Ympäristöraportti 27
Nordkalk on Pohjois-Euroopan ykkönen Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalkilla on toimintaa 8 maassa ja yli 3 paikkakunnalla. Esiintymät ja tuotantolaitokset ovat keskittyneet Itämeren ympärille, ja suuri osa sekä kalkkikivestä että valmiista tuotteista kuljetetaan asiakkaille laivoilla. Nordkalkin juuret ovat Suomessa Paraisilla, jossa teollinen louhinta on jatkunut yli 1 vuotta. Nordkalk louhii 2 paikkakunnalla esiintymistään kalkkikiveä ja jalostaa siitä kalkkikivijauhetta ja rouhetta, rikastettua kalsiittia sekä poltettua ja sammutettua kalkkia. Lisäksi tuotevalikoimaan kuuluvat dolomiitti ja wollastoniitti. Nordkalk louhii ja jalostaa kaikkia kalkkikivilaatuja asiakkaiden tarpeiden mukaan, ja tuotteet räätälöidään asiakkaiden prosesseihin sopiviksi. Kalkki on käsitteenä tuttu useimmille ihmisille. Sanalla kalkki viitataan keskenään hyvin erilaisiin kalkkituotteisiin, joilla on täysin erilaisia ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia. Harva kuitenkaan tietää, että kalkkikivi on tärkeä ja usein korvaamaton ainesosa lukemattomien tuotteiden valmistuksessa. Meistä jokainen käyttää päivittäin hyödykkeitä, joiden valmistuksessa kalkkikivellä on ollut suuri merkitys - kaikkea sokerista paperiin. Laaja asiakaspohja suojaa suhdannevaihteluilta Nordkalkin tuotteita käytetään mm. paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Kokonaismyynnistä 86 prosenttia menee teollisuudelle. Paperiteollisuus käyttää kalkkikiveä ja poltettua kalkkia paperin täyte- ja päällystyspigmenttien valmistuksessa. Teräksen valmistuksessa kalkkia tarvitaan poistamaan epäpuhtauksia prosessin eri vaiheissa. Myös sokeriteollisuudessa kalkin tehtävänä on puhdistaa. Rakentaminen on yksi kalkkikivituotteiden vanhimmista käyttöalueista ja rakennusaineteollisuus Nordkalkin toiseksi suurin asiakasryhmä paperiteollisuuden jälkeen. Kalkkia käytetään myös lasin ja maalien valmistuksessa. Dolomiitti on tärkeä raaka-aine lannoiteteollisuudelle ja wollastoniittia tarvitaan mm. muovin ja keramiikan valmistuksessa. Tien- ja maanrakennuksessa kalkin tehtävä on vakauttaa maaperää. Tien peittävään asfalttiinkin lisätään kalkkikivijauhetta. Ihmisten arjessa kalkki näkyy monin tavoin, konkreettisimmin ehkä maaseudulla, missä kalkitsemalla vähennetään maaperän happamuutta. Niin ikään kalkkia käytetään neutraloimaan vesistöjen ja metsien happamuutta. Kalkkivipohjaiset tuotteet puhdistavat voimaloiden savukaasuja, ja kalkilla säädellään juomavetemme happamuutta sekä puhdistetaan jätevesiä. 27 oli hyvä vuosi Nordkalkille Positiivinen kehitys jatkui vuonna 27. Liikevaihto kasvoi 1 prosenttia 334,4 miljonaan euroon ja voitto ennen satunnaisia eriä nousi 24,5 miljoonasta eurosta 32,7 miljonaan euroon. Neljännellä vuosineljänneksellä tulos oli kuitenkin jonkin verran heikompi kuin vuotta aiemmin, koska sitä rasittivat korkeat energia- ja rahtikustannukset, joita ei voitu siirtää hintoihin. Ruotsin toimintojen rakennemuutos vaikutti myös tulokseen. Teollisuuden noususuhdanne jatkui, mikä heijastui myös kalkkikivipohjaisten tuotteiden kysyntään Nordkalkin kolmessa suurimmassa asiakassegmentissä paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa. Kannattavuuden paraneminen johtuu myös kustannustehokkuudesta ja kapasiteetin korkeasta käyttöasteesta. Myönteinen kehitys Puolassa ja Baltiassa jatkui. Venäjän tuotantolaitoksen ajanmukaistaminen jatkui. Vuoden lopussa otettiin käyttöön uusi kalkkiuuni Verdalissa Norjassa, mikä kasvattaa Nordkalkin poltetun kalkin tuotantokapasiteettia. Uunin omistaa norjalainen yhtiö NorFraKalk AS, jonka Nordkalk Oyj Abp ja Franzefoss Minerals AS omistavat puoliksi. Uuden uunin kapasiteetti on 2 tonnia poltettua kalkkia vuodessa. Nordkalkin henkilöstön kokonaismäärä oli vuoden lopussa 1339. Suomessa jatkui kaksivuotinen työnjohdon koulutus. Koulutusohjelma Nordkalk Future käynnistyi. Se on suunnattu nuorille avainhenkilöille Nordkalkin kaikissa toimintamaissa. www.nordkalk.com 2 Ympäristöraportti 27
Tavoitteena kestävä kehitys MEUR 35 3 25 2 15 1 5 MEUR 45 3 4 5 6 7 3 4 5 6 7 Liikevaihto Paperipigmentit 2 % 4 35 3 25 2 15 1 5 Liikevoitto Myynti asiakassegmenteittäin (% liikevaihdosta) Ympäristönhoito 7 % Paperi 26 % Maatalous 7 % Nordkalk osallistuu aktiivisesti keväällä 27 käynnistyneeseen tutkimukseen, joka tähtää fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen. Tutkimuksen kohteena ovat kehittyneet polttotekniikat, kuten esimerkiksi happipoltto ja optimaalinen kalkinpolttotekniikka suhteessa erilaisiin raaka-aineisiin. Tutkimuksesta saadaan tietoa energia- ja materiaalitehokkuuden lisäämiseksi, mikä puolestaan vähentää ympäristövaikutuksia. Tutkimukseen kuuluu myös kalkinpolttoon soveltuvia tekniikoita hiilidioksin erottamiseksi. Kyseessä on yhteispohjoismainen tutkimus, jota hallinnoi ruotsalainen Förenin- Rakennusaineet 26 % Muu teollisuus 9 % Tuotteet (% liikevaihdosta) Muut 1 % Poltettu ja sammutettu kalkki 31 % Kalkkikivi 19 % Kalkkikivijauheet 2 % Sellu 7 % Metallit ja kaivokset 18 % Nordkalk perusti ympäristö- ja laatuosaston vuonna 1995. Osaston tehtäväksi määriteltiin Nordkalkin ympäristöjärjestelmän ylläpitäminen yhteistyössä linjaorganisaatioiden kanssa. Ympäristöjärjestelmä tukee Nordkalkin pyrkimystä kestävään kehitykseen, johon kuuluu ympäristövaikutusten huomioiminen asetettaessa toiminnalle tavoitteita. Ympäristösuunnitelmien laatiminen on osa vuosittaista strategista suunnittelua ja ympäristötyötä seurataan säännöllisten arviointien avulla. Vastuu tuotantoon liittyvistä kysymyksistä on divisioonien johdolla. Toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia seurataan jatkuvasti ja arvioidaan Nordkalk-konsernin toimintaperiaatteiden mukaisesti. Tuotteita ja työmenetelmiä kehitetään siten, että louhinnan ja jalostuksen ympäristövaikutukset voidaan minimoida. Monipuolinen seuranta lisää ympäristötietoisuutta. Seuranta mahdollistaa myös toimintaperiaatteidemme mukaisen jatkuvan parantamisen, johon sitoutuminen on erottamaton osa organisaation ympäristöasioiden hallintaa. Toimintaperiaatteisiin on yhdistetty aiemmin erillisinä julkaistut laatu- ja ympäristöpolitiikka sekä työsuojelun periaatteita. Kaikki Nordkalkin tuotantolaitokset Suomessa (2) ja koko toiminta Ruotsissa (21) sekä Puolassa (26) on sertifioitu ISO 141 ympäristöstandardin mukaisesti. Nordkalkissa on meneillään hanke uuden, koko konsernin kattavan johtamisjärjestelmän luomiseksi. Päämääränä on yhdistää Nordkalkin nykyisten osajärjestelmien kirjo yhdeksi johtamisjärjestelmäksi, johon kuuluvat laatujohtamis- ja ympäristöjärjestelmät, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän perusteet sekä muut koko konsernia koskevat toimintaohjeet ja rutiinit. Tavoitteena on saada johtamisjärjestelmälle ns. multisite-sertifikaatti vuoden 28 loppuun mennessä. Tässä ympäristöraportissa kerromme toimintamme vaikutuksesta ympäristöön sekä toteutuneista ja suunnitelluista toimenpiteistä ympäristökuormituksen vähentämiseksi kaikissa toimintamaissamme. Nordkalkin intranetissä on ympäristösivusto, jossa on ympäristöön liittyvää tietoa. Sivuston tavoitteena on kehittää henkilöstön ympäristötietoisuutta ja -vastuuta sekä innostaa mahdollisimman moni mukaan ympäristötyöhön. Lisäksi yhtiössä toimii sisäinen ympäristövastaavien verkosto, jossa Nordkalkin kaikki toimintamaat ovat edustet- tuina. Verkosto tähtää ympäristötyöhön liittyvän tiedonvaihdon ja viestinnän tehostamiseen organisaatiossa. Ympäristönsuojelun taso Nordkalkissa on hyvä, ja tavoitteena on jatkuva parantaminen. Toimintamme täyttää voimassaolevien lakien vaatimukset sekä viranomaisvaatimukset, ja valmistaudumme vastaamaan tuleviin kiristyviin vaatimuksiin. Euroopan unionin uusi kemikaaliasetus REACH astui voimaan 1.6.27. Sen tavoitteena on parantaa terveyden ja ympäristön suojelua sekä ylläpitää EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä. REACHin vaikutus kalkkikiviteollisuuteen ei ole vielä kaikilta osin selvä. REACHin velvoitteet eivät koske kalkkikiveä, jos sitä ei muuteta kemiallisesti. Poltettu kalkki sen sijaan on kemiallisesti muunneltua kiveä, ja tämänhetkisen tiedon mukaan se on rekisteröitävä. Ympäristö huomioidaan tuotannon eri vaiheissa. Asiakkaille järjestettävissä koulutustilaisuuksissa kalkin käytön positiiviset vaikutukset ympäristölle tuodaan esille. Urakoitsijoilta ja alihankkijoilta edellytetään toimintaperiaatteiden vaatimusten noudattamista, mikä varmistetaan sopimuksen solmimisen yhteydessä. Urakoitsijoiden toiminta tarkastetaan säännöllisesti ympäristöarviointien yhteydessä. Nordkalkilla on toimintaa eri puolilla Itämeren aluetta ja se pyrkii aktiivisesti vähentämään omia päästöjään sekä ilmaan että veteen. Lisäksi Nordkalk on mukana useissa tutkimus- ja kehityshankkeissa, jotka tähtäävät ympäristön tilan parantamiseen. Esimerkiksi hiilidioksidin hyötykäyttöä ja loppusijoitusta tutkitaan tutkimuslaitosten kanssa. Ympäristöraportti 27 3
gen Mineralteknisk Forskning. Ruotsin energiaviranomainen (Energimyndigheten) on rahoittanut tutkimusta. Nokialla sijaitsevan Alinenjärvi järviketjun vedenlaatua parannetaan kalkitsemalla. Nordkalk osallistuu Pro Saaristomeri -projektiin, joka on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen TE-keskuksen vuonna 1999 käynnistämä yhteistyöohjelma Saaristomeren tilan parantamiseksi. Yhtiö tukee myös Operaatio Merenneitoa, joka on WWF:n kampanja Itämeren pelastamiseksi. Nordkalk on mukana erilaisissa jätevesiprojekteissa, jotka tähtäävät jätevedenpuhdistuksen tehostamiseen haja-asutusalueilla. Tätä varten Nordkalk on kehittänyt uusia tuotteita, jotka sitovat fosforia ja typpeä. Louhella Nordkalk osallistuu yhdessä mm. Etelä-Savon ympäristökeskuksen, Savonlinnan kaupungin ja läheisten kuntien kanssa hankkeeseen, jolla parannetaan Saimaaseen kuuluvan Ylä-Enoveden happitasapainoa. Bungen alueella sijaitseva vanha kalkkiuuni otettiin käyttöön 1849. 4Ympäristöraportti 27 Gotlannissa haetaan ympäristölupaa uudelle louhokselle Turvatakseen raaka-aineen saannin Nordkalk on anonut lupaa louhia kalkkikiveä Pohjois-Gotlannin Bungessa vuosina 21 235. Bungen sijainti on edullinen jo olemassa olevaan infrastruktuuriin nähden; se on n. yhdeksän kilometrin päässä Storugnsista, jossa kivi lajitellaan, jalostetaan ja laivataan. Yksi Bungen alueen merkittävistä eduista on sen sijainti kauempana asutuksesta kuin nykyinen Klinthagenin louhos. Nordkalk on työstänyt kahta rinnakkaista ympäristövaikutusten arviointia voidakseen aloittaa kaivostoiminnan Bungen alueella ja selvittääkseen sen vaikutukset luontoon ja ympäristöön. Toinen arvioinneista selvittää suunnitellun koelouhinnan seurauksia ja toinen kuvaa varsinaisen louhinnan vaikutuksia. Koelouhinta aloitettiin syksyllä 26 ja päätettiin helmikuussa 27. Bungen kalkkikiveä on koepoltettu ja testattu asiakkaiden proseissa, ja tulokset ovat olleet lupaavia. Varsinaista louhintaa koskeva lupahakemus ja selvitys ympäristövaikutuksista jätettiin ympäristöviranomaisille toukokuussa 26. Hakemusta käsitellään aikaisintaan vuoden 28 toisella neljänneksellä. Uuden louhoksen avaaminen on nykyisellä lainsäädännöllä monimutkainen prosessi, jossa luonnonsuojelulliset ja taloudelliset näkökohdat pyritään pitämään tasapainossa. Nordkalkilla on pitkä kokemus kalkkiteollisuudesta eri maissa. Tämän kokemuksen perusteella yhtiö on tehnyt ja täydentänyt yhdessä konsulttien ja viranomaisten kanssa kattavia tutkimuksia louhinnan ympäristövaikutuksista. Meneillään olevat hydrogeologiset ja ekologiset tutkimukset luovat perustan seurantaohjelmalle Bungen tulevaa toimintaa varten. Yhteenvetona voidaan todeta, että toimenpiteisiin ryhdytään, jotta vaikutukset hydrologiaan voidaan estää. Louhoksen valumavesien laatu tarkastetaan ennen vesien laskemista ympäristöön ja pintaveden valuminen louhokseen estetään johtamalla se pois louhosalueelta. Nordkalk-konsernin toimintaperiaatteet Nordkalk louhii, jalostaa ja toimittaa kalkkikiveä asiakkaille sekä tuottaa toimintaansa liittyviä palveluja. Toiminnan suuntaviivat Noudatamme voimassaolevia lakeja, määräyksiä ja säännöksiä. Toimintaamme ohjaavat arvomme luottamus, osaaminen ja laatu. Toimitamme oikean tuotteen ja palvelun sovittuna ajankohtana. Toiminnan ympäristövaikutukset pyritään minimoimaan. Työympäristön tulee olla hyvä. Jatkuva parantaminen Päämäärämme on parantaa jatkuvasti tuotteitamme ja palvelujamme taloudelliset seikat ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Viestintämme asiakkaiden kanssa on toimivaa ja parannamme suoritustamme myös seuraamalla poikkeamia. Osana strategista ja vuosittaista suunnittelua teemme parannussuunnitelmia, jotka käsittävät laatu-, työympäristö- ja ympäristönäkökohtia, päämääriä ja toimenpiteitä ja niihin liittyviä investointeja. Arvioitaessa investointia Nordkalkissa tulee arvioida myös sen työympäristö- ja ympäristövaikutukset. Seuraamme jatkuvasti tavoitteidemme toteutumista laatu-, työympäristö- ja ympäristötyössä. Vastuu Kaikkien esimiesasemassa olevien tulee varmistaa, että henkilöstö ymmärtää tehtävänsä ja että heillä on tarvittavat valtuudet ja riittävä pätevyys työhönsä. Meillä kaikilla on velvollisuus huomauttaa puutteista ja virheellisyyksistä. Nordkalkin toimitusjohtajalla on ylin vastuu valvoa toimintaperiaatteiden noudattamista. Viestintä Nämä periaatteet tarkastetaan säännöllisesti ja päivitetään tarpeen vaatiessa. Ne jaetaan henkilöstölle ja ne ovat kaikkien Nordkalkin sidosryhmien saatavilla.
Ympäristövaikutukset Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Puolassa ja Venäjällä. Osa tuotantolaitoksista sijaitsee kaupungeissa ja taajamissa, joten naapurusto asettaa toiminnalle monia vaatimuksia. Toiminnan merkittävimmät paikalliset ympäristöhaitat ovat melu, tärinä ja pöly. Muita haittoja ovat louhinnasta syntyvä sivukivi ja tuotantoprosessien oheistuotteet. Nordkalk käyttää Suomessa kaikilla toimipaikoilla Lappeenrantaa lukuun ottamatta vesivoimalla tuotettua sähköä. Myös Lappeenrannassa käytetään sähköä, jonka tuotanto ei aiheuta hiilidioksipäästöjä. Tuotantoprosessit Kalkkikiveä louhitaan kallioperästä joko avolouhintana tai maanalaisissa kaivoksissa. Louhittu kivi kuljetetaan karkeamurskaukseen ja lajitteluun ja sieltä edelleen jalostettavaksi. Toiminnasta aiheutuu tärinää, melua ja pölyämistä ja avolouhos muuttaa maisemaa. Varsinaisen hyötykiven lisäksi joudutaan usein louhimaan myös sivukiveä, jota voidaan hyödyntää sepelinä. Kallioperässä olevia halkeamia pitkin kaivokseen valuu pohjavettä. Avolouhokseen valuu myös pintavettä. Tämä voi vaikuttaa alueen pohjaveden tasoon. Karbonaattituotteet ovat murskattua, jauhettua tai seulottua kalkkikiveä eli kalsiumkarbonaattia (CaCO 3 ). Kalkkikiven jauhaminen on kuivaprosessi, joten pölynmuodostus on kalkkikiven jauhatus- ja käsittelylaitosten suurin haitta ympäristölle. Pölypäästöjä voidaan kuitenkin tehokkaasti rajoittaa puhdistamalla poistoilma suodattimien avulla. Karbonaattituotteita käytetään mm. maanparannusaineena, hiilivoimaloiden savukaasujen puhdistukseen ja veden alkalointiin. Lisäksi niiden käyttö on yleistä rakennusaineissa, eläinten rehuissa sekä asfaltin ja paperin täyteaineena. Nordkalk rikastaa Lappeenrannan kaivoksen kiviraakaaineesta kalsiittia ja wollastoniittia. Nordkalkin tytäryhtiö Suomen Karbonaatti Oy jatkojalostaa rikastetun kalsiitin paperipigmentiksi. Rikastusprosessi on pääosin suljettu. Tarpeen vaatiessa saostusaltaista lasketaan vettä valvotusti läheiseen Rakkolanjokeen, johon laskee myös kaupungin jätevedenpuhdistamon vesi. Poltettua kalkkia valmistetaan kuumentamalla murskattu ja lajiteltu kalkkikivi noin 11 C:ssa joko kierto- tai kuiluuunissa. Polttoaineena käytetään kivihiiltä, öljyä tai kaasua. Poltettu kalkki on rakeista tai jauhemaista. Eri tuotteet saadaan murskaamalla, seulomalla ja jauhamalla. Savukaasut sisältävät typen oksideja (NO X ), hiilidioksidia (CO 2 ) sekä vaihtelevia määriä rikkidioksidia (SO 2 ). Valmistusprosessi aiheuttaa myös pölypäästöjä, joiden vähentämiseksi uunin savukaasut kulkevat sähkö- tai tekstiilisuodattimen läpi. Suodattimelta edellytetään erittäin hyvää erottelukykyä. Tuotteita käytetään mm. raudan- ja teräksenvalmistuksessa, malmien rikastamisessa, selluloosan ja paperipigmenttien valmistuksessa, maapohjan stabiloinnissa sekä vedenpuhdistuksessa. Hiilivoimalaitosten ja jätteenpolttolaitosten savukaasujen puhdistuksessa käytetään sammutettua kalkkia, jonka laitokset itse valmistavat poltetusta kalkista. Sammutettua kalkkia valmistetaan lisäämällä vettä poltettuun kalkkiin. Kalsiumoksidi reagoi veden kanssa muodostaen kalsiumhydroksidia (Ca(OH) 2 ), eli sammutettua kalkkia, joka on kuivaa, puuterimaista vaaleaa jauhetta. Sammutetun kalkin valmistuksessa vapautuu lämpöä ja vesihöyryä. Tehokkaan pölynpoiston ansiosta päästöt ilmaan jäävät merkityksettömiksi. Sammutettua kalkkia käytetään mm. kunnallisissa ja teollisissa vedenpuhdistusprosesseissa, savukaasujen puhdistuksessa ja rakennusaineteollisuudessa. Energiankulutus Karbonaattituotteiden murskaukseen, jauhamiseen ja seulomiseen kuluu sähköä. Lisäksi karbonaattituotteiden kuivaukseen käytetään joko nestekaasua tai polttoöljyä. Energian ominaiskulutus vuonna 27 oli,24 GJ (,24 vuonna 26) tuotettua karbonaattitonnia kohti. Karbonaattituotteiden tuotantoprosesseissa on energia-analyysien avulla löydetty energiansäästökohteita. Poltetun kalkin valmistuksessa tarvitaan korkeita lämpötiloja; kalkkikiven kalsinointi tapahtuu kalkkiuuneissa n. 11 C:n lämpötilassa. Lämpö tuotetaan esim. kivihiilellä, polttoöljyllä, koksi- tai maakaasulla. Koksikaasua syntyy terästeollisuudessa ja sitä käytetään kalkkiuunin polttoaineena terästehtaiden välittömässä läheisyydessä. Kivihiiltä ja öljyä korvaavien polttoaineiden käyttäminen kalkkiteollisuudessa on vaikeaa, koska polttoaineiden epäpuhtaudet voivat siirtyä kalkkituotteisiin, joiden puhtausvaatimukset ovat erittäin tiukkoja. Useiden uusiutuvien polttoaineiden lämpöarvot ovat matalia, jolloin polttoainemäärät kasvavat ja aiheuttava prosesseille suuria muutostarpeita.vuonna 27 energian ominaiskulutus poltetun kalkin tuotannossa oli 5,3 GJ (5,3 vuonna 26) kalkkitonnia kohden. Nordkalkin hiilidioksidipäästöistä osa syntyy energiankäytöstä, mutta poltetun kalkin valmistuksessa vapautuu ilmakehään hiilidioksidia myös itse prosessista; kalsiumkarbonaatista vapautuu hiilidioksidia lämmön vaikutuksesta ja lopputuloksena syntyy kalsiumoksidia, poltettua kalkkia. Teoreettisesti tarkasteltuna Nordkalkin poltetun kalkin tuotannon hiilidioksidipäästöistä n. kolmasosa on peräisin polttoaineesta ja loput raaka-aineesta. Poltettu kalkki on korvaamaton raaka-aine niin teollisuuden prosesseissa kuin ympäristönhoidossa. Joissakin Nordkalkin asiakkaiden prosesseissa, kuten esim. paperipigmenttinä käytetyn PCC:n valmistuksessa, kalkkikivestä poltossa vapautunutta hiilidioksidia kuitenkin sitoutuu takaisin tuotteeseen eli tapahtuu uudelleenkarbonatisoitumista. Käytetyt energiamuodot koko Nordkalk-konsernissa Koksikaasu 18 % Maakaasu 7 % Nestekaasu 1 % Kivihiili 4 % Sähkö 11 % Polttoöljy 23 % Ympäristöraportti 27 5
Energiansäästösopimus Suomessa Nordkalk on jatkanut vuonna 2 solmittua energiansäästösopimusta vuoteen 28 saakka ja jatkaa uutta energiatehokkuussopimusta kaudella 28-216. Päämääränä on vähentää energiankulutusta kaikilla Nordkalkin paikkakunnilla. Kuluvalla sopimuskaudella selvitetään mm. polttotekniikoita, hukkalämmön käyttöä ja mahdollisuuksia korvata hiili vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Ominaispäästöt ilmaan Päästökauppa vuonna 27 Kauden 25-27 päästöoikeuskauppa on päättynyt ja uusi käynnissä oleva kausi jatkuu 28-212. Suomessa Louhen ja Tytyrin kalkkiuunien tuotanto jäi suunniteltua vähäisemmäksi, koska toimitukset asiakkaille metsäteollisuudessa vähenivät, samoin kuin toimitukset paperiteollisuudelle PCCtuotteiden valmistukseen. Ruotsissa oli teknisiä ongelmia erityisesti Luulajan kalkkiuunissa, minkä takia poltettujen kalkkituotteiden tuotanto väheni. Poikkeamat tuotannossa aiheuttivat päästöoikeuksien ylijäämän, ja Nordkalk saattoi myydä päästöoikeuksia yhteensä 1, miljoonalla eurolla. Nordkalk on hakenut kaudelle 28-212 uusia päästöoikeuksia kalkkiuuneilleen Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Norjassa päästöoikeuksien jakoa koskeva lakimuutos vaikuttaa kielteisesti uuden, vuoden 27 lopussa käyttöön otetun uunin kannattavuuteen. Nordkalk on valittanut päätöksestä Eftan valvontaviranomaiselle, ja päätöstä odotetaan vuoden 28 alkupuoliskolla. Tuotanto Norjassa vähennetään minimiin vuonna 28, mikäli kaikki päästöoikeudet joudutaan ostamaan. Poltettu kalkki 1,2 1,,8,6,4,2,25,2,15,1,5,45,4,35,3,25,2,15,1,5 1,1 1,,9,8,7,6,5,4,3,2,1,, 25 26 27 25 26 27, 25 26 27, 25 26 27 Karbonaattituotteet 14 6 6 3 12 5 5 25 1 4 4 2 8 6 3 3 15 4 2 2 1 2 1 1 5 25 26 27 25 26 27 25 26 27 25 26 27 6 Ympäristöraportti 27 Kaaviot perustuvat mittauksiin ja laskelmiin, ja ne koskevat Suomen ja Ruotsin toimipaikkoja. Kalkkiuunien hiukkaspäästöjen kasvu johtuu häiriöistä suodattimissa. Akuutit ongelmat on ratkaistu ja työtä jatketaan vuonna 28. Karbonaattituotteiden osalta päästöjen lisääntyminen selittyy osin tuotevalikoiman muutoksella, sillä runsaasti energiaa vaativien tuotteiden osuus tuotannosta kasvoi.
Ympäristötuotteet Nordkalkin tuotteita käytetään myös ympäristönhoitoon. Erilaisilla kalkkikivipohjaisilla sovelluksilla voidaan sekä ehkäistä että ratkaista ympäristöongelmia. Vuonna 27 ympäristötuotteiden myynti oli 7 prosenttia Nordkalkin kokonaismyynnistä. Toimitusmäärät olivat lähes samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin, mutta ympäristötuotteiden myynnin suhteellinen osuus on pienentynyt Nordkalkin kokonaismyynnin kasvaessa. Kalkkituotteilla on tärkeä rooli vedenkäsittelyprosesseissa ja savukaasujen puhdistuksessa. Vedenkäsittelyn osuus ympäristötuotteiden kokonaismyynnistä on noin 6 prosenttia ja savukaasujen puhdistuksen noin 4 prosenttia. Uusia tuotteita ja sovelluksia ympäristönhoitoon kehitetään jatkuvasti. Juomaveden valmistuksessa ja jäteveden puhdistuksessa käytetään sekä karbonaattituotteita, poltettua kalkkia että sammutettua kalkkia. Kalkkituotteiden avulla juomaveden ph, alkaliteetti ja kovuus saadaan säädettyä sellaisiksi, ettei vesi aiheuta putkien, kuluttajien hanojen ja muiden laiteiden syöpymistä. Jäteveden puhdistuksessa kalkkituotteilla säädetään veden ph ja alkaliteetti puhdistusprosessille sopiviksi. Kalkkituotteilla tehostetaan typenpoistoa, jolloin vesistöjen rehevöityminen vähenee. Jäteveden puhdistusprosesseissa syntyvät lietteet voidaan hygienisoida poltetun kalkin avulla eli kalkkistabiloida. Nordkalk Veloxilla taas voidaan tehostaa lietteiden ja muiden jätteiden kompostointia ja torjua hajuhaittoja. Nordkalk Velox soveltuu myös jätevesien hajuhaittojen torjuntaan. Kun lämpöä ja sähköä tuotetaan polttamalla joko fossiilisia polttoaineita tai kotitalous- ja teollisuusjätettä, syntyy polton yhteydessä happamia ainesosia, mm. rikki- ja klooriyhdisteitä, jotka on erotettava savukaasuista ennen kuin ne johdetaan savupiippuun. Ilmakehässä rikkidioksidi reagoi ilman kosteuden kanssa jolloin muodostuu rikkihappoa. Maan pinnalle satava vesi on siten hapanta ja haitallista luonnolle. Happamassa maaperässä kasvit eivät pysty käyttämään kaikkia ravinteita hyväksi eivätkä kalat elä liian happamissa järvissä. Vesistökohtaisilla kalkituksilla palautetaan vesistöjen vedenlaatu happamoitumista edeltävälle tasolle. Useimmiten kalkitus tehdään luonnon omalla lääkkeellä, hienoksi jauhetulla kalkkikivellä. Voimalaitosten savukaasut voidaan puhdistaa tehokkaasti poltetun tai sammutetun kalkin, kalkkikivijauheiden tai dolomiitin avulla. Ns. märällä menetelmällä, jossa käytetään kalkkikivilietettä, voidaan esimerkiksi rikkidioksidipäästöjä vähentää jopa yli 9 prosenttia. Jätteenpoltossa syntyy enemmän kloori- ja fluoripäästöjä kuin rikkidioksidipäästöjä. Myös niitä voidaan vähentää kalkkikivipohjaisilla tuotteilla. Märässä menetelmässä syntyneet happamat jätevedet neutraloidaan kalkkikivijauheella ja/tai sammutetulla kalkilla. Nordkalk Filtra P on fosforia sitovaa suodinmassaa, joka tehostaa haja-asutusalueiden kiinteistöjen jäteveden puhdistusta. Näin tuote vähentää vesistöjen rehevöitymistä. Nordkalk Filtra P -suodatin sopii parhaiten maasuodattamon tai pienpuhdistamon perään. Sauna-Seppo on pieni suodatinyksikkö, jossa on Nordkalkin Filtra P -fosforinsuodinmassaa. Se on tarkoitettu kesämökkien sauna- ja pesuvesien puhdistukseen. Peltojen kalkitus vähentää maan happamuutta. Tähän tarkoitukseen käytetään erilaisia kalkkikivijauheita. Samalla ravinnesuolojen huuhtoutuminen pelloilta vesistöihin vähenee, koska kasvit voivat hyödyntää ravinteita paremmin. Ympäristöraportti www.nordkalk.com k.co 27 7
Ympäristötyö vuonna 27 8 Ympäristöraportti 27 Vuonna 27 Nordkalk käytti ympäristöinvestointeihin yhteensä 3, miljoonaa euroa (1,2 vuonna 26). Tuotantolaitoksilla on jatkuvasti meneillään konsernin toimintaperiaatteiden mukaisia kehityshankkeita. Ympäristötyön tärkeimmät päämäärät ovat hajapölyämisen ja melun vähentäminen sekä kiven ja polttoaineiden käytön tehostaminen. Seuranta- ja valvontarutiineja kehitetään jatkuvasti. Ympäristöjohtamisjärjestelmä on johtanut moniin parannuksiin, mm. ongelmajätteiden käsittelyssä ja jätteiden lajittelussa. Sivukiven tehokas hyödyntäminen ja läjitettävän määrän minimointi on yksi kaivosten ja louhosten ympäristöohjelman päämääristä. Lappeenrannassa julkaistaan vuosittain päivitetty Ihalaisen tehdasalueen ympäristöselonteko. Se kuvaa ympäristönäkökohtia koko tehdasalueella, jolla toimii Nordkalkin lisäksi myös muita teollisuusyrityksiä. Pölyäminen ja päästöt ilmaan Pölyämisen vähentäminen on yksi tärkeimmistä ympäristönäkökohdista Nordkalkin toiminnassa, ja työ pölynpoiston tehostamiseksi jatkuvaa. Hajapölyämisellä tarkoitetaan hienojakoisen materiaalin leviämistä ympäristöön tuulen mukana lähinnä lastaus- ja varastointipaikoilta sekä ajoneuvojen pyöristä. Pölyämistä voidaan vähentää mm. parantamalla tehdasalueiden liikennejärjestelyjä, mikä parantaa myös turvallisuutta. Monilla paikkakunnilla on asfaltoitu teitä ja pihoja puhtaanapidon helpottamiseksi, lisätty kastelua, perustettu pesuasemia ajoneuvojen pyörien ja alustojen huuhtelemista varten, rakennettu suojavalleja ja istutettu puita. Pölyävien alueiden ja teiden kasteluun käytetään mahdollisuuksien mukaan vettä kaivoksista ja louhoksista. Toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia seurataan ja valtaosa tehtaista mittaa pölylaskeumia toimipaikkakunnallaan säännöllisesti. Esimerkiksi Sipoossa tehdyt mittaukset osoittavat, että pölyäminen tehtaan ympäristössä on vähentynyt neljännekseen sitten 198-luvun alun. Parfill-tehtaalla Paraisilla suodattimen uusiminen on vähentänyt pölypäästöjä 1 prosenttia. Paraisten kaivoksessa rakennettiin uudet pölynpoistolaitteistot kivirouheiden seulontalaitokselle. Lappeenrannan kalkkitehtaalla on uusittu pölynsuodatin raaka-aineen sisäänottoalueella. Lappeenrannan kai- voksessa on tilanpuutteen ja kovan kysynnän takia jouduttu aloittamaan sementin valmistukseen tarkoitetun kiven murskaus maan päällä, mihin ympäristöviranomaiset ovat antaneet erikoisluvan. Toiminta saattaa ajoittain aiheuttaa pölyämistä. Murskauksen vaikutusta lähiympäristöön seurataan, jotta vaikutukset voidaan pitää niin vähäisinä kuin mahdollista. Raahen kalkkitehtaalla havaittiin uunien suodattimien pölyämistä, mikä korjattiin osia vaihtamalla. Suodattimien korjaaminen jatkuu uunien seuraavan vuosihuollon yhteydessä eli keväällä ja syksyllä 28. Ruotsissa Ignabergassa pölyongelma ratkaistiin vaihtamalla jauhatuslaitoksen myllyyn suodatin. Luulajan kalkkitehtaalla vaihdettiin uunin suodattimen osia. Köpingissä ja KPAB:n tehtaalla Gotlannissa on otettu käyttöön jatkuvatoiminen mittausjärjestelmä päästömäärien seuraamiseksi. Lisäksi KPAB:ssa on otettu käyttöön aktiivihiilen annostelulaitteisto, jonka on määrä vähentää savukaasupäästöjä. Puolan Miedziankassa Nordkalk on toteuttanut monia ympäristöinvestointeja, joista uusin on pesuasema ajoneuvojen pyörien ja pohjien puhdistamista varten. Hienojakoisen kiviaineksen varastoon purkamista varten rakennettiin viime vuonna uusi järjestelmä, jossa purkuputken sijainti muuttuu automaattisesti kivikasan korkeuden mukaan, mikä vähentää pölyämistä. Lisäksi on sovittu tehdasalueen teiden puhdistamisesta. Yhdessä nämä toimenpiteet ovat tuntuvasti vähentäneet pölyämistä Miedziankassa. Melu ja tärinä Nordkalkin tuotantolaitoksilla tehdään jatkuvasti parannuksia työkoneiden ja laitteiden aiheuttaman melun vaimentamiseksi. Tärkeänä pidetään myös työskentelytapojen uudistamista siten, että niin henkilöstön kuin ympäristön altistuminen melulle vähenee. Viime vuosina tehdyt melutason mittaukset osoittavat tilanteen selvästi parantuneen. Viimeisin mittaus on tehty Köpingissä, eikä se edellyttänyt toimenpiteitä. Louhokset sijaitsevat lähellä asuinalueita, mikä otetaan huomioon louhintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Louhosten lähellä asuvilta tulee joskus kyselyjä tärinästä, jolloin asia selvitetään ja tarvittaessa tehdään muutoksia räjäytysmenetelmiin tärinän vähentämiseksi. Esimerkiksi Lohjan Tytyrissä mitattiin viime vuonna tärinää kahdessa kiinteistössä. Mittausten perusteella jatkotoimenpiteitä ei tarvittu.
Paraisilla ja Lappeenrannassa sekä Storugnsissa Gotlannissa on kehitetty räjäytystyötä, jotta kivi irtoaa mahdollisimman keveästi, ja tärinä jää vähäiseksi. Parannuksiin on pyritty myös ottamalla paremmin huomioon geologiset seikat, eri räjähdysainelaatujen yhteiskäytöllä sekä supistamalla ja suuntaamalla räjäytyskenttiä. Vesi Sekä pinta- että pohjaveden tilaa seurataan säännöllisin tutkimuksin. Esimerkiksi Lappeenrannassa tehdyt analyysit osoittavat, että tehdasalueelta vesistöihin valuva vesi, joka on pääosin sadevettä, on laadultaan hyvää. Myös pohjaveden tilaa seurataan. Tutkimuspisteitä on Lappeenrannan tehdasalueella parikymmentä. Mittaukset osoittavat veden olevan hyvälaatuista. Pohjaveden pinta ei ole alentunut, vaikka louhinta on käynnissä yhä alemmalla tasolla. Puolassa Miedzianka toimittaa pohjavettä läheisiin kotitalouksiin, ja Tytyrin tehdas Suomessa toimittaa pohjavettä paikalliselle vesilaitokselle. Lappeenrannassa on wollastoniittirikastamolle asennettu uusi prosessivesien suodatin, joka mahdollistaa prosessiveden tehokkaamman kierron. Tämä on vähentänyt prosessiin pumpattavan veden määrän kymmenesosaan. Kaukolämpö ja energia Kalkkiuunien hukkalämpöä hyödynnetään kaupunkien kaukolämpöverkoissa Lappeenrannassa, Lohjalla ja Paraisilla. Jos vastaava lämpömäärä tuotettaisiin polttoöljyllä, ilmakehään vapautuisi hiilidioksidia.vuonna 27 Nordkalk toimitti kaukolämpöverkkoihin lämpöä määrän, jolla voidaan lämmittää noin 24 omakotitaloa ja toimittaa niille lämminvesi. Hukkalämmön myynti jäi viime vuonna hieman edeltävää vuotta vähäisemmäksi lämpimän kesän ja syksyn takia. Hukkalämpöä hyödynnetään Lappeenrannan, Lohjan ja Paraisten lisäksi omassa tuotannossa Louhella ja KPAB:ssä. Tytyrissä tehostetaan toimintaa ja vähennetään energiankulutusta kalkinpoltossa. Kiertouuniin on asennettu uusi ohjausjärjestelmä, jonka avulla säästetään energiaa ja vähennetään CO 2 -päästöjä. Viime vuonna tuloksena oli 9 prosenttia pienempi energiankulutus kuin edeltävänä vuonna. Säästetyllä energialla voitaisiin lämmittää noin 88 omakotitaloa. Paraisilla Parfill-tehtaalla on investoitu uusiin pienpaine- ja korkeapainekompressoreihin, ilmanoton muutostöihin sekä automaattisen kastepistesäädön ja ilmamääräsäädön toteuttamiseen. Parannuksien ansiosta energiaa on säästetty määrä, joka vastaa noin 18 omakotitalon lämmitykseen tarvittavaa energiaa. KPAB:n kalkkitehtaalla Gotlannissa kompressoreiden hukkalämpöä käytetään uunin polttoöljyn lämmittämiseen. Landskronan jauhatuslaitoksella vanhat puhaltimet on korvattu paineilmalla, joka siirtää tuotteet myllystä siiloihin. Näiden kahden toimenpiteen ansiosta säästetyllä energialla voitaisiin lämmittää noin 2 omakotitaloa. Toiminnan tehostamiseksi on meneillään useita hankkeita. Esimerkiksi Köpingissä pyritään vähentämään sähkönkäyttöä paineilman tuotannossa. Luulajassa kehitetään energiaohjausjärjestelmää uunissa käytettävän energian vähentämiseksi. Meneillään on myös projekti tuotevalikoiman optimoimiseksi suhteessa sen tuotantoon käytettyyn energiaan. Vampulassa aloitettiin automaatioprojekti, jonka tavoitteena on jauhatuslaitoksen energiankäytön tehostaminen. MWh Lämpöenergian hyödyntäminen 3 25 2 15 1 5 22 23 24 25 26 Louhi Lappeenranta Parainen Tytyri 27 Suomen kalkkitehtaiden tuottamaa lämpöenergiaa hyödynnetään kaukolämpönä. Vuonna 27 hukkalämmön myynti jäi hieman edellisiä vuosia vähäisemmäksi lämpimän kesän ja syksyn takia. Köpingissä tutkitaan mahdollisuuksia luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Tehtaalla on tutkittu ja koeajettu muovipohjaisia polttoaineita, jotta kivihiilen käyttöä voitaisiin vähentää. Resurssien tehokas hyödyntäminen Vuosittain louhittavan sivukiven määrä riippuu mm. geologisista tekijöistä ja louhintasuunnitelmasta. Nordkalkin tavoitteena on lisätä sivukiven hyötykäyttöä ja louhia ympäristöä säästäen. Suomessa yli 67 % louhittavasta sivukivestä otetaan hyötykäyttöön, ja esimerkiksi Lappeenrannassa voitiin viime vuonna käyttää louhittu sivukivi kokonaan. Paraisten kaivoksessa louhitaan sivukiveä noin miljoona tonnia vuodessa seuraavan kolmen vuoden aikana. Sivukiven myynnin helpottamiseksi perustettiin uusi läjitysalue. Nordkalk pyrkii lisäämään maamassojen hyötykäyttöä. Tavoitteena on erottaa esim. maisemoinnissa käyttökelpoinen maa-aines, kuten multa ja savi ja varastoida se erikseen tulevia tarpeita varten. Lappeenrannassa on otettu maanäytteitä ja analyysien tuloksia on hyödynnetty eri materiaalien varastoinnin suunnittelussa. Kemikaalien käyttö vähentynyt Sekä Paraisilla että Lohjalla on investoitu laitteisiin, joiden ansiosta kemikaalit voidaan korvata vedellä jauhatusprosessissa. Tämän ansiosta kemikaalien tarve on vähentynyt Tytyrissä 8 kiloa vuodessa. Vuoden ympäristöteko 27 Nordkalkin sisäinen kunniamaininta, Vuoden ympäristöteko 27, myönnettiin tällä kertaa Sipoon tehtaalle. Pölyäminen tehdasalueen ympäristössä on vähentynyt neljännekseen sitten 198-luvun alun, mikä on myös yhteiskunnallisesti merkittävää. Lehdistö on vuosien varrella huomioinut Sipoon saavutuksen, samoin kuin ympäristölupaviranomainen, joka alensi viime vuonna pölyämisen seurantaa koskevia vaatimuksia. Ympäristöraportti 27 9
Päästöt ja oheistuotteet SUOMI 23 24 25 26 27 Päästöt ilmaan CO 2 (t) 677 84 715 166 665 3 71 352 694 21 hiukkaset (t) 2 211 24 187 284 1) SO 2 (t) 11 17 217 325 282 2) NOx (t) 381 46 595 67 722 Päästöt veteen kiintoaine (t) 19 2 13 9 1 3) BOD 7 ATU (t) 1 1 2 1 2 Oheistuotteet suodinpöly (t) 53 49 54 352 51 791 52 282 48 725 * josta hyödynnetty (t) 29 551 26 194 26 921 29 459 4 389 sammutusjäte (t) 14 81 17 33 18 647 16 151 16 228 * josta hyödynnetty (t) 1 968 8 411 1 355 16 151 9 49 sivukivi (t) 2 253 181 1 448 785 1 62 61 1 286 688 1 35 954 *josta hyödynnetty (t) 1 533 212 1 128 657 1 374 426 731 54 879 667 rikastushiekka (t) 199 975 272 621 19 115 193 968 216 46 * josta hyödynnetty (t) 31 5 6 859 42 476 66 462 53 45 uunijäte (t) 11 496 14 67 17 27 15 886 14 443 * josta hyödynnetty (t) 987 5 587 111 686 611 * kaivostäyttöön (t) 9 17 2 56 2 319 1 214 1 2 Ongelmajätteet öljyt + rasvat (t) 42 63 66 63 53 RUOTSI 23 24 25 26 27 Päästöt ilmaan CO 2 (t) 459 763 448 118 572 673 454 645 58 32 hiukkaset (t) 113 35 41 27 5 4) SO 2 (t) 47 111 16 129 147 2) NOx (t) 29 288 312 482 376 Oheistuotteet suodinpöly (t) 27 727 16 421 25 928 31 25 3 364 * josta hyödynnetty (t) 25 917 15 26 21 924 19 4 78 93 sammutusjäte (t) 1 319 1 332 1 56 1 559 273 *josta hyödynnetty (t) 1 319 1 332 45 1 559 sivukivi (t) 1 36 638 98 81 836 36 821 44 892 214 * josta hyödynnetty (t) 377 453 47 7 462 917 257 88 287 867 pesuliete (t) 26 28 36 37 38 5 uunijäte (t) 1 526 1 591 1 633 1 393 2 84 Ongelmajätteet öljyt + rasvat (m 3 ) 56 378 29 437 423 5) VIRO 23 24 25 26 27 Päästöt ilmaan CO 2 (t) 38 123 41 21 37 535 43 393 46 195 hiukkaset (t) 321 299 35 45 434 SO 2 (t) 2 2 1 2 2 NOx (t) 29 3 3 35 15 Oheistuotteet suodinpöly (t) 2 1 1 6 1 856 2 18 * josta hyödynnetty (t) 2 1 1 6 1 856 2 18 uunijäte (t) 85 2 364 518 85 156 sivukivi (t) 182 7 28 1 331 667 * josta hyödynnetty (t) 14 3 19 1 1 9 Ongelmajätteet öljyt + rasvat (m 3 ) 6 3 3 4 PUOLA 23 24 25 26 27 Päästöt ilmaan CO 2 982 1252 14951 12472 15684 hiukkaset (t) 22 3 19 13 15 SO 2 (t) 8 6 9 8 9 NOx (t) 23 28 38 35 43 Oheistuotteet sivukivi (t) 98928 123361 12928 14717 * josta hyödynnetty (t) 225147 2 262237 225 355351 Ongelmajätteet öljyt ja rasvat (t) 23 19 2 15 11 VENÄJÄ 26 27 Päästöt ilmaan CO 2 18866 28273 hiukkaset (t) 31 SO 2 (t) NOx (t) 13 16 Oheistuotteet uunijäte (t) 662 6466 * josta hyödynnetty (t) sivukivi (t) 669 11974 * josta hyödynnetty (t) 1445 86 Ongelmajätteet öljyt + rasvat (t) Nordkalk aloitti tuotannon Venäjällä lokakuussa 25, joten tilastotietoa aikaisemmilta vuosilta ei ole. Taulukkojen luvut ovat yhteenveto mitatuista ja lasketuista arvoista. 1) Häiriöitä suodattimissa; ongelmat on osin ratkaistu ja työtä jatketaan vuonna 28 2) Polttoainesekoitusta on muutettu ja polttolämpötilaa nostettu. 3) Lappeenranta, Ihalaisten teollisuusalue. 4) Häiriöitä suodattimissa, korjattu. 5) Luku sisältää Storugnsin satamassa käyvien alusten jäteöljyn. 1 Ympäristöraportti 27
Ympäristöraportti 27 11
www.nordkalk.com Suomi Nordkalk Oyj Abp Skräbbölentie 18 216 Parainen Puh. 24 55 6999 Fax 24 55 638 Ruotsi Nordkalk AB Kungsgatan 74, PB 544 (Kungsbron 21 6/28 alk.) SE-11 3 Stockholm SWEDEN Puh. +46 ()8 677 53 Fax +46 ()8 1 145 Viro Nordkalk AS Vasalemma 76 11 Harju maakond ESTONIA Puh. +372-673 558 Fax +372-673 559 Puola Nordkalk Sp. z o.o. ul. Starowislna 13,15 31-38 Krakow POLAND Puh. +48 ()12 428 658 Fax +48 ()12 429 55 Saksa Nordkalk GmbH Konrad-Adenauer-Strasse 6 23558 Lübeck GERMANY Puh. +49 ()451 3 9 38 Fax +49 ()451 3 9 38 44 Venäjä Nordkalk/AIZ Business Centre BAZEN pr. Shaumiana, 4-1, liter A 19527 St. Petersburg RUSSIA Puh. +7 (812) 448 94 53 Fax +7 (812) 449 94 54