MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 20.3.2017 Jukka Mirvo EHDOTUS MAASEUDUN YRITYSTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASE- TUKSEN (80/2015) MUUTTAMISESTA 1 Yleisperustelut Euroopan komissio on hyväksynyt käytettyjen koneiden ja laitteiden tukemisen vahvistaessaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014 2020 tehdyt muutokset. Kyseiseen ohjelmaan sisältyvään EU-osarahoitteisiin maaseudun yritysrahoitukseen liittyviä säännöksiä täsmennettäisiin tukiedellytyksillä, joiden perustella maaseudun yritystukea voitaisiin jatkossa myöntää uusien koneiden ja laitteiden lisäksi myös käytettyjen koneiden ja laitteiden hankkimiseen. Lisäksi asetusehdotukseen sisältyy valtiontukisääntöjen noudattamiseen liittyviä selkeyttäviä muutoksia, jotka vastaavat valtiontukien soveltamisessa vallitsevaa käytäntöä. Ohjelmakauden toteutuksesta saatujen käytännön kokemusten perustella asetukseen tehtäisiin myös täydennyksiä, joiden osalta on todettu olevan tarpeita lisämäärittelyille ja täsmennyksille lainsäädännön selkeyttämiseksi. Lisäksi asetusehdotukseen sisältyy eräitä teknisluonteisia täsmennyksiä. Useimmat ehdotetuista muutoksista ovat sellaisia, että niillä pyritään mahdollisimman yhdenmukaisiin käytäntöihin ja linjauksiin sekä yhteensovittamiseen yritysrahoitusta myöntävien viranomaistahojen kesken silloin kun se on mahdollista eikä yhtenäistämiselle ole eri lainsäädäntöpohjista johtuvaa estettä. Samoja asioita koskevien toimintatapojen ja tulkintojen yhtenäistämisellä pyritään kehittämään ja parantamaan yritysasiakkuuksien hoitamista ja samalla vähentämään hallinnollista taakkaa sekä tuen hakijoiden näkökulmasta katsottuna että tukea myöntävien ELY-keskusten piirissä. 2 Yksityiskohtaiset perustelut 8. Valtiontukea koskevien säännösten soveltaminen. Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin viittaus vähämerkityksistä tukea koskevaan asetukseen, jotta tuki ilman kiinteää tieyhteyttä olevilla saarilla voitaisiin myöntää asetuksen 27 :n 1 momentin 2 kohdan mukaista 35 %:n tukitasoa noudattaen jalostettaessa maataloustuotteita muiksi kuin maataloustuotteiksi. Pykälän 4 momenttiin tehtäisiin tekninen korjaus. Pykälän 5 momenttia täydennettäisiin siten, että pellettejä, brikettejä ja biohiiltä sekä muita pidemmälle jalostettuja kiinteitä polttoaineita koskevia investointeja tuettaessa noudatettaisiin tukialueesta riippumatta yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 17 artiklaa, joka mahdollistaa 20 %:n tukitason. Lisäksi pykälän 5 momenttiin lisättäisiin viittaus vähämerkityksistä tukea koskevaan asetukseen, jota noudatettaisiin myönnettäessä tukea tukialueesta riippumatta polttopuun, metsähakkeen (pienpuu, hakkuutähteet ja kannot), puuperäisten kierrätyspolttoaineiden ja muiden kiinteiden puupohjaisten polttoaineiden tuotantoa koskeviin investointeihin 20 %:n tukitasolla. Edellä mainit-
2 tuja investointeja koskevat tukitasot määriteltäisiin 27 pykälässä (Investointituen määrä). Voimassa olevan pykälän 5 momentista siirrettäisiin sen viimeinen virke muuttamattomana uudeksi 6 momentiksi, jolloin aiemmasta 6 momentista tulisi 7 momentti ja aiemmasta 7 momentista 8 momentti. Kyseessä ei ole varsinainen muutos tukijärjestelmään, sillä nämä asiat on alun perin todettu voimassaolevan valtioneuvoston asetuksen 8 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa ja sisällytetään lainsäädännön selkeyttämiseksi asetuksen säännöksiin. Täsmennykset asetukseen vastaavat vallitsevaa käytäntöä siitä, miten valtiontukisääntöjä voidaan soveltaa edellä mainittuihin investointeihin. Puunkorjuu-, haketus- ja kuljetusketjuun liittyviä investointeja ei tueta tällä hetkellä muista tukijärjestelmistä pois lukien uuden teknologian hankkeet. 9. Yrityksen perustamistuella tuettava toiminta. Pykälän 2 momenttiin tehtäisiin tekninen korjaus. Pykälän 3 momenttia täsmennettäisiin siten, että liiketoimintaansa uudistavan toimivan yrityksen tulisi pitää työtuntikirjanpitoa, mikäli se on toimenpiteen luonteesta riippuen paras mahdollinen tapa todentaa, että tukea käytetään uuteen toimintaan. Työtuntikirjanpito tulee kyseeseen erityisesti tilanteessa, jossa yrityksessä työskentelevä henkilö tekee osana toimenpidettä työtä uuden liiketoiminnan hyväksi. Uusi toiminta olisi edelleen pystyttävä tarkoituksenmukaisella tavalla erottamaan yrityksen muusta liiketoiminnasta omaksi kokonaisuudekseen yrityksen sisällä. Pykälän 4 momenttia täsmennettäisiin siten, että siinä viitataan uuden yrityksen perustamiseen. Tämä on tarpeen, jotta pykälää ei tulkittaisi siten, että starttirahapäätöksen ennen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) voimaan tuloa saanut, nykyisellään toimivaksi yritykseksi katsottava yritys, ei myöhemmin starttirahan saamisen jälkeen voisi saada yrityksen perustamistukea toimintansa uudistamiseksi. Laki (916/2012) tuli voimaan 1.1.2013. Pykälään lisättäisiin uusi 5 momentti, jonka mukaan hakijaksi katsottaisiin myös kehittämistukilain 18 pykälän 4 momentissa tarkoitettuja luonnollisia henkilöitä, joiden määräysvalta muodostuu tämän asetuksen 7 pykälän mukaisesti. Pykälän 4 momentissa viitataan tuen myöntämiseen hakijalle. Lisäyksellä selvennettäisiin tilannetta, jossa tuen hakijana on osakeyhtiö. Yhdenmukaisuuden vuoksi myös osakeyhtiöiden osalta tarkasteltaisiin, onko määräysvaltaa osakeyhtiössä käyttävä luonnollinen henkilö saanut myönteisen starttirahapäätöksen ja hakenut tai saanut nuoren viljelijän aloitustuen. 20. Aineellisen investoinnin tukikelpoiset kustannukset. Aineellisen investoinnin tukikelpoisten kustannusten luetelmaa täsmennettäisiin pykälän informatiivisuuden parantamiseksi lisäämällä 1 momentin 1 kohtaan rakentamiskohteessa tarvittavat sähkö-, lämpö-, vesi- ja viemäri- sekä tietoliikenneliittymistä aiheutuvat kustannukset. Näitä kustannuksia voitaisiin tukea ainoastaan osana tuettavaa toimenpidettä sekä tarpeen mukaan myös kone- tai laitehankinnan yhteydessä.
3 Pelkästään liittymästä aiheutuvia kustannuksia sisältävään investointiin tukea ei voitaisi myöntää. Kyseisten kustannusten katsotaan lukeutuvan kiinteästi aineellisen investoinnin toteuttamiseen, kuten rakennuksen rakentamiseen, sillä rakennus ei olisi yritystoimintaan käyttökelpoinen ilman edellä lueteltuja liittymiä. Liittymämaksut saattavat sisältää sekä aineellisia että aineettomia elementtejä. Siltä osin kun investointiin sovelletaan yleistä ryhmäpoikkeusasetusta, niin eräänä tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että tuen kohteena oleva aineeton omaisuus on kirjanpidossa poistokelpoista. Ratkaistaessa, katsotaanko sekä aineellisen että aineettoman elementin sisältävä omaisuuserä aineelliseksi tai aineettomaksi investoinnin tukikelpoiseksi kustannukseksi, on ratkaisevaa, kumpi elementti on merkittävämpi. Pykälän 1 momentin 2 kohtaan lisättäisiin maininta siitä, että käsitteenä uusien koneiden ja laitteiden voidaan katsoa sisältävän myös yritystoiminnassa tarvittavat välineet ja kaluston. Pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti, jossa säädetään edellytyksistä, joita noudatetaan tuettaessa käytettyinä hankittavia koneita ja laitteita mukaan lukien välineet ja kalusto. Käytettynä hankittavia koneita ja laitteita ei ole voitu tähän mennessä tukea, sillä niiden tukemisen ei alun perin sisältynyt Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014 2020 (jäljempänä maaseutuohjelma). Maaseutuohjelman mukaan edelleen tuetaan pääsääntöisesti uusia koneita ja laitteita, etenkin jos uuden teknologian avulla yrityksen tuottavuus merkittävästi parantuu. Yrityksen tuotannossa tarvitaan kuitenkin usein myös koneita tai laitteita, joiden teknologia ei ole merkittävästi muuttunut tai joilla ei ole keskeistä merkitystä tuotantoprosessin nykyaikaisuuteen. Investoinnin kokonaistaloudellisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös yrityksen tuotannon laajuus ja monipuolisuus. Jos yritys pystyy esimerkiksi hankkimaan tarvittavat kolme erilaista käytettyä konetta yhden uuden hinnalla, se kykenee huomattavasti monipuolisempaan toimintaan ja vähentämään tällä tavoin tuotannon riskejä. Käytettyjen koneiden ja laitteiden tukeminen edistää osaltaan materiaalitehokkuutta ja resurssien tehokasta käyttöä. Tukea ei ole kuitenkaan tarkoitus suunnata sellaisten käytettyjen koneiden ja laitteiden hankkimiseen, jotka ovat lähellä teknistaloudellisen käyttöikänsä loppua. Käytettyjen koneiden ja laitteiden hankkiminen pitäisi perustella säännöksessä esitetyt edellytykset huomioon ottaen. Tukemisen edellytyksenä on, että hankinta hyväksytään tukipäätöksellä, jonka ehtoja tuen saajan tulee noudattaa. EU-ohjelmakautta 2000 2006 koskien käytettyjen koneiden ja laitteiden tukikelpoisuudesta säädettiin yksityiskohtaisesti komission asetuksessa (EY) N:o 1/2004 EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen. Kyseisen komission asetuksen 7 artiklan mukaisia käytettyjä koneita ja laitteita koskevia yksityiskohtaisia tukiedellytyksiä sovellettiin jalostamiseen ja kaupan pitämiseen liittyviin investointeihin. EU-ohjelmakautta 2007 2013 koskevan komission asetuksen (EY) N:o 1974/2006 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 55 artikla mahdollisti sen, että jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa vahvistaa edellytykset, joiden mukaan
4 käytettyjen välineiden ja laitteiden hankinta voidaan katsoa tukikelpoiseksi menoksi. Tultaessa nykyiselle EU-ohjelmakaudelle 2014 2020 käytettyjen koneiden ja laitteiden tukemisesta säädetään komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 807/2014 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 täydentämisestä ja siirtymäsäännöksistä 13 artiklan b kohdassa, jonka mukaan jäsenvaltioiden on esitettävä maaseudun kehittämisohjelmissaan edellytykset, joiden mukaisesti käytettyjen välineiden ja laitteiden hankintaa voidaan pitää tukikelpoisina menoina. Käytettyinä hankittavien koneiden ja laitteiden tukemisen periaatteet on sisällytetty Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 lukuun 8. kyseisen ohjelman 2. muutoksen yhteydessä. Euroopan komissio hyväksyi muutoksen 29.2.2016 annetulla täytäntöönpanopäätöksellä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta myönnettävää tukea varten esitetyn Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman muuttamisen hyväksymisestä (CCI 2014FI06RDRP001). EU-ohjelmakaudelle 2014 2020 maaseudun yritystukeen sovellettavat valtiontukisäännöt mahdollistavat uusien koneiden lisäksi käytettyjen koneiden ja laitteiden tukemisen ilman erityisten tukiedellytysten asettamista. Pykälän uudessa 5 momentissa korostettaisiin sitä, että nimenomaan tuen hakijan tulee esittää riittävät perustelut 4 momentin mukaisten tukiedellytysten täyttymiselle. 24. Kustannusten kohtuullisuuden arviointi. Julkista hankinnoista annettu laki (348/2007) on kumottu lailla julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Pykälään tehtäisiin tästä johtuva tekninen muutos. 25. Investointeja koskevat rajoitukset. Pykälän nykyinen 1 kohta siirrettäisiin 2 kohdaksi muuttumattomana. Uuden 1 kohdan mukaisesti tukikelpoisena kustannuksena ei pidettäisi eläinten hankintaa. EU:n maaseutuasetus kieltää maatalouden investointituen myöntämisen tällaisiin hankintoihin. Tämän perusteella ei olisi tarkoituksenmukaista suunnata myöskään yritysrahoitusta elävän käyttöomaisuuden hankkimiseen. Pykälän nykyinen 2 kohta siirrettäisiin 4 kohdaksi muuttumattomana. Pykälään lisättäisiin uusi 3 kohta, jonka mukaan tukea ei myönnettäisi maatalouden alkutuotantoon tarkoitetun koneen tai laitteen hankintaan, kuten peltoviljelyssä ja sadonkorjuussa käytettäviin koneisiin ja laitteisiin. Maaseudun yritystukea ei ole tarkoituksenmukaista myöntää päällekkäisiin tukikohteisiin maatalouden rakennetuen kanssa eikä myöskään maataloutta palvelevan yritystoiminnan koneisiin ja laitteisiin. Pykälän nykyinen 3 kohta siirrettäisiin 5 kohdaksi, nykyinen 4 kohta siirrettäisiin 6 kohdaksi, pykälän nykyinen 5 kohta siirrettäisiin 7 kohdaksi ja pykälän nykyinen 6 kohta siirrettäisiin 8 kohdaksi. Lisäksi pykälän nykyinen 7 kohta siirrettäisiin 9 kohdaksi ja sitä täsmennettäisiin. Myönnettäessä tukea julkiselta viranomaiselta hankittavan maa-alueen tai rakennuksen hankkimiseen on varmistuttava siitä, että kyseiseen kauppaan ei sisälly valtion tukea. Tämän varmistamiseksi pykälän nykyisessä 7 kohdassa on säädetty edellytyk-
5 sistä hankinnan kohteen markkinahinnan selvittämiseksi eli sen osoittamiseksi, että kauppaan ei sisälly valtion tukea. Nämä edellytykset perustuvat komission tiedonantoon julkisten viranomaisten tekemiin maa-alueita ja rakennuksia koskeviin kauppoihin sisältyvistä tuista (EYVL C 209, 10.7.1997, s. 3-5). Kyseinen tiedonanto on korvattu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä annetulla komission tiedonannolla (EUVL C 262, 19.7.2016, s. 1-50). Tämän vuoksi pykälän 9 kohtaa muutettaisiin lisäämällä siihen viittaus korvaavan tiedonannon kohtaan 103, joka on menettelyiltään aiempaa yksinkertaisempi ja jota sovelletaan sekä maa-alueisiin että rakennuksiin. Tiedonannon mukaan riittävänä arviona voidaan pitää riippumattoman asiantuntijan markkinaarvon vahvistamiseksi ennen myyntineuvotteluja antama arvio, joka perustuu yleisesti hyväksyttyihin markkinaindikaattoreihin ja arvostusstandardeihin. 26. Investointitukeen oikeuttamattomat kustannukset. Pykälän nykyisen 1 momentin 2 kohtaa täsmennettäisiin selvyyden vuoksi siten, että varainsiirtovero ei olisi tukikelpoinen kustannus. Myöskään aikaisemmin voimassa olleen valtioneuvoston asetuksen (632/2007) säännösten perusteella varainsiirtoveroa ei katsottu tukikelpoiseksi kustannukseksi. Tukikelpoisia eivät olisi myöskään muut rahoituksesta johtuvat kustannukset, kuten esimerkiksi lainhuudatuskustannukset. Pykälän 3 kohtaan tehtäisiin tekninen täsmennys. Pykälän 1 momentin 4 kohdan mukaan lähipiirihankinnat eivät ole investointituen tukikelpoisia kustannuksia. Pykälän 1 momentin 4 kohtaa muutettaisiin lisäämällä siihen viittaus lähipiiriä koskevaan määritelmään. Lähipiiriliiketoimien määritelmä perustuu kirjanpitoasetuksen (1339/1997) 2 luvun 7 b :ään ja kirjanpitolautakunnan 11.11.2008 antamaan omaehtoiseen lausuntoon (numero 1829) kirjanpitoasetuksen 2 luvun 7 b :ssä tarkoitetusta lähipiiristä. Lausunto sisältää lähipiirimääritelmän sekä eräitä käytännön soveltamisohjeita. Kirjanpitolautakunnan mainitun lausunnon mukaan osapuoli kuuluu yrityksen lähipiiriin jos: 1) osapuoli välittömästi tai yhden tai useamman välikäden kautta välillisesti a) käyttää yrityksessä määräysvaltaa, on yrityksen määräysvallassa tai on yrityksen kanssa saman määräysvallan alaisena (tämä kattaa emo-, tytär- ja sisaryritykset), b) omistaa yrityksestä sellaisen osuuden, joka tuottaa sille huomattavan vaikutusvallan yrityksessä (vähintään 20 %:n osuus osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä) tai c) käyttää yrityksessä toisen osapuolen kanssa yhteistä määräysvaltaa; 2) osapuoli on yrityksen osakkuusyritys (vähintään 20 %:n osuus osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä); 3) osapuoli on yhteisyritys, jossa yritys on osapuolena; 4) osapuoli on yrityksen tai sen emoyrityksen johtoon kuuluva avainhenkilö; 5) osapuoli on kohdissa (1) tai (4) tarkoitetun henkilön läheinen perheenjäsen; 6) osapuoli on yhteisö, jossa kohdassa (4) tai (5) tarkoitettu henkilö käyttää välittömästi tai välillisesti määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa tai jossa tällaisella henkilöllä on välittömästi tai välillisesti merkittävä äänivalta. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin kulujen edelleenveloitusta eli niin sanottua läpilaskutusta koskevasta tilanteesta, jossa lähipiiriltä tehdyn hankinnan kustannukset voisivat poikkeuksellisesti olla tukikelpoisia.
6 27. Investointituen määrä. Pykälän 1 momentin 3 kohtaa täsmennettäisiin lisäämällä siihen tukitaso (20 %), jota noudatetaan tukialueesta riippumatta tuettaessa pidemmälle jalostettuja kiinteitä polttoaineita koskevia investointeja (pelletit, briketit, biohiili ja muut vastaavat pidemmälle jalostetut polttoaineet). Lisäksi täsmennettäisiin, että tuettaessa polttopuun, puutähdehakkeen, puuperäisten kierrätyspolttoaineiden ja muiden kiinteiden puuperäisten polttoaineiden tuotantoa, noudatettaisiin 20 %:n tukitasoa tukialueesta riippumatta. Näihin tukiin sovellettavista valtiontukisäännöistä säädetään asetuksen 8 :ssä (Valtiontukea koskevien säännösten soveltaminen). Pykälään lisättäisiin uusi 6 momentti, jossa täsmennettäisiin, miten muun rahoitusta myöntävän tahon ajallisesti samaan investointikohteeseen käyttöpääomaksi tai investointiin myöntämään lainaan ja takaukseen sisältyvän julkisen tuen osuus tulisi ottaa huomioon tukien yhteenlasketussa enimmäismäärässä. Pykälän nykyinen 6 momentti siirtyisi 7 momentiksi. Lisäksi on tiedossa, että Euroopan komissio on hyväksynyt äskettäin muutoksia Suomen aluetukikarttaan, jonka mukaisia enimmäistukitasoja noudatetaan myönnettäessä alueellista investointitukea 1.1.2017 lukien. Investointituen määrään (27 :n 1 momentin 1 kohta) liittyvät muuttuneet tukitasot voidaan ottaa käyttöön maaseudun yritystuen osalta kuitenkin vasta sen jälkeen, kun maaseutuohjelmaa on tältä osin muutettu. Maaseutuohjelmaa voidaan muuttaa seuraavan kerran vuonna 2018. 28. Perustamistuen maksaminen. Pykälään lisättäisiin uusi 1 momentti, jonka mukaan perustamistuki maksettaisiin tukipäätöksessä hyväksyttyjen toimenpiteiden toteuttamista vastaavina erinä. Perustamistuen ensimmäinen maksuerä voisi olla enintään kolmasosa myönnetyn perustamistuen määrästä. Pykälän nykyinen 1 momentti siirrettäisiin osittain uudeksi 2 momentiksi ja siihen lisättäisiin täsmennys, jonka mukaan ensimmäisen erän maksamisella tarkoitetaan tässä ensimmäisen erän maksamista ainoastaan uudelle perustettavalle yritykselle tai sen toteuttamaan kokeiluun sen jälkeen, kun toimenpidesuunnitelma on hyväksytty tukipäätöksellä ja yritys on perustettu ja merkitty voimassa olevien säännösten mukaisesti kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja ennakkoperintärekisteriin. Perustamistoimiin liittyvän ensimmäisen erän maksutavasta riippumatta uuden perustettavan yrityksen tulee yksilöidä toimenpidesuunnitelmassa, mitä toimenpiteitä, hyväksytyn toimenpidesuunnitelman, yrityksen perustamisen, kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja ennakkoperintärekisteriin merkitsemisen lisäksi, yritys tuen avulla toteuttaa. Toista erää maksettaessa varmistetaan, että ensimmäistä maksuerää vastaavat varsinaiset toimenpidesuunnitelmassa vahvistetut toimenpiteet on toteutettu. Pykälän nykyinen 2 ja 3 momentti siirrettäisiin pykälän uudeksi 3 ja 4 momentiksi.
7 31. Maksuerät. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin tukien maksuerien osalta siten, että neljä maksuerää voisi kohdistua vuosittain erikseen kutakin eri investointityyppiä kohden samassa investointihankkeessa, jolloin maksueriä voisi olla vuosittain enintään kaksitoista kappaletta. Investointityyppejä olisivat rakentamisinvestoinnit, kone- ja laiteinvestoinnit sekä aineettomat investoinnit. Pykälän 2 momentin toinen virke siirrettäisiin pykälän uudeksi 3 momentiksi. 34. Toimenpiteen aloittaminen. Pykälän 2 momentin 3 kohtaa täsmennettäisiin siten, että toimituksella tarkoitetaan koneen ja laitteen lisäksi välineiden ja kaluston toimimusta ja 5 kohtaa täsmennettäisiin lisäämällä siihen viittaus momentin 1-4 kohtiin. Pykälän 5 momenttiin tehtäisiin täsmennys siten, että ennen toimenpiteen aloittamista syntyneitä tukikelpoisia kustannuksia voisivat olla ainoastaan pykälän 4 momentin 2 kohdan mukaisesti lupien hankkiminen ja 3 kohdan mukaisesti yleiskustannuksia aiheuttavat toimenpiteet. Aineellisen omaisuuden hankkimiseen liittyviä yleiskustannuksia koskeva ei-tyhjentävä luetelma löytyy maaseutuasetuksen 45 artiklan 2 kohdan c alakohdasta. Luetelma kattaa myös toteutettavuustutkimukset, joiden osalta ennen toimenpiteen aloittamista syntyviä kustannuksia ei kuitenkaan voida katsoa hyväksyttäviksi kustannuksiksi, sillä aineellisen investoinnin toteutettavuustutkimuksista on säädetty omana tukimuotonaan asetuksen 23 :ssä. Toteutettavuustutkimuksen kustannukset voivat olla hyväksyttäviä vasta sen jälkeen kun hakemus on jätetty ja tullut vireille. 36. Investoinnin pysyvyys ja tuen siirtäminen. 39. Voimaantulo. Pykälän 3 momenttia täsmennettäisiin siten, että se koskee maksamatta olevaa tukea osittain tai kokonaan. Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2017. 3 Esityksen vaikutukset 4 Asian valmistelu Ehdotetulla asetuksella ei olisi merkittäviä valtiontaloudellisia vaikutuksia. Tukea myönnetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 toteuttamiseen suunnattujen varojen puitteissa. Ehdotetulla asetuksella on tarkoitus saattaa tuensaajina olevat pk-yritykset mahdollisimman yhdenmukaiseen asemaan tukiedellytysten suhteen riippumatta siitä, millä ELY-keskusalueella yritykset sijaitsevat sekä yhdenmukaistamaan käytäntöjä suhteessa muihin yritysrahoitusta myöntäviin tahoihin. Asetusehdotus on valmisteltu virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä. Asetusehdotuksesta on pyydetty lausunnot työ- ja elinkeinoministeriöltä, valtiovarainmi-
8 5 Laintarkastus 6 Voimaantulo nisteriöltä, Maaseutuvirastolta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.:ltä, Suomen Kylätoiminta ry:n Leader-jaostolta, ProAgria Keskusten Liitolta ja Finnveralta. Lausunnon asetusluonnoksesta ovat antaneet valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Maaseutuvirasto, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomen Kylätoiminta ry:n Leader-jaosto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja Finnvera. Asetusluonnoksesta lausuntokierroksella saatu palaute oli valtaosin myönteistä ja lausunnot on pyritty mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon. Lausunnoista on laadittu yhteenveto. Asetusehdotus on ollut tarkastettavana oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä. Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2017.