Tampereen strategian lähtökohdat ja painotukset - kaupunkiympäristön näkökulma Uuden valtuuston koulutus 13.-14.6.2017, Vierumäki johtaja Mikko Nurminen 1
Kaupunkiympäristön palvelualue Johtaja Mikko Nurminen Esikuntatoiminnot Kehityspäällikkö Alueellinen jätehuoltolautakunta APO Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Yhdyskuntalautakunta Kaupunkiympäristön suunnittelu Suunnittelujohtaja Palveluyksiköt Asemakaavoitus Kaupunkimittaus Liikennejärjestelmän suunnittelu Rakennusvalvonta Viheralueet ja hulevedet Yleiskaavoitus Joukkoliikenne Joukkoliikennejohtaja Palveluyksiköt Liikennesuunnittelu Matkapalvelut Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito Rakennuttamisjohtaja Palveluyksiköt Rakennuttaminen Kuntatekniikan suunnittelu Kunnossapito Katutilavalvonta ja pysäköinninvalvonta Satamatoimisto Kestävä kaupunki Ympäristöjohtaja Kehitysohjelmat Raitiotiekehitysohjelma Projektijohtaja Asiakas- ja tukipalvelut Palveluyksiköt Kestävä yhdyskunta Ympäristön suojelu Ympäristöterveydenhuolto Jätehuoltoviranomainen Asiakaspalvelupäällikkö Palveluyksiköt Asiakaspalvelupiste Frenckell Tukipalvelut
Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle Nykyinen strategia on tukenut kasvua ja rohkeita ratkaisuita linjannut kokonaisuutena hyvin kaupunkiympäristön kehittämistä, vaikka (varsinkin toimintasuunnitelma huomioon ottaen) sisältää osittain ristiriitaisia tavoitteita sisällöltään osin lavea ja yleinen, jolloin strategia ei ole antanut riittävällä tavalla suuntaa tekemiselle Odotukset uudelle strategialle tiivis, linjaava strategia rohkeita valintoja Pormestariohjelma strategian pohjana tukee ajatusta kaupunkimaisesta kasvusta nostaa esiin maankäytön kokonaisprosessin kehittämisen ja tehostamisen ohjelman tavoite hiilineutraalius vuoteen 2030 edellyttää laajaa sitoutumista kasvun suuntaamisessa tarvitaan valintoja 3
Nykyisen strategian keskeisiä onnistumisia ja haasteita 4
5
Kaupungin kasvun kestävä hallinta Kaupungin kasvu ja sen kestävä hallinta on yksi vetovoimaisen kaupungin keskeisimpiä haasteita. Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Tampereella asuu 258 600 asukasta, mikä tarkoittaa yli 30 000 asukkaan lisäystä vuoteen 2016 verrattuna. Kasvua on pyritty suuntaamaan strategian mukaisesti keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. KUVIO KUUSIKKOKUNTAVERTAILUSTA Kuva: Tampereen kaupunki 6
Kaupungin kasvun kestävä hallinta Vuosina 2014 2016 yli 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittui tavoitevyöhykkeelle. 7
Liikenne Kaupunginvaltuusto päätti 7.11.2016 raitiotien rakentamisesta Tampereelle. Raitiotien rakentamisella tavoitellaan korkeatasoista ja suurikapasiteettista joukkoliikennettä, jolla on mahdollista tukea kaupunkirakenteen tiivistämistä kestävällä tavalla. Kuluneella strategiakaudella tavoitteeksi asetettiin joukkoliikenteen kulkutapaosuuden nostaminen 22 % vuonna 2016. Joukkoliikenteen yhteenlaskettu matkustajamäärä on kasvanut viime vuosina, mutta kulkutapaosuuteen liittyvä strateginen tavoite on jäänyt vuoden 2016 osalta matkustajamäärien kasvusta huolimatta saavuttamatta. Vuoden 2017 alkupuoliskolla (tammi-huhtikuu) Tampereen seudun joukkoliikenteessä tehtiin noin 14,06 miljoonaa nousua, mikä on 8 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2016. Kesällä 2016 toteutunut alueen laajeneminen Ylöjärvelle selittää noin 2 prosenttiyksikköä kasvusta. 8
Liikenne Kävelyn ja pyöräilyn osalta vuonna 2016 tavoitteena oli nostaa kulkutapaosuutta 24 %. Tavoite jäi saavuttamatta. Kyseisenä vuonna useat rakennustyöt haittasivat pyöräilyä erityisesti keskustan läheisyyteen sijoittuvilla pääreiteillä, jolla on ollut vaikutuksensa pyöräilyn suosioon. Vuoden 2017 alkupuoliskolla (tammi-huhtikuu) pyöräilymäärät kasvoivat 5,3 % vuoden 2016 vastaavaan jaksoon verrattuna. 9
Ympäristö Strategiakaudelle asetetut ilmastotavoitteet ovat toteutuneet: Hiilidioksidipäästöt alittivat strategiseksi tavoitteeksi asetetun tason ja uusiutuvien energiamuotojen osuus Tampereella tuotetusta energiasta jatkoi kasvuaan. Kansainvälisten ja kansallisten ilmastotavoitteiden tiukentuminen edellyttää kuitenkin tulevaisuudessa entistä voimakkaampia toimenpiteitä. Tavoitteiden saavuttaminen jatkossa edellyttää sitoutumista ja laajaa yhteistyötä, sillä helpoimmat päästövähennyskeinot on käytetty. KUVIO KUUSIKKOKUNTAVERTAILUSTA 10
Tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat, joihin uudessa strategiassa tulisi tarttua 11
Yhteenveto tulevaisuuden mahdollisuuksista Kaupungistuminen - kaupunkien vetovoima vahvistuu Kaupunkeihin on yhä enemmän tulijoita, mikä luo hyvät luontaiset lähtökohdat kasvulle. Kaupunkimaisuus, rakennetun ympäristön historiallinen kerroksellisuus sekä urbaanien viherympäristöjen ja luonnon merkitys vetovoima- ja hyvinvointitekijöinä ovat Tampereen vahvuuksia kilpailussa uusista asukkaista. Kaupunkikulttuuri moninaistuu - omaehtoinen ja kokeileva toiminta lisääntyy Vetovoimainen ja monikäyttöinen kaupunkitila mahdollistaa kaupunkilaisten omaehtoisen toiminnan ja tukee monipuolisen kaupunkikulttuurin syntymistä osana kaupunkimaisen elämäntyylin, kansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden vahvistumista. Kaupungin hyödyntäminen kehitysalustana Kaupunkiympäristö, infrastruktuuri ja erilaiset hankkeet tarjoavat alustan yritysten innovaatiotoiminnalle sekä mahdollisuuden Tampereelle profiloitua kaupunkina, jossa yritysten on helppo kehittää uutta teknologiaa, tuotteita ja liiketoimintaa osana kaupunkikehitystä. Liikkuminen palveluna vahvistuu ja kestävä liikkuminen lisääntyy Liikenteessä on käynnissä muutos, jossa liikkuminen ja digitaaliset palvelut yhdistyvät käyttäjien tarpeisiin vastaaviksi palveluiksi (Mobility as a Service, MaaS). MaaS on osa siirtymää kohti kestävämpää liikkumista, joka mahdollistaa paremman kaupunkiympäristön rakentumisen liikenteen haittavaikutusten pienentymisen myötä. 12
Yhteenveto tulevaisuuden uhista Kaupungin kasvun lieveilmiöt Voimakkaan kasvun seurauksena voi syntyä lieveilmiöitä, kuten asuinalueiden eriarvoistumista tai lisääntyvän liikenteen aiheuttamia ongelmia, jotka heikentävät kaupungin vetovoimaisuutta laadukkaana asuinpaikkana. Kaupunkilaisten laajan hyväksynnän saavuttaminen kaupunkirakenteessa tapahtuville muutoksille vaikeutuu Kaupunkirakenteen sisällä tapahtuvassa suunnittelussa ja kehittämisessä voi syntyä vaikeita vastakkainasetteluja olemassa olevan ympäristön arvojen ja kehittämistavoitteiden välille. Ilmastonmuutos Epäonnistuminen ilmaston lämpenemisen vastaisessa kamppailussa heikentää toteutuessaan merkittävästi elinolosuhteita eri puolilla maapalloa, mikä voi heijastua hyvin voimakkaana yhteiskunnallisena liikehdintänä myös Suomessa. Paikallisesti ilmaston lämpeneminen lisää sään ääriilmiöitä ja muun muassa sadanta lisääntyy. 13
Kaupunkiympäristön palvelualueen painotukset uuteen strategiaan 14
Kaupunkiympäristön palvelualueen painotukset 2030 Kasvava kaupunki Kaupungin tavoitellun kasvun mahdollistaminen ja strateginen suuntaaminen Sujuvat palveluprosessit Toimiva, sujuva ja ekologisesti kestävä kaupunki Edelläkävijyys liikkumisen murroksessa (MaaS) Raitiotiehen tukeutuva yhdyskuntarakenne Hiilineutraali kaupunki Elävä, houkutteleva ja aktiiviseen toimintaan innostava kaupunki Kaupunkimaisuus ja toimintojen sekoittuminen Innovaatioihin ja yrittäjyyteen kannustava kaupunki Älykäs kaupunkiympäristö liiketoiminnan alustana Vetovoimainen keskusta, aluekeskukset ja houkuttelevat asuin- ja yritysympäristöt 15