Varsinais-Suomen liitto: TUULIVOIMASEMINAARI Lieto 8.12.2011 Hannu Kemiläinen, TuuliWatti Oy: Tuulivoimakaavoitus tuulivoimatoimijan näkökulmasta
Tuulivoiman tiekartta Suomessa Laitosten lisäys /vuosi 2020 2030 2050 + 100 voimalaa xxxxxxxxxxxxxxx + 100 voimalaa xxxxxxxxxxxxxxx Laitoksia yhteensä 1000 2000 4000 Kapasiteetti 2.500 MWh 5.000 MWh 10.000MWh Tuotanto 6 TWh 12 TWh 30-35 TWh Investointi 4.000 M 8.000 M 15.000 M Suomen sähköstä Painopiste korjausinvestointeihin CO2- päästövähenemä vastaa 6 % = 50% kotitalouksien sähkön kulutuksesta 12 %=100 % kotitalouksien sähkönkulutuksesta 25 % Suomen bensiinin kulutusta Liikenteen CO2-päästöjä 2011 öljynkulutusta Työllistää 25.000 suomalaista 30.000 suomalaista 40.000 suomalaista Vientitulot/vuosi 3 mrd. 6 mrd. Vähentää tuontienergialaskua 300 M Yli 1.000 M Vähentää päästökauppalaskua 80 M Yli 300 M Tuo kiinteistöverotuloja/10 vuotta 100 M 400 M
TuuliWatin tuulivoimastrategia Tuotamme sähköä tuulesta mahdollisimman kustannustehokkaasti - Korkea torni - Suuri roottorin halkaisija Hankekehitys ensisijaisesti rakennetun infrastruktuurin yhteyteen ja rannikon tuntumaan sisämaahan Tavoitteemme on rakentaa jopa 20% Suomen vuoden 2020 tavoitteesta (500 MW) Pitkän tähtäimen tavoitteemme on 240-1000 MW:n tuotantokapasiteetin rakentaminen hajautetusti Suomeen Kotkan kaupunkituulivoimapuisto
TuuliWatin kehityshankkeet TuuliWatti investoi tuulivoimaan 400 milj. vuoteen 2015 mennessä 100 tuulivoimalaa eri puolille Suomea Simon 6 x 3 = 18 MW:n puisto työn alla, valmistuu 2011 loppuun mennessä, liittyminen keskijännitteisellä maakaapelilla Simon sähköaseman kautta kantaverkkoon Iin 8 x 3 = 24 MW:n puiston rakentamispäätös tehty, infran rakentaminen käynnistynyt, valmistuu 2012 aikana, liittyminen omalla 20/110 kv sähköasemalla kantaverkkoon Tervolan 10 x 3 = 30 MW:n puiston rakentamispäätös 01/2011, tarkoitus valmistua 2012 aikana, liittyminen omalla 20/220 kv sähköasemalla kantaverkkoon Vv. 2013-2015 n. 75 MW/v, n. 25 kpl 3 MW laitosta/v
TuuliWatti Oy, kohteiden kehittämisvaiheet: Ei YVA-menettelyä, ei kaavaa: - Pori Tahkoluoto, 1 voimala, poikkeusluvalla, toiminnassa 11/2009 lähtien - Simo Ala-Penikka, 3 voimalaa, Natura-arviointi; hanke keskeytettiin - Simo Onkalo, 3 voimalaa, suunnittelutarveratkaisu, hanke valmistuu 2011 - Simo Putaankangas, 3 voimalaa, kaavasta poikkeaminen, hanke valmistuu 2011 - Virolahti Oravikangas-Vaahterikko, 6 voimalaa, suunnittelutarveratkaisumenettely käynnissä Ei YVA-menettelyä, yleiskaava: - Ii Olhava, 8 voimalaa, 4 luvitettu suunnittelutarveratkaisun kautta, tv-yleiskaava lainvoimainen 08/2011, inv. päätös tehty, rakentaminen käynnistynyt, valmistuu 2012 - Tervola Varevaara 10 voimalaa, 4 luvitettu suunnittelutarveratkaisun kautta, tv-yleiskaava lainvoimainen 12/2011, valmistunee 2012 - Tornio Kitkiäisvaara, 8 voimalaa, tv-yleiskaava luonnosvaiheessa nähtävillä YVA-menettely ja yleiskaava: - Pori Peittoo, 12 voimalaa, YVA-selostus valmistunut, yleiskaava luonnosvaiheessa, alueella myös muita toimintoja (jätteenkäsittelyä, kierrätystä), tuulivoiman osalta tv-yleiskaava - Salo Näsenkartano, 12 voimalaa, YVA-selostus valmistuu 01/2012, tv-yleiskaavaluonnos samaan aikaan nähtäville - Merikarvia Korpi-Matti, 33 voimalaa, YVA-selostus valmistuu 01/2012, tv-yleiskaavaluonnos samaan aikaan nähtäville (TW:n osuus 1/3) - Raahe Haapajärvi, Rautionmäki ja Piehingin Sarvankangas, yht. 54-60 voimalaa, YVA-selostus valmistuu 01/2012, tv-yleiskaavaluonnokset samaan aikaan nähtäville - Luvia Oosinselkä, 33 voimalaa, YVA-selostus nähtävillä, tv-yleiskaava luonnosvaiheessa (TW:n osuus ½) - Kalajoki Mustilankangas, n. 30 voimalaa, YVA-selostus valmistuu 01/2012, tv-yleiskaavaluonnos samaan aikaan nähtäville Asemakaavan kautta luvitettavia kohteita ei TuuliWatti Oy:llä ole tällä hetkellä kehityksessä
Yleiskaava Kaavan tarpeellisuus ely-keskus ottaa nykyisin yleensä kantaa kaavan tarpeellisuuteen YVA-tarveharkinnassa pienet kohteet, kuka päättää (kunta MRL 36 )? ely-keskuksen ja kunnan eriävä näkemys voi johtaa valitukseen Kaavoituksen käynnistäminen kaavoitusaloite, kaavoitusesitys, sopimukset - esimerkki: kunta ei hyväksy kaavoitusaloitetta, hanke raukeaa kaavakonsutin valinta - kilpailuttaminen YVA- ja kaavatarjouspyynnössä - hankevastaavan etu on, että YVA- ja kaavamenettelystä vastaa sama suunnittelutoimisto - jos kunta ja hankevastaava eri mieltä, kunta päättää? - täyttääkö hankevastaavan tarjouskilpailu hankintamenettelyn vaatimukset? kaavoitusmenettelyt vaihtelevat kunnittain: kunta kaavoittaa itsenäisesti, käyttää osittain tai joissakin hankkeissa konsulttia/konsultteja, konsultti vastaa kokonaan kaavan laatimisesta kaavoitussopimusmenettelyt vaihtelevat suuresti kunnittain kustannusten jako (selkeä hankekaava, myös muita maankäyttömuotoja mukana, laajan skaalan yleiskaava: tehtävä yksiselitteiset sopimukset kustannusten ja vastuiden jakamisesta)
Kaavoitusmenettely kaava-alueen rajaus: päättääkö hankevastaava, kunta vai ely-keskus? järkevät kriteerit rajaukselle: ei liian laajoja alueita mukaan hankekaavaan Viranomaisneuvottelut: hankkeesta vastaavan rooli? Asema vaihtelee ely-keskuksittain Suojaetäisyydet: nykyiset ennakkotapausten kautta tehtyjä ratkaisuja, ovatko ylimitoitettuja? selvitysten riittävyys; YVA-selvityksissä otettava kaavoitus huomioon, jotta voidaan hyödyntää järkevästi selvitykset molemmissa menettelyissä voimaloiden sijoittamispaikat - pelivaraa tulisi olla sitä enemmän, mitä laajempi tuulivoimapuisto on kaavan kohteena, toiminta-alueita ei tulisi rajata liian ahtaasti - liittyminen verkkoon; voimalat ja sähköasemat kaavaan, maakaapelit ohjeellisina (jos merkitään) voimajohdon merkitseminen yleiskaavaan - ohjeellisena, jos sähkömarkkinalain ja lunastuslain mukainen menettely 110 kv johdolle ei ole valmis, - jos voimajohdon lupamenettelyt ovat valmiit, voidaan johto merkitä kaavaan suoja-alueineen - johdon merkintä vain kaava-alueelle, mikä on käytäntönä myös muissa yleiskaavoissa 110 kv johtojen osalta -110 kv johto ei ole mukana YVA-asetuksen hankeluettelossa tiet ohjeellisina, täsmentyvät rakennussuunnitteluvaiheessa muu maankäyttö - tuulivoimarakentaminen ei pääsääntöisesti aseta rajoituksia muulle maankäytölle - todetaan oleva maankäyttö ja rajataan arvokkaat kohteet kuuleminen -YVA-menettelyn yleisötilaisuuksien yhteydessä, jos mahdollista (ely-keskus ja kunta vastaavat) -kaavasta kuuleminen kunnan vastuulla TuuliWatti Oy:n kaikissa kaavahankkeissa on huomioitu MRL 77 muutos, kaavat laaditaan MRL 77a :n Tarkoittamina oikeusvaikutteisina yleiskaavoina. Kaavoja voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (kaavoissa merkitty tv-1 alueiksi)
Kitkiäisvaaran tuulivoimapuiston OYK
Suunnittelualue ja lähtökohdat Kitkiäisvaaran alue sijaitsee n. 40 kilometriä Tornion keskustasta pohjoiseen Suunnittelualue on rakentama-tonta metsätalousaluetta Lähin asutus n. 1,5 kilometrin päässä Mustajärven kylässä Lähin Natura-alue n. 2 kilometrin päässä (Hurujärvi-Iso-Mustajärvi). Tornionjokilaakso on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja Ruotsissa Riks Intresse kohde Suunnittelualueella sijaitsee yksi tunnettu muinaismuisto
Länsi-Lapin seutukaava/maakuntakaavan luonnos Länsi-Lapin 25.2.2003 vahvistetussa seutukaavassa suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsä talousalueeksi (MT) sekä maa- ja metsätalous valtaiseksi alueeksi (M). Kitkiäisvaaran alue sijoittuu maakuntakaavan luonnoksessa osaksi laajempaa tuulivoimatuotannon suunnitteluun soveltuvaa aluetta (tv1).
Tornion yleiskaava 2021 Kitkiäisvaaran alue on osoitettu yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Yleiskaavassa on suunnittelualueelle lisäksi osoitettu Kitkiäisvaaraan tuulivoimalan suunnittelutarvealueen merkintä (tv/st), suojeltavan muinaismuiston kohdemerkintä (sm) sekä suojeltujen tai silmälläpidettävien kasvien tai eläinten esiintymäalue (sl). Yleiskaavan mukaiset lähimmät kyläalueet (AT-3) sijoittuvat Mustajärvelle ja Palovaaraan sekä Palovaaran ja Ryynäsenpään välisen tien varrelle. Yleiskaavassa Mustajärven kyläalue on osoitettu paikallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi.
Kaavamääräykset
Kaavamääräykset
Kaavamääräykset
Tuulivoimapuiston vaikutuksista Tuulivoimapuiston vaikutukset jakaantuvat rakentamisen, käytön ja käytöstä poistamisen aikaisiin vaikutuksiin Rakentaminen kestää kokonaisuudessa noin vuoden (teiden rakentaminen, voimaloiden perustukset, voimaloiden kokoaminen) Alue säilyy pääosin maa- ja metsätalousalueena. Tuulivoimaloita varten tarvitaan n. 60 x 80 metriä suuret rakentamis- ja pystytysalat, joilta puusto raivataan. Tuulivoimapuisto ei rajoita alueella liikkumista eikä heikennä suoraan virkistyskäyttömahdollisuuksia. Linnusto- ja luontovaikutukset: Kitkiäisvaaran tuulivoimapuistolla ei ole merkittäviä vaikutuksia muuttolinnustolle tai alueen pesimälinnustolle Tuulivoimapuiston rakentamisalueilla ei ole havaittu erityisiä luontoarvoja
Maisemaselvitys Osayleiskaavaa varten laadittiin erillinen maisemaselvitys, jonka yhteydessä arvioidaan tuulivoimapuiston maisemavaikutukset sekä vaikutukset arvokkaisiin alueisiin Maisemaselvityksen yhteydessä on laadittu kuvasovitteita ja näkymäalueanalyysi
Mustajärvi Etäisyys n. 1,6 km
Näkemäalue-analyysi
Tuulivoimaloiden melun leviäminen
Tuulivoimaloiden varjon muodostuminen (h/vuosi)
Maanrakennustyöt käynnistyivät 7.6.2011. Tiet, pystytysalueet ja perustukset ovat valmiina. Tornien pystytys käynnistyy heti perustusten kuivuttua. Voimalatoimitukset alkavat marraskuun alussa. Kaikki 6 tuulivoimalaa ovat pystyssä vuoden 2011 loppuun mennessä. Putaankangas 1, kallionvarainen perustus Putaankangas 2, maanvarainen perustus