N o 2/2014 KULUTTAJAN Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry 10 megan 3 nettiyhteys peruspalveluksi 15.3. Kansainvälinen kuluttajien oikeuksien päivä Kuluttajaparlamentti Kuluttajan asialla 6
Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry 2 KULUTTAJAN Nappo 2/14 02 pääkirjoitus 03 Kansainvälisen kuluttajan oikeuksien päivän teemana oli kuluttajan oikeudet digitaalisessa maailmassa Kuluttajaliitto ottaa kantaa: 10 megan nettiyhteys peruspalveluksi 04 Sinustako koodari? 05 Asumisen hintakehitys kärjistyy kasvukeskuksissa 06 Kuluttajaparlamentti -Kuluttajan asialla 07 Teta-hankkeelle Rahaautomaattiyhdistyksen palkinto 08 Puheenjohtajan palsta PÄÄTOIMITTAJA Juha Beurling KANNEN KUVA Shutterstock TAITTO Rohkea Ruusu Oy PAINOSMÄÄRÄ 1400 kpl, ISSN: 1796 4547 PAINOPAIKKA PunaMusta Oy Seuraava lehti ilmestyy 17.9.2014. Aineistot tulee jättää 15.8. mennessä. Kuluttajan Napon tekstisisältöä saa vapaasti kopioida, levittää, näyttää ja esittää seuraavilla ehdoilla: 1) Kirjoittaja on ilmoitettava sillä tavoin, kuin se on ilmoitettu kirjoituksen yhteydessä. Lisäksi lähteenä on mainittava Kuluttajan Nappo -lehti. (Esimerkiksi: N.N., Kuluttajan Nappo 3/2007.) 2) Kirjoituksia saa muunnella (esimerkiksi lyhentää) sillä edellytyksellä, että tekstin asiasisältö ei muutu. Muu käyttö on sallittua tekijänoikeuslainsäädännön sallimassa laajuudessa. Kuluttajaliitto toivottaa kaikille lämmintä ja aurinkoista kesää! Toimistomme on suljettuna 30.6. 27.7. Nappo uudistuu Olemme tehneet historiaa, Kuluttajan Nappo on uudistunut. Ainakin tämän vuoden loppuun Nappo ilmestyy Kuluttaja-lehden välissä kaikille liittomme suorajäsenille ja paikallisyhdistysten jäsenille. Näin kaikki jäsenemme pääsevät tutustumaan myös Kuluttajaliikkeen piiriin saatuun Kuluttaja-lehteen. Vuoden alusta Kuluttaja-lehteä on julkaissut Kuluttajaliiton perustama erillinen yhdistys nimeltään Kuluttajatietoisuuden edistämisyhdistys ry eli tuttavallisemmin Kery. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii tällä hetkellä allekirjoittanut itse. Tänä vuonna Kuluttaja-lehti kolahtaa kaikkien jäsentemme postiluukusta neljä kertaa. Kaiken kaikkiaan Kuluttaja-lehti ilmestyy vuosittain kahdeksan kertaa. Jäsenemme pääsevät siis tutustumaan puoleen lehden tämän vuoden numeroista. Kukin jäsen voi ostaa itselleen loput neljä numeroa 15 euron jäsenetuhintaan. Tilauksen voi tehdä soittamalla lehden asiakaspalvelunumeroon 03 225 1941 ja ilmoittamalla olevansa Kuluttajaliiton jäsen. Jäsenyyden ilmoittaminen on tässä yhteydessä tärkeää. Napossa keskitytään jatkossa selkeämmin Kuluttajaliiton sisäiseen järjestöviestintään. Kuluttaja-asioista kirjoittaa puolestaan journalistisesti vapaa Kuluttaja-lehti, jossa ei ole mainoksia. Lehden journalistinen riippumattomuus on keskeistä. Lehden päätoimittaja Mervi Itkonen päättää lain ja journalistien eettisten ohjeiden mukaisesti siitä, mitä ja miten lehdessä kirjoitetaan. Kuluttajan Nappo on puolestaan Kuluttajaliiton oma julkaisu, jonka päätoimittajuus ja sisältö pysyvät vankasti liiton omissa käsissä niin kuin tähänkin asti. Nyt tapahtuvaa uudistusta on jo pidempään valmisteltu huolella Kuluttajaliiton toimistolla ja siitä on päättänyt liittomme hallitus. Keskeisinä kriteereinä uudistukselle ovat olleet muun muassa se, että liitolle taataan oma järjestöasioihin keskittyvä tiedotuskanava, jäsenten etuja ei heikennetä vaan resurssien mukaan parannetaan sekä se, että jäsenille tarjotaan entistä laajemmin tietoa kuluttaja-asioista. Juha Beurling Kuluttajan Napon päätoimittaja Kuluttajaliiton pääsihteeri Kansainvälisen kuluttajan oikeuksien päivän teemana oli kuluttajan oikeudet digitaalisessa maailmassa teksti Kaisa Pannimaa-Pätsi kuva Antero Aaltonen Kansainvälistä kuluttajan oikeuksien päivää vietettiin 15.3. Päivän teemana oli kuluttajan oikeudet digitaalisessa maailmassa. Päivän teemaan liittyvää aineistoa oli esillä kirjastoissa eri puolilla Suomea. Aineisto käsitteli turvallista asiointia verkossa. Tueksi liiton verkkosivuille oli luotu turvallisesti verkossa -sivusto, missä kerrotaan muun muassa mitä yhteystietoja luotettava verkkokauppa antaa itsestään ja mikä on turvallisin maksutapa verkkokaupassa. Sivusto löytyy osoitteesta /verkkoturva. Päätilaisuus oli Helsingissä Kuluttajan oikeuksien päivän aattona järjestetty vastaanotto jonne oli kutsuttu liiton yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien edustajia. Tilaisuuden aluksi esiteltiin liiton kannanotto, jossa vaadittiin kaikille kuluttajille oikeutta vähintään 10 megan nettiyhteyteen. Tilaisuuden pääpuhuja Suomen Digital Champion Linda Liukas kertoi koodaamisen perustaitojen hyödyllisyydestä. Kuluttajaliitto ottaa kantaa 10 megan nettiyhteys peruspalveluksi Tilaisuudessa käytiin aktiivista keskustelua kuluttajien oikeuksista verkossa. Kuvassa Arja-Leena Mauno ja Leena Packalen. Kuluttajaliitto vaatii, että yleispalveluna tarjottavan internetliittymän vähimmäisnopeus nostetaan 10 megabittiin sekunnissa. Nykyinen vähimmäisnopeus on yksi megabitti sekunnissa ja se on ollut voimassa heinäkuusta 2010 lähtien. Internetissä tarjolla oleva sisältö ja palvelut ovat vuoden 2010 jälkeen muuttuneet suurempia tiedonsiirtonopeuksia vaativiksi, joten nykyisin määrätty vähimmäisnopeus ei enää takaa kohtuullista pääsyä kaikkiin keskeisiin palveluihin ja sisältöön. Teleyritykset ovat itsekin huomanneet tämän: 8 10 megan liittymiä markkinoidaan perusliittyminä. Suurimmilla operaattoreilla ei välttämättä ole edes tarjolla hitaampia yhteyksiä kaikkiin osoitteisiin, joihin on mahdollista saada kiinteä nettiyhteys tai jos onkin, hinnoittelulla sellaisen hankkiminen on tehty järjettömäksi: hinta on sama kuin nopeampien. Myös kuluttajat ovat siirtyneet nopeampiin nettiyhteyksiin. Viestintäviraston tilastojen mukaan kesäkuun lopussa 2010 alle 2 megan liittymien osuus kiinteistä internetliittymistä oli 30 prosenttia, vuoden 2013 lopussa niiden osuus oli enää 4 prosenttia. Samassa ajassa yli 10 megan liittymien osuus on noussut 23 prosentista 66 prosenttiin. Teleyrityksien mahdollisuudet tarjota nopeita nettiyhteyksiä koko Suomessa on parantunut merkittävästi. Tällä hetkellä nopeahkot 3G-verkot kattavat käytännössä koko maan. Lisäksi vielä nopeampien 4. sukupolven LTE-verkkojen peittoalueet ovat kasvamassa nopeasti. Kuluttajaliitto vaatii, että liikenne- ja viestintäministeriö yhdessä Viestintäviraston kanssa alkavat valmistella tarkoituksenmukaisen internet-yhteyden vähimmäisnopeudesta yleispalvelussa annetun asetuksen muuttamista siten, että vähimmäisnopeus nostetaan 10 megabittiin sekunnissa. Nopeuden nosto on perusteltua, kun otetaan huomioon tarve nykyistä vähimmäisnopeutta suuremmille yhteysnopeuksille ja markkinoilla tapahtuneet muutokset. Kun otetaan huomioon nopeiden langattomien viestintäverkkojen kattavuus, tästä ei aiheutune teleyrityksille kohtuuttomia kustannuksia. Vähimmäisnopeuden lisääminen lisää alueellista tasa-arvoa ja mahdollistaa myös heikoimmassa asemassa oleville kuluttajille nykyaikaiset viestinnän peruspalvelut. 3
Kirjoittaja Sanna Simpanen Lähteet Linda Liukas, Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kuva Antero Aaltonen Asumisen hintakehitys kärjistyy kasvukeskuksissa teksti PAULA PESSI KUVAT ANTERO AALTONEN Linda Liukas Sinustako koodari? Kuluttajaliiton seminaarissa pohdittiin kuluttajan oikeutta kohtuuhintaiseen asumiseen. Kaikkien olisi hyvä ymmärtää edes auttavasti, miten tietokoneet toimivat. Linda Liukas vie tämän ajattelun vielä hieman pidemmälle. Hän haluaisi kaikki mukaan koodaamaan. Ohjelmointia tytöille ja naisille opettavan RailsGirls - verkoston perustajan Linda Liukkaan mielestä on nurinkurista, että liikumme jatkuvasti koodin maailmassa, käytämme Facebookia, sähköpostia ja tekstinkäsittelyohjelmia, mutta emme ymmärrä lainkaan, kuinka ne toimivat. Suomi voisi ottaa mallia vaikka Virosta, jossa muutokset ajetaan nopeasti läpi ja uudenlaisia ohjelmia kokeillaan rohkeasti. Kaikkien ei tietenkään tarvitse haluta koodariksi. Jo siitä on hyötyä, että ymmärtää hieman esimerkiksi verkkosivujen toimintaa. Kun tuntee perusperiaatteet, voi verkkoa käyttää tehokkaammin ja turvallisemmin. Osaa esimerkiksi arvioida paremmin löytämänsä tiedon luetettavuutta, voi asioida turvallisemmin verkkokaupassa ja välttyä kohdennetulta mainonnalta. Kuluttajaliiton puheenjohtaja Leena Simonen nosti avauspuheenvuorossaan esiin huolen asuntomarkkinoiden epätasapainotilasta. Suuri asuntojen kysyntä ja alhainen tarjonta on valtakunnallinen ongelma, mutta kärjistyy suurissa kasvukeskuksissa ja ylläpitää korkeaa hintatasoa. Asuminen on kuluttajan talouden tuntuvin menoerä ja sen kustannukset ovat nousseet jatkuvasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Kohtuuhintaisten asuntojen tarjon- Asunto- ja viestintä ministeri Pia Viitanen päivitti seminaariväen tiedot rakentamisen ja asuntopolitiikan ajankohtaisilla uutisilla. VVO:n toimitusjohtaja Jani Nieminen korosti vuokraasumisen joustavuutta eri elämän tilanteissa. Koodia ei tarvitse pelätä. Se on yksinkertaisesti kieli, jolla Teknologia on meitä kaikkia varten. Ei sitä pitäisi jättää taa tulisi lisätä ja omistusasumisen ja vuokra-asumisen ve- tietokonetta ohjataan, Liukas sanoo. vain harvojen valittujen käsiin, Liukas sanoo. rokohtelua yhdenmukaistaa. Verotuksen tulee suosia myös Internetissä vilisee ilmaisia oppaita ja kursseja koodaami- Hän kehottaakin kokeilemaan rohkeasti uusia asioita. vuokra-asumista. Toimitusjohtaja Ari Pauna Hypoteekkiyhdistyksestä oli huolis- sesta kiinnostuneille. Niillä pääsee hyvään alkuun, mutta Liukas Kunhan perusasiat, kuten tietoturva ovat kunnossa, inter- Etenkin pääkaupunkiseudulla asuntotarjonta on valitettavan saan suomalaisten ostovoiman kehityksestä nettotulojen las- muistuttaa, että parhaiten oppii tekemällä. netissä voi tehdä lähes mitä vain. Ei tarvitse pelätä, että se me- kaukana kysynnästä. Terve kilpailu voi toimia vain, jos tonttitar- kiessa asumisen hintaan nähden. Kotitalouksilla ei pian ole Koodaaminen on hyvä aloittaa vaikkapa omien nettisivu- nisi rikki! jonta on riittävää. Miten kaavoitusvaltaa käytetään, vaikuttaa enää varaa velkaantua enempää. Pauna arveli seuraavien vuo- jen tekemisestä, Liukas sanoo. suuresti siihen miten asuntotarjontaa voidaan kehittää. Kaavoi- sien olevan asuntotuotannon välivuosia. Paunan mukaan myös Hän itse koodasi ensimmäiset nettisivunsa 13-vuotiaana. Ne tuksen ja rakennusvalvonnan nykytilanne saivatkin aikaan vil- ASP-järjestelmään tulisi kohdistaa uudistuksia. Nordean yksi- olivat kotisivut hänen silloiselle idolilleen Al Gorelle. Liukkaan mielestä olisi tärkeää saada eri-ikäisiä miehiä ja naisia innostumaan koodaamisesta. Näin ohjelmista tulisi käyttäjäystävällisempiä ja ne palvelisivat tehokkaammin kaikkia. Koodaaminen on ongelmanratkaisua ja tällä hetkellä ratkaistaan vain 25-vuotiai den miesten ongelmia, Liukas sanoo. Hän uskoo, että internetkin näyttäisi aivan toisenlaiselta, jos sitä koodaisivat myös naiset. Naiset voisivat tuoda alalle uusia näkökulmia. Kun perusteet ovat hallussa, on jo mahdollista koodata omia yksinkertaisia ohjelmia. Liukas kertoo, että hänen kaverinsa koodasivat opiskeluaikanaan yhdessä illassa pyykkivuorojen varausjärjestelmän. Ei sellaistakaan varmaan moni mies olisi ajatellut, hän naurahtaa. Liukas uskoo, että Suomessa on paljon osaamista, mikä pitäisi vain päästää esiin. Tietyt pelisäännöt on netissäkin hyvä muistaa: Huolehdi, että tietokoneen tietoturva on ajan tasalla. Käytä eri salasanoja eri palveluissa. Vaihda salasanat säännöllisesti. Älä avaa tuntemattomalta lähettäjältä tullutta sähköpostia. Älä anna pankkitunnuksiasi tai luottokorttisi numeroa kenellekään. Osta tuotteita vain luotetuista verkkokaupoista. Asioi mielellään EU:n sisällä. Silloin kuluttajansuoja on vahvin. Tarkista ennen kaupantekoa, mitä yrityksestä sanotaan keskustelupalstoilla. kasta keskustelua. Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen korosti, että ihmisellä täytyy olla oikeus kohtuuhintaiseen ja asumistarpeitaan vastaavaan kotiin. Metropolialueen uudistusten tavoitteena on järkevä yhteiskuntakaava. Tavoitteiden toteutumiseen tarvitaan kuitenkin eri hallinnonalojen, kuntien ja muiden toimijoiden sujuvaa yhteistyötä. Ministeri nosti esille myös kosteus- ja homeongelmat sekä rakentamisen esteettömyyden ja kotien elinkaariajattelun. Asiakas ja tulevien asukkaiden tarpeet tulee nostaa ajattelun keskiöön jo tuotantovaiheessa, totesi VVO:n toimitusjohtaja Jani Nieminen. Jotta uusille asuinalueille on järkevä rakentaa, täytyy alueilta löytyä myös palveluja ja kulkuyhteyksien tulee olla kunnossa. Vuokra-asujien kotitalouksien keskimääräinen koko on omistusasujia pienempi ja seniorien määrä on kasvussa, Nieminen kertoi. tyistalouden ekonomisti Anu Numminen liikkui samoilla linjoilla Paunan kanssa. Numminen selvensi suomalaisten asumisen tunnuslukuja ja muun muassa eri ikäryhmille tyypillisiä asumismuotoja. Tilaisuuden päätti Kuluttajaliiton lakimies Ilkka Salminen, joka kertoi kuluttajien tyypillisistä ongelmista asumiseen liittyen. Liiton maksuton asumisneuvonta palvelee mm. vuokraja taloyhtiön asioissa. Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry:n järjestämä asuntopoliittinen seminaari 28.2.2014 kokosi asiatuntevat tahot keskustelemaan tärkeistä teemoista Eurooppatiedotuskeskuksen tiloihin. Tavoitteena oli herättää yhteiskunnallista keskustelua eri asumismuotojen todellisista mahdollisuuksista ja niiden kustannuksista. 4 5
Kuluttajaparlamentti - Kuluttajan asialla Kuluttajaparlamentti kokoaa vuosittain kymmeniä kansalaisjärjestöjä yhteisten teemojen ympärille. Tarkoituksena on tehdä yhdessä edunvalvontaa kuluttajien parhaaksi. Tarkoituksena on ottaa kantaa muun muassa kuluttajapalveluiden esteettömyyteen, varhaiskasvatuslain uudistukseen sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan markkinointiin. Parlamentti ajaa kuluttajapalveluiden esteettömyyttä Kuluttajaparlamenttiin osallistuville järjestöille palveluiden esteettömyys on tärkeää. Se koskee niin tilaratkaisuja, asiointipalveluja kuin viestintää. Esteettömyyteen kuuluvat myös toimivat palvelupolut ja asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen. Esteettömyyden huomioiminen on kannattavaa, sillä 30 prosenttia ihmisistä hyötyy välittömästi esteettömistä ratkaisuista. Esteettömät tilaratkaisut voivat olla hyödyllisiä niin liikuntarajoitteiselle, näkövammaiselle kuin kaksosrattaiden kanssa kulkevalle äidille. Monien palveluiden siirtyessä verkkoon on huomio kiinnitettävä myös verkkopalveluiden esteettömyyteen ja käytettävyyteen. Yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen Varhaiskasvatus on keskeinen lapsiperheiden palvelu. Varhaiskasvatuslain uudistaminen koettiinkin tärkeäksi ottaa esille Kuluttajaparlamentissa. Lainvalmistelun ongelmaksi on koettu se että, sitä on tehty terveiden lasten ehdoilla. Järjestöjä huolestuttavat lainuudistuksen vaikutukset erityistä tukea tarvitseviin lapsiin. Pitkäaikaissairaat ja vammaiset lapset on huomioitava, teksti Jenni vainioranta koska heidän tukitarpeisiinsa vastaaminen on keskeinen edellytys osallistumiselle päivähoitoon tai erityisopetukseen. Lapsia ja nuoria suojeltava haitalliselta markkinoinnilta Alaikäisiin kohdistuva markkinointi on lisääntynyt merkittävästi. Kohteena ovat yhä nuoremmat ikäryhmät. Erityisesti internetmaailmassa löydetään koko ajan uusia markkinointitapoja. Tämä näkyy yllättävinä laskuina tai lapsille sopimattomien tuotteiden mainostamisena. Ongelmallista on myös se, ettei kaikkea markkinointia pysty edes tunnistamaan markkinoinniksi. Kuluttajaparlamentti peräänkuuluttaa nykyistä vahvempaa toimijoiden yhteistyötä lasten ja nuorten suojelemiseksi haitalliselta markkinoinnilta. Kannanotot muodostetaan eduskunnan Pikkuparlamentissa Toimintavuoden kannanottoja valmistellaan mukana olevien järjestöjen kanssa. Viralliset kannanotot aiheista muodostetaan 6.10. täysistunnossa. Tilaisuuteen kutsutaan järjestöjen lisäksi myös käsiteltävien aiheiden asiantuntijoita sekä poliittisia päättäjiä. Teta-hankkeelle Rahaautomaattiyhdistyksen palkinto Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt vuoden 2014 Vaikuttavaa!-tunnustuspalkinnot yhteiskunnallisesti vaikuttavasta ja tuloksekkaasta järjestötoiminnasta kolmelle sosiaali- ja terveysalan hankkeelle. Kuluttajaliiton vuosina 2010 12 toteuttama TETA terveellisiä ja taloudellisia ruokavalintojaoli yksi näistä. Kaksi muuta palkittua olivat Nuorten Palvelu ry:n ABC-kohtaa nuoria -hanke ja SámiSoster ry:n Goiakkanas-projekti. RAY:n vuoden 2014 Vaikuttavaa!- tunnustuspalkinnot jaettiin 7.5.2014 Helsingin Casinolla järjestetyssä tilaisuudessa. RAY:n mukaan järjestöjen tekemällä työllä on merkittävä vaikutus paitsi yksittäisten ihmisten elämään, myös koko yhteiskuntaamme. Järjestöjen toiminta koskettaa tavalla tai toisella melkein jokaisen suomalaisen arkea. Siksi RAY halusikin omalta osaltaan palkita ja nostaa esiin näitä vaikuttavan työn tekijöitä. Teta-hankkeen palkitsemista perusteltiin sillä, että se tarjosi syrjäytymisuhan alla oleville nuorille ja pienituloisille lapsiperheille käytännönläheistä ja toiminnallista koulutusta arjen, ter- Tavoitteena oli parantaa pienituloisten kuluttajien valmiuksia ja mahdollisuuksia löytää ja käyttää terveellisiä elintarvikkeita arkiruokailussa. TEKSTI Timo Niemi ja Annikka Marniemi KUVA Juha Beurling veyden, rahankäytön ja ruokavalintojen hallintaan. Kohderyhmän tarpeet ja lähtötilanteen hyvin huomioon ottava koulutus kannusti ja motivoi osallistujia arjen ruokavalion taloudelliset haasteet huomioivaan kehittämiseen oman terveyden edistämiseksi. Hanke tavoitti kohderyhmänsä poikkeuksellisen laajasti ja onnistui asetetuissa tavoitteissa erinomaisesti. Teta-hankkeen tavoitteena oli parantaa pienituloisten kuluttajien valmiuksia ja mahdollisuuksia löytää ja käyttää terveellisiä elintarvikkeita arkiruokailussa. Erityisinä kohderyhminä olivat nuoret ja lapsiperheet. Hankkeessa toteutettiin 160 luentoa terveyttä, ruokavalintoja ja omaa taloudenpitoa käsittelevää toiminnallista luentoa nuorille. Lisäksi tehtiin Arkiruuan tuunausopas kirjanen, joka havainnollisella tavalla kannusti ja innosti nuoria ja lapsiperheitä taloudelliseen ruuanlaittoon. Kirjan sai lähes 20 000 henkilöä. Kuluttajaliiton hankkeen mahdollisti RAY:n tuen lisäksi kumppanit, joiden kautta tavoitettiin hankkeen kohderyhmä. Näitä olivat Valtakunnallinen työpajayhdistys, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Maa- ja kotitalousnaiset. 6 7
ajan Leena Simonen Puheenjohtaja Kuluttajaliitto- Konsumentförbundet ry Maakunnallinen kuluttajaliike viriää Puheenjohtajaksi tultuani aloin toteuttaa antamaani lupausta vahvistaa liiton edunvalvontaa kuluttajayhdistyksiä, myös muutama valtakunnallinen. Kaikkial- Tällä hetkellä meillä on useita maakunnallisia ja/tai alueellisia ja paikallistoimintaa. Nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä. Kuluttajaliiton edunvalvonta tä ei ole vielä tehty. Prosessi etenee kuitenkin. Monilla alueilla maakunnallisen yhdistyksen edellyttämää sääntömuutostyö- perustuu asiantuntijatyöhön ja aktiiviseen kansalaistoimintaan. Kuluttajayhdistykset ovat kansalaistoimin- on jo käynnissä. Periaatteessa maakunnallistaminen merkitsisi la päätökset on jo tehty ja maakunnallinen toiminta viriää tai nan selkäranka. noin 15 yhdistystä, jotka kattaisivat koko Suomen. Toisaalta yhdistykset, jotka haluavat jatkaa toimintaansa paikallisesti, voivat Vuodenvaihteessa soitin kuluttajayhdistysten puheenjohtajille. Kyselin halukkuutta kehittää paikallisista kuluttajayhdistyksistä maakunnallisia. Puheenjohtajat pitivät tätä hyvänä ideana. Mitä maakunnallistaminen tarkoittaa? Tarvitaan sääntömuu- sen tehdä. Keväällä kiersimme pääsihteerin kanssa kuluttajayhdistyksissä. Pohdimme jäsenten kanssa, mitä lasta tehtiin Pirkanmaa. Saammeko tos: yhdistyksen nimen tulisi kuvata toiminta-aluetta. Pirkka- edellytyksiä yhdistyksen maakunnallistamiseen on eri alueilla ja miten toi- Savoon, Pohjois-Karjalaan, maakunnalliset yhdistykset Pohjois- Satakun- mintaa tulee kehittää. Tavoite on, että kuluttajaliike kattaa koko maan. Tavoite on saada maakunnallisten yhdistysten sateenvarjon alle kaikki, jotka haluavat vaikuttaa asioihin kuluttajina. Jos omalla paikkakunnalla ei ole yhdistystä, maakunnalliseen yhdistykseen voi liittyä jäseneksi kaikkine jä- Toiminnan tulee olla avointa ja läpinäkyvää. taan ja muihinkin maakuntakeskuksiin, jää nähtäväksi. Kuluttajaliitto on luvannut maakunnallisille yhdistyksille, alueensa vetureille, vahvan tuen. Joillakin paikkakunnilla on kehitteillä pilottihankkeita, joita on mahdollisuus myöhemmin monistaa muilla paikkakunnilla, jos niin halutaan. senetuineen. Maakunnallinen yhdistys on rekisteröity yhdistys. Omien kotisivujen ja sosiaalisen median (Facebook, Instagram, Se verkottuu alueellaan erilaisten sidosryhmien, paikallisten kuluttajien toimintaryhmien ja yksittäisten kuluttajien kanssa. Ykla toiminta-alueella. Hyviä keinoja toiminnan vauhdittamiseen Twitter) käyttö helpottaa yhteydenpitoa jäseniin laajentuneelsittäiset jäsenet ja toimintaryhmät voivat toimia maakunnallisen ovat myös avoin maakunnallinen verkottuminen, kumppanuus, yhdistyksen yhdyssiteenä omalla paikkakunnallaan. Välimatkat aktiivinen jäsenhankinta, jäsenkoulutus, kuluttajainformaatio ja toimintaan osallistumiseen eivät ole este nykyaikana. maakuntatasoinen edunvalvonta, erilaiset tutkimukset, selvitykset ja vertailut. Toiminnan tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Omasta arvomaailmasta lähtien vahvistamme kuluttajaliikkeen itsenäisyyttä Hyvästä pilotista voi syntyä laaja valtakunnallinen projekti tai ja riippumattomuutta. Jokainen, joka hyväksyy Kuluttajaliiton ja kampanja, johon kaikki voivat tulla mukaan. Pienistä puroista sen yhdistyksen toiminnan tarkoituksen, on tervetullut mukaan. kasvaa voimakas virta. Kuluttajaliike uudistuu. Yhdessä syntyy tulosta. Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry Malminrinne 1 B, 00180 HELSINKI puhelin (09) 454 2210 info@kuluttajaliitto.fi