Venäläisasiakkaiden verotulovaikutukset

Venäläisasiakkaiden verotulovaikutukset Etelä-Karjalan kunnille syyskuu 2013 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK OY :: www.tak.fi

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1 YHTEENVETO... 2 VEROTULOJEN MUODOSTUMINEN ETELÄ-KARJALAN KUNNISSA... 3 MATKAILUTULOA SAAVISTA TOIMIALOISTA... 5 VENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TUOMAT TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET... 7 Yrityskysely... 7 Kauppa ja majoitus sekä ravitsemustoiminta... 8 Liikevaihto, työntekijämäärä, palkkamenot ja kunnallisverotulot... 8 Kiinteistöverotulot... 10 Yhteisöverotulot... 12 Kerrannaisvaikutukset... 13 Arvio muilta venäläismatkailijoita palvelevilta toimialoilta syntyvistä tulo- ja työllisyys sekä verotulovaikutuksista. 13 VENÄLÄISTAUSTAISET YRITYKSET ETELÄ-KARJALASSA... 15 TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ... 16

1 JOHDANTO Selvityksen tarkoitus ja toteuttaja Venäläismatkailijoiden verotulovaikutukset Etelä-Karjalan kunnille - selvityksen tarkoituksena oli arvioida Etelä-Karjalan kuntien saamia verotuloja, jotka syntyvät venäläisten asiakkaiden ansiosta. Selvitys kohdistettiin kaupan sekä matkailupalveluiden toimialoille. Tukkukauppa saa myyntituloja sekä venäläisiltä matkailijoilta että vientikaupasta Venäjälle. Tässä selvityksessä on pyritty arvioimaan sekä venäläismatkailijoiden tuoma liikevaihto että vientikaupasta saatu liikevaihto ja tästä syntyvät verotulovaikutukset tukkukaupan toimialalta. Kuntatilaajien toivomuksesta selvityksessä pyrittiin muodostamaan myös varovainen arvio Etelä-Karjalassa toimivien venäläistaustaisen yritysten merkityksestä Etelä-Karjalassa. Selvityksen on toteuttanut Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy. Rahoittajat Selvitystyön rahoittivat Lappeenrannan ja Imatran kaupungit, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat, Global Blue Finland sekä Etelä-Karjalan kauppakamari. Toteutus Selvitys toteutettiin yrityskyselyn, viranomais- ja asiantuntijahaastattelujen sekä tilastoaineistojen avulla. Yrityskysely toteutettiin osin sähköpostikyselynä ja osin puhelinhaastattelujen avulla. Yrityskyselyyn vastasi yhteensä 177 kaupan ja palvelualojen yritystä, joista 113 haastateltiin puhelimitse. Puhelimitse haastateltiin myös kolmea veroviranomaista sekä kahta veroasiantuntijaa verolaskelmien oikeellisuuden varmistamiseksi. Tilastoaineistoina käytettiin Tilastokeskuksen toimipaikkatilastoja, Verohallinnon kuntakohtaisia verotilastoja sekä Veronmaksajien keskusliiton kokoamia verotilastoja. Tuloksia laskettaessa hyödynnettiin myös TAK Rajatutkimuksen tuloksia venäläismatkailijoiden rahan käytön arvioimiseksi. Tulosten luotettavuudesta Verotulojen arviointi perustuu yrityskyselystä saatuihin tietoihin venäläisten asiakkaiden osuudesta yritysten liikevaihdon muodostumisessa. Lisäksi kuntakohtaisia tuloksia laskettaessa on käytetty yrityskyselyssä saatua tietoa henkilökunnan asuinpaikkakunnista. Nämä tulokset on yleistetty koskemaan maakunnan kaikkia toimipaikkoja hyödyntäen Tilastokeskuksen toimipaikkatilastoja. Venäläisten asiakkaiden tuoman liikevaihdon osalta tuloksia on verrattu TAK Rajatutkimuksen tuloksiin venäläisten rahankäytöstä Etelä- Karjalassa. Yhteisöverotulojen osalta laskelmia on verrattu Lappeenrannan kaupungin eri toimialoilta saamiin yhteisöverotuloihin. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemuspalveluiden osalta TAK Rajatutkimus antaa suuremman arvion venäläisten rahankäytöstä (39,9 miljoonaa euroa vuonna 2012) kuin yrityskysely (27,0 miljoonaa euroa). Laskelmat on kuitenkin tehty yrityskyselystä saatujen tulosten pohjalta. Täysin tarkkoja laskelmia verotulojen muodostumisesta ei tällä tavoin ole mahdollista laskea, mutta lukujen voidaan sanoa antavan riittävän luotettavan kuvan siitä, miten venäläisasiakkaiden ostot vaikuttavat Etelä-Karjalan kuntien verotuloihin. Tässä selvityksessä pääpaino on kaupan sekä majoitus- ja ravitsemuspalvelut toimialoilla, joista ensin mainittu sisältää sekä tukku- että vähittäiskaupan. Tukkukaupasta osa on suoraa ulkomaankauppaa Venäjälle, jolloin tulot eivät tule Etelä-Karjalassa vierailevilta venäläisasiakkailta. Teollisuuden tai muiden toimialojen ulkomaankauppaa tässä selvityksessä ei kuitenkaan ole huomioitu. Selvityksessä ei ole myöskään huomioitu raja-asemien taloudellisia vaikutuksia kuntien talouteen eikä energialaitosten energian- ja vedenkulutuksesta saamia tuloja.

2 YHTEENVETO Venäläiset asiakkaat jättivät vuonna 2012 kaupan sekä majoitus- ja ravitsemuspalvelut toimialoille 497 miljoonaa euroa. Venäläisasiakkaiden voidaan arvioida työllistäneen näillä toimialoilla noin 1300 kokoaikaista työntekijää. Venäläisasiakkaat tuovat selvityksen mukaan Etelä-Karjalan kuntiin yli 7 miljoonaa euroa verotuloja. Näistä lähes 5 miljoonaa euroa tulee kaupan ja palvelualojen työntekijöiden palkoista perittävistä kunnallisveroista, miljoona euroa yrityksiltä perityistä yhteisöveroista ja 1,3 miljoonaa euroa yrityksiltä ja venäläisiltä vapaa-ajan asukkailta perityistä kiinteistöveroista. Lisäksi muilta venäläisasiakkaita palvelevilta toimialoilta kertyy noin 250 000 350 000 euroa ja alihankintaostojen kautta syntyvästä liikevaihdosta noin 180 000 euroa verotuloja vuodessa. Näistä verotuloista alle 6 miljoonaa muodostuu Etelä-Karjalassa vierailevien venäläismatkailijoiden ansiosta ja loput vientikaupasta Venäjälle. Kauppa, majoitus- ja ravitsemuspalvelut Kunta Liikevaihto Työllisyys Palkkaverotulot Yhteisöverotulot Kiinteistöverotulot Verotulot yhteensä Imatra 115 665 338 1239 265 342 1 846 Lappeenranta 332 543 816 2994 705 528 4 227 Lemi 2 691 21 78 8 19 105 Luumäki 9 229 36 120 25 28 173 Parikkala 14 107 32 111 38 75 224 Rautjärvi 5 540 16 56 12 155 223 Ruokolahti 5 158 41 142 10 67 219 Savitaipale 7 947 22 85 14 29 128 Taipalsaari 4 229 25 95 15 75 185 Etelä-Karjala 497 109 1348 4 919 1 091 1 319 7 329 Taulukko 1. Venäläisasiakkaiden tulo- ja työllisyys sekä verotulovaikutus kunnittain kaupan sekä majoitus- ja ravitsemuspalvelut toimialoilla

Miljoonaa euroa 3 VEROTULOJEN MUODOSTUMINEN ETELÄ- KARJALAN KUNNISSA Noin 88 % Etelä-Karjalan kuntien vuonna 2012 keräämistä veroista oli ansiotuloista kerättyjä kunnallisveroja. Yhteisöveron osuus verokertymästä oli 5 % ja kiinteistöveron osuus noin 7 %. Lappeenrannan kaupungin kunnallisverotulot kasvoivat vuodesta 2006 vuoteen 2012 noin 32 % ja Imatran kunnallisverotulot 29 %. Kaikkien Suomen kuntien kunnallisverotulot kasvoivat samalla ajanjaksolla noin 33 %. Yhteisöverotulot vuodesta 2006 vuoteen 2012 pienenivät Lappeenrannassa 3 % mutta kasvoivat Imatralla 10 %, kun kuntien saamat yhteisöverotulot pienenivät koko maassa 11 %. Kiinteistöverotulot kasvoivat Lappeenrannassa 74 % ja Imatralla 49 %, kun koko maassa kuntien saamat kiinteistöverotulot kasvoivat keskimäärin 64 %. Toisin sanoen verotulojen kehitys Etelä-Karjalassa ei poikkea merkittävästi koko maan kehityksestä. 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Verovuosi 2008 Verovuosi 2009 Verovuosi 2010 Verovuosi 2011 Verovuosi 2012 kunnallisvero yhteisövero kiinteistövero Kuva 1. Kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot Etelä-Karjalan kunnissa yhteensä vv. 2008 2012 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Muut ansiotulot; 5 % Työttömyysturvaetuudet; 3 % Eläketulot; 22 % Palkkatulot; 68 % Ansiotulojen jakautuminen Muut sosiaalietuudet; 2 % Vähennykset yht.; 21 % Verotettavat tulot; 79 % Verotettava tulo ja vähennykset Kuva 2. Ansiotulot kunnallisverotuksessa ja verotettavat tulot Palkkatulot muodostavat vain 68 % verotettavista ansiotuloista ja vähennyksien jälkeen tuloista vain 79 % on verotettavaa tuloa.

Maksettava kunnallisvero 4 Toimiala Palkkaverotulot Yhteisöverotulot Kiinteistöverotulot Imatra 93 032 647 5 878 541 6 499 019 Lappeenranta 229 207 914 15 112 280 17 316 896 Lemi 8 417 073 298 971 532 845 Luumäki 12 371 512 1 303 331 921 481 Parikkala 12 848 926 919 618 1 176 972 Rautjärvi 10 864 063 515 023 495 558 Ruokolahti 16 001 590 1 187 345 1 376 897 Savitaipale 9 602 379 731 378 1 077 294 Taipalsaari 15 664 141 490 744 1 136 876 Etelä-Karjala 408 010 245 26 437 231 30 533 838 Taulukko 2. Verotulot kunnittain v. 2012 (Lähde: Verohallitus) Tuloista tehtävät vähennykset aiheuttavat sen, että myös kunnallisvero on käytännössä progressiivinen vero. Pienituloiset maksavat todellisuudessa varsin vähän verotuloja. Kuvassa 3 on tarkasteltu, kuinka todellinen, maksettava kunnallisveroprosentti muuttuu palkkatulon kasvaessa, kunnallisveroprosentin ollessa 19,5 %. Havaitaan, että alle 8 500 euron tuloista ei makseta lainkaan ja esimerkiksi 22 000 euron vuosituloistakin maksetaan vain 12 % kunnallisveroa. Tämä tarkoittaa sitä, että toimialoilla, joilla osa-aikaisten työntekijöiden osuus on suuri, verokertymä palkkatuloista jää alhaiseksi. 20,0 % 18,0 % 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Vuositulot Kuva 3. Kunnallisveron osuus palkkatuloista eri tulotasoilla 2012, kunnallisveroprosentin ollessa 19,50

5 MATKAILUTULOA SAAVISTA TOIMIALOISTA Matkailijat tuovat tuloja pääasiassa vähittäiskaupan ja palvelualojen yrityksille. Koska venäläisten ostosmatkailuun liittyy paljon ostoksia myös tukkukaupan yrityksistä, tähän selvitykseen on otettu mukaan myös tukkukauppa ja agentuuritoiminta. Kaupan sekä majoitus- ja ravintolapalveluiden lisäksi selvityksessä tarkastellaan muiden venäläismatkailijoita palvelevien toimialojen merkitystä kuntien verotulojen muodostumisessa. Vähittäis- ja tukkukauppa Valtaosa venäläismatkailijoiden Etelä-Karjalaan tuomasta rahamäärästä tulee kaupan alan yrityksille. TAK Rajatutkimuksen mukaan vuonna 2012 venäläiset matkailijat käyttivät Etelä-Karjalassa noin 333 miljoonaa euroa, josta 280 miljoonaa käytettiin tuoteostoihin. Etelä-Karjalassa oli vuonna 2011 Tilastokeskuksen Toimipaikkatilaston mukaan 1 341 kaupan alan toimipaikkaa, mikä on noin 17 % Etelä-Karjalan toimipaikkojen kokonaismäärästä. Kaupan ala työllisti 4 941 työntekijää kokoaikaiseksi työntekijöiksi muutettuna, mikä oli noin 16 % kaikista maakunnan työpaikoista. Kaupan alan liikevaihto, 1 840 miljoonaa euroa, oli runsaat 24 % kaikkien eteläkarjalaisten toimipaikkojen liikevaihdosta. Tästä vähittäiskaupan liikevaihto oli 975 miljoonaa euroa ja moottoriajoneuvojen kaupan liikevaihto oli 278 miljoonaa euroa. Jos arvioidaan, että kaupan liikevaihdosta 20 % oli alhaisemman verokannan myyntiä, saadaan liikevaihto muutettua myynnin arvoksi (1 840*0,2*1,13 + 1 840*0,8*1,23=) 2 226 miljoonaa euroa. Jos arvioidaan liikevaihdon vuonna 2012 kasvaneen 6,5 % vuoden 2011 tasosta, voidaan myynnin arvon arvioida vuonna 2012 olleen noin 2 371 miljoonaa euroa. Tästä venäläismatkailijoiden 280 miljoonan euron ostot olivat noin 12 %. Todellisuudessa vientikauppa ja osa venäläismatkailijoiden ostoista ovat verottomia, jolloin kaupan myynti on edellä esitettyä pienempi ja venäläismatkailijoiden prosentuaalinen osuus suurempi kuin 12 %. Kaupan liiton tilastojen mukaan kaupan alan kuukausiansiot Suomessa vuonna 2012 olivat (tulospalkkioineen) esimiehillä keskimäärin 3 178 euroa ja muilla työntekijöillä 2 232 euroa. Palvelualojen keskusliiton mukaan kokoaikaisten (jatkuvat ja määräaikaiset työsuhteet yhteensä) työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä vuonna 2012 Suomessa oli tukkukaupassa 90,1 % ja vähittäiskaupassa 60,9 %. Majoitus- ja ravitsemusala Etelä-Karjalassa oli Tilastokeskuksen Toimipaikkatilaston mukaan vuonna 2011 yhteensä 383 majoitus- ja ravitsemusalan toimipaikkaa, mikä on 5 % kaikista Etelä-Karjalan toimipaikoista. Toimialat tarjosivat yhteensä 1 783 kokoaikaista työpaikkaa (5 % maakunnan työpaikoista) ja niiden liikevaihto oli noin 152 miljoonaa euroa (2 % kaikkien toimipaikkojen liikevaihdosta). Majoitusyritysten liikevaihdosta osa on ravintolamyyntiä ja osa majoitusmyyntiä, jonka arvonlisävero vuonna 2012 oli 9 %. Ravintolamyynnistä noin puolet on korkeamman verokannan myyntiä (alkoholimyynti). Karkeasti arvioiden majoitus- ja ravintolapalveluiden liikevaihto voidaan muuttaa myynniksi (0,5*109*1,23+0,5*109*1,13+43*(0,75*1,09+0,25*(1,23+1,13))=) 189 miljoonaa euroa. TAK Rajatutkimuksen mukaan venäläismatkailijat käyttivät Etelä-Karjalassa majoitus ja ravintolapalveluihin noin 40 miljoonaa euroa, mikä on noin 21 % majoitus- ja ravitsemuspalveluiden myynnistä. Palvelualojen ammattiliiton mukaan majoitus- ja ravitsemusalan esimiesten keskiansiot vuonna 2011 olivat 2 619 euroa ja työntekijöiden keskiansiot 2 017 euroa kuukaudessa. Kokoaikaisten työntekijöiden osuus (jatkuvat ja määräaikaiset) oli 66,1 % kaikista työntekijöistä.

6 Muut matkailijoita palvelevat toimialat Perinteisten matkailupalvelutoimialojen lisäksi tähän selvitykseen on otettu mukaan kiinteistönvälitys, isännöinti sekä kääntäminen ja tulkkaus. Näin ollen selvityksessä arvioitiin venäläisasiakkaiden merkitystä kaupan sekä majoitus- ja ateriapalvelut toimialojen lisäksi myös seuraavilla toimialoilla: 5030 Sisävesiliikenteen henkilökuljetus 52213 Maksullinen pysäköinti 5223 Ilmaliikennettä palveleva toiminta 5914 Elokuvien esittäminen 6831 Kiinteistönvälitys 6832 Kiinteistöjen isännöinti 743 Kääntäminen ja tulkkaus 7711 Autojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen vuokraus ja leasing 7721 Vapaa-ajan ja urheiluvälineiden vuokraus ja leasing 7734 Vesiliikennevälineiden vuokraus ja leasing 799 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. 9001 Esittävät taiteet 9102 Museoiden toiminta 9103 Historiallisten nähtävyyksien, rakennusten ja vastaavien kohteiden toiminta 9104 Kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja luonnonpuistojen toiminta 9311 Urheilulaitosten toiminta 9313 Kuntokeskukset 9321 Huvi- ja teemapuistojen toiminta 93291 Hiihto- ja laskettelukeskukset 9604 Kylpylaitokset, saunat, solariumit yms. palvelut Yllämainittujen toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto Etelä-Karjalassa vuonna 2011 oli Tilastokeskuksen Toimialatilaston mukaan runsaat 33 miljoonaa euroa. Liikevaihdon perusteella näistä toimialoista suurimmat ovat kiinteistönvälitys (8,7 milj. ), kiinteistöjen isännöinti (7,2 milj. ), urheilulaitosten toiminta (4,8 milj. ), autojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen vuokraus ja leasing (3,2 milj. ), varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. (3 milj. ).

7 VENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TUOMAT TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET YRITYSKYSELY Venäläisten asiakkaiden tulo- ja työllisyysvaikutusten selvittämiseksi tehtiin matkailutuloa saaville yrityksille kysely, jolla kartoitettiin yritysten taloustietoja, venäläisten asiakkaiden osuutta yritysten liikevaihdosta sekä yritysten työntekijöiden asuinkuntia. Viimeksi mainittu tieto tarvittiin, jotta kunnallisverot voitiin arvioida oikein kunnittain. Tutkimuksessa oli mukana myös tukkukauppa- ja agentuuritoiminta toimiala, jonka liikevaihdosta vain osa tulee venäläismatkailijoilta ja osa on puhdasta vientikauppaa. Kysely toteutettiin Internet-kyselynä sekä puhelinhaastatteluin. Internet-kysely lähetettiin 893 toimipaikkaan ja siihen vastasi 92 yritystä (10 %), joista 64 vastausta hyväksyttiin aineistotarkastuksen jälkeen tutkimukseen. Puhelimitse haastateltiin 113 yritystä. Puhelimitse haastateltavat valittiin satunnaisotoksena niistä toimipaikoista, jotka eivät olleet vastanneet Internet-kyselyyn. Internet-kyselyyn vastanneista 54 (81 %) ilmoitti, että yrityksellä on venäläisiä asiakkaita. Puhelimitse haastatelluista 54 (48 %) ilmoitti, että yrityksellä on venäläisiä asiakkaita. Vastauksia ei painotettu analysointivaiheessa, vaan oletettiin, että yhdistetty puhelinhaastattelu- ja Internet-kyselyaineisto muodostaa edustavan otoksen kohdejoukosta. Eniten epävarmuutta liittyy tukkukaupan ja agentuuritoiminnan tuloksiin, sillä näiden toimialojen vastaukset poikkesivat Internet-kyselyssä ja puhelinhaastattelussa kaikkein eniten. Sen sijaan vähittäiskaupan ja majoitustoiminnan osalta tuloksia voidaan pitää varsin luotettavina, sillä vastanneet yritykset edustavat yli puolta toimialojen liikevaihdosta ja erot vastauksissa puhelimitse haastateltujen ja Internet-kyselyyn vastanneiden välillä ovat hyvin pieniä. Tosin majoitusliikkeiden osalta tulosten luotettavuutta heikentää yritysten pieni määrä (14 vastaajaa). Kaikkien kyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihto on noin 36 % kaupan sekä majoitus- ja ravitsemustoimialojen liikevaihdosta Etelä-Karjalassa. Toimiala Yrityksellä on venäläisiä asiakkaita Kyselyyn vastanneet toimipaikat Internet-kysely (n= 64) Puhelinhaastattelut (n=113) Yhteensä (n=177) vastaajia yhteensä Liikevaihto 1000 (% maakunnan toimipaikkojen liikevaihdosta) Moottoriajoneuvojen kauppa ja korjaus (45) Tukkukauppa ja agentuuritoiminta (46) 50 % (3 kpl) 40 % (10 kpl) 42 % (13 kpl) 31 59 999 (22 %) 89 % (7 kpl) 22 % (10 kpl) 33 % (17 kpl) 53 128 665 (22 %) Vähittäiskauppa (47) 77 % (23 kpl) 83 % (30 kpl) 80 % (53 kpl) 66 485 085 (50 %) Majoitustoiminta (55) 100 % (12 kpl) 100 % (2 kpl) 100 % (14 kpl) 14 22 613 (53 %) Ravitsemustoiminta (56) 80 % (4 kpl) 100 % (2 kpl) 86 % (6 kpl) 7 25 189 (25 %) Yhteensä 81 % (54 kpl) 48 % (54 kpl) 61 % (108 kpl) 177 722 803 (36 %) Taulukko 3. Yrityksellä on venäläisiä asiakkaita - % vastanneista sekä vastanneiden yritysten määrä ja liikevaihto yhteensä Taulukossa 3 vastaajien määrä toimialoittain on pienempi kuin vastaajien määrä yhteensä. Tämä johtuu siitä, että Etelä-Karjalan Osuuskauppa on vastannut koko yrityksen tasolla ja taulukosta on jätetty pois muut matkailijoita palvelevat toimialat, joiden vastaajamäärä jäi niin alhaiseksi (4 vastaajaa), että vastausten perusteella tuloksia ei voida laskea. Tämän vuoksi muita toimialoja tarkastellaan tässä raportissa muu-

8 toin kuin tämän yrityskyselyn perusteella. Osuuskaupan tulokset on analysointivaiheessa jaettu eri toimialoille yrityksen kaupan sekä majoitus- ja ravintolapalveluiden liikevaihtojakauman pohjalta. KAUPPA JA MAJOITUS SEKÄ RAVITSEMUSTOIMINTA LIIKEVAIHTO, TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄ, PALKKAMENOT JA KUNNALLISVEROTULOT Toimiala Lv 2011 Lv 2012 Työntekijöitä 2011 Työntekijöitä 2012 Palkkamenot / henkilö keskimäärin Palkkamenot v 2012 Kunnallisverotulot keskiarvopalkalla 19,5 %:n verokannalla Moottoriajoneuvojen kauppa ja korjaus (45) Tukkukauppa ja agentuuritoiminta (46) 277 747 295 801 862 906 32 901 29 808 4 829 587 379 625 559 962 1 011 36 334 36 734 6 061 Vähittäiskauppa (47) 974 905 1 038 274 3 334 3 504 22 927 80 336 10 122 Majoitustoiminta (55) 42 395 45 151 331 348 18 999 6 612 621 Ravitsemustoiminta (56) 109 832 116 492 1 363 1 433 20 568 29 474 3 183 Yhteensä 1 992 185 2 121 677 6 852 7 201 25 980 182 964 24 817 Kuva 4. Liikevaihto, työntekijämäärä, palkkamenot ja kunnallisverokertymä toimialoittain v. 2012 Vuoden 2012 liikevaihto ja työntekijämäärä on arvioitu vuoden 2011 tilinpäätöstilastojen (Tilastokeskus) sekä Tilastokeskuksen Lappeenrannan kaupungille toimittamien alkuvuoden 2012 liikevaihdon kasvulukujen pohjalta. Palkkamenot henkilöä kohden on saatu yrityskyselystä ja tästä on johdettu palkkamenot yhteensä. Kunnallisverotulot palkkatuloista on laskettu käyttämällä toimialan keskiarvopalkkaa huomioimalla palkkamenoista tehtävät vähennykset. Laskelma tehtiin myös huomioimalla eripituisia työviikkoja tekevien osuudet toimialoittain, mutta tulokset eivät käytännössä poikenneet tässä esitetyistä. Taulukossa on käytetty Etelä-Karjalassa tyypillistä kunnallisveroprosenttia (19,5 %). Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemusalojen liikevaihdon arvioidaan vuonna 2012 olleen 2,1 miljardia euroa ja työllistäneen 7200 kokoaikaista työntekijää, joiden yhteenlasketut palkat olivat 183 miljoonaa euroa ja maksetut kunnallisverot noin 25 miljoonaa euroa. Tämä on noin kuusi prosenttia Etelä-Karjalan kuntien kunnallisverotuloista. Toimiala Venäläisten osuus lv sta Venäläisten tuoma liikevaihto Työllisyysvaikutus Kunnallisvero vaikutus Moottoriajoneuvojen kauppa ja korjaus (45) 3 % 8 265 26 136 Tukkukauppa ja agentuuritoiminta (46) 36 % 224 556 364 2 182 Vähittäiskauppa (47) 20 % 207 763 701 2 026 Majoitustoiminta (55) 26 % 11 669 90 162 Ravitsemustoiminta (56) 13 % 15 288 186 414 Yhteensä 22 % 467 541 1 342 4 919 Taulukko 4. Venäläisasiakkaiden tuoma liikevaihto, työpaikat ja kunnallisverotulot

9 Taulukossa 4 Venäläisten tuoma liikevaihto on laskettu yrityskyselyn perusteella ja tästä on johdettu työllisyysvaikutus käyttäen toimialakohtaista keskimääräistä liikevaihtoa työntekijää kohden. Kunnallisverovaikutus on laskettu käyttäen 19,5 kunnallisveroprosenttia. Taulukossa 5 eitetyt luvut perustuvat kuntakohtaisiin veroprosentteihin. Yrityskyselyn mukaan venäläisten asiakkaiden tuoma liikevaihto kaupan sekä majoitus- ja ravitsemuspalveluiden toimialoille vuonna 2012 oli noin 468 miljoonaa euroa. Myynniksi muutettuna (lisättynä venäläismatkailijoiden maksama arvonlisävero palveluista ja osasta tuoteostoista) summa on noin 500 miljoonaa euroa. TAK Rajatutkimuksen mukaan venäläismatkailijat käyttivät vuonna 2012 Etelä-Karjalassa noin 333 miljoonaa euroa tuoteostoihin ja palveluihin. Ero selittyy ainakin osittain sillä, että tukkukauppa- ja agentuuritoimialojen myynnistä valtaosa on puhdasta vientikauppaa eikä myyntiä venäläismatkailijoille. Jos ero selittyy kokonaisuudessaan tällä, voidaan venäläismatkailijoiden arvioida tuovan näille toimialoille (tukkukauppa ja agentuuritoiminta) noin 39 miljoonan euron liikevaihdon. Näin ollen pelkästään venäläismatkailijoiden kunnallisverovaikutuksen voidaan arvioida olevan 1,8 miljoonaa euroa tässä esitettyjä laskelmia pienempi. Kuntien saama kunnallisvero näiden toimialojen palkkatuloista laskettiin siten, että yrityskyselyn perusteella jaettiin toimialojen työntekijämäärä eri kuntiin oikeassa suhteessa. Palkkatulot laskettiin käyttäen yrityskyselystä saatua keskipalkkaa ja palkkaverotulot laskettiin tämän keskipalkan mukaan kuntakohtaisen veroasteen mukaan huomioiden palkkatulosta tehtävät vähennykset. Venäläisten vaikutus on 22 % tästä verotulosta. Toimiala Työntekijöitä Palkkatulot Palkkaverotulot Josta venäläisten vaikutus Imatra 1 805 45 864 6 252 1 239 Lappeenranta 4 361 110 797 15 104 2 994 Lemi 113 2 877 392 78 Luumäki 191 4 849 604 120 Parikkala 171 4 356 560 111 Rautjärvi 84 2 137 283 56 Ruokolahti 220 5 589 718 142 Savitaipale 120 3 041 427 85 Taipalsaari 136 3 452 477 95 Etelä-Karjala 7 201 182 964 24 817 4 919 Taulukko 5. Kunnallisverotulot kunnittain v. 2012 kauppa, majoitus- ja ravitsemusala

10 KIINTEISTÖVEROTULOT Yrityksiltä saadut kiinteistöverotulot venäläismatkailijoista Kiinteistöverotulojen osalta ei ole täysin selvää, kuinka suuri osa kerätyistä kiinteistöveroista voidaan laskea venäläisasiakkaiden ansioksi. Tässä on arvioitu venäläisten asiakkaiden ansiosta syntyvän osuuden Etelä-Karjalan kuntien kiinteistöveroista olevan 22 % kaupan sekä majoitus- ja ravitsemusalan maksamasta kiinteistöverosta. Lappeenrannan kaupungin keräämät kiinteistöverot muodostuivat seuraavasti: Maksuunpantu kiinteistövero v. 2012 oli yhteensä 17,4 miljoonaa euroa. Tästä 13,7 miljoonaa muodostui rakennuksista perityistä ja 3,7 miljoonaa euroa maapohjasta peritystä kiinteistöverosta. Rakennuksista perityistä veroista 38 % tuli asuinrakennuksista, 60 % yleisistä rakennuksista ja 3 % muista rakennuksista (yleishyödyllisessä käytössä olevat sekä voimalaitokset) Jos arvioidaan maapohjan verotuksen jakautuvan samalla tavoin asuinrakennusten ja yleisten rakennusten kesken, voidaan asuinrakennusten maapohjasta arvioida muodostuvan veroja 1,3 miljoonaa euroa ja yleisten rakennusten maapohjasta 2,1 miljoonaa euroa. Yhteensä (rakennukset + maapohja) yleisistä rakennuksista kertyy verotuloja 12,8 miljoonaa euroa. Muiden kuin asuinrakennusten kerrosalasta 19 % on liikerakennuksissa. Jos arvioidaan, että yleisten rakennusten verotuotosta 19 % tulee liikerakennuksista, saadaan liikerakennusten verotuotoksi (rakennukset + maapohja) 1,9 miljoonaa euroa. Tästä venäläismatkailusta syntyväksi osuudeksi arvioidaan 432 000 euroa (22 %). Vastaavalla tavalla saadaan arvioitua venäläisasiakkaiden aikaansaama kiinteistöverotulo muiden kuntien osalta. Toimiala Liikerakennusten kerrosala % kaikkien kiinteistöjen kerrosalasta % muiden kuin asuinkiinteistöjen kerrosalasta Kiinteistöverotulot Imatra 180 005 7,1 % 17,3 % 125 000 Lappeenranta 389 461 7,6 % 19,4 % 432 000 Lemi 3 514 1,7 % 8,7 % 2 300 Luumäki 26 395 5,9 % 18,0 % 6 200 Parikkala 26 051 5,3 % 17,2 % 11 500 Rautjärvi 15 372 4,2 % 11,3 % 3 200 Ruokolahti 15 724 4 % 17,8 % 5 300 Savitaipale 16 195 5 % 16,5 % 5 200 Taipalsaari 16 611 5,2 % 29,2 % 9 100 Etelä-Karjala 742 345 6,8 % 18,3 % 599 800 Taulukko 6. Yrityksiltä saadut kiinteistöverotulot venäläismatkailijoista

Kiinteistöverotulot venäläisistä vapaa-ajan asukkaista 11 Venäläiset ovat 2000-luvulla hankkineet Etelä-Karjalasta 708 asuinrakennuskiinteistöä ja 467 lomarakennuskiinteistöä. Kiinteistön omistaja on velvollinen ilmoittamaan verottajalle kiinteistön käyttötarkoituksen, joten myös esimerkiksi omakotitalosta maksetaan vapaa-ajan asuinrakennuksen kiinteistöveroa, jos talo on vapaa-ajan asumiskäytössä. Näin ollen voidaan olettaa, että valtaosasta venäläisten omistamista asuinrakennuksista maksetaan vapaa-ajan asuinrakennuksen kiinteistöveroa. Tässä kuitenkin on käytetty varovaista arviota, jonka mukaan verotusarvo määräytyy kiinteistön alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaan. Arvioitaessa näiden asuntojen ja loma-asuntojen tuomaa kiinteistöveroa, käytettiin Omakotiliiton ja Kiinteistöliiton Pellervon Taloustutkimuksella teettämässä Asumismenot - tutkimuksessa käytettyjä tyyppiomakotitalon verotusarvoja: tontin verotusarvo 23 672 ja rakennuksen verotusarvo 56 239. Tonttimaan verotusarvo on sama vapaa-ajan asunnoille ja vakituisille asuinrakennuksille. Asuntojen lisäksi venäläiset ovat ostaneet 2000-luvulla 35 muuta kiinteistöä, joista suurin osa (20 kiinteistöä) on maatai metsätalousmaata. Näiden tuottamaa kiinteistöveroa ei tässä yhteydessä arvioitu. Toimiala Vero% vakituisesta asuinrakennuksesta Venäläisten omistamien vakituisten asuinkiinteistöjen määrä Kertynyt kiinteistövero vakituisista asuinrakennuksista Vero% lomarakennuksesta Venäläisten omistamien lomaraken-nusten määrä Kertynyt kiinteistövero lomarakennuksista Yleinen kiinteistövero % (tonttimaasta) Kertynyt kiinteistövero tonttimaasta Kertynyt kiinteistövero vapaaajan asukaista Imatra 0,32 % 206 37 073 0,92 % 136 70 366 1,35 % 109 294 216 733 Lappeenranta 0,35 % 92 18 109 0,95 % 61 32 591 1,25 % 45 273 95 972 Lemi 0,40 % 18 4 049 1 % 12 6 749 0,90 % 6 391 17 189 Luumäki 0,32 % 30 5 399 0,80 % 20 8 998 0,60 % 7 102 21 499 Parikkala 0,50 % 59 16 591 1,10 % 39 24 127 1,00 % 23 199 63 916 Rautjärvi 0,32 % 194 34 913 0,92 % 128 66 227 0,67 % 51 070 152 210 Ruokolahti 0,40 % 65 14 622 1,00 % 43 24 183 0,90 % 23 009 61 814 Savitaipale 0,45 % 25 6 327 1,05 % 17 10 039 0,76 % 7 556 23 922 Taipalsaari 0,35 % 19 3 740 1 % 12 6 749 0,75 % 55 037 65 526 Etelä-Karjala 708 140 822 467 250 027 327 931 718 780 Taulukko 7. Kiinteistöverotulot venäläisistä vapaa-ajan asukkaista Taulukosta 7 nähdään, että venäläiset kiinteistönomistajat ovat maksaneet Etelä-Karjalan kunnille vuonna 2012 runsaat 700 000 euroa, josta runsaat puolet on muodostunut rakennuksista maksetusta kiinteistöverosta ja runsaat 300 000 euroa tonttimaasta maksetusta kiinteistöverosta. Tässä ei ole huomioitu asunto-osakeyhtiöissä (kerros- ja rivitalot) asunnon omistamien venäläisten kiinteistöverovaikutusta. Lähes kolmannes venäläisten vapaa-ajan asunnoista arvioidaan olevan asunto- tai lomaasunto-osakeyhtiöissä.

12 YHTEISÖVEROTULOT Yhteisöverotulot venäläisasiakkaista on laskettu seuraavasti. Kyselyyn vastanneiden voittoa tuottaneiden yritysten keskimääräinen tulos ennen veroja oli 6 % liikevaihdosta. Yleistettäessä tämä tutkittujen toimialojen kaikkiin yrityksiin saatiin laskettua toimialojen yritysten yhteisövero. Vuonna 2012 yhteisöverosta 28,34 % jäi kuntiin. Yksittäiseen kuntaan tuloutetaan yrityksen voitosta osuus kunnassa sijaitsevan työpaikan henkilöstömäärän suhteessa. Ts. jos yrityksellä on toimipaikka kahdessa kunnassa ja näissä molemmissa toimipaikoissa työskentelee yhtä monta henkilöä, jaetaan 28,34 %:n osuus yhteisöverosta näiden kuntien kesken tasan. Valtakunnallisten yritysten voitto jaettiin yrityksen työntekijämäärällä ja tämä voitto/henkilö kerrottiin Etelä-Karjalassa työskentelevien yrityksen työntekijöiden määrällä. Tämän perusteella laskettiin maakuntaan jäävä yhteisövero, joka jaettiin eri kuntien kesken sen mukaan kuinka suuri osa tutkittujen toimialojen toimipaikkojen työntekijöistä työskentelee kussakin kunnassa. Etelä-Karjalan kuntien saamista yhteisöverotuloista 21 % arvioidaan tulevan kaupan sekä matkailu- ja ravitsemusaloilta. Näiden toimialojen liikevaihto on noin neljännes maakunnan toimipaikkojen liikevaihdosta. Verohallinnon tilaston mukaan kauppa ja majoitus- sekä ravitsemustoiminta muodostivat yhteensä 17,5 % kaikkien toimialojen yhteenlasketusta tuloksesta, kun taas Tilastokeskuksen toimialatilaston mukaan näiden toimialojen liikevaihto on noin 36 % kaikkien toimialojen liikevaihdosta. Toisin sanoen tulosten perusteella näyttäisi siltä, että vaikka kaupan sekä majoitus- ja ravitsemusalan liikevaihto-osuus maakunnan toimipaikkojen kokonaisliikevaihdosta on selvästi alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin, toimialojen tulos ja maksamat yhteisöverot ovat suhteessa suuremmat kuin koko maassa keskimäärin. Vähittäiskaupan ja moottoriajoneuvojen kaupan osuus Etelä-Karjalassa on suurempi maakunnan toimialojen liikevaihdosta (17 %) kuin koko maassa (14 %). Vuoden 2013 yhteisöverotuloja kaupan sekä ravitsemuspalveluiden osalta on arvioitu olettaen näille toimialoille 3 %:n kasvu ja huomioiden yhteisöveron kuntaosuuden nousun 28,34 %:sta 29,49 %:iin. Tämä nostaa kuntien saamaa yhteisöveroa näiltä toimialoilta runsaalla 300 000 eurolla. Vuonna 2014 yhteisövero tulee kuitenkin laskemaan 24,5 %:sta 20 %:iin, mikä pudottaa Etelä-Karjalan kuntien näiltä toimialoilta saamaa yhteisöverotuottoa lähes miljoonalla eurolla. Toimiala Vuonna 2012 Vuonna 2013 (arvioitu liikevaihdon 3 % kasvu) Yhteisöverotulot Joista venäläisasiakkailta Yhteisöverotulot Joista venäläisasiakkailta (arvioitu 8 % ostojen kasvu) Imatra 1 202 730 264 601 1 289 081 296 489 Lappeenranta 3 202 292 704 504 3 432 204 789 407 Lemi 37 410 8 230 40 096 9 222 Luumäki 115 036 25 308 123 295 28 358 Parikkala 174 892 38 476 187 448 43 113 Rautjärvi 52 374 11 522 56 134 12 911 Ruokolahti 44 892 9 876 48 115 11 066 Savitaipale 61 726 13 580 66 158 15 216 Taipalsaari 69 208 15 226 74 177 17 061 Etelä-Karjala 4 960 560 1 091 323 5 316 709 1 222 843 Taulukko 8. Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemusalan tuottamat yhteisöverotulot vuosina 2012 ja 2013

13 KERRANNAISVAIKUTUKSET Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemusalan alihankintaostot muilta yrityksiltä Etelä-Karjalasta vuonna 2012 olivat noin 109 miljoonaa euroa. Näistä 22 % (n. 24 milj. ) voidaan arvioida syntyneen venäläisasiakkaiden vaikutuksesta. Etelä-Karjalan toimipaikkojen liikevaihto työntekijää kohden vuonna 2011 oli 1,37 miljoonaa euroa. Jos arvioidaan, että 1,5 miljoonan euron liikevaihdon lisäys synnyttää yhden työpaikan maakuntaan, voidaan venäläisasiakkaista kaupan sekä majoitus- ja ravintola-alalle syntyvien kerrannaisvaikutusten kautta arvioida syntyvän 16 työpaikkaa, joista kunnallisverovaikutus keskiarvopalkalla (3100 euroa / kk) olisi noin 95 000 euroa vuodessa. Jos 467 miljoonan euron liikevaihdon tuoma miljoonan euron yhteisöverotuotto yleistetään kerrannaisvaikutuksiin samassa suhteessa, voidaan alihankintaostojen kautta syntyvän 24 miljoonan euron liikevaihdon arvioida tuottavan 56 000 euroa yhteisöveroa. Vastaavalla tavalla yleistäen kiinteistöverotuotto alihankintaostoista olisi 31 000 euroa. Näin ollen kaupan sekä majoitus ja ravintolapalveluiden alihankintaostot maakunnasta tuottaisivat kunnille runsaat 180 000 euroa verotuloja. ARVIO MUILTA VENÄLÄISMATKAILIJOITA PALVELEVILTA TOIMIALOILTA SYNTYVISTÄ TULO- JA TYÖLLISYYS SEKÄ VEROTULOVAIKUTUKSISTA Tilastokeskuksen toimipaikkatilaston mukaan sivulla 6 mainittujen toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2011 Etelä-Karjalassa runsaat 33 miljoonaa euroa. Yli 26 % (8,7 milj. ) tuosta summasta tuli kiinteistönvälitysyrityksiltä. TAKin tekemän Venäläiset vapaa-ajan asukkaina Suomessa selvityksen mukaan noin 10 %:ssa vuonna 2012 Etelä-Karjalassa tehdyistä kiinteistökaupoista ostajana oli venäläinen. Kiinteistöjen isännöinti toimialan liikevaihto vuonna 2011 oli noin 7,2 miljoonaa euroa, josta venäläisten osuuden voidaan arvioida olevan varsin pienen, sillä venäläisten omistusosuus maakunnassa sijaitsevista asunnoista ja kiinteistöistä on vain noin 2 %. Jos arvioidaan toimialan liikevaihdosta tulevan noin 2 % venäläisiltä, voidaan venäläisten tuovan rahaa kiinteistöalalle (kiinteistönvälitys ja kiinteistöjen hoito) noin miljoona euroa vuodessa. Lentoliikenteessä venäläismatkailijoiden merkitys on suuri. Voidaankin sanoa, että Lappeenrannan lentoasemalla ei olisi toimintaa ilman venäläismatkailijoita. Näin ollen venäläismatkustajien voidaan arvioida mahdollistavan lentoaseman 30 työpaikan ylläpidon ja tuovan merkittävän osan toimialan runsaan 2 miljoonan euron liikevaihdosta. Sisävesiliikenteen henkilökuljetusten arviolta noin 1,5 miljoonan liikevaihdosta voidaan venäläismatkailijoiden arvioida tuovan enintään 10 %. Autojen ja moottoripyörien vuokraustoiminnan 3,2 miljoonan euron liikevaihtoon venäläisasiakkaiden osuuden arvioidaan olevan marginaalisen. Kääntäminen ja tulkkaus toimialan liikevaihto on vain noin 800 000 euroa. Liikevaihdosta valtaosan voidaan arvioida muodostuvan suomalaisten asiakkaiden kautta, vaikka käännöstöihin liittyykin usein venäjänkielen kääntämistä. Tässä selvityksessä arvioidaan kuitenkin liikevaihdosta puolet syntyvän venäläisten kanssa käytävän kaupan ansiosta. Toimialan 799, varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym., 3 miljoonan liikevaihdosta venäläismatkailijoiden voidaan arvioida tuottavan merkittävän osan. Jos arvioidaan venäläismatkailijoiden tuovan toimialan liikevaihdosta yhtä suuren osan kuin majoitusliikkeiden liikevaihdosta (38 %), voidaan venäläisten todeta tuovan 1,1 miljoonaa toimialan liikevaihdosta.

14 Jos arvioidaan venäläisasiakkaiden tuovan 10 % Lappeenrannan Williparkki Oy:n liikevaihdosta, voidaan heidän arvioida jättävän noin 120 tuhatta euroa Lappeenrannan kaupunkiin pysäköintimaksuina. Elokuvateattereiden, huvipuistojen ja laskettelukeskusten noin 2 miljoonan liikevaihdosta venäläismatkailijoiden arvioidaan tuovan noin 10 % (200 000 euroa). Muille vapaa-ajan palveluita tarjoaville toimialoille (urheilulaitokset ja kuntokeskukset, museot, kylpylaitokset) venäläisten arvioidaan tuovan noin miljoona euroa vuodessa. Yhteensä muiden matkailua palvelevien toimialojen arvioidaan saavan venäläismatkailijoilta 5 6 miljoonaa euroa. Työpaikkavaikutusten venäläismatkailijoista voidaan arvioida olevan 50 60 henkilöä ja verotulovaikutukset noin 0,25 0,35 miljoonaa euroa. Muut venäläisasiakkaita palvelevat toimialat Liikevaihto Venäläisten tuoma liikevaihto 33 milj. 5 6 milj. Venäläisten työllisyysvaikutus 50 60 henkilötyövuotta Verotulovaikutus 250-350

15 VENÄLÄISTAUSTAISET YRITYKSET ETELÄ- KARJALASSA Vaikka selvityksellä pyrittiin arvioimaan vain venäläismatkailijoiden vaikutuksia Etelä-Karjalassa, koottiin myös Etelä-Karjalassa toimivista venäläistaustaisista yrityksistä tietoa sen arvioimiseksi, kuinka merkittävää venäläisten yritystoiminta Etelä-Karjalassa on. Kaupparekisterissä on yhteensä 4384 yritystä, joiden vastuutehtävissä (hallitus tai toimitusjohtaja) toimii Venäjän kansalainen. Näistä 15 %:lla (645 yritystä) kotipaikka on Etelä-Karjalassa. Yritysten kotipaikat jakautuvat Etelä-Karjalan kunnissa seuraavasti: Lappeenranta 412 Imatra 145 Lemi 6 Luumäki 10 Parikkala 10 Rautjärvi 5 Ruokolahti 26 Savitaipale 5 Taipalsaari 26 Venäläistaustaisten yritysten osuus Etelä-Karjalassa toimivista yrityksistä on runsaat kuusi prosenttia, kun koko maassa venäläistaustaisten yritysten osuus on vain 1,4 % yrityskannasta. Julkisista yritysrekistereistä etsittiin nimihakujen avulla yritysten johtotehtävissä toimivien joukosta venäläisiä nimiä. Hakujen perusteella löydettiin taloustietoja 157 Etelä-Karjalassa toimivasta venäläistaustaisesta yrityksestä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli yli 100 miljoonaa euroa vuonna 2011. Voittoa tehneiden yritysten yhteenlaskettu tulos oli yli 4 miljoonaa euroa. Kuudessa prosentissa yrityksistä henkilökuntamäärä on vähintään viisi henkilöä. Lähes kolmannes yrityksistä harjoittaa tieliikenteen tavarakuljetusta. Tuloksia ei voi yleistää koskemaan kaikkia 645 Etelä-Karjalassa toimivaan venäläistaustaiseen yritykseen, sillä näistä yrityksistä, joiden tilinpäätöstietoja kaupparekisteristä ei löydy, merkittävä osa saattaa olla pelkkiä pöytälaatikkoyrityksiä. kuljetus tukkukauppa rakentaminen liikkeenjohdon konsultointi vähittäiskauppa teollisuus matkailupalvelut muut palvelut kääntäminen ja tulkkaus suunnittelupalvelut 4 3 2 8 7 11 15 Kuva 5. Venäläistaustaisten yritysten toimialajakauma Etelä-Karjalassa Jos arvioidaan varovaisesti venäläisyritysten työllistävän Etelä-Karjalassa 400 henkilöä, joiden keskipalkka on 26 000 euroa, voidaan palkkatuloista arvioida syntyvän kunnallisverotuloja noin 1,4 miljoonaa euroa. Jos taas yrityksillä on toimipaikka vain Etelä-Karjalassa, jää yritysten neljän miljoonan tuloksesta noin 0,2 miljoonaa euroa maakuntaan. Yritysten maksamaa kiinteistöveroa ei näiden tietojen perusteella voitu arvioida. 21-10 20 30 40 50 60 yritysten määrä (n=157) 32 49

16 TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Vuonna 2013 kuntien kaupan ja matkailupalveluiden toimialoilta saamat yhteisöverotulot tulevat kasvamaan noin 300 000 eurolla vuoden 2012 tasosta. Tämä merkitsee myös Venäjän-kaupasta saatavan yhteisöverotulon nousua runsaalla 100 000 eurolla. Vuonna 2014 yhteisöveron lasku 20 %:iin tulee kuitenkin vähentämään yhteisöverotuloa noin miljoona euroa vuoden 2013 tasosta. Jos venäläisten matkailu kasvaa ennakoidusti ja ostosten määrä matkustajaa kohden ei tule laskemaan, voidaan arvioida venäläisten asiakkaiden tuovan vuonna 2020 vähintään kaksinkertaisen määrän rahaa Etelä-Karjalan kuntiin. Jos arvioidaan sen kohdistuvan verotuloihin siten, että myös ne kaksinkertaistuvat, tuovat venäläisasiakkaat Etelä-Karjalan kunnille vuonna 2020 noin 16 miljoonaa euroa verotuloina. Venäläisten omistamien vapaa-ajan asuntojen määrä Suomessa ennakoidaan varovaisenkin arvion mukaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Voidaan olettaa, että ostetut kiinteistöt jakaantuvat eri maakuntiin samassa suhteessa kuin tähänkin mennessä, jolloin venäläisten omistamien kiinteistöjen määrä Etelä-Karjalassa nousee vähintään 2250 kiinteistöön. Nykyisillä verotusarvoilla laskettuna kertynyt kiinteistövero tulisi nousemaan noin 1,1 miljoonaan euroon. Venäläisten yritystoiminnan maakunnassa voidaan myös arvioida lisääntyvän matkailijamäärien kasvaessa ja Venäjän talouden kehittyessä myönteisesti. Tässä on arvioitu maakunnassa toimivien venäläisyritysten liikevaihdon nousevan noin 200 miljoonaan euroon ja yritysten maakuntaan tuomien verojen nousevan 3,2 miljoonaan euroon vuonna 2020. V 2012 v. 2015 v. 2020 Verotulot venäläisistä 9,4 milj. 13,4 milj. 20,3 milj.