Kasvillisuuden poistaminen rautateiden suoja-alueelta
Liikennevirasto radanpitäjänä Liikenneviraston tehtävänä on mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Liikennevirasto vastaa valtion liikenneverkosta, eli maanteistä, rautateistä ja suuresta osasta vesiväyliä. Liikennejärjestelmää ylläpidetään ja kehitetään yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Liikennevirasto toimii radanpitoviranomaisena ja hallinnassaan olevan valtion rataverkon radanpitäjänä. Radanpidolla tarkoitetaan muun muassa rautatien suunnittelua, rakentamista, hallintaa ja kunnossapitoa. Toiminnan tavoitteena on pitää rataverkko kunnossa, jotta liikennöinti on turvallista ja tehokasta. Suomen liikennöidyn rataverkon pituus oli vuoden 2014 lopussa 5 944 kilometriä, josta 3 256 kilometriä oli sähköistetty. Vuosittain radan kunnossapitoon käytetään lähes 200 miljoonaa euroa. Suomen rataverkon ylläpito, kehittäminen ja kunnossapito ovat Liikenneviraston vastuulla. 2
Turvallisuus rautatieliikenteessä Liikennevirasto varmistaa toiminnallaan, että rautatieliikenne on turvallista. Pääasiallisena tehtävänä on varmistaa, että rataverkko vastaa sille asetettuja laatu- ja turvallisuusvaatimuksia ja että ratatyöt sekä rautatieliikenteenohjaus hoidetaan turvallisuuslähtöisesti. Rautatien suoja-alueella oleva kasvillisuus eli puusto ja muut korkeat kasvit muodostavat riskin tie- tai rautatieliikenteen turvallisuudelle. Radalle kaatuvat puut aiheuttavat merkittävää haittaa rautatieliikenteelle ja voivat pahimmillaan aiheuttaa junan suistumisen raiteilta. Sähköradan ajolangoille kaatuvista puista aiheutuu yhteiskunnalle suuret vuosittaiset kustannukset, kun sähköradalla joudutaan tekemään raivaus- ja korjaustöitä. Valtion rataverkosta 90 % on yksiraiteista. Radalle kaatuvat puut aiheuttavat siten pitkäkestoisia häiriöitä rautatieliikenteelle. Jo yhden myrskyn aiheuttamat kustannukset voivat kohota satoihin tuhansiin euroihin. Tässä esitteessä kerrotaan rautateiden suoja-alueilla olevan kasvillisuuden käsittelystä ja raivauksesta, joilla taataan rautateiden turvallinen ja häiriötön liikenne. Kasvillisuuden poistolla parannetaan turvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. 3
Ratalain mukainen suoja-alue ja näkemäalue Rautatien suoja-alueella tarkoitetaan rautatiealueen ulkopuolista aluetta, joka tarvitaan edistämään rautatien turvallista käyttöä. Suoja-alueen olemassaolo perustuu suoraan lakiin ja se ulottuu 30 metrin etäisyydelle radan tai lähimmän raiteen keskilinjasta. Suoja-alue voi erillisellä päätöksellä olla myös tätä kapeampi tai leveämpi, ulottuen kuitenkin korkeintaan 50 metrin etäisyydelle. (Ratalaki 3 :n 1 momentin 6 kohta ja 37 ) Suoja-aluetta koskevat ratalain säännökset ovat muuttuneet 15.8.2016. Mainitusta ajankohdasta lähtien suoja-alueen olemassaolo perustuu suoraan ratalakiin. Aikaisemmin suojaalue oli voimassa vain, jos se oli erikseen osoitettu ennen radan rakentamista tehdyssä ratasuunnitelmassa. Suomen rautateistä valtaosa on kuitenkin rakennettu ennen ratalain voimaantuloa ilman ratasuunnitelmaa, eikä siten ratalain mukaisia suoja-alueita ole pääosin ollut olemassa. Rautatien näkemäalueella tarkoitetaan rautatien tasoristeyksen yhteydessä olevaa aluetta, jolta on esteetön näkyvyys radalle. Näkemäalueet pidetään siten suoja-aluetta huolellisemmin vapaana puustosta ja muista näkemäesteistä, ja näin parannetaan tie- ja rautatieliikenteen turvallisuutta. Näkemäalue voi joissain tapauksissa ulottua myös suoja-alueen ulkopuolelle. (Ratalaki 3 :n 1 momentin 4 kohta ja liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista 6 ) 30 m 30 m Rautatiealueiden maanomistaja on valtio, mutta suoja-alue ulottuu yksityisten maanomistajien kiinteistöille. 4
Radanpitäjällä oikeus poistaa kasvillisuutta turvallisuussyistä Kiinteistönomistajalla on oikeus korvaukseen omaisuudelleen aiheutuneesta haitasta ja vahingosta Liikennevirastolla on radanpitäjänä oikeus poistaa suoja- ja näkemäalueelta kasvillisuutta sekä rajoittaa puuston korkeutta, mikäli tämä on tarpeen tie- tai rautatieliikenteen turvallisuuden varmistamiseksi. Usein valtio omistaa vain osan suoja- ja näkemäalueen maa-alasta, joten puustoa joudutaan poistamaan myös yksityisten kiinteistönomistajien kiinteistöiltä. Liikennevirasto järjestää poistettavalle puustolle yhteishakkuun ja -myynnin. Puuston poistosta ei aiheudu kiinteistönomistajille kuluja ja puun myyntitulot tilitetään kiinteistönomistajalle. Liikennevirasto korvaa kasvillisuuden poistamisesta kiinteistönomistajalle tai sen muulle haltijalle mahdollisesti aiheutuvan haitan tai vahingon. Tällaista korvattavaa vahinkoa voi syntyä, jos esimerkiksi kaadetaan pihapuita, pensaita tai istutettuja taimia. Samoin puuston ennenaikaisesta hakkuusta voi syntyä kiinteistön omistajalle vahinkoa (odotusarvo). Korvauksista sovitaan aina erikseen. Mikäli korvauksista ei päästä sopimukseen, voidaan korvaukset käsitellä Maanmittauslaitoksen pitämässä maanmittaustoimituksessa. Liikennevirasto ilmoittaa suoja-alueen puuston poistosta kiinteistönomistajalle kirjeellä. Kirjeen liitteenä lähetetään lomake, jolla kiinteistönomistaja voi helpoiten kertoa mielipiteensä ja kantansa puuston poiston toteutustavasta. Samalla kiinteistönomistaja voi ilmoittaa erityistä huomiota vaativasta pihapuustosta tontillaan. Kirjeessä kerrotaan myös tärkeimmät Liikenneviraston yhteystiedot raivaustyöhön ja turvallisuuskysymyksiin liittyen. Liikennevirasto ei pääsääntöisesti poista piha-alueelle (tai muuallekaan) istutettua tai erityiseen hoitoon otettua kasvillisuutta, kuten pensasaitoja, hedelmä- ja koristepuita tai pensaita. Usein tällaista kasvillisuutta ei tarvitse poistaa, koska se ei kaatuessaan ylety rautatielle. Joissain tapauksissa riittää, että vaarallinen pihapuu lyhennetään mutta puu jätetään muuten paikoilleen. Tarvittaessa tonteilla pidetään alkukatselmus ennen raivaustöiden alkua. Pihapuiden ja pensaiden raivauksesta sovitaan aina erikseen. Mikäli kasvillisuuden poistamisesta ei tällöin päästä sopimukseen, voi Liikennevirasto määrätä kasvillisuuden poistamisesta, siirtämisestä tai puuston lyhentämisestä. Määräyksen antaminen edellyttää, että istutettu tai erityiseen hoitoon otettu kasvillisuus aiheuttaa vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa radanpidolle. Kyseessä on päätös, josta kiinteistön omistajalla on oikeus valittaa. Jollei omistaja suorita toimenpidettä sitä varten määrätyssä kohtuullisessa ajassa, radanpitäjällä on oikeus suorittaa se kustannuksellaan. 5
Puuston poistaminen kunnossapitotoimenpiteenä Rautatien kuntoa tarkkaillaan ja ylläpidetään jatkuvasti. Suoja-alueella olevan puuston tarkkailu ja raivaus on osa tätä tärkeää kunnossapitotyötä. Säännöllinen riskipuiden poisto auttaa turvaamaan rataverkon toimivuuden. Erityisesti viime vuosien syysmyrskyt ovat korostaneet puuston säännöllisen raivaustyön merkitystä. Liikennevirasto tilaa raivaustyöt kilpailutetuilta urakoitsijoilta. Tällöin yksityisten kiinteistöjen osalta poistetaan kaikki sellainen puusto, joka kaatuessaan voi yltää radalle. Usein tämä tarkoittaa enimmillään 30 metriä leveää aluetta radan molemmin puolin. Puuston poisto tehdään pääosin avohakkuuna. Tarvittaessa puuston raivaus tehdään siten, että rataturvallisuutta vaarantamattomia matalakasvuisia puita ja pensaita jätetään kasvamaan suoja-alueelle. Puuston poistaminen voi vaatia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan asemakaava-alueilla. Liikennevirasto hakee suorittamalleen puiden poistolle kootusti tarvittavat maisematyöluvat. Puuston poistamisessa otetaan huomioon ympäristönäkökohdat. Suoja-alueella olevat suojelualueet sekä arvokkaat luontokohteet selvitetään etukäteen ja suojelutarpeet otetaan raivaustyössä huomioon. Puuston omistajana kiinteistönomistajalla on oikeus päättää, miten puuston poistaminen ja myynti järjestetään. Mikäli kiinteistönomistaja ei halua puustolleen yhteismyyntiä, hän voi pyytää, että kiinteistön alueelta kaadetut puut pinotaan turvalliseen paikkaan kiinteistön alueelle. Rautatien läheisyydessä tehtävä hakkuu vaatii erityistä ammattiosaamista ja rataturvallisuuspätevyyden. Mikäli kiinteistönomistaja harkitsee puuston poistamista kiinteistöltään omatoimisesti, on hänen ennen töihin ryhtymistä syytä ottaa yhteyttä Liikennevirastoon. Kiinteistönomistaja ja rataisännöitsijä keskustelevat tällöin tarkemmin raivaustyön vaatimista luvista ja turvallisuusnäkökohdista. Mahdollisissa onnettomuustapauksissa voi puiden kaataja joutua korvausvastuuseen. Sähköistetyillä rataosilla ajolangoille ja turvalaitteille kaatuvasta puusta aiheutuu jopa satojen tuhansien eurojen korjaus- ja raivauskustannukset. Sylvi-myrsky 2010. 6
Turvallisuus rautateillä Rautatiealueella työskentely vaatii aina voimassaolevan ratatyöturvallisuuspätevyyden. Lisäksi työkoneiden käyttö rautatien läheisyydessä vaatii erityishuomiota. Työkone tai sen osa ei missään oloissa saa ulottua alle 3 metrin etäisyydelle lähimmästä kiskosta tai sähköradan jännitteisistä osista. Lisätietoja ratatyöturvallisuuspätevyydestä ja työkoneiden käytöstä saa Liikennevirastosta tai rataisännöitsijältä. Myös rautatiealueen läheisyydessä työskenneltäessä on aina syytä ottaa hyvissä ajoin yhteys Liikennevirastoon junaja työturvallisuuden varmistamiseksi. RAUTATIETURVALLISUUS Rautatiealueella työskentely vaatii rataturvallisuuspätevyyden. Rautatien vieressä olevat puut kaataa aina rataturvallisuuskoulutuksen saanut ammattilainen. Älä koskaan liiku kiskoilla yksin ilman turvamiestä. Kaikenlainen varastointi rautatien läheisyydessä on turvallisuussyistä kielletty. Sähköradan yläpuolella olevassa langassa on suurjännite (25 000 V). Sähköradan jännitteisiin osiin tulee aina pitää vähintään 3 metrin turvaetäisyys. Huomioi tämä myös työkoneita ajaessa ja pitkiä esineitä kantaessa! MITÄ TEHDÄ JOS HUOMAAT RAUTATIELLE KAATUNEEN PUUN Ajolankoihin tai pylvääseen koskettavaa puuta ei saa mennä irrottamaan. Katkennut ajolanka on edelleen jännitteinen. Maahan osuessaan se muodostaa vaarallisen askeljännitteen. Pysyttele siksi vähintään 20 metrin päässä vaurioituneen sähköradan rakenteista tai sähkörataan nojaavasta puusta. Ajoneuvon sisätiloissa olet aluksi turvassa. Jos puu kaatui ajolangoille tai lähemmäs kuin 3 metriä lähimmästä kiskosta, ilmoita siitä heti yleiseen hätänumeroon 112. Varaudu ilmoittamaan sijaintisi. Voit kertoa sijaintisi myös sähköratapylväässä olevan pylväsnumeron avulla. Sähköradan turvaetäisyydet 7
KASVILLISUUDEN POISTO, RATATYÖ- TURVALLISUUSPÄTEVYYS JA RAUTATIE- ALUEEN LÄHEI SYYDESSÄ TYÖSKENTELY Ajantasaiset yhteystiedot löytyvät Liikenneviraston sivuilta: www.liikennevirasto.fi/rataverkko/kunnossapito/tyonjako PUUN KAATUMINEN AJOLANGOILLE TAI LÄHEMMÄS KUIN KOLME METRIÄ LÄHIMMÄSTÄ KISKOSTA Puun kaatumisesta ajolangoille tai lähemmäs kuin kolme metriä lähimmästä kiskosta on ilmoitettava välittömästi yleiseen hätänumeroon 112. 8 3/2017