Infektioiden torjuntaohje 1 (10) Infektioiden torjunta leikkausosastolla ja heräämössä Tässä ohjeessa esitellään jokaisen potilaan kohdalla toteutettavat infektioiden torjunnan perusperiaatteet ja ohjeet eristystilanteisiin leikkausosastolla ja heräämössä.
Infektioiden torjuntaohje 2 (10) Sisällysluettelo 1. Toimintatavat jokaisen potilaan hoidossa... 3 1.1 Perioperatiivinen toiminta... 3 1.2 Leikkauksen jälkeinen välinehuolto ja siivous... 5 2. Toimintaohje henkilökunnan verialtistustilanteessa... 5 3. Moniresistentin mikrobin kantajan tai infektoituneen potilaan kosketusvarotoimet... 6 3.1. Toiminta leikkauksen aikana... 6 3.2. Toiminta leikkauksen jälkeen... 7 4. Clostridium difficile- ja muun ripuloivan potilaan kosketusvarotoimet... 8 4.1 Toiminta leikkauksen jälkeen... 8 5. Ilmaeristys... 9 5.1. Toiminta leikkauksen aikana... 9 5.2. Toiminta leikkauksen jälkeen...10 6. Tuberkuloosialtistus leikkaussalissa... 10 1. Toimintatavat jokaisen potilaan hoidossa... 3 1.1 Perioperatiivinen toiminta... 3 1.2 Leikkauksen jälkeinen välinehuolto ja siivous... 5 2. Toimintaohje henkilökunnan verialtistustilanteessa... 5 3. Moniresistentin mikrobin kantajan tai infektoituneen potilaan kosketusvarotoimet... 6 3.1 Toiminta leikkauksen aikana... 6 3.2 Toiminta leikkauksen jälkeen... 7 4. Clostridium difficile- ja muun ripuloivan potilaan kosketusvarotoimet... 8 4.1 Toiminta leikkauksen jälkeen... 8 5. Ilmaeristys... 9 5.1 Toiminta leikkauksen aikana... 9 5.2 Toiminta leikkauksen jälkeen...10 6. Tuberkuloosialtistus leikkaussalissa... 10
Infektioiden torjuntaohje 3 (10) 1. Toimintatavat jokaisen potilaan hoidossa Infektioiden torjunta on keskeinen osa potilasturvallisuutta. Jokaisen potilaan kohdalla toteutettavilla oikeilla toimintatavoilla estetään mikrobien siirtyminen työntekijästä potilaaseen, potilaasta tai potilaan lähiympäristöstä työntekijään tai työntekijän välityksellä toisiin potilaisiin. Infektioiden torjunnan viisi keskeistä aluetta ovat: käsihygienia, suojainten käyttö, työskentelytavat, pisto- ja viiltovammojen välttäminen ja välineiden käsittely. Lisäksi infektion torjuntaan kuuluvat asianmukainen jätteiden ja pyykin käsittely sekä siivous. 1.1 Perioperatiivinen toiminta Käsihygienia Tehdaspuhtaat suojakäsineet ja suojavaatetus ------------------ Steriilit leikkaus käsineet ja leikkaustakit Kädet desinfioidaan alkoholihuuhteella aina ennen ja jälkeen potilaskosketuksen ennen käsineiden pukemista ja välittömästi niiden riisumisen jälkeen ennen lääkeaineiden, infuusionesteiden ja -letkustojen käsittelyä. Kädet pestään vedellä ja saippualla vain silloin, kun niissä on näkyvää likaa. Kirurgisen käsidesinfektion kesto on 3 minuuttia. Suojakäsineitä käytetään iv-kanyylin laitossa, kosketeltaessa potilaan limakalvoja, eritteitä tai dreenejä ja potilaan ihon desinfektiossa. Jos käsineet likaantuvat eritteillä, ne vaihdetaan puhtaisiin, jotta niiden välityksellä ei levitetä eritteitä edelleen; ennen puhtaiden käsineiden pukemista kädet desinfioidaan alkoholihuuhteella. Potilaan lähihoidossa suojaudutaan eritteiltä käyttämällä suojakäsineitä, suu-nenäsuojusta ja suojalaseja (visiirimaskia), suojatakkia sekä tarvittaessa kumisaappaita. Leikkaussalissa työskentelevä henkilökunta käyttää kokonaan hiukset suojaavaa hiussuojainta. Leikkauskäsineet vaihdetaan viimeistään 2 tunnin välein tai heti, kun huomataan niiden rikkoontuminen. Kaksinkertaisia käsineitä käytettäessä ne vaihdetaan pohjia myöten. Leikkaustiimi käyttää kaksinkertaisia leikkauskäsineitä silloin, kun käsineiden rikkoontumisvaara on suuri (ainakin ortopedia, rintakehän aukaisu ja luulambon käsittely). Vahvistettua leikkaustakkia käytetään, kun on vaara vaatteiden kastumisesta. Leikkaustiimi käyttää aina suu-nenäsuojainta, muu salissa oleva henkilökunta käyttää suu-nenäsuojainta vierasesinekirurgiassa ja vastustuskyvyltään alentuneiden potilaiden hoidossa. Tason suojaus Leikkaustaso suojataan kertakäyttöisellä suojaliinalla, kun on ennakoitavissa runsasta erite-/verivuotoa. Liikenne leikkaussalissa Ovet pidetään leikkauksen aikana suljettuina ja leikkaussalin yhteydenotot hoidetaan puhelimitse. Vain leikkauksen kannalta välttämättömät käynnit ovat perusteltuja. Läpikulkuliikenne on kielletty. Leikkaussalissa on vain leikkauksen kannalta tarpeellinen henkilökunta. Leikkauksessa mahdollisesti tarvittavat lisävälineet varataan salin lähettyville, josta ne on helppo ottaa käyttöön.
Infektioiden torjuntaohje 4 (10) Lääkkeiden käsittely Potilaan ihon desinfektio Aseptiikka leikkauksen aikana Pisto- ja viiltovammojen ehkäisy Yhdestä lääkeruiskusta annetaan lääkettä vain yhdelle potilaalle. Lääke vedetään ruiskuun välittömästi lääkeampullan avaamisen jälkeen. Injektionesteiden säilyttämistä ruiskuun vedettynä tulee välttää. Mikäli ampullan sisältö jaetaan kahdelle potilaalle, ruiskuihin merkitään lääkeaineen nimi, vahvuus ja valmistusaika. Valmiiksi täytettyjä lääkeruiskuja säilytetään puhtaassa ja pölyämättömässä suojapussissa tai kertakäyttöisellä steriilillä korkilla suojattuna pöydällä. Leikkausalue desinfioidaan tehdaspuhtailla välineillä. Desinfiointi aloitetaan oletetusta viillon paikasta. Se tehdään vähintään kaksi kertaa napakoin ottein riittävän laajasti huomioiden steriili peittelyalue. Edetään puhtaasta likaiseen päin huomioiden nesteen valumissuunta. Ihon annetaan kuivua ennen peittelyliinojen asettelua. Leikkauksessa käytettäviä instrumenttipöytiä ei saa valmistaa etukäteen. Instrumenttipöydän valmistus aloitetaan, kun potilas on leikkausasennossa. Leikkauksessa edetään puhtaasta likaiseen päin. Mikäli joudutaan toimimaan toisin, ennen puhtaammalle alueelle siirtymistä vaihdetaan uudet steriilit käsineet, liinat ja instrumentit. Käsineiden vaihdon välillä kädet desinfioidaan kirurgiseen käsidesinfektioon tarkoitetulla huuhteella 30 sekuntia. Potilaaseen jäävä vierasesine säilytetään omassa pakkauksessaan, joka avataan mahdollisimman lähellä käyttöajankohtaa. Leikkauskäsineet vaihdetaan ennen vierasesineen käsittelyä. Pistäviä ja viiltäviä välineitä käsitellään rauhallisesti näkökontrollissa. Teräviä instrumentteja ei ojenneta suoraan toiselle henkilölle kädestä käteen, vaan käytetään aina esim. kaarimaljaa tai välilaskupöytää. Käytetyt ompeluneulat kiinnitetään leikkauksen aikana neulamagneettiin tai muuhun neulojen keräykseen soveltuvaan rasiaan. Neulankeräysastia otetaan mukaan pistopaikan läheisyyteen. Käytetyt neulat laitetaan välittömästi käytön jälkeen neulankeräysastiaan, joka täytetään vain täyttörajaan asti (noin 2/3 astiasta). Injektioneuloja ei hylsytetä. Neuloissa, kanyyleissä ym. terävissä instrumenteissa suositaan turvatuotteita. Eritteet Eritetahrat imeytetään paperipyyhkeeseen. Sen jälkeen desinfektio klooripitoisella desinfektioaineella (1000 ppm.). Hanalliset dreeni- ym. pussit tyhjennetään ja laitetaan sekajätteisiin. Hanattomat (esim. imupussit) suljetaan tiiviisti korkilla, pakataan muovipussiin ja pahvilaatikkoon ja merkitään erityisjätetarralla. Muu leikkauksessa syntyvä eritejäte (esim. suolenpesuvesi) kaadetaan dekon viemäriin.
Infektioiden torjuntaohje 5 (10) 1.2 Leikkauksen jälkeinen välinehuolto ja siivous Välinehuolto Instrumenttihoitaja laittaa kertakäyttöiset pistävät ja viiltävät välineet niille tarkoitettuun tehdasvalmisteiseen riskijäteastiaan, muut kertakäyttövälineet sekajätteisiin ja siistii pöydän ennen välinehuoltajalle luovuttamista. Välinehuoltaja käyttää aina suojakäsineitä likaisia välineitä huoltaessaan ja suojautuu roiskeilta suojalaseilla ja suojaesiliinalla. Likaiset instrumentit toimitetaan käytön jälkeen pesu- ja desinfektiokoneeseen mahdollisimman pian (eritteiden kuivumisen estämiseksi). Lämpödesinfektiota (n. +90 C) kestämättömät välineet puhdistetaan mekaanisesti (esim. harjalla) yleispuhdistusaineella, jonka jälkeen huuhtelu, kuivaus ja pyyhintä denaturoidulla alkoholilla. Jätteet Pakataan huolellisesti, niin ettei jätteistä aiheudu tartuntavaaraa tai haittaa missään jätehuollon vaiheessa. Siivous Väli- ja loppusiivous yleispuhdistusaineella käyttäen puhtaita siivousvälineitä. Siivouksessa käytetään desinfektioainetta (kloori 5000 ppm), mikäli eritteitä on runsaasti lattioilla ja pinnoilla. Saliin jätetyt eritteiset kengät toimitetaan eritetahradesinfektioon (deko). 2. Toimintaohje henkilökunnan verialtistustilanteessa Veritartuntavaara: verellä, verisillä eritteillä tai kudosnesteillä kontaminoitunut neula tai muu terävä esine aiheuttaa ihon läpäisevän vamman verta tai veristä kudosnestettä roiskuu silmiin, nenään, suuhun tai rikkinäiselle iholle ihmisen aiheuttamat, ihon rikkovat puremavammat altistuminen terveelle iholle ei aiheuta tartuntavaaraa. Välittömät toimenpiteet: a. Ensiapu Huuhtele runsaalla vesimäärällä. Älä purista vauriokohtaa. Aseta ihon pisto- tai haavakohtaan alkoholipitoinen (70 %) haude kahden minuutin ajaksi, esimerkiksi käsihuuhde. Huuhtele limakalvot runsaalla vedellä. Huuhtele silmä puhtaalla vedellä tai silmänhuuhteluliuoksella. b. Lähdepotilaasta otetaan verinäytteet S-veritLäh (8401) ja tarvittaessa altistuneesta työntekijästä S-veritAlt (8402). Mikäli lähde on tuntematon, otetaan altistuneesta työntekijästä verinäyte S- veritalt (8402). Virka-aikana otetaan yhteys työterveyshuoltoon ja päivystysaikana sisätautipäivystäjään. c. Tee ilmoitus HaiProon. d. Täytä myös veritapaturmailmoitus. Katso tarkemmat ohjeet ja ohjeistus näytteiden otosta: Intranet pääsivu/potilaan hoito/ Infektioiden torjunta/infektioiden torjuntaohjeet henkilökunnalle/toiminta työperäisissä verialtistustilanteissa: 1. Lähdepotilaan tutkimusten tilaaminen ja vastauksen ilmoittaminen 2. Altistuneen työntekijän tutkimusten tilaaminen ja vastausten ilmoittaminen
Infektioiden torjuntaohje 6 (10) 3. Moniresistentin mikrobin kantajan tai infektoituneen potilaan kosketusvarotoimet Kosketusvarotoimia noudatetaan kun potilaalla on todettu esim. MRSA:n (Metisilliini resistentti Staphylococcus aureus), VRE:n (Vakomysiiniresistentti enterokokki), ESBLkantojen (Extended Spectrum Beta Lactamase) ja CPE:n (Carbapenem-Producing Enterobacteriaceae) kantajuus: karbapenemaasigeeni-positiiviset enterobacteriaceaeheimon bakteerit, pseudomonakset ja akinetobakteerit. Potilas hoidetaan kosketusvarotoimien mukaisesti myös silloin, kun hän tulee suoraan sairaalasiirtona ulkomailta tai hänellä on edeltävän vuoden aikana ollut hoitojakso ulkomaisessa sairaalassa (vähintään vuorokauden hoito tai toimenpide). Jos moniresis tentin mikrobin kantajuus on todettu ulkomailla, potilas hoidetaan koko hoitojakson ajan kosketusvarotoimien mukaisesti, vaikka tulonäytteet olisivat negatiiviset. Epäselvissä tilanteissa otetaan yhteyttä infektioiden torjuntayksikköön. Kosketusvarotoimien noudattamisen tarpeesta tiedotetaan leikkausosastolle leikkausilmoitus LeSu:n, Eskon kautta tai osasto soittaa ja ilmoittaa siitä ennen potilaan saliin saapumista. Väline- ja laitoshuoltajille tiedotetaan kosketusvarotoimista jo varhaisessa vaiheessa. Infektioiden torjunnan perusperiaatteiden huolellinen noudattaminen on oleellista myös kosketusvarotoimileikkauksessa. Lisätoimenpitein pyritään tehostetusti estämään infektioiden leviäminen potilaasta henkilökuntaan ja hoitoympäristöön. 3.1 Toiminta leikkauksen aikana Leikkaussali järjestys ja salivalinta Leikattavan sairauden vaatima kiireellisyysjärjestys, vaikka päivän ensimmäisenä. Leikataan infektioleikkaussalissa tai normaalissa leikkaussalissa. Leikkaussali Laitetaan merkkivalot pääsy kielletty ja eristys päälle sekä salin ulkopuolelle kaikkiin oviin kyltti: KOSKETUSERISTYS. Salista viedään pois kaikki tarpeeton ja varataan tarpeellinen välineistö. Käytetään puhelinta, läpiantokaappia ja ulkopassaria, mikäli mahdollista. Käsihygienia Kädet desinfioidaan alkoholihuuhteella ennen käsineiden pukemista ja välittömästi niiden riisumisen jälkeen. Tietokonetta, puhelinta ym. välineitä, kojeita ja laitteita kosketellaan vain desinfioiduin käsin. Suojakäsineet ja suojavaatetus Potilaskosketuksessa käytetään aina tehdaspuhtaita suojakäsineitä. Tehdaspuhdasta suojatakkia käytetään lähihoidossa ja kun on vaara omien vaatteiden tai käsivarsien kontaminaatiolle. Suu-nenäsuojusta ja silmäsuojainta käytetään roiskevaaratilanteissa. Leikkaustiimi toimii normaalisti.
Infektioiden torjuntaohje 7 (10) 3.2 Toiminta leikkauksen jälkeen Välinehuolto Lämpödesinfektiota kestämättömät välineet puhdistetaan pesuainevedellä; sen jälkeen huuhtelu, kuivaus ja pyyhintä denaturoitu alkoholi Laryngoskoopin varsi (patterien poiston jälkeen), laryngoskoopin kieli, ventilaatiomaski, verenpainemittarin mansetti, verityhjiömansetti sekä staassi laitetaan pesu- ja desinfektiokoneeseen, mikäli eivät kertakäyttöisiä. Potilaan kuljetus/ siirto Potilaan siirrossa tasolta vuoteelle käytettävä liukupatja suojataan kertakäyttöisellä suojuksella. Siirrossa avustava henkilökunta käyttää tehdaspuhdasta suojatakkia ja suojakäsineitä. Potilaskuljetuksessa käytetään käsihuuhdetta ennen ja jälkeen kuljetuksen. Suojakäsineitä ja suojatakkia, jos on odotettavissa välitön hoito kuljetuksen aikana. Suojaimet riisutaan välittömästi käyttötarpeen jälkeen. Riisumisen jälkeen käytetään käsihuuhdetta. Siirrossa käytetyt valvontavälineet palautetaan leikkaussaliin sairaalahuoltajien puhdistusta varten. Potilaan välitön postoperatiivinen Ensisijaisesti infektioheräämössä. Teho-osastolla, jos potilaan hoito sitä edellyttää. hoito Salivalvonnan sijasta arvioidaan tapauskohtaisesti mahdollisuus heräämöhoitoon. Näytteet, eritteet Normaalisti. Kontaminoituneet näyteastiat pyyhitään päältä denaturoidulla alkoholilla. Eritetahrat Normaalisti (kloori 1000 ppm.). Likapyykki ja roskat Pakataan huolellisesti ja pussi suljetaan leikkaussalissa. Hoitovälineiden huolto Neulankeräysastia suljetaan ja viedään pois leikkaussalista. Nukutetun potilaan potilaskohtainen suodatin ja anestesialetkut sekä käsiventilaatioletku ja -pussi vaihdetaan. Valvontakaapelit: puhdistus tarvittaessa yleispuhdistusaineella. Aina desinfektiopyyhintä denaturoitu alkoholi. Siivous Raskas välisiivous tai loppusiivous. Kertakäyttöiset suojakäsineet. Kertakäyttöiset siivouspyyhkeet. Erityinen huomio on kiinnitettävä kosketuspintojen huolelliseen puhdistukseen. Siivouksessa edetään puhtaasta likaisempaan. Kosketuspinnat, kojeet ja laitteet puhdistetaan tarvittaessa yleispuhdistusaineella. Aina desinfektiopyyhintä kloori 1000 ppm. Leikkausvalaisimen kosketuspinnat pyyhitään kloori 1000 ppm ja valaisimen lasipinnat tarvittaessa yleispuhdistusaineella. Pinnat, jotka eivät kestä klooria desinfioidaan niille soveltuvalla desinfektioaineella. Lattia puhdistetaan yleispuhdistusaineella. Huom! Eritetahradesinfektio. Leikkaussaliin jätetyt eritetahroilla likaantuneet kengät toimitetaan pesu- ja desinfektiokoneeseen.
Infektioiden torjuntaohje 8 (10) 4. Clostridium difficile- ja muun ripuloivan potilaan kosketusvarotoimet Toiminta leikkauksen aikana, kuten edellä. 4.1 Toiminta leikkauksen jälkeen Välinehuolto Välineille ensisijaisesti lämpödesinfektio. Lämpödesinfektiota kestämättömät välineet puhdistetaan pesuainevedellä; sen jälkeen huuhtelu, kuivaus ja pyyhintä kloori 1000 ppm. Laitteelle soveltuva desinfektioaine varmistetaan aina laitteen valmistajalta. Laryngoskoopin varsi (patterien poiston jälkeen), laryngoskoopin kieli, ventilaatiomaski, verenpainemittarin mansetti, verityhjiömansetti sekä staassi laitetaan pesu- ja desinfektiokoneeseen mikäli eivät kertakäyttöisiä. Näytteet, eritteet Kuten normaalisti. Kontaminoituneet näyteastiat pyyhitään päältä kloori 1000 ppm. Eritetahrat Kloori 5000 ppm. Hoitovälineiden huolto Valvontakaapelit: puhdistus tarvittaessa yleispuhdistusaineella. Aina desinfektiopyyhintä kloori 1000 ppm. tai muulla itiöitä tuhoavalla aineella. Soveltuva desinfektioaine varmistetaan laitteen valmistajalta. Siivous Kosketuspinnat, kojeet ja laitteet puhdistetaan tarvittaessa yleispuhdistusaineella. Aina desinfektiopyyhintä kloori 1000 ppm. Leikkausvalaisimen kosketuspinnat pyyhitään kloori 1000 ppm. ja valaisimen lasipinnat tarvittaessa yleispuhdistusaineella. Laitteet jotka eivät kestä klooria desinfioidaan niille soveltuvalla aineella, joka varmistetaan laitteen valmistajalta.
Infektioiden torjuntaohje 9 (10) 5. Ilmaeristys Ilmaeristystä käytetään sairauksissa, joiden aiheuttajat leviävät ilmassa kauas pienten (alle 5µm) partikkeleiden välityksellä. Partikkeleita erittyy ilmaan erityisesti potilaan yskiessä tai aivastaessa tai aerosolia muodostavien toimenpiteiden yhteydessä. Tavallisin tällainen sairaus on värjäyspositiivinen keuhkotuberkuloosi, kun tehokas lääkehoito on kestänyt alle 2 viikkoa. Joskus ilmatartuntavaara jatkuu pitempään, tällöin keuhkolääkärin tai infektiolääkärin on tiedotettava siitä leikkausosastolle. Myös hengitysteiden ulkopuolista tuberkuloosia sairastava henkilö voi tartuttaa tautia, jos tautipesäkkeen eritteessä on runsaasti bakteereja ja eritteitä käsitellään siten, että siitä muodostuu aerosolia. Muita ilmaeristystä edellyttäviä sairauksia ovat vesirokko ja yleistynyt tai immuunipuutteisen potilaan vyöruusu, tuhkarokko, lintuinfluenssa, sars, isorokko ja verenvuotokuumeet. Infektioiden torjunnan perusperiaatteiden huolellinen noudattaminen on oleellista myös ilmaeristysleikkauksessa. Lisätoimenpitein pyritään tehostetusti suojaamaan hoitohenkilökunta mahdolliselta tartunnalta. Hengityssuojaimella (FFP3) pyritään estämään tartuntavaarallisten hiukkasten pääsy hengitysteihin riskitiloissa työskentelyn aikana. Suojaimesta on hyötyä vain, jos sitä käytetään oikein ja puetaan riittävän tiiviisti kasvoille. Suojaimen käyttöä kannattaa opetella etukäteen. Opetuksen tulee sisältyä uuden työntekijän perehdytykseen. 5.1 Toiminta leikkauksen aikana Leikkaussalijärjestys ja salivalinta Leikattavan sairauden vaatima kiireellisyysjärjestys vaikka päivän ensimmäisenä, mutta ei automaattisesti päivän viimeisenä. Leikataan infektioleikkaussalissa tai normaalissa leikkaussalissa, jossa salin ilmanpaine on mahdollista alipaineistaa. Leikkaussali Leikkaussalin ilmanpaine alipaineistetaan. Laitetaan merkkivalot pääsy kielletty ja eristys päälle sekä salin ulkopuolelle kaikkiin oviin kyltti: ILMAERISTYS. Salista viedään pois kaikki tarpeeton ja varataan tarpeellinen välineistö. Käytetään puhelinta, läpiantokaappia ja ulkopassaria, mikäli mahdollista. Vältetään aerosolia tuottavia toimenpiteitä, muutoin toimitaan normaalisti. Käsihygienia Kuten kaikkien potilaiden hoidossa. Hengityksen suojain Leikkaussalissa oleva henkilökunta käyttää FFP3-luokan hengityksensuojainta. Potilaan kuljetus Potilas kuljetetaan suoraan toimenpide- tai tutkimusyksikköön. Potilaalle kirurginen suu- nenäsuojain. Potilaskuljettaja käyttää FFP3-luokan hengityksensuojainta.
Infektioiden torjuntaohje 10 (10) 5.2 Toiminta leikkauksen jälkeen Välinehuolto Välineille ensisijaisesti lämpödesinfektio. Lämpödesinfektiota kestämättömien välineiden pyyhintäpesu pesuainevedellä; sen jälkeen huuhtelu, kuivaus ja pyyhintä denaturoidulla alkoholilla. Bronkofiberoskooppia puhdistettaessa käytetään venttiilihengityksensuojainta (FFP3). Laryngoskoopin varsi (patterien poiston jälkeen), laryngoskoopin kieli ja ventilaatiomaski laitetaan pesu- ja desinfektiokoneeseen, kertakäyttöiset sekajätteisiin Potilaan välitön postoperatiivinen hoito Potilas valvotaan joko infektioheräämössä (mahdollisuus ilmatilan alipaineistamiseen) tai leikkaussalissa omassa vuoteessa kunnes voidaan siirtää vuodeosastolle. Tehohoitoa vaativa potilas siirretään teho-osastolle ilmaeristyshuoneeseen. Eritteet, eritetahrat Normaalisti. Näytteet, jätteet, pyykit Normaalisti. Hoitovälineiden puhdistus Nukutetun potilaan hengityskoneen suodattimet ja anestesialetkut sekä käsiventilaatioletku ja pussi vaihdetaan Muut välineet ja laitteet; kuten normaalisti Siivous Siivouksessa venttiilihengityksensuojain (FFP3) ja kertakäyttöiset suojakäsineet. Kertakäyttöinen tai mikrokuituinen siivouspyyhe ja yleispuhdistusaine. Erityinen huomio kiinnitettävä kosketuspintojen huolelliseen puhdistukseen. Siivouksen jälkeen leikkaussalin ilmatila ylipaineistetaan. 6. Tuberkuloosialtistus leikkaussalissa Kun toimitaan ilmaeristysohjeen mukaisesti, leikkaussalihenkilökunta ei altistu tuberkuloosille. Tuberkuloosille altistuminen on mahdollista silloin, kun potilaan keuhkotai kurkunpääntuberkuloosi todetaan vasta leikkauksen yhteydessä. Mikäli leikkauksen yhteydessä herää epäily henkilökunnan mahdollisesta tuberkuloosi altistuksesta, keuhkolääkäri tekee riskiarvion ja antaa ohjeet yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Jos työntekijälle ilmaantuu tuberkuloosiin viittaavia oireita, mm. pitkittynyttä yskää, kehotetaan häntä ottamaan yhteys työterveyshuoltoon mahdollista seurantaa varten.