovaltio (Civitas solis po tica, 1623), erššnš juonteena on ollut ihmisen lisššntymisen sšštely halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. 2 Teema on ollut keskeinen myšs ihanneyhteiskunnista varoitelleissa dystopioissa, esimerkiksi Aldous Huxleyn teoksessa Uljas uusi maailma (Brave New World, 1932). 3 JŠlkelŠisten laadun valvonta jši suurelta osin haaveeksi ennen viime vuosisadan puolivšliš. TŠllšin erityisesti Charles Darwinin teoria lajien kehityksestš luonnonvalinnan kautta suuntasi tieteellistš kiinnostusta perinnšllisyyden mekanismien tutkimiseen. TŠmŠ loi edellytyksiš uudelle, tieteeseen nojanneelle jšlkelšisten laadun valvontaan ja parannukseen tšhdšnneelle tyšlle, jossa kysymyksiš tutkivat tiedemiehet ja toimenpidevaatimuksia sekš toimia perusteltiin tieteellisesti. Kyse oli viime kšdessš pyrkimyksestš všestšn lisššntymisen jšrkiperšiseen, tieteelliseen ja tehokkaaseen ohjailuun. 4 Juuri tieteellisyys Ð nojaaminen erityisesti kokeellisen luonnontieteen perinnšlli- 1 Laatu on ihmisten periytyviksi katsotuista ominaisuuksista tai kyvyistš lausuttu arvoarvostelma. Laatu saatiin selville vaikkapa mittaamalla ihmisiš jollain inhimillistš ominaisuutta tai kykyš mittaamaan tarkoitetulla všlineellš (esim. Šlykkyystesti). Mittausta varten oli mššritelty taso, jonka saavuttaneet tai ylittšneet luokiteltiin normaališlyisiksi tai ŠlykkŠiksi eli hyvšlaatuisiksi, arvokkaiksi, kelvollisiksi jne. ja tason alapuolelle jššneet puolestaan vastaavasti ŠlyltŠŠn epšnormaaleiksi tai tyhmiksi eli huonolaatuisiksi, ala-arvoisiksi, kelvottomiksi jne. Myšs ihmisen elšmšntapaa (kuljeskeleva elšmšntyyli vs. paikallaan asuminen ja kunniallinen ammatti) tai yhteiskunnallista tuottavuutta (kyky tuottaa ja yllšpitšš kulttuuria vs. kyvyttšmyys siihen) saatettiin pitšš laadun mittarina. 2 Weingart & Kroll & Bayertz 1988, 28Ð31. 3 Huxley 1932, esim. luvut 1 ja 2. 4 Vrt. Weiss 1986; Weingart & Kroll & Bayertz 1988, 139, 143; Allen 1986, 255Ð260. JOHDANTO n 11

syyttš ja sen mekanismeja koskeviin teorioihin 5 Ð erottaa modernin jšlkelšisten laadun valvonnan omaksi kokonaisuudekseen antiikista alkaneessa jatkumossa. 6 Modernin rotuhygienian voidaan katsoa saaneen alkunsa 1860-luvulla ja elšneen tšssš muodossa kulta-aikaansa vuosisadan vaihteen ja toisen maailmansodan pššttymisen všlillš. ViimeistŠŠn sodan jšlkeen rotuhygieenikoiden oli tarkistettava ajatteluaan ja toimintaansa. Syyt tšhšn olivat sekš tieteen sisšisiš ettš ulkoisia. Tieteen sisšinen syy olivat uudet ja entistš monimutkaisemmin perinnšllisyysprosessia kuvaavat teoriat, jotka asettivat kyseenalaisiksi ja kumosivat ne yksinkertaiset Mendelin sššnnšille perustuneet ajatukset, joille siihen mennessš oli rakennettu. Tieteen ulkopuolinen syy oli Hitlerin Saksan biomedikaalisten kokeilujen ja rotuhygienian nimissš tehtyjen hirmutekojen (esimerkiksi kehitysvammaisten ja mielisairaiden tappamiseen keskittyneen ÕeutanasianÕ) paljastuminen koko laajuudessaan. Rotuhygienia ei kuitenkaan hautautunut nšihin vastoinkšymisiin. Kun perimšš geenissš všlittšvšn DNA-molekyylin rakenne ja koodi onnistuttiin 1950-luvun alussa selvittšmššn, jšlkelšisten laadun valvonnalle aukesivat aivan uudet nškymšt. Erityisesti kuusikymmentšluvulta alkaen ajatukset jšlkelšisten laadun varmistamisesta tieteen keinoin saivat jšlleen ilmaa siipiensš alle. Ajatukset ovat kytkeytyneet voimakkaasti ihmisen geenistšn kartoitukseen, erilaisten geenimanipulaatiotekniikoiden kehittšmiseen, geneettiseen seulontaan ja perinnšllisyysneuvontaan. 7 TŠllŠ hetkellš ihmisgenetiikka ja sen manipuloinnin tutkimus on yksi lššketieteen ja biologian painopiste. 5 Tuolloin useat tiedemiehet pitivšt rotuhygieniaa/eugeniikkaa tieteenš tai ainakin tieteellisenš lšhestymistapana erilaisiin ongelmiin. Ilmišn tutkimuksen yhteydessš tavaksi on kuitenkin tullut viitata siihen, ettš se on pseudotiedettš tai tieteen kaapuun verhoutunutta humpuukia. NŠkemys kumpuaa siitš, ettš tiede halutaan nšhdš myšnteisenš, vain hyviš asioita tuottavana toimintana Ð asiantila, joka viimeistššn atomipommin myštš on tullut kyseenalaiseksi. MikŠli historiantutkimuksessa kiellšmme ilmišltš sen omana aikanaan tunnustetun tieteellisyyden, haluamme nšhdš tieteen (tai inhimillisen tiedon) kehityksen suoraviivaisena tapahtumana, jossa vain ÕoikeaÕ tieto kumuloituu loputtomiin muodostaen hierarkian, jonka huipulla on nykypšivšn Õoikea ja tosiõ tiede. Samalla muut ajatukset ja teoriat nšyttšvšt tieteen harhapolulta, ÕvŠŠrŠltŠÕ tieteeltš. TŠllaista jakoa ei kuitenkaan voida tehdš. Olemassa on vain kumottuja ja vielš kumoamattomia tieteellisiš nškemyksiš. TŠssŠ tyšssš kšsitellyn rotuhygienian/eugeniikan yksinkertaiseen mendelismiin nojanneet teoriat on kumottu, mutta se ei tee siitš ÕvŠŠrŠŠÕ vaan pikemminkin vanhentunutta tiedettš. Jos kuitenkin pidšmme kiinni ÕvŠŠrŠnÕ tieteen ajatuksesta, meidšn on myšnnettšvš, ettš oman aikammekin tiede sisšltšš useita teorioita ja nškemyksiš ja niihin pohjautuvia kšytšntšjš, jotka tulevaisuudessa tullaan julistamaan ÕvŠŠrŠksiÕ tieteeksi ellei peršti humpuukiksi. 6 Ihmisrotua voidaan yrittšš jalostaa myšs ilman nykyaikaisen perinnšllisyysopin apua. Ruotsalainen kasvitieteen professori ja tieteen popularisoija Bengt Lidforss kertoi kirjansa Naturvetenskapliga kœserier II (1912) Mendelin perinnšllisyysoppia kšsitelleessš luvussa, ettš ÓKaakkois-VenŠjŠllŠ on tilanomistaja Rashatnikov kolmen vuosikymmenen ajan tyšskennellyt kehittšškseen kauniin ja terveen ihmisrodun. TŠssŠ tarkoituksessa hšn suvaitsee alustalaisinaan ainoastaan erikoisen terveitš ja kauniita ihmisiš, ja nšitš hšn yhdistšš avioliittoihin karjanjalostusperiaatteiden mukaisesti. Rashatnikov on tšllš tavalla saanut enemmšn kuin 100 erinomaisen kaunista ja tervettš lasta, joiden kesken ensimmšinen avioliitto tapahtui 1907. Valitettavasti tšytynee otaksua venšlšisen ihmisystšvšn suorittavan kokeensa tuntematta uudenaikaisen perinnšllisyystieteen tuloksia.ó (Lidforss 1917, 61). Myšs yhdysvaltalaisessa, uskonnollisessa Oneida-yhteisšssŠ ihmistš pyrittiin jalostamaan samantapaisilla menetelmillš vuosina 1869Ð1879. Haller 1963, 37Ð38. 7 Esim. Kevles 1986; Weingart & Kroll & Bayertz 1988; Duster 1990; Reed 1974; Neuhaus 1988; Schulz 1992. 12 n JOHDANTO

Anglosaksisessa maailmassa jšlkelšisten laadun parantamiseen tšhtššvšn rotuhygieenisen toiminnan aloittajana pidetššn huomattavaa viktoriaanista tiedemiestš Francis Galtonia. 8 Serkkunsa Charles Darwinin ajattelusta vaikutteita saanutta Galtonia kiinnosti jo 1860-luvulta alkaen ÓneroudenÓ tai oikeammin kyvykkyyden periytyminen. Kirjassaan Hereditary Genius (1869) hšn tutki eri yhteiskunta-alojen huippuja ja heidšn ominaisuuksiaan sekš nšiden ominaisuuksien periytymistš. Galtonin johtopšštšs oli, ettš ihmisen luontaiset kyvyt ovat perinnšllisiš ja periytyvšt samojen sššntšjen mukaan, jotka sšštelevšt koko muunkin elollisen maailman perinnšllisyyttš. TŠstŠ Galton pšštteli edelleen, ettš NiinpŠ aivan yhtš helposti, kuin huolellisella valinnalla on mahdollista saada aikaan pysyvš koira- tai hevosrotu, jolla on erityinen juoksemisen tai mikš muu haluttu lahja tahansa, niin on myšs mahdollista tarkkaan harkituilla avioliitoilla muutaman sukupolven kuluessa saada aikaan hyvin lahjakas ihmisrotu. 9 Vuonna 1883 Galton antoi jšlkelšisten laadun parantamiseen tšhtššvšlle toiminnalle nimen eugeniikka (eugenics). 10 HŠnen myšhemmšn napakan mššritelmšnsš mukaan eugeniikka on tiede, joka Ótutkii tulevien sukupolvien [É] rodullisiin ominaisuuksiin vaikuttavia yhteiskunnallisia voimiaó. Galtonin mukaan ihmisrodun parantaminen oli suorastaan jokaisen sukupolven velvollisuus. 11 Saksassa alan sikšlšisinš perustajina voidaan pitšš Alfred Ploetzia ja Wilhelm Schallmayeria. 12 Heihin Galtonin ajattelulla ei kuitenkaan ollut merkittšvšš suoraa vaikutusta, vaan ajattelun pohjana oli Darwinin teoria luonnonvalinnasta ja siitš edelleen kehitetty sosiaalidarwinismi. 13 Termin rotuhygienia (Rassenhygiene, sanatarkasti rotujen hygienia) loi Ploetz kirjassaan Die TŸchtigkeit unsrer Rasse und der Schutz der Schwachen (1895) tarkoittamaan pyrkimystš sšilyttšš laji (tai rotu) terveenš ja tšydellistšš sen taipumuksia eli jalostaa sitš. 14 Toinen saksalaisen rotuhygienian perusteos oli Schallmayerin Vererbung und Auslese (1903), jossa kšsiteltiin perinnšllisyyden ja valinnan 8 Francis Galtonin perinnšllisyystieteeseen ja eugeniikkaan (rotuhygieniaan) liittyvšš uraa valaisevat erityisesti Ruth Schwartz Cowanin tutkimukset (Cowan 1972a ja Cowan 1972b ja Cowan 1977 sekš Cowan 1985). Laajin elšmškerta on Galtonin ystšvšn ja tyšn jatkajan kirjoittama (Pearson 1914Ð1930). 9 Galton 1875 (1869), passim, lainaus s. 1. 10 Esim. Kevles 1986, ix. 11 Galton 1906, lainaus, s. 3. 12 Ploetzin ja Schallmayerin elšmšstš ja urasta esim. Becker 1988, 2Ð55, 58Ð121. Ploetzista myšs Weindling 1989, erit. 64Ð90, 119Ð147 ja Schallmayerista Weiss 1987. 13 Lilienthal 1979, 114; ConradÐMartius 1955, 74Ð193 passim. Galtonin vaikutuksen všhšisyys nškyy mm. siinš, ettš esitellessššn rotuhygieenisen ajattelunsa perusteet, Alfred Ploetz viittasi Francis Galtoniin vain kerran ja silloinkin vain yhtenš perinnšllisyyttš tutkineena tiedemiehenš mainitsematta hšnen rotuhygienian kannalta keskeisiš teoksiaan. Sen sijaan Darwiniin Ploetz viittasi 14 kertaa ja toiseen brittilšiseen kehitysopin auktoriteettiin A.R. Wallaceen 13 kertaa. Ploetz 1895, passim. 14 Ploetz 1895, 1Ð14, erit. 13. JOHDANTO n 13

merkitystš ihmislajin kehitykselle. 15 Schallmayer julkaisi kirjastaan vielš kaksi uutta, runsaasti korjailtua ja muuteltua laitosta (1910, 1918). 16 Kiinnostus jšlkelšisten laadun valvontaan levisi 1900-luvulla maailmanlaajuiseksi. Esimerkiksi heinškuussa 1912 Lontoossa pidetyn ensimmšisen kansainvšlisen eugeniikkakongressin jšrjestelyyn osallistui brittien lisšksi komitea Belgiasta, Italiasta, Ranskasta, Saksasta ja Yhdysvalloista. Virallisia valtuutettuja osallistui jšrjestšjien ohella ainakin Australiasta, Espanjasta, Japanista, Kanadasta, Kreikasta, SveitsistŠ ja Uudesta-Seelannista. Kaikkiaan kongressiin otti osaa noin 750 henkeš. 17 Ilmeisesti riippuen aivan siitš, mistš tieteelliset vaikutteet saatiin, nimettiin asia joko saksankielisen tai englanninkielisen termin mukaan. Termien kulttuuripiiriraja kulki karkeasti siten, ettš ainakin saksankielinen Eurooppa sekš Pohjoismaat kšyttivšt saksalaista termiš Rassenhygiene ja sen johdoksia (racehygiene, rashygien, rotuhygienia) kun muualla taas kantatermi on ollut eugenics ja johdokset sen mukaisia (eugžnique, eugenesia, eugen a, eugenica, evgenika). Rotuhygienian/eugeniikan ytimenš oli ajatus, ettš me voimme ja meidšn tšytyy vaikuttaa siihen, millaisia lapsia maailmaan (všestššn) syntyy. Perinnšllisyyden lakien ajateltiin viime kšdessš mššrššvšn jšlkelšisten fyysiset, psyykkiset, moraaliset ja sosiaaliset ominaisuudet. Siten ihmisten lisššntymisen sššteleminen Ð uuden sukupolven luomiseen osallistuvien valikointi Ð olisi tehokas tyškalu, kun pyritššn varmistamaan tiettyjen arvokkaiksi ja perinnšllisiksi katsottujen ominaisuuksien siirtyminen ja rikastuminen jšlkelšisiin sekš toisaalta estšmššn arvottomiksi katsottujen perinnšllisten ominaisuuksien siirtyminen seuraaviin sukupolviin. JŠlkelŠisten parhaan mahdollisen laadun varmistamisen katsottiin hyšdyttšvšn koko všestšš, koska se nostaisi všestšn keskimššršistš fyysistš, psyykkistš ja sosiaalista suoritustasoa. JŠlkelŠisten laadun ohella rotuhygieenikoita kiinnosti myšs všestšpolitiikka. Mielenkiinnon kohteena saattoi olla všestšn optimaalinen laatu ja maksimaalinen mššrš (Saksa), eri yhteiskuntaluokkien všestšsuhteiden kontrolli (Britannia) tai všestšn laadun ja koostumuksen hallinta maahanmuuton kontrollin avulla (Yhdysvallat). 18 Kaikkialla pyrittiin myšs vastaamaan oman yh- 15 Schallmayerin teoksen synnystš maailmanlaajuisen kirjoituskilpailun tuloksena, ks. Weiss 1987, 4, 64Ð74; Thomann & KŸmmel 1995. Valinta eli selektio (selection) tarkoitti Darwinilla sekš luonnonvalintaa (natural selection) Ð parhaiten vallitseviin olosuhteisiin sopeutuneet yksilšt jatkavat sukua Ð ettš sukupuolivalintaa (sexual selection), mekanismia, jolla pariutuvat partnerit lšytšvšt toisensa (kauneus, yhteiskunnallinen asema). Rotuhygieenikkojen kielenkšytšssš termillš voitiin nšiden lisšksi viitata myšs yhteiskunnan harjoittamiin toimiin, joiden pššmššrš oli varmistaa oikeanlaisten ihmisten pariutuminen keskenššn. 16 Teoksen muuttuva otsikko kuvaa sisšllšn kehitystš: Vererbung und Auslese im Lebenslauf der Všlker: Eine staatswissenschaftliche Studie auf Grund der neueren Biologie (1903), Vererbung und Auslese in ihrer soziologischen und politischen Bedeutung: Preisgekršnte Studie Ÿber Volksentartung und Volkseugenik (1910) ja Vererbung und Auslese: Grundriss der Gesellschaftsbiologie und der Lehre vom Rassedienst. FŸr Rassehygieniker, Bevšlkerungspolitiker, rtzte, Anthropologen, Soziologen, Erzieher, Kriminalisten, hšhere Verwaltungsbeamte und politische interessierte Gebildete aller StŠnde (1918). 17 Problems in Eugenics (1912), xvðxvii; Kevles 1986, 63. 18 Weingart & Kroll & Bayertz 1988, esim. 163Ð165, 232Ð237 (Saksa); Soloway 1990, esim. 60Ð63 (Britannia); Ludmerer 1972, 95Ð113 (Yhdysvallat). Norjan ja Ruotsin osalta, ks. esim. Mj en 1914 (Norja) ja Liite I (Ruotsi). 14 n JOHDANTO

teiskunnan ongelmiin ja tarjottiin sosiaalisten pulmien avaimiksi biologiaan pohjautuvia ratkaisuja. Koska nšmš ongelmat eivšt olleet keskenššn tšsmšlleen samanlaisia, eivšt ratkaisuyrityksetkššn sellaisia olleet, vaan rotuhygieenikot kehittivšt kansallisia strategioita ja sovelluksia, erilaisia tyylejš. 19 TŠstŠ huolimatta rotuhygienia/eugeniikka oli perustaltaan yhdenmukainen liike, josta tšssš kšytetššn nimitystš rotuhygienia. Rotuhygieniaa voidaan pitšš rodunparannus- tai -jalostusliikkeenš. SelvittelyŠ vaatii, mitš rotua parannettiin. Vuosisadan vaihteen saksankielessš termi Rasse ja sen mukana Rassenhygiene voitiin ymmšrtšš ainakin kahdella tavalla. Toisaalta sen voitiin kšsittšš viittaavan suureen mššrššn yksilšitš, joilla yhteisen syntyperšn takia on tiettyjš yhteisiš perittyjš tunnusmerkkejš, jotka erottavat heidšt muista samankaltaisista ryhmistš. TŠllšin termiš kšytettiin antropologisessa merkityksessš kuten neekerirotu, valkoinen rotu, arjalainen rotu. NŠin ymmšrrettynš rotuhygienia voitiin kšsittšš nimenomaan rotuoppien ja -teorioiden yhteyteen kuuluvaksi toiminnaksi, jonka pššmššrš olisi esimerkiksi puhdas arjalainen rotu. Sanalla rotu oli kuitenkin myšs toinen merkitys. SillŠ voitiin ymmšrtšš jonkin ryhmšn perittyjš laadullisia ominaisuuksia, siis laatuisuutta. 20 Vastaavanlainen kaksimerkityksisyys oli myšs Francis Galtonilla. Toisaalta hšn kšytti termiš race sen antropologisessa merkityksessš viittaamaan sellaisiin ihmisryhmiin kuin esimerkiksi neekerirotu, alamaan skotit tai ateenalainen rotu eli antiikin ateenalaiset. Toisaalta hšn tarkoitti rodulla (tai rodukkuudella) myšs laatua Ð esimerkiksi laatuisaa tai kelpo yksilšš. Laadukkaassa yksilšssš oli hyviksi luokiteltuja fyysisiš, psyykkisiš tai moraalisia ominaisuuksia ja kykyjš. TŠllainen laatuisa yksilš oli parempaa rotua. 21 Juuri jonkin ihmisryhmšn laatuisuus oli rotuhygieenikoiden mielenkiinnon Ð vaalinnan ja jalostuksen Ð kohteena. KohderyhmŠ mššriteltiin teorian tasolla yleensš hyvin avoimesti. Saatettiin puhua rodusta, kansasta tai heimosta. Nykyterminologiaa kšyttšen puhe oli lšhinnš všestšstš. KŠytŠnnšssŠ toimet oli suunnattu omaksi koetun ryhmšn hyvšksi. Teoreettisena tutkimuksena rotuhygienia tarkoitti lšhinnš ihmisen perinnšllisyyden tutkimista ja siitš vedettyjš yhteiskuntaa ja ihmisyhteisšš koskevia johtopšštšksiš ja suosituksia. KŠytŠnnšn rotuhygienian kenttš sen sijaan oli laajempi ja monimutkaisempi. Oheinen kuvio on apuvšline, jolla hahmottaa ja kuvata asioita, joita termi rotuhygienia kšytšnnšn tyšn tasolla voi tarkoittaa. 22 19 Esim. Hietala 1985a, 111Ð117; Mazumdar 1992, 3; Schneider 1986, 265Ð266. 20 Schallmayer 1910, 374Ð375. Sanan kaksimerkityksisyydestš Schallmayer kirjoitti nšin: ÓRasse bezeichnet das eine Mal die GesamtqualitŠt der Erbanlagen irgendwelcher Personen, gewšhnlich im Sinn von RassetŸchtigkeit [= laatuisuus]; das andere Mal ist Rasse die Bezeichnung fÿr eine gro e Gruppe von Individuen, die infolge gemeinsamer Abstammung gewiss ererbte Merkmale miteinander gemein haben und sich dadurch von anderen Verwandtschaftsgruppen derselben Organismenart unterscheiden [= antropologinen rotu].ó Ibid., 375. 21 Galton 1875 (1869), 1, 336Ð341; Galton 1908, 266. 22 Osa kšytetyistš jaoista ja terminologiasta on peršisin lšhteistš (esimerkiksi jako positiiviseen ja negatiiviseen rotuhygieniaan), osa on kuvion laatijan tuotantoa (esimerkiksi jako antropologiseen, lššketieteelliseen ja všestšpoliittiseen rotuhygieniaan). JOHDANTO n 15

16 n JOHDANTO POSITIIVINEN ROTUHYGIENIA NEGATIIVINEN ROTUHYGIENIA ANTROPOLOGINEN ROTUHYGIENIA - (oman) antropologisen rodun syntyvyyden nosto - (oman) antropologisen rodun jalostus - rotusekoituksen esto - rotujen eristys - avioliittokiellot L KETIETEELLINEN ROTUHYGIENIA - kšytšnnšn kansanterveystyš - ŠidistŠ ja lapsesta huolehtiminen kšytšnnšssš (esim. neuvolatoiminta) - perinnšllisesti viallisten - sterilointi & kastrointi - eristšminen - avioliittokiellot - abortointi V EST POLIITTINEN ROTUHYGIENIA - kelvokkaiden syntyvyyden edistys (lainsššdšnnšn) avulla - ŠidistŠ, lapsesta ja perheestš huolehtiminen (lainsššdšnnšllisesti) - (lainsššdšnnšllinen) kansanterveystyš - sosiaalisten tukien epššminen epškelpojen perheiltš - avioliittokieltojen sšštšminen Toiminnan kohteena BIOLOGISESTI KELVOT BIOLOGISESTI KELVOTTOMAT KUVIO. KŠytŠnnšn rotuhygienian jako eri osa-alueisiin. Ihmismassan jakoperuste FYYSINEN ANTROPOLOGIA kallonmittaus jne. PERINN LLISYYTEEN POHJAAVAT KRITEERIT viat, sairaudet, henkinen tila jne. MitŠ rodulla tarkoitettiin ANTROPOLOGINEN ROTU V EST

KŠytŠnnšn rotuhygienia voidaan jakaa kahteen osaan sen mukaan, mitš sanalla rotu ymmšrrettiin. Jos sillš ymmšrrettiin antropologisesti mššriteltyš rotua, oli kyseessš antropologinen rotuhygienia. Suuntauksessa ihmismassaa jaoteltiin fyysisen antropologian menetelmillš ja lšydettyihin ryhmiin sovellettiin tai suositeltiin sovellettavaksi erilaisia toimenpiteitš. TŠmŠ (oman) antropologisen rodun puhtaanapito ja ylšsrakennus ei ollut rotuhygieenikoiden varsinainen tarkoitus, vaan tulosta sekoittumisesta ajan rotuoppeihin ja -teorioihin. 23 TŠllainen sekoittuminen tapahtui sitš helpommin, mitš polttavampi ÓrotuongelmaÓ oli jo olemassa. Vaikka joidenkin rotuhygieenikoiden mielenkiinnon kohteeksi nousikin fyysinen antropologia tai eri antropologisten rotujen ominaisuuksien erot, kohdistui mielenkiinto pššasiallisesti jšlkelšisten laadun valvontaan, ihmisrodun pitšmiseen puhtaana erilaisista perinnšllisiksi katsotuista sairauksista, tiloista ja vioista. 24 TŠmŠ tutkimus ei kšsittele antropologista rotuhygieniaa, vaan (varsinaista) rotuhygieniaa. 25 SiinŠ keskityttiin johonkin všestššn, jota jaoteltiin ajan perinnšllisyyttš koskevien kšsitysten perusteella. Esimerkiksi erilaiset ruumiinviat (synnynnšinen kuuromykkyys), sairaudet (hemoþlia) tai henkiset tilat ja epšnormaaliudet (tylsšmielisyys, mielisairaudet) tai sosiaalisen kšyttšytymisen muodot (rikollisuus) voitiin ymmšrtšš ja luokitella perinnšllisiksi tai perinnšlliselle taipumukselle pohjautuviksi. Jaottelun perusteella voitiin muodostaa kaksi ryhmšš, biologisesti kelvot ja kelvottomat, joihin rotuhygieenisiš toimenpidevaatimuksia tai toimenpiteitš voitiin kohdistaa. ToimenpiteissŠ tai vaatimuksissa voidaan erottaa kaksi pššasiallista toimintalinjaa. Biologisesti kelpoihin kohdistettiin toimia, joiden katsottiin edistšvšn heidšn lisššntymistššn. TŠllaisia toimia saattoivat olla muun muassa kelvoille suunnatut yhteiskunnan tuet ja verohelpotukset tai toisaalta kšytšnnšn tyš Šidin, lapsen ja perheen hyvšksi. NŠitŠ toimia voidaan kutsua yhteisnimellš positiivinen rotuhygienia. Biologisesti kelvottomiksi luokiteltujen ryhmššn taas kohdistettiin toimenpiteitš, joiden ajateltiin estšvšn kelvottomien lisššntymistš. LŠhtškohtana oli, ettei perinnšllisiksi luokiteltujen vikojen, sairauksien, epšnormaalien henkisten tilojen tai sosiaalisen kšyttšytymisen patologisten muotojen saa antaa levitš ja saastuttaa tulevia sukupolvia. RyhmŠŠn voitiin kohdistaa sellaisia toimenpiteitš kuten sosiaalisten tukien epššminen, 26 avioliittokiellot tai kel- 23 (Oman) antropologisen rodun ylšsrakennukseen keskittyneitš ja rotuopeista sekš -teorioista ammentaneita saksalaisia piirejš on kutsuttu sosiaaliantropologeiksi erotuksena varsinaisista rotuhygieenikoista. NŠiden ryhmien všlillš kšytiin 1900-luvun alussa kilpailua rotuhygieenisestš hegemoniasta. Mann 1973; Weiss 1987, 92Ð104. 24 TŠstŠ sekš antropologisen rotuhygienian ja (varsinaisen) rotuhygienian suhteesta, ks. Mattila 1996c. 25 ErŠs syy tšhšn on myšs se, ettš Suomessa antropologia ja rotuhygienia sekoittuivat toisiinsa hyvin všhšn, itse asiassa vain Florinin komitean ja Samfundet FolkhŠlsanin ruotsinkielisten ylšsrakennukseen keskittyneessš tyšssš. Koko suomalaista kansakuntaa kšsittelevšssš rotuhygieenisessš keskustelussa en kertaakaan ole tavannut viittauksia antropologiseen rotuun. Keskustelussa ei puhuttu lainkaan saamelaisista, mustalaisista tai juutalaisista, mutta sitškin enemmšn tylsšmielisistš, mielisairaista ja degeneroituneista. 26 Esim. Suomen perhelisšlain (1943) ulkopuolelle suljettiin perheet, joiden jšsenet olivat ÓperiytyvŠn tai pysyvšn sairauden tai muiden ruumiillisten tai sielullisten sairauksien takia erikoishoidon tarpeessaó. Lento 1946a, 162. JOHDANTO n 17

vottomien suvunjatkamisen estšminen steriloinnin (ja joskus myšs kastroinnin) 27 tai laitokseen eristšmisen avulla. NŠitŠ toimia voidaan kutsua yhteisnimellš negatiivinen rotuhygienia. Varsinainen rotuhygienia on jaettu kahteen lohkoon, jotka on nimetty lššketieteelliseksi ja všestšpoliittiseksi rotuhygieniaksi. Lohkot olisi voitu nimetš myšs toisin, sillš niiden voidaan katsoa kuvaavan myšs rotuhygieenisen tyšn lainsššdšnnšllistš (všestšpoliittisen rotuhygienian lohko) ja kšytšnnšn toteutuksellista puolta (lššketieteellisen rotuhygienian lohko). TŠssŠ kuviossa lohkot on nimetty niin kuin ovat, koska: 1) LŠŠketieteelliseksi rotuhygieniaksi nimetyllš lohkolla toimivat pššasiassa lšškšrit. Juuri he laativat kriteereitš, joilla kelvot voitiin erottaa kelvottomista. He mššrittelivšt esimerkiksi steriloinnin tarpeen, mššršsivšt tai myšnsivšt sekš suorittivat operaatiot. 28 LŠŠketieteellisen rotuhygienian lohkolla on varsinkin sen alkuaikoina osoitettavissa myšs muita toimijaryhmiš kuten tylsšmielislaitosten johtohenkilškunta, mutta mitš pitemmšlle aika kului sen selvemmin asia vakiintui lšškšrien kšsiin. 2) VŠestšpoliittiseksi rotuhygieniaksi nimetty lohko puolestaan pyrki všestšn optimaalisen laadun ja maksimaalisen mššršn saavuttamiseen. TŠhŠn pššstiin esimerkiksi valtion tasolla sšštšmšllš tietoisesti pššmššrššn tšhtššviš lakeja. TŠhŠn tšhtššvšš toimintaa voitiin harjoittaa myšs valtiovallan tai muun virallisen tahon ulkopuolella. TŠstŠ on esimerkkinš tutkimuksen luku IV.1. VŠestšpoliittinen ja lššketieteellinen lohko eroavat toisistaan ennen kaikkea siinš, ettš všestšpoliittinen lohko tyšskenteli laadun ja mššršn problematiikan parissa, kun taas lššketieteellinen lohko keskittyi usein vain pelkkššn laatuun. LŠŠketieteellisen lohkon painopisteen voi nšhdš olevan taistelu degeneraatiota Ð perinnšllisiksi ja huonoiksi mššriteltyjen ominaisuuksien levišmistš Ð vastaan. LŠŠketieteellisen rotuhygienian lohkoon merkityillš kšytšnnšn kansanterveystyšllš ja ŠidistŠ ja lapsesta huolehtimisella ei všlttšmšttš tarvitse olla rotuhygieenisiš perusteita. NŠitŠ toimia voidaan ja on perusteltu muilla kuin rotuhygieenisillš argumenteilla, mutta niitš on perusteltu myšs rotuhygieenisesti. 27 Steriloinnissa sukusoluja kuljettavat johtimet katkaistaan ja sidotaan: tuloksena on yksinomaan kyvyttšmyys tuottaa jšlkelšisiš. Kastraatiossa poistetaan sukupuolirauhaset: sen lisšksi, ettš estšš jšlkelšisten saamisen, operaatio vaikuttaa myšs hormonitoimintaan ja muuttaa potilaan henkisiš ja ruumiillisia ominaisuuksia. 28 Vrt. esim. Sterilisoimislaki 13.06.1935 (No 227/1935), 3 ja 7. 18 n JOHDANTO

EdeltŠvŠ tutkimus Rotuhygienian tutkimus rajoittui pitkššn kšsittelemššn kolmea maata: Britanniaa, Yhdysvaltoja ja Saksaa. Anglosaksisesta rotuhygieniasta on tehty runsaasti tutkimusta, erityisesti artikkeleita mutta myšs lukuisa joukko painamattomia všitšskirjoja, seminaaritšitš ja konferenssipapereita. 29 MonograÞa-tasolla brittilšistš rotuhygieniaa on selvitelty tutkimalla sellaisia aiheita kuin rotuhygieenisen ajattelun ja politiikan vuorovaikutus ennen ensimmšistš maailmansotaa (Searle), rotuhygienian ja všestšpolitiikan suhde aina toiseen maailmansotaan saakka (Soloway), rotuhygienian ja sosiaalipolitiikan, erityisesti ÓtylsŠmielisyyden ongelmanó suhde pitkšllš aikavšlillš (Thomson) sekš rotuhygieenisen seuran (Eugenics Education Society) historia (Mazumdar). 30 Yhdysvaltoja koskevana pioneerityšnš voidaan pitšš Mark Hallerin 1960- luvun alussa ilmestynyttš tutkimusta sikšlšisestš rotuhygieenisestš ajattelusta. Sittemmin on tutkittu sellaisia aiheita kuin progressiivisen liikkeen 31 ja rotuhygienian suhde (Pickens), genetiikan ja siihen kiintešsti liittyneen rotuhygienian yhteiskunnallinen rooli 1900-luvun ensimmšisellš puoliskolla (Ludmerer), yhdysvaltalainen sterilointiliike (Reilly), pohjoisamerikkalaisen psykiatrian ja rotuhygienian yhteydet (Dowbiggin) sekš rinnakkain brittilšistš ja yhdysvaltalaista rotuhygieenistš liikettš ja niiden yhteyksiš genetiikkaan (Kevles). 32 Tutkimuksen laajuudesta kertoo, ettš aihetta on lšhestytty myšs paikalliselta tasolta esimerkiksi tutkien rotuhygieniaa ÓSyvŠssŠ EtelŠssŠÓ (Larson) tai rotuhygienian ja eutanasian ilmenemistš ja esittšmistš elokuvassa (Pernick) tai ettš angloamerikkalainen rotuhygieeninen retoriikka on ollut tutkimuksen kohteena (Hasian). 33 TŠmŠn lisšksi asiaa on sivuttu kirjoitettaessa esimerkiksi kriminologiasta tai tylsšmielishuollosta. 34 Saksan tutkimusta 35 leimasi pitkššn Hitlerin Saksa: sodan jšlkeen saksalaista rotuhygieniaa ja rotuhygieenisiš pyrkimyksiš tarkasteltiin pššsššntšisesti kansallissosialistien tekojen lšpi. TŠmŠ johti siihen, ettš saksalainen rotuhygienia voitiin tutkimuksessa typistšš ainoastaan eurooppalaisen rasismin erššksi osaksi, joka nšhtiin vain všlttšmšttšmšnš tienviittana kohti kuolemanleirejš ja juutalaisten tuhoamista. 36 Paradoksaalisesti juuri 1980-luvun alussa virinnyt kiinnostus kansallissosialismin lšškintš-, terveys- ja sosiaalipolitiikkaan 37 vapautti rotuhygienian tutkimuksen tšstš pakkopaidasta. Kun kansallissosialistiset kšytšnnšt otettiin lšhemmšn tarkastelun kohteiksi, kšvi vššjššmšttš myšs ilmi, ettš rotuhygienialla oli kansallissosialismia pidempi 29 Yleiskatsaus tutkimuskirjallisuudesta noin vuoteen 1979, ks. Farrall 1979, uudempaa tutkimuskirjallisuutta noin vuoteen 1990, ks. Adams 1990b, erit. bibliograþa. Ks. myšs Beck 1995. 30 Searle 1976; Soloway 1990; Mazumdar 1992; Thomson 1998. 31 Yhdysvaltain historiassa progressiiviseksi kaudeksi kutsutaan aikaa 1890-luvulta ensimmšiseen maailmansotaan. 32 Haller 1963; Pickens 1968; Ludmerer 1972; Kevles 1986; Reilly 1991; Dowbiggin 1997. 33 Larson 1995; Pernick 1996; Hasian 1996. 34 Trent 1994; Rafter 1997. 35 Saksalaisesta rotuhygieniatutkimuksesta 1990-luvun alkuvuosiin asti sekš alkuperšislšhteistšstš, ks. Beck 1995. 36 Weiss 1990, 8Ð9. Saksalaisesta rotuhygieniasta osana eurooppalaista rasismia esim. Mosse 1978 ja Poliakov 1974. 37 TŠstŠ tutkimuksesta, ks. Pross 1994, 7Ð10 ja viitteissš mainittu tutkimuskirjallisuus. JOHDANTO n 19

ja siitš riippumaton historia. Hitler oli toki rotuhygienian kannattaja, mutta ei suinkaan sen keksijš: vaatimukset perinnšllisesti ÕviallisiksiÕ katsottujen steriloinnista tai Óarvottoman elšmšn tuhoamisestaó (vammaisten tappamisesta ÕeutanasianÕ nimissš) oli Saksassa esitetty jo vuosia ennen hšnen valtaannousuaan. Hitlerin panos oli se, ettš hšn antoi mahdollisuuden rotuhygieenisten toimenpiteiden valtiolliseen toteuttamiseen, jota erityisesti tiedemiehet ja lšškšrit vaativat. 38 NŠiden mahdollisuuksien toteuttaminen Ð pakkosterilointi ja ÕeutanasiaÕ Ð on viime aikoina kiinnostanut tutkijoita. 39 Vaikka saksalaisen rotuhygienian historia ulottuu aina viime vuosisadalle, ei sitš pitkšllš aikavšlillš luotaavia tutkimuksia ole useita. Saksalaisten tutkijoiden laatima perusteos on vuonna 1988 ilmestynyt Rasse, Blut und Gene. PitkŠssŠ, 1800-luvulta aina nykyaikaan asti ulottuvassa tarkastelussa saksalaisen rotuhygienian eri vaiheet Ð keisarikunnan, Weimarin tasavallan, Hitlerin Saksan ja sodanjšlkeinen aika Ð tulevat suhteutetuiksi toisiinsa. Samalla nškyy selvšsti myšs se, ettš saksalainen rotuhygieeninen liike ei ollut monoliittinen, vaan siinš oli erilaisia suuntauksia. 40 Toinen perusteellinen johdatus aiheeseen on englantilaisen Paul Weindlingin tyš Saksan valtakunnan terveyspolitiikasta aina toisen maailmansodan pššttymiseen asti. Teos antaa kuvan siitš, kuinka tšrkešssš asemassa rotuhygieeninen ajattelu oli ensin lšškšrien piirissš ja myšhemmin virallisen terveyspolitiikan osana. 41 NŠiden tutkimusten rinnalla voidaan mainita tutkimussuunta, jossa rotuhygieenistš ajattelua ja toimintaa peilataan keskeisten rotuhygieenikkojen elšmšn ja toiminnan kautta. 42 Rotuhygienia oli maantieteellisesti laajalle levinnyt ajatussuunta, mutta vasta 1980-luvun puolivšlistš lšhtien on myšs muiden maiden kuin Britannian, Yhdysvaltojen ja Saksan rotuhygienialiikettš alettu tarmokkaammin tutkia. Tuloksena on ollut enimmškseen artikkeleita, mutta myšs muutamia monograþoita (koskien Kanadaa, Latinalaista Amerikkaa ja Ranskaa) on julkaistu. 43 Vertailevaa tai rinnastavaa tutkimusotetta on sen sijaan saatu odottaa 1990-luvulle asti, vaikka ilmiš maantieteellisesti laajana, ajallisesti samanaikaisena sekš tuolloin hyvin kansainvšlisenš tarjoutuu jo luonnostaan tšlle tutkimusotteelle. Otteen edellškšvijšnš voidaan pitšš edellš mainittua Kevlesin tutkimusta brittilšisistš ja yhdysvaltalaisista geneetikoista ja rotuhygieniasta. TŠllŠ vuosikymmenellš vertailevaa tutkimusta on tehty erityisesti Saksan ja Yhdysvaltojen rotuhygieniapiirien všlillš. 44 Myšs kansainvšlistš rotuhygiee- 38 Kansallissosialismin ja rotuhygienian suhteesta, ks. Jokisalo 1998, lšškšrien osuudesta esim. Proctor 1988 ja tiedemiesten MŸllerÐHill 1984. 39 Pakkosteriloinnista, ks. Bock 1986. Hitlerin Saksan rotuhygieniaa kšsittelevšstš kirjallisuudesta, ks. esim. Beck 1995 ja Jokisalo 1998 viitteissš mainittu kirjallisuus. 40 Weingart & Kroll & Bayertz 1988. 41 Weindling 1989. 42 Esim. Rissom 1983 (Fritz Lenz); Weiss 1987 (Wilhelm Schallmayer); Lšsch 1997 (Eugen Fischer) ja Weber 1993 (Ernst RŸdin). Ks. myšs Becker 1988. 43 Artikkeleita esim. Suzuki 1975 (Japani) ja Pogliano 1984 (Italia) ja Adams 1990a (Neuvostoliitto) ja Nash 1992 (Espanja) sekš Kalling 1997 (Viro) ja monograþoita McLaren 1990 (Kanada) ja Schneider 1990b (Ranska) sekš Stepan 1991 (Latinalainen Amerikka). Lyhyt suomenkielinen johdatus ranskalaiseen eugeniikkaan on Drouard 1998. 44 Ks. Propping & Heuer 1991 ja Proctor 1991. EnsimmŠinen artikkelia laajempi tutkimus on KŸhl 1994, joka painottuu ennen kaikkea kansallissosialismin kauteen. 20 n JOHDANTO

nikkojen yhteistyštš on valotettu. 45 Pohjoismaissa rotuhygieniatutkimuksella on suhteellisen pitkšt perinteet. SuunnannŠyttŠjŠ on ollut norjalainen Nils RollÐHansen, jonka sikšlšistš rotuhygieniaa kšsitellyt artikkeli julkaistiin vuonna 1980. Sen jšlkeenkin hšn on jatkanut aiheen parissa julkaisten useita artikkeleita. 46 Ruotsalaista rotuhygieniaa on tutkinut erityisesti Gunnar Broberg, joka yhdessš Mattias TydŽnin kanssa on julkaissut aiheesta monograþan. 47 Ilmišn yleisestš tutkimisesta on siellš siirrytty myšs rotuhygienian kšytšnnšn soveltamisen tutkimukseen, kun Maija Runcis on všitšskirjassaan eritellyt Ruotsin sterilointilain toimeenpanoa. 48 Myšs Tanskan rotuhygieenisestš liikkeestš on julkaistu monograþa (Lene Koch). 49 Yhteispohjoismaisin voimin (Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska) on toteutettu tutkimusprojekti, joka keskittyi erityisesti sterilointilain ja kehkeytymšssš olleen hyvinvointivaltion rakentamisen všlisiin suhteisiin. 50 Rotuhygieniaa on lisšksi sivuttu tutkittaessa esimerkiksi vammaisten, erityisesti tylsšmielisten historiaa. 51 Suomalaista rotuhygieniaa on tutkittu jonkin verran. Alan uranuurtaja on Marjatta Hietala, joka artikkeleissaan on kšsitellyt suomalaista rotuhygieniaa sen kansainvšlistš taustaa vasten sekš luonut yleiskatsauksen suomalaisen rotuhygieenisen lainsššdšnnšn soveltamiseen. 52 Hietalan artikkelit ovat tšrkeš pohjatyš ja apu ennen kaikkea tutkimusaineiston ja kirjallisuuden jšljille johdattajana. TŠmŠn lisšksi rotuhygieniaa ovat kšsitelleet myšs muutamat muut tutkijat. Artikkeleissa on selvitelty miten rotuhygienia institutionalisoitui Helsingin yliopiston perinnšllisyystieteen opetuksessa vuosina 1915Ð1933 sekš yleisen ŠŠnioikeuden (1906) epššmisen ja rotuhygieenisen ajattelun yhteyksiš. 53 LisŠksi Markku Mattila on julkaissut aiheesta artikkeleita. 54 TŠllŠ hetkellš rotuhygieniatutkimuksessa voidaan erottaa joitain kehkeytymšssš olevia tutkimussuuntia. 55 Rotuhygienia oli vastaus sosiaalisiin ongelmiin, joten on luonnollista tarkastella sen ja sosiaalipolitiikan (tai hyvinvointivaltion) suhdetta. TŠllaista tutkimusta on viime aikoina tehty Britanniassa, Saksassa ja Pohjoismaissa. 56 Toinen tarkastelukulma on naisliikkeen ja rotuhygienian suhde. Vanhemmassa tutkimuksessa tapana on ollut Ð mikšli asiaan lainkaan puututtiin Ð kuvata erityisesti sterilointi (valtaosa steriloiduista oli naisia) patriarkaatin naiseen kohdistamana hallintamekanismina. 57 Uu- 45 KŸhl 1997. 46 RollÐHansen 1980a ja 1980b ja1988 ja 1989 sekš 1996. 47 Broberg & TydŽn 1991. Brobergin muista aiheeseen liittyvistš tutkimuksista, ks. Broberg 1988 ja 1995. Brobergin & TydŽnin monograþaa kevyempi johdatus ruotsalaiseen rotuhygieniaan on mm. haastattelumateriaalia sisšltšvš raporttimainen teos Lindquist 1991. 48 Runcis 1998. 49 Koch 1996. 50 Broberg & RollÐHansen 1996. Teoksesta lšhemmin, ks. arvostelu Mattila 1997a. 51 Sšder 1984; Kirkeb¾k 1993; Harjula 1996. 52 Hietala 1985a ja 1996. 53 Saukkonen 1990; Rahikainen 1995. 54 Mattila 1994 ja 1996b ja 1996c ja 1997b sekš 1998. 55 NŠmŠ tutkimussuunnat noudattelevat osittain Mark B. Adamsin vuonna 1990 esittšmiš tulevan tutkimuksen suuntaviivoja. Ks. Adams 1990b. 56 Byer 1988; Reyer 1991; Broberg & RollÐHansen 1996; Thomson 1998. Ks. myšs Stšckel 1996. 57 Esim. Bock 1984 ja 1986. JOHDANTO n 21

dempi nškškulma tšydentšš tštš kuvaa tutkimalla naisia (naisliikettš) rotuhygieenisten vaatimusten esittšjinš ja rotuhygienian edistšjinš. 58 Kolmas tarkastelukulma on ideologinen: mihin poliittisiin nškemyksiin rotuhygienia sopi ja miksi. Vanha nškemys on, ettš rotuhygienia on oikeistolaista, ÓreaktionŠŠristŠÓ politiikkaa. 59 Uudempi tutkimus on kuitenkin nšyttšnyt, ettš se sopi myšs vasemmiston pirtaan. 60 ErŠŠksi yhteiseksi nimittšjšksi nousee usko tieteeseen ja sen kautta saavutettavaan yhteiskunnan sšštelyyn ja hallintaan. Tutkimuskysymys ja lšhteistš TŠssŠ tyšssš ei erityisesti keskitytš mihinkššn edellš kuvatuista tarkastelukulmista. NŠin siksi, ettš kyseessš on ensimmšinen suomalaisesta rotuhygieniasta tehty monograþa: perustutkimuksen luonteen mukaisesti selvitetššn ilmišn yleiskuva. TŠstŠ johtuen alempana esitettyjš tutkimuskysymyksiš voidaan sanoa perinteisiksi. Niiden avulla ei pyritš tekemššn eksplisiittisiš tulkintoja biovallasta 61 tai pohtimaan ilmišn diskursseja. NŠiden seikkojen selvittely jštetššn tuleviin tutkimuksiin. Sterilointilain sšštšminen ja voimaantulo kesškuussa 1935 on rajapyykki, joka jakaa suomalaisen rotuhygienian historiallisena ilmišnš kahteen osaan. Aikaa ennen sterilointilain sšštšmistš ja voimaantuloa voi luonnehtia rotuhygienian varhaisajaksi, jolloin ajattelu ja toiminta oli erššnlaisessa ÕvillissŠÕ tilassa. TŠllŠ tarkoitetaan sitš, ettš lainsššdšnnšn puuttuessa voitiin esittšš minkšlaisia vaatimuksia tahansa tai jopa tehdš omavaltaisia sterilointeja. Kun sterilointilaki sššdettiin, se sementoi tilanteen. Sen jšlkeen oli olemassa mittakeppi, standardi, johon vaatimuksia verrata, lainsššdšntš, jonka mukaan toimia, jota arvostella tai kiittšš. Myšs tutkimuksen luonne muuttuu tultaessa sterilointilain jšlkeiseen aikaan. Tuolloin keskeiseksi tutkimuskysymykseksi nousee se, miten olemassaolevaa rotuhygieenistš lainsššdšntšš sovellettiin: ketkš steriloitiin tai abortoitiin, millaisen prosessin jšlkeen ja millš perusteilla. Tutkimuksen painopiste siirtyy všlttšmšttš kšsitysten ja vaatimusten erittelystš itse toiminnan erittelyyn. Toisaalta on myšs niin, ettš mikšli tutkija etenee sterilointilain soveltamisen alueelle, pitšisi tšmš tutkimus viedš systemaattiseen pšštepisteeseen asti, joka on kesškuun alku vuonna 1970. Tuolloin tuli voimaan sellainen sterilointilaki, jossa luovuttiin keskeisestš vuoden 1935 lakiin omaksutusta periaatteesta, tšysivaltaisen kansalaisen pakkosteriloinnista: siis siitš, ettš tšysivaltainen kansalainen voitiin viranomaispšštšksellš mššrštš steriloitavaksi. 58 Herlitzius 1995. Ks. myšs Levin 1997 ja Hasian 1996, 72Ð88. 59 Adams 1990b, 220Ð221. 60 Byer 1988; Schwartz 1995. 61 Biovallasta, ks. esim. HŠnninen & Karjalainen 1997 ja siinš mainittu kirjallisuus sekš Ekenstam 1993. LŠŠkŠrien harjoittamasta vallankšytšstš esim. Turner 1987 ja ihmisruumiiseen kohdistuvasta historiantutkimuksesta yleensš Burke 1991. 22 n JOHDANTO

Ilmiš jakaantuu siis kahteen jaksoon, jotka tutkimuksen kannalta ovat parhaiten hahmotettavissa omina yhtenšisinš tutkimuskohteinaan. Sterilointilain sšštšminen ja voimaantulo on varhaisvaiheen tutkimuksen looginen loppupiste ja lain soveltamisen tutkimisen alkupiste. TŠmŠ tutkimus on rajattu niin, ettš sen pšštepiste on sterilointilain voimaantulo kesškuussa 1935. Aikarajauksen vuoksi tyšstš leikkautuu pois valtiollisen všestšpolitiikan ja rotuhygienian suhteen analyysi. TŠmŠ johtuu siitš, ettš mššrštietoista nykyaikaista všestšpolitiikkaa ryhdyttiin maassamme virittelemššn vasta 1930-luvun puolimaissa, jolloin maan yleisen všestškehityksen suunnasta huolestuttiin toden teolla. YhtŠ jalkaa valtiollisen všestšpolitiikan kanssa alkoi myšs sen ja rotuhygienian yhteys, joka jatkui kiintešnš ainakin kolme vuosikymmentš. Esimerkiksi vuonna 1964 huomattava poliitikko ja keskeinen všestšpoliittinen vaikuttaja V.J. Sukselainen mššritteli všestšpolitiikan nšin: ÓVŠestšpolitiikalla ymmšrretššn toimintaa, jonka tarkoituksena on vaikuttaa všestšn mššrššn tai laatuunó. 62 VŠestšpolitiikan ja rotuhygienian suhteen selvittely vaatisi tutkimusta, mutta se ei sovi nyt valitun aikarajauksen piiriin. TŠssŠ tyšssš etsitššn vastauksia neljššn kysymykseen: 1) Mihin yhteiskunnallisiin ongelmiin rotuhygienialla pyrittiin vastaamaan? 2) KetkŠ rotuhygieenisiš vaatimuksia esittivšt ja toimenpiteisiin ryhtyivšt? 3) Miten vaatimukset konkretisoituivat? 4) MistŠ toimijat saivat vaikutteita, mitkš olivat heidšn ulkomaiset vaikutekanavansa ja kytkentšnsš? Kolmen ensimmšisen kysymykseen avulla hahmotetaan kuva suomalaisesta rotuhygieenisestš ajattelusta ja toiminnasta: kuka, mitš ja miksi sekš mitš siitš seurasi. NeljŠnnen kysymyksen avulla suomalainen kehitys sidotaan yleiseen rotuhygieeniseen taustaan ja kehitykseen sekš tuodaan tyšhšn myšs vertailevaa otetta. Tutkimusjakson perusongelma on ilmišn pirstaleisuus. YleisestŠ kansainvšlisestš normista poiketen Suomessa ei ollut varsinaista rotuhygieenistš seuraa, jonka vaiheita ja edesottamuksia seuraten olisi mahdollista jšsentšš tiivis kuva suomalaisesta rotuhygieniasta. Suomessa ilmiš hahmottuukin erilaisten rotuhygienian kannalta merkittšvien tapahtumien, ÕpisteidenÕ, kautta. TŠllaisia ovat esimerkiksi asiantuntijakokoukset, lehdistškeskustelut, kšytšnnšn rotuhygieeniset toimet tai lainsššdšntštyš. Tutkimuksellisesti tšmš tarkoittaa, ettš kšsitys suomalaisesta rotuhygieniasta muodostuu rotuhygieenisten ÕpisteidenÕ paikantamisesta, jšsentšmisestš, toisiinsa ja aikaansa sitomisesta sekš analysoinnista. ÕPisteidenÕ lšytšmisessš harvalukuinen suomalaista rotuhygieniaa koskeva kirjallisuus on ollut korvaamaton apu: sen avulla tutkijalla on ollut keskeisistš ÕpisteistŠÕ jonkinlainen esiymmšrrys. Toisaalta se on auttanut myšs rajaamaan pois tiettyjš sektoreita, joilla rotuhygieenistš keskustelua jossain mitas- 62 Sukselainen 1964, 991. JOHDANTO n 23

sa kšytiin, mutta jolla keskustelulla ei nšytš olleen kosketuskohtia tšssš tyšssš kšsiteltyihin keskeisiin rotuhygieenisiin ÕpisteisiinÕ. Esimerkiksi ÕnormaalienÕ lasten opettajien ja papiston piirissš rotuhygieniaa esiteltiin pintapuolisesti, 63 mutta tšmšn tyšn keskeisissš ÕpisteissŠÕ heidšn ŠŠnensŠ ei kuulu. HeidŠn joukostaan ei myšskššn noussut merkittšvšš rotuhygienian asian ajajaa. Tutkimuksen jšsentelyssš on noudatettu ilmišstš nousevaa jaottelua. Luku I kšsittelee niitš eri asioita, jotka olivat merkityksellisiš rotuhygieenisen ajattelun nousun kannalta: degeneraatioteoria, mendelistinen perinnšllisyysoppi, taistelu alkoholia vastaan, všestškysymys sekš sterilointileikkauksen kšyttššnotto. Luku II keskittyy selvittelemššn rotuhygienian esiintymistš julkisuudessa. Ajallisesti se painottuu 1910-lukuun, sillš rotuhygienian nousu yleiseen tietoisuuteen ajoittuu vuoteen 1912. Luku III kšsittelee rotuhygienian ja asiantuntijoiden suhdetta. Luku IV selvittšš niitš rotuhygieenisiš toimenpiteitš, joihin erššt yksityiset tahot ryhtyivšt. Viimeinen tutkimusluku seuraa vihdoin rotuhygieenisten lakien sšštšmistš ja niiden saamaa aikalaiskritiikkiš. KŠsittelyssŠ ovat sekš vuoden 1929 avioliittolaki Ð sen tietyissš osissa otettiin rotuhygieeniset nškškohdat huomioon Ð ettš vuoden 1935 sterilointilaki. JŠrjestšjen osalta on voitu kšyttšš kolmenlaista materiaalia: arkistoja, julkaistuja toimintakertomuksia ja jšrjestšjen lehtiš. PelkŠstŠŠn jšrjestšlehtien varassa on lšhestytty ruotsinkielistš marttajšrjestšš (Fšrening Martha) ja Sielunterveysseuraa. Lehti- ja arkistomateriaalia on kšytetty Valkonauha -jšrjestšn osalta. Florinin komitean ja Samfundet FolkhŠlsan i Svenska Finlandin osalta arkistomateriaali ei ole ollut kšytettšvissš. Samfundetin hallussa oleva jšrjestšn yksityisarkisto ei ole jšrjestelty, eikš sen vuoksi ole ollut tutkijan kšytettšvissš. Florinin komitean arkiston olemassaolosta ei ole edes varmuutta. Mahdollista on, ettš materiaali sisšltyy Samfundetin jšrjestelemšttšmššn arkistoon. Arkistomateriaalin puute ei kuitenkaan ole ollut este tutkimukselle, sillš jšrjestšjen julkaistut vuosikertomukset ovat olleet kšytettšvissš. LisŠksi rotuhygienian kannalta keskeisten jšrjestšjen jšsenten toimia on voitu seurata sekš Herman Lundborgin kirjekokoelman (Upsala) ettš Harry Federleyn kirjekokoelmien (Helsinki ja Turku) kautta. MikŠli jšrjestšjen omat arkistot olisivat olleet kšytettšvissš, olisi sieltš saatu lisšvalaistus rajoittunut nšhdškseni mahdollisiin kokousten keskustelupšytškirjoihin. LisŠ olisi toki mielenkiintoinen, mutta ei tutkimuksen kannalta ratkaiseva. Asiantuntijoiksi on mššritelty tietyt ammattikunnat (tiedemiehet, lšškšrit, tylsšmielishuoltoon osallistuneet) mutta myšs aktiiviset, asioista kiinnostuneet maallikot. LisŠksi virkamiehistš esiintyi toisinaan asiantuntijoina. Asiantuntijoita on lšhestytty ennen kaikkea ammattilehtien (lšškšrilehdet, tylsšmielis- ja sosiaalihuollon erikoislehdet) ja kokousasiakirjojen avulla. Asiantuntijoiden mielipiteet tulevat esiin myšs valtion asiantuntijakomiteoiden, esimer- 63 Harjula 1996, 132. Minna Harjula, joka vammaisuuden tulkintoja suomalaisessa huoltokeskustelussa 1800-luvun lopulta 1930-luvun lopulle kšsittelevšš všitšskirjaansa varten luki systemaattisesti lšpi pedagogien ja papiston ammattilehdet, on kertonut minulle, ettš niissš kirjoitettiin niukasti rotuhygieniasta. NŠin ollen niistš systemaattisella lukemisella lšydettšvšn materiaalin merkitys ei ole tasapainossa sen hakemiseen kuluvan ajan kanssa. 24 n JOHDANTO