YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt 13.6.2017
YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt Väestö ja väestönmuutokset Espoon väestöennusteet Maankäyttö, asunnot ja rakentaminen Yritykset ja työpaikat Palvelut Hyvinvointi Hyvinvoinnin taustatekijöitä Tulot ja toimeentulo Työttömyys Asumisen tila Elinympäristö Lähiympäristön turvallisuus Lasten ja nuorten hyvinvointi Työikäisten hyvinvointi Ikäihmisten hyvinvointi Ekologisesti kestävä kehitys Kaupungin talous, tilinpäätös 2016 Kaupungin henkilöstö
Väestö ja väestönmuutokset Kuvasarjan alkuun 13.6.2017
Kuuden suurimman kaupungin väestö kasvaa tasaisesti
Korkein taloudellinen huoltosuhde on Oulussa ja matalin Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla Kaikissa kunnissa työvoiman ulkopuolinen väestö on suurempi kuin työllisten määrä 12.6.2017 5
Espoo on kasvanut viime vuosina noin 4500 asukkaan vuosivauhtia
Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Lähde: Tilastokeskus
Vieraskielisten osuus väestöstä painottuu lapsiin, nuoriin ja työikäisiin Lähde: Tilastokeskus
Yli puolet 30-64 vuotiaista espoolaisista on korkea-asteen tutkinnon suorittaneita Lähde: Tilastokeskus
Espoon väestöennusteet Kuvasarjan alkuun 13.6.2017 10
Espoon väestö kasvaa 38 600 asukkaalla ennustekaudella 2016-2026 11
Lasten ja nuorten määrät kasvavat v. 2016-2026: 0-6-v. 1 200 lapsella 7-15-v. 4 500 lapsella 16-19-v. 2 800 nuorella 12
Työikäisten määrä kasvaa 16 800 asukkaalla v. 2016-2026 13
Iäkkäiden määrät kasvavat v. 2016-2016: yli 65-vuotiaat 13 300 asukkaalla yli 75-vuotiaat 11 500 asukkaalla yli 85-vuotiaat 2 200 asukkaalla 14
Espoon vieraskielisen väestön määrä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä 15
Maankäyttö, asunnot ja rakentaminen Kuvasarjan alkuun 13.6.2017
Asumista raiteiden varsille Vuonna 2016 kunnassa hyväksytyt asemakaavat sisälsivät uutta asumisen kerrosalaa yhteensä 353 900 k-m². Tästä 88% sijoittui hyville saavutettavuusvyöhykkeille I-III.
Vuonna 2016 Espooseen valmistui 2474 asuntoa, vapaarahoitteisen tuotannon osuus oli 75 % Asuntoyksikkö 29.3.2017 18
Espoon tavoitteena on nostaa asuntotuotantoa yli 3 000 asuntoon vuosittain Lähde: Espoon kaupunki, Asuntoyksikkö 19
Vuosina 2017-2027 Espooseen arvioidaan valmistuvan vuosittain keskimäärin noin 3 200 asuntoa Tulevasta asuntotuotannosta 77 % valmistuu kerrostaloihin Espoon arvioitu asuntotuotanto talotyypin mukaan väestöennusteessa v. 2016-2026 (asuntojen lukumäärä) Asuntoyksikkö 29.3.2017 20
Yritykset ja työpaikat Kuvasarjan alkuun 13.6.2017
Espoossa oli 16 200 rekisteröityä yritystä vuosina 2014 ja 2015. Luvuissa on mukana mm. asunto-osakeyhtiöt. Vuonna 2015 - Ilman asunto-osakeyhtiöitä yrityksiä oli noin 13 000 - Aidosti Espoossa toimivia yrityksiä on arviolta 7000-7500 kpl* (Espoon yrittäjät Oy) * Arviosta on rajattu pois mm. pöytälaatikkoyritykset ja yritykset, jotka ovat kirjoilla Espoossa, mutta toiminta on kokonaan muualla Lähteet: Tilastokeskus, yritysrekisteri; Espoon yrittäjät Oy Konserniesikunta, Strategiayksikkö
Vuonna 2016 Espoossa oli arviolta 121 000 työpaikkaa. Määrän arvioidaan nousseen tuhannella edeltävästä vuodesta. Lähteet: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto, väestölaskennat Ennakkoarviot 2014 ja 2015 estimoitu työvoimatutkimuksen (Helsingin seutu) toimialakohtaisten vuositason muutosten perusteella 9/2016 Kaupunkitutkimus TA Oy Konserniesikunta, Strategiayksikkö
Espoossa oli vuoden 2016 tammi-lokakuussa noin 109 000 yritystyöpaikkaa: - 56 % palveluissa - 24 % kaupassa, matkailussa ja ravitsemustoiminnassa - 20 % teollisuudessa ja rakentamisessa Konserniesikunta, Strategiayksikkö
Palvelut Kuvasarjan alkuun 13.6.2017
Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua 5 4,5 4 3,5 3,47 3,61 3,55 3,59 3,51 3,57 3,56 3,60 3,59 3,64 3,70 3,79 3,76 3 2,5 2 1,5 1 2001 2003 2005 2006 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: FCG, Kaupunki- ja kuntapalvelutukimukset
Tyytyväisyys palveluihin on lisääntynyt neljässä vuodessa kaikissa palvelupiireissä, eniten Leppävaarassa ja toiseksi eniten Espoon keskuksen alueella Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 Leppävaara 2016, n= n. 300 2015, n=167 2014, n=163 2013, n=184 2012, n=154 Tapiola 2016, n= n. 200 2015, n=98 2014, n=134 2013, n=135 2012, n=112 Matinkylä-Olari 2016, n= n. 180 2015, n=90 2014, n=104 2013, n=113 2012, n=112 Espoonlahti 2016, n= n. 240 2015, n=108 2014, n=128 2013, n=153 2012, n= 128 Espoon keskus 2016, n= n. 210 2015, n=127 2014, n=141 2013, n=143 2012, n=128 3,86 3,81 * 3,67 3,71 o 3,62 3,76 3,76 3,76 3,74 ** 3,7 ** 3,71 3,82 ** 3,6 3,56 3,57 * 3,73 3,8 3,78 3,67 3,58 3,73 3,76 3,68 ** 3,53 * 3,51 * 2016 2015 2014 2013 2012 Strategiayksikkö Lähde: FCG, Kaupunki- ja kuntapalvelututkimukset
Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on noussut edellisistä KAPA-tutkimuksista ja on vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi. Laaja asuinkuntaindeksi, 24 palvelua 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Parhaimmat arvosanat Espoo saa palveluistaan leppävaaralaisilta. Espoo Alueet Vertailukaupungit Espoo, 2016 Espoo, 2012 Espoo, 2005 Espoo, 2001 Leppävaara, 2016 Tapiola, 2016 Matinkylä-Olari, 2016 Espoonlahti, 2016 Espoon keskus, 2016 Helsinki, 2016 Lahti, 2015 Oulu, 2016 Turku, 2016 Vantaa, 2016 Keskiarvo 3,76 3,59 3,55 3,47 3,86 3,76 3,71 3,73 3,73 3,73 3,55 3,47 3,61 3,56 3,58 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo Strategiayksikkö
Suurten kaupunkien terveyden- ja vanhustenhuollon kustannukset alenivat ennätyksellisen paljon, Espoossa 3,2 % vuodesta 2015 Strategiayksikkö Lähde: Kuntaliitto, Suurten ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2016 5.6.2017 29
Espoossa suurista kaupungeista korkeimmat yksityisen terveydenhuollon kustannukset asukasta kohti 2016 Suurten kaupunkien Kelan korvaaman yksityisen terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset euroa/asukas Strategiayksikkö Lähde: Kuntaliitto, Suurten ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2016 5.6.2017 30
Kaikissa Kuusikkokunnissa perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaita alle puolet väestöstä, eniten Vantaalla ja vähiten Oulussa ja toiseksi vähiten Espoossa. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä, % väestöstä 2015 34 36 38 40 42 44 46 48 Espoo 41,4 Helsinki 44,6 Oulu 39,5 Tampere 43 Turku 44,2 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Vantaa 47,4 Strategiayksikkö Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet
Kuusikkokunnista Turussa 75 vuotta täyttäneistä eniten säännöllisen kotihoidon piirissä, noin joka kahdeksas, Espoossa vähiten, 6,8 prosenttia. Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 v. täyttäneet 2016, % ko. ikäryhmästä (väestötietona vuoden viimeisen päivän tieto) Espoo 6,8 Helsinki 11,6 Oulu 11,1 Tampere 11,2 Turku 12,4 Vantaa 8,3 0 2 4 6 8 10 12 14 Strategiayksikkö Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 7.6.2017 32
Kuusikkokunnista Tampereella 75 vuotta täyttäneistä eniten ympärivuorokautisessa hoidossa. Vähiten ympärivuorokautista hoitoa on Turussa ja Espoossa. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat 75 v. täyttäneet vastaavanikäisestä väestöstä, % vuonna 2015 0 2 4 6 8 10 12 14 Espoo 1,2 6,9 Helsinki 2,7 6,1 Oulu 3 5,9 Tampere 3,2 6 Turku 2,1 5,9 Vantaa 1,5 7,4 Pitkäaikainen laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Strategiayksikkö Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet
Vieraskielisten 1 osuus päivähoitoikäisistä kasvoi kaikissa suurissa kaupungeissa, eniten Vantaalla ja toiseksi eniten Espoossa vuodesta 2015 vuoteen 2016. Vieraskielisten ¹ osuus varhaiskasvatusikäisistä (10kk 6v) lapsista väestörekisteritietojen mukaan vuosien 2012 2016 lopussa Strategiayksikkö Lähde: Kuuden suurimman kaupungin varhaiskasvatuksen palvelut ja kustannukset vuonna 2016. Raporttikäsikirjoitus. 5.6.2017 34
Vuonna 2030 Espoossa ennustetaan olevan yli 8000 vieraskielistä alle kouluikäistä (noin 32 % ikäluokasta) Seudun vieraskielisten 0-6-vuotiaiden määrä ja osuus ikäluokasta 2000-2015 sekä ennuste vuoteen 2030 14 000 40,0 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 2 000 5,0 0 2000 2010 2020 2030 0,0 2000 2010 2020 2030 Helsinki Espoo Vantaa Kehysalue Toimintaympäristön tila 2017
Vuonna 2030 Espoossa ennustetaan olevan yli 10 000 vieraskielistä kouluikäistä (noin 30 % ikäluokasta) Seudun vieraskielisten 7-15-vuotiaiden määrä ja osuus ikäluokasta 2000-2015 sekä ennuste vuoteen 2030 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2000 2010 2020 2030 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 2000 2010 2020 2030 Helsinki Espoo Vantaa Kehysalue Toimintaympäristön tila 2017
Erityisesti poikien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lukutaitoon kiinnitettävä huomiota Allu-tulokset 2015 (suomenkielisen perusopetuksen 2.- ja 4. - luokan luetun ymmärtämisen ja teknisen lukutaidon kartoitus) 80 70 60 Kuinka suuri osuus saavutti tavoitetason (4) 72 68 67 65 65 59 50 40 30 29 30 2.-luokka 4.-luokka 20 10 0 Kaikki Tytöt Pojat S2-oppilaat* *Suomea toisena kielenään opiskelevat maahanmuuttajataustaiset oppilaat Toimintaympäristön tila 2017 Lähde: Suomenkielisen opetustoimen arviointiraportti 2016
Perusopetusikäisten määrä kasvaa 2016-2026 voimakkaasti suuralueilla: Leppävaara, Tapiola ja Matinkylä Perusopetusikäisten määrän ennuste alueittain 2016-2026 (muut kuin ruotsinkieliset) 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Kasvu 2016-2026 Suur-Leppävaara 6917 7140 7371 7495 7651 7818 7740 7805 7894 8037 8094 1177 Suur-Tapiola 4166 4266 4365 4439 4587 4610 4622 4725 4773 4840 4832 666 Suur-Matinkylä 3383 3489 3594 3797 3987 4126 4215 4267 4317 4375 4445 1062 Suur-Espoonlahti 5774 5868 5986 6039 6084 6168 6240 6276 6295 6321 6335 561 Suur-Kauklahti 1271 1366 1455 1495 1497 1520 1536 1545 1561 1569 1561 290 Vanha-Espoo 4443 4561 4659 4766 4812 4860 5023 5033 5077 5082 5040 597 Pohjois-Espoo 1689 1676 1699 1686 1707 1667 1691 1692 1696 1710 1690 1 Yhteensä 27643 28366 29129 29717 30325 30769 31067 31343 31613 31934 31997 4354 Lähde: Espoon väestöennuste 2017 12.6.2017 38
Peruskoulun hyväksi arvioineiden osuus on pienentynyt kahdeksan prosenttiyksikköä vuodesta 2015. Hyvän arvion antoi runsas puolet. Miten hyvin peruskoulu on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 % Espoo 2016, n=1253, ka.=4,17 56 41 3 Espoo 2015, n=600, ka.=4,19 64 33 3 Espoo Espoo 2014, n=564, ka.=4,13 Espoo 2013, n=624, ka.=4,11 66 63 29 34 4 3 Espoo 2012, n=1371, ka.=4,1 60 36 4 Tyytyväisimpiä peruskouluun ollaan Suur- Espoonlahdessa. Alueet Espoo 2011, n=662, ka.=4,14 Leppävaara 2016, n=304, Tapiola 2016, n=204, ka.=4,2 Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=243, 62 53 53 57 64 34 46 44 39 34 4 2 3 4 2 Espoon keskus 2016, n=207, 57 39 5 Helsinki 2016, n=1047, 55 41 4 Lahti 2015, n=463, ka.=3,78 57 30 13 Vertailu Oulu 2016, n=510, ka.=3,97 Turku 2016, n=569, ka.=4,09 57 50 36 47 6 3 Vantaa 2016, n=1034, ka.=3,98 51 43 5 Vertailukunnat, ka.=3,99 54 40 6
Suomenkielisen lukion opiskelijamäärä kasvaa 1300 oppilaalla 2016-2026 Suomenkielisten lukion opiskelijamääräennuste määrittäminen Espoon oppilasmäärät 20.9.2016 oppilastilanteen mukaan 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Peruskoulun päättävät Espoo 2565 2634 2597 2807 2843 2936 3083 3095 3178 3112 3329 Peruskoulun päättävät Kauniainen 113 121 111 111 111 111 111 111 111 111 111 Yhteensä 2678 2755 2708 2918 2954 3047 3194 3206 3289 3223 3440 Päätetty% 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % Paikkatarve 1647 1694 1665 1795 1817 1874 1964 1972 2023 1982 2116 Kauniainen 140 150 150 150 150 150 150 150 150 150 150 Espoon paikkatarve 1507 1544 1515 1645 1667 1724 1814 1822 1873 1832 1966 Aloituspaikkamäärän muutos 77 37-29 129 22 57 90 7 51-41 133 Lukion opiskelijamäärien kokonaismuutos 47 91 85 138 122 208 170 155 149 18 144 Lukiolaisia 4562 4654 4739 4876 4999 5207 5377 5532 5681 5699 5842 Kasvu vuodesta 2016 0 91 176 314 436 645 815 970 1118 1136 1280 Peruskoulun päättävien nuorten määrän arvioidaan lisääntyvän vuoden 2016 tasosta seuraavina vuosina merkittävästi. Jos lukiopaikkoja varataan tulevinakin vuosina 61,5 %:lle perusopetuksen päättävistä nuorista, vuoteen 2026 mennessä tarvitaan 469 Espoon lukiokoulutuksen aloituspaikkaa lisää vuoteen 2016 verrattuna. Lähde: Suomenkielinen opetustoimi, lukiolinja. 40
Ulkopaikkakuntalaisten ja vieraskielisten lukiolaisten määrä kasvussa Kevään 2016 yo-kirjoituksissa Espoon lukiolaisten ylioppilaskokeiden pakollisten aineiden puoltoäänien keskiarvo oli 4,65*. Valtakunnallinen keskiarvo oli 4,32. Espoon lukioissa on muiden kuntien opiskelijoita 12,8 %. Eniten Kirkkonummelta ja Helsingistä. Vieraskielisten määrä noussut vuosittain: nyt 6,2 % Espoon suomenkielisten päivälukioiden opiskelijat 2014-2016 2014 2015 2016 lkm %-osuus lkm %-osuus lkm %-osuus Ulkopaikkakuntalaisia 483 10,6 % 503 11,2 % 578 12,8 % Vieraskielisiä 235 5,1 % 256 5,7 % 282 6,2 % Tyttöjä 2388 52,3 % 2372 52,7 % 2352 52,0 % 4. vuoden opiskelijoita 233 5,1 % 220 4,9 % 238 5,3 % Opiskelijoita yhteensä 4565 4505 4525 *Suom. kiel. lukiot. Laudaturista saa 7 pistettä ja approbaturista 2 pistettä. (L=7, E=6, M=5, C=4, B=3, A=2 ja I=0.) **Lähde: Tilastokeskus. V. 2011 lukion päättäneiden tilanne v. 2014. 12.6.2017 41
Lukio sai hyvän arvion joka toiselta, vuonna 2015 hieman useammalta Miten hyvin lukio on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1249, ka.=4,22 49 49 2 Espoo 2015, n=602, ka.=4,21 55 43 2 Espoo Espoo 2014, n=563, ka.=4,14 Espoo 2013, n=624, ka.=4,12 56 54 41 42 3 3 Espoo 2012, n=1367, ka.=4,16 52 46 2 Tyytyväisimpiä lukioon ollaan Suur- Espoonlahdessa, tyytymättömimpiä Suur- Leppävaarassa. Alueet Espoo 2011, n=660, ka.=4,16 Leppävaara 2016, n=303, ka.=4,26 Tapiola 2016, n=204, ka.=4,33 Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=241, ka.=4,25 Espoon keskus 2016, n=207, 53 43 51 54 57 46 45 57 48 44 42 50 3 1 1 2 1 4 Helsinki 2016, n=1044, ka.=4,22 50 48 2 Lahti 2015, n=462, ka.=4,05 54 42 4 Vertailu Oulu 2016, n=508, ka.=3,81 Turku 2016, n=571, ka.=4,14 51 47 39 50 10 2 Vantaa 2016, n=1032, ka.=4,08 45 53 3 Vertailukunnat, ka.=4,06 49 47 4
Tyytyväisyys yritystoiminnan edistämiseen on lisääntynyt ja palannut neljän vuoden takaiselle tasolle Miten hyvin yritystoiminnan edistäminen on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 % Espoo 2016, n=1250, ka.=3,6 33 58 10 Espoo 2015, n=603, ka.=3,21 21 66 14 Espoo Espoo 2014, n=564, ka.=2,88 Espoo 2013, n=621, ka.=3,05 19 20 60 62 21 19 Espoo 2012, n=1373, ka.=3,74 34 58 8 Joka kolmas tyytyväinen yritystoiminnan edistämiseen, tapiolalaiset tyytyväisimpiä. Alueet Espoo 2011, n=660, ka.=3,21 Leppävaara 2016, n=299, Tapiola 2016, n=204, ka.=3,78 Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=243, Espoon keskus 2016, n=207, 23 28 41 31 37 30 62 65 52 62 50 56 15 7 7 7 13 14 Helsinki 2016, n=1044, ka.=3,29 26 58 16 Lahti 2015, n=461, ka.=2,94 22 55 23 Vertailu Oulu 2016, n=514, ka.=3,31 Turku 2016, n=571, ka.=3,08 36 25 45 55 20 20 Vantaa 2016, n=1030, ka.=3,41 24 65 11 Vertailukunnat, ka.=3,21 26 55 18
Yritystoiminnan edellytykset, muutos Espoossa 2014 2016 Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu Espoossa yritystoiminnan kannalta? ESPOO 2016 (n=310) (järjestys 'Espoo 2016' keskiarvon mukaan) Toimitilojen saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN Liikenne ja yhteydet Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Espoon näkyminen medioissa 2015: Kaupunkimarkkinointi Lupakäytännöt yritystoiminnassa 1=erittäin huono 5=erittäin hyvä 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 3,78 3,67 3,46 3,44 3,41 3,30 3,06 2,97 3,45 3,43 3,31 3,41 3,30 2,85 2,86 3,43 3,31 3,43 3,32 3,66 Espoossa tyytyväisyys toimitilojen sekä alihankkijoiden saatavuuteen on parantunut. Myös Espoon näkyminen medioissa on parantunut, mutta sen tilalla on viimeksi puhuttu kaupunkimarkkinoinnista. Verotus 3,06 2,88 3,03 Kaavoitus yritystoiminnan kannalta 2,95 2,79 2,72 n=kaikki vastaajat Yritysneuvonta Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen 2,86 2,82 2,90 ESPOO 2016 (n=310) ESPOO 2015 (n=298) ESPOO 2014 (n=311) 2,79 44
Yritystoiminnan edellytykset Espoossa Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu Espoossa yritystoiminnan kannalta? ESPOO 2016 (n=310) (järjestys 'Espoo 2016' 0% 50% 100% keskiarvon mukaan) ka. Toimitilojen saatavuus 20 43 16 9 8 2 3,78 Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN Liikenne ja yhteydet Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Espoon näkyminen medioissa 4 5 10 10 14 37 46 41 42 41 21 37 21 22 43 7 1 21 6 19 17 11 6 1 3,67 1 5 1 3,46 3 4 3 3,44 3,41 3,30 Espoossa ollaan tyytyväisimpiä toimitilojen sekä alihankkijoiden saatavuuteen. Tyytymättömimpiä julkisiin hankintoihin ja niiden kilpailuttamiseen, kaavoitukseen ja yritysneuvontaan. Lupakäytännöt yritystoiminnassa 3 18 23 37 15 3 3,06 Verotus 4 22 44 14 9 7 3,06 Kaavoitus yritystoiminnan kannalta 4 19 23 31 15 8 2,95 Yritysneuvonta 1 11 22 50 12 4 2,86 Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen 1 13 24 41 14 6 2,82 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono n=kaikki vastaajat
Hyvinvointi Kuvasarjan alkuun 13.6.2017
Väestö ja väestönmuutokset Espoon väestö on kaksinkertaistunut vuodesta 1981, viime vuosina väestö on kasvanut 4500 asukkaan vuosivauhtia. Väestönkasvu jatkuu samaan tahtiin kuin viimeiset 50 vuotta. Espoossa syntyneiden enemmyys ja muuttovoitto muualta Suomesta ovat olleet merkittävimmät väestöä lisäävät tekijät vuodesta 2014 alkaen. Vanha-Espoossa ja Pohjois-Espoossa väestönkasvu perustuu korkeaan syntyvyyteen, muilla suuralueilla muuttovoittoon. Väestöstä yli puolet on työikäisiä. Hyvinvoinnin taustatekijöitä (1): 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä on kuusikkokuntien korkein, 7-13-vuotiaiden osuus Oulun ohella korkeimpia. 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on kuusikkokuntien pienin, mutta osuus kasvaa voimakkaasti. Vieraskielisiä perheiden osuus on jo suurempi kuin ruotsinkielisten perheiden osuus. Vieraskielisten osuus väestöstä painottuu lapsiin, nuoriin ja työikäisiin, suurin ikäryhmä ovat työikäiset. Suurin maahanmuuttajaikäryhmä ovat nuoret aikuiset. Suurin maastamuuttajaikäryhmä ovat nuoret aikuiset; opiskelijaikäisten maastamuutossa selkeä naisenemmistö. Kuvasarjan alkuun
Hyvinvoinnin taustatekijöitä (2): Perheet ja koulutus Perheiden määrä kasvaa tasaisesti vuosittain, lapsettomien perheiden hieman lapsiperheitä voimakkaammin. Lapsiperheiden osuus perheistä on laskenut vuosittain ainakin 25 vuoden ajan. Yleisin perhetyyppi Espoossa on aviopari ja lapsia. Yli 80 %:ssa espoolaisista lapsiperheistä on 1-2 lasta. Espoossa yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä kuusikkokuntien alhaisin. Alle viidesosassa yksinhuoltajaperheistä on isä ja lapsia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaminen kuusikkokunnista yleisintä Espoossa. Yli puolella 30-64 vuotiaista espoolaisista on korkea-asteen tutkinto. Kuvasarjan alkuun Toimintaympäristön tila 2017
Espoolaisten hyvinvointi: Tulot ja toimeentulo Vuonna 2015 kuusikkokuntien korkeimmat mediaanitulot oli Espoossa. Toimeentulotukea saaneiden määrä on kasvanut, mutta tukea saaneiden osuus koko väestöstä on pysynyt melko samana. 18-24 vuotiaiden toimeentulotukea saavien määrä ja osuus kaikista toimeentulotukea saaneista on laskenut hieman vuodesta 2014. Kuvasarjan alkuun Toimintaympäristön tila 2017
Pienituloisuusaste Espoossa on laskenut vuodesta 2010 50
Toimeentulotukea saaneiden määrä on kasvanut, mutta tukea saaneiden osuus koko väestöstä on pysynyt melko samana 30000 Toimeentulotukea saaneiden määrä (% osuus väestöstä) 25000 20000 22355 (8,57%) 23460 (8,83%) 24061 (8,76%) 15000 Toimeentulotukea saaneet 10000 5000 0 2014 2015 2016 Väestötietona käytetty vahvistettua 2016 väestötietoa. 2014 ja 2015 luvuissa mukana tilapäismajoitus, joka jäi pois toimeentulotuesta 2016. Lähde: Effica
Kolme neljästä on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa Väitteen Olen tämän hetkiseen taloudelliseen tilanteeseeni tyytyväinen. kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 78 % (¹) vastaajista. Osuus on säilynyt samana kuin edellisellä kerralla. Espoon keskuksessa tyytyväisyys on muuta Espoota vähäisempää. Huomaa väittämän suunta: samaa mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2015, n=605 40 37 1 14 6 Samaa mieltä yhteensä % osuus (2) Muutos edell. (3) 77 % 4 % Vertailtava tulos Espoo 2014, n=569 Espoo 2013, n=628 Espoo 2012, n=641 35 37 35 38 36 39 1 1 2 18 16 15 8 10 8 73 % 73 % 74 % Espoo 2011, n=668 34 40 1 16 8 74 %. Espoo 2010, n=698 36 38 2 14 10 74 % Leppävaara 2015, n=164 43 39 1 12 5 82 % 13 % Tapiola 2015, n=97 42 39 0 14 4 81 % 1 % Alueet Matinkylä Olari 2015, n=90 41 39 0 12 8 80 % 5 % Espoonlahti 2015, n=108 44 32 2 16 6 76 % 4 % Espoon keskus 2015, n=125 32 38 4 18 8 70 % * 0 % (¹) 78%±3% (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) (2) Vastausjakuma alueella poikkeaa muusta Espoosta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain, jos muutos ero > 5 % yksikköä (3) Vastausjakauma on muuttunut edellisestä vuodesta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain jos muutos on > 5 % yksikköä Vihreä korostu=ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos on >5% ja testi osoittaa että se on vähintään jokseenkin merkitsevä
Espoolaisten hyvinvointi: Työttömyys Kuvasarjan alkuun 13.6.2017
Huhtikuun 2017 lopulla Espoossa 12 822 työtöntä työnhakijaa naisia 46 %, miehiä 54 % 9 % (1275 henkeä) vähemmän kuin vuotta aiemmin työttömien määrä kääntyi laskuun lokakuussa 2016 Lähde: TEM Konserniesikunta, Strategiayksikkö 13.6.2017 54
Huhtikuun 2017 lopulla Espoon 12 822 työttömästä 6968 oli 25-49 -vuotiaita (10,9 % vähemmän kuin vuotta aiemmin) 4661 oli 50 64 -vuotiaita (4,9 % vähemmän kuin vuotta aiemmin) 1160 oli 15 24 -vuotiaita (11,2 % vähemmän kuin vuotta aiemmin) Lähde: TEM Konserniesikunta, Strategiayksikkö 13.6.2017 55
Huhtikuun 2017 lopulla Espoossa työttömyysaste 9,1 % Prosenttiyksikön alhaisempi kuin vuotta aiemmin Lähde: TEM Konserniesikunta, Strategiayksikkö 13.6.2017 56
Huhtikuun 2017 lopulla Espoossa 5301 pitkäaikaistyötöntä 781 vähemmän kuin vuotta aiemmin Lähde: TEM Konserniesikunta, Strategiayksikkö 13.6.2017 57
Huhtikuun 2017 lopulla Espoossa ulkomaalaisten työttömyysaste 19,8 % pääkaupunkiseudun alhaisin 4,1 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin Ulkomaalainen = ulkomaan kansalainen Lähde: TEM Konserniesikunta, Strategiayksikkö 13.6.2017 58
Espoolaisten hyvinvointi: Asumisen tila Espoossa rakennetaan ennätysmäärä asuntoja. Väestön kasvu ja työpaikat keskittyvät suuriin kaupunkeihin. Nykyisessä asuntomarkkinatilanteessa vapaarahoitteisten asuntojen osuus tuotannosta on kasvanut. Väestönkasvusta huolimatta asunnottomien määrä ei ole kasvanut. Aktiivisista toimenpiteistä huolimatta nuorten, maahanmuuttajataustaisten sekä pitkäaikaisasunnottomien osuus on korkea. Kaupungin vuokra-asunnon hakijoista valtaosa kuuluu 1-2 hengen talouksiin. Yksinasuvien osuus asuntokunnista on kohonnut vuodesta 1990, kasvu on tasaantunut viime vuosina. Yksinasuvien osuus asuntokunnista on Espoossa alhaisempi kuin koko maassa. Yksinasuvien 65-, 75- ja 85-vuotta täyttäneiden osuudet ovat Espoossa kuusikkokuntien alhaisimmat. Ahtaasti asuvia asuntokuntia on selkeästi enemmän suuremmissa asuntokunnissa. Kuvasarjan alkuun
Asunnottomien osuus on suurin Helsingissä, jossa asuu yli puolet Suomen asunnottomista. Espoossa osuus on koko maan arvoa suurempi 8,0 Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta, % 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 Espoo Helsinki Vantaa Tampere Turku Oulu Koko maa 1,0 0,0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Kuntien asuntomarkkinaselvitykset (ARA)
Espoolaisten hyvinvointi: Elinympäristö Maankäytön suunnittelussa otetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen huomioon Espoolaiset ovat tyytyväisiä julkiseen liikenteeseen Espoolaisten ulkoilualueet ovat lähellä. Viheralue on alle 500 m päässä 66 %:lla asukkaista Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat laskeneet ja kuntalaisten tyytyväisyys ilmanlaatuun on parantunut Kuntalaisten tyytyväisyys meluntorjuntaan parantunut, eniten altistutaan auto- ja lentoliikenteen melulle sekä rakentamiseen ja kunnossapitotöihin liittyvälle melulle Kuvasarjan alkuun Toimintaympäristön tila 2017
Espoolaisten ulkoilualueet ovat lähellä Viheralue on alle 500 m päässä 66 %:lla asukkaista 1 Alle 200 m 37 % 2 200 500 m 29 % 3 0,5 1 km 19 % 4 1 2 km 6 % 5 2 5 km 3 % 6 5 10 km 3 % 7 Yli 10 km 3 % Lähde: Ympäristöterveyskysely 2016 ( THL) Toimintaympäristön tila 2017
Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat laskeneet Lähde: Ilmanlaadun seurantaindeksi, HSY, Espoon ympäristökeskus Toimintaympäristön tila 2017
Espoolaisten hyvinvointi: Lähiympäristön turvallisuus Espoossa ollaan muita kuusikkokuntia tyytyväisempiä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Tyytyväisyys yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hoitoon on parantunut. Katuturvallisuusindeksin mukaan Espoo on edelleen kuusikkokunnista turvallisin. Indeksiluku hieman huonompi nyt kuin kahtena edellisenä vuotena. Rikoslakirikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun on pysynyt alhaisempana kuin muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa. Omaisuusrikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun on pysynyt tasaisena useita vuosia ja on alle muiden kuusikkokuntien. Pahoinpitelyrikosten määrä asukaslukuun suhteutettuna on pysynyt tasaisena vuosia. Lievää nousua viimeisten kahden vuoden aikana. Luvut edelleen kuusikkokunnista alhaisimmat. Kotihälytysten määrä asukaslukuun suhteutettuna on pysynyt vertailujaksolla tasaisena. Luvut ovat kuusikkokunnista selvästi alhaisimmat. Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen määrä oli vuonna 2016 alhaisin viiteen vuoteen. Tieliikenneonnettomuuksien määrä on vähentynyt Espoossa tarkastelujaksolla 2012-2016 tasaisesti joka vuosi. Rattijuopumustapauksia oli viime vuosina aiempaa vähemmän. Nuorilla fyysisen uhan kokeminen nuorilla yleisempää kuin kokoa maassa keskimäärin Kaatumisiin ja putoamisiin liittyviä hoitojaksoja vähemmän kuin aiemmin 2000-luvulla, hoitojaksot myös keskimääräistä harvinaisempia. 65 vuotta täyttäneiden kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot vähentyneet merkittävästi. Kuvasarjan alkuun
160,00 140,00 Katuturvallisuusindeksin mukaan Espoo on edelleen suurista kaupungeista turvallisin, indeksi on heikentynyt hieman kahtena edellisenä vuotena Katuturvallisuusindeksi: 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Helsinki Vantaa Espoo Tampere Turku Oulu Painokertoimella 10 - törkeä pahoinpitely, ryöstö, törkeä ryöstö Painokertoimella 5 - pahoinpitely, lievä pahoinpitely Painokertoimella 1 - rattijuopumus, törkeä rattijuopumus, vesiliikennejuopumus - vahingonteko, törkeä vahingonteko, lievä vahingonteko Lähde: Polstat Indeksi on muutosta ilmaiseva suhdeluku. Suhteellista arvoa verrataan jonkin vuoden koko maan suhteelliseen arvoon, joka on 100. Yleensä suurempi arvo eli yli 100 tarkoittaa parempaa arvoa kuin vertailuvuoden arvo. Katuturvallisuusindeksi lasketaan ilmoitettujen rikosten ja asukasluvun avulla. Tietyt nimikkeet saavat painokertoimen. Asukasluku jaetaan painotetulla rikosmäärällä. Luku suhteutetaan tietyn vuoden koko maan arvoon
Espoolaisten hyvinvointi: Lasten ja nuorten hyvinvointi Elinolot - Espoolaisista lapsista yli 7000 asuu perheissä, jotka ovat tulotasoltaan pienituloisia. Noin joka kymmenes lapsiperhe sai toimeentulotukea vuonna 2016. - 4,2 % lapsista oli lastensuojelun asiakkaana vuonna 2016. Perheristiriidat ja huoltajien psyykkinen terveydentila merkittävimmät syyt lastensuojeluasiakkuuksille. Sosiaalihuoltolain muutoksen myötä yhä useampi perhe sai tukea ja palveluja ilman lastensuojelun asiakkuutta. Koulunkäynti, opiskelu ja työelämään siirtyminen - Vieraskielisten lasten osuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kasvaa edelleen. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa osuus on 20 % ja perusopetuksessa 16 % - Kaikille peruskoulun päättäneille tarjottiin jatko-opiskelupaikkaa. Lähes 70 % heistä aloitti lukioopinnot. - Nuorten työttömyyden voimakas kasvu taittui v. 2016. Terveydentila ja terveystottumukset - Nuorten oireilu on yleistä. Reilulla viidesosalla tytöistä ja noin kymmenesosalla pojista on vähintään kaksi päivittäistä oiretta. Tavallisimpia oireita ovat väsymys ja heikotus. - Merkittävällä osalla on mielen hyvinvointiin liittyviä ongelmia. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta on noin 15%:lla yläluokkien ja toisen asteen tytöistä ja 6 %:lla pojista. Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta 10 %:lla yläluokkalaisista. - Peruskoululaisten ja lukiolaisten liikunnan harrastaminen on yleistä. Vähän liikkuvia on hieman keskimääräistä vähemmän. Alaluokkalaisten kestävyyskunto on hieman keskimääräistä parempi. - Nuorten tupakointi ja humalajuominen ovat vähentyneet viime vuosina ja raittius lisääntynyt. Nuuskan käyttö on puolestaan lisääntynyt samanaikaisesti. Päihteidenkäytössä nähtävissä merkittävää polarisaatiota. Kuvasarjan alkuun 12.6.2017 66
86 % 8.-luokkalaisista näkee tulevaisuutensa myönteisenä Näen tulevaisuuteni myönteisenä (n= 2270 ) Tytöt Pojat 697 618 328 314 137 104 35 10 18 9 1 = olen samaa mieltä 2 3 4 5= olen eri mieltä Lähde: Hyvinvointikartasto 2016
10 %:lla 8.-luokkalaisista keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta Nuorten masennusseula 0-4 pistettä 5-7 pistettä 8-15 pistettä yli 16 pistettä 3 % 7 % 8 % 82 % Lähde: Hyvinvointikartasto 2016
Perheristiriidat yleisin syy lastensuojeluasiakkuudelle Vuonna 2016 alkaneiden lastensuojelu-asiakkuuksien syyt 0-16-vuotiaat Merkittävät perheristiriidat Kasvatuksesta vastaavan psyykkinen terveydentila Lapsen ikätasoisen kehityksen vaarantuminen Kasvatuksesta vastaavan päihteiden käyttö tai muu Lapsen psyykkinen terveydentila Väkivaltaa perheessä Koulunkäynti tai opiskelu Lapsen sosiaaliset suhteet Kasvatuksesta vastaavan terveydentila Toimeentulo Lapsen pahoinpitely Kasvatuksesta vastaavan fyysinen terveydentila Asuminen Lapsen itseään vanhingoittava käyttäytyminen Lapsen terveydentlia Lapsen väkivaltaisuus Kasvatuksesta vastaavan lainvastainen toiminta Lapsen laiminlyönti Lapsen huolto- tai tapaamisoikeus Lapsen lainvastainen toiminta Lapseen kohdistuva henkinen väkivalta Lapsen päihteiden käyttö tai muu riippuvuus 60 52 50 49 49 44 39 34 31 26 24 22 17 16 Vuonna 2016 ikäryhmässä alkoi 995 uutta lastensuojeluasiakkuutta. Asiakkuuden alkaessa voidaan asiakkuuden syitä tilastoida 1-8 kpl/asiakkuus. 77 97 148 136 125 121 206 275 0 50 100 150 200 250 300 Toimintaympäristön tila 2017 Lähde: Effica (YPH), Lapsiperheiden sosiaalipalvelut
17-24 vuotiaista hieman useampi on koulutuksen ulkopuolella kuin Suomessa keskimäärin 14 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 12 11,8 10,2 10 8 10,8 9,4 9,3 8,8 8,6 8,3 6 4 2 0 2012 2013 2014 2015 Espoo Koko maa Lähde: THL, Sotkanet
Espoolaisten hyvinvointi: Työikäisten hyvinvointi Toimeentulo ja asuminen Työllisyys: Työttömyyden kasvu taittui. Huhtikuussa 2017 alussa työttömyysaste oli 9,1%. Vieraskielisen väestön työttömyys oli yli kaksinkertainen kantaväestöön verrattuna. Asunnottomuus: Nuorten, maahanmuuttajataustaisten ja pitkäaikaisasunnottomien osuudet olivat korkeita aktiivisista toimenpiteistä huolimatta. Terveydentila ja toimintakyky Työikäisten terveydentila ja työkyky keskimääräistä parempia. Kokemus omasta terveydestä ja hyvinvoinnista on keskinkertainen. Sairastavuus ja kuolleisuus keskimääräistä vähäisempää, lääkekorvauksia saavien osuus keskimääräistä pienempi. Depressiolääkitys on melko yleistä, diabeteslääkitys kasvussa. Työkykyisten osuus on keskimääräistä suurempi, työkyvyttömyyseläkkeellä olevia keskimääräistä vähemmän Lähes 40 % on tyytymätön elämänlaatuunsa ja 9 % tuntee itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. 25 % kokee terveytensä keskinkertaiseksi tai tätä huonommaksi. Terveystottumukset Päihteiden käyttö: Lähes joka kolmas ilmoittaa käyttävänsä liikaa alkoholia. Kuvasarjan alkuun 12.6.2017 71
Espoossa keskimääräistä enemmän työkykyisiä 140 Työkyvyttömyysindeksi (ikävakioitu) 120 100 80 60 40 20 59,1 58,5 57,2 57,1 56,7 56,9 Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Espoo Koko maa 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Toimintaympäristön tila 2017 Espoossa Lähde: Terveyspuntarin sairastavuusindeksi (Kela)
Kokemus omasta terveydestä hieman parempi kuin maassa keskimäärin 35 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 20 64 vuotiaat 30 25 20 22,3 22,8 25 Koko maa Espoo Helsinki 15 Oulu Tampere 10 5 Turku Vantaa 0 2013 2014 2015 Toimintaympäristön tila 2017 Espoossa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)
Oma tai perheenjäsenen sairaus vaikeuttaa joka neljännen elämää Espoossa Vastaajilta kysyttiin "Onko Teillä tai jollakin perheenjäsenellänne ollut ongelmia, jotka vaikeuttavat jokapäiväisestä arkielämästä selviytymistä?". Konserniesikunta, Strategiayksikkö kuntapalvelut 2016 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja
Espoolaisten hyvinvointi: Ikäihmisten hyvinvointi Elinolot Suurin osa yli 75 -vuotiaista elää itsenäistä ja aktiivista elämää ja käyttää erilaisia palveluja. Vain pieni osa tarvitsee varsinaisia vanhuspalveluja. Ikääntyneiden koulutustaso on maan keskiarvoa korkeampi. Terveydentila ja toimintakyky Ikäihmisten hyvinvointi useiden osoittimien osalta parempi kuin kuusikkokunnissa tai maassa keskimäärin. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä on vähiten, somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksoja on vähiten, psykiatrian laitoshoidon suhteellinen potilasmäärä on pienin. Väestön ikärakenne vanhenee nopeasti lähivuosina. Ikääntyvän väestön määrän kasvaessa muistisairauksia sairastavien määrä tulee kasvamaan. Kokemus omasta terveydestä on keskimääräistä parempi ja elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus suurempi. Arkiaskareissa suuria vaikeuksia kokevien 75+ osuus on kuitenkin suurempi kuin maassa keskimäärin. Terveystottumukset Liikunnan harrastaminen keskimääräistä yleisempää Alkoholin liikakäyttö yleistä Kuvasarjan alkuun 12.6.2017 75
Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien 65 vuotta täyttäneiden osuus on pienempi kuin kuusikkokunnista tai maassa keskimäärin Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet 65 %-osuus 65 vuotta täyttäneistä 60 55 50 45 40 44,5 51,5 42,7 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 35 2013 2014 2015 Toimintaympäristön tila 2017 Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)
65 vuotta täyttäneiden alkoholin liikakäyttö on yleisintä Espoossa, lähes joka viides juo liikaa Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%), 65 vuotta täyttäneet 25 %-osuus 65 vuotta täyttäneistä 20 15 10 5 20,5 14,4 18,4 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 0 2013 2014 2015 AUDIT-C mittaa juomisen määriä, sitä kuinka usein juo, kuinka paljon kerralla ja kuinka usein juo runsaasti eli kuusi tai useampia annoksia kerralla. Kyselyn kokonaispistemäärä voi olla 0-12. Liikakäytön pisterajoina miehillä 6 ja naisilla 5 pistettä. Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)
Ekologisesti kestävä kehitys Kuvasarjan alkuun 7.6.2017
Kasvihuonekaasupäästöt laskevat edelleen, kokonaispäästöissä vuoden 1990 lähtötaso lähes saavutettu vaikka asukkaita 100 000 lisää Kasvihuonekaasupäästöt Espoossa, 1 000 tonnia CO 2 -ekv 1600 1400 1200 1000 800 600 400 Maatalous Jätteiden käsittely Teollisuus ja työkoneet Liikenne Kulutussähkö Sähkölämmitys Öljylämmitys Kaukolämpö 200 0 1990 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* *ennakkotieto Lähde: HSY 12.6.2017 79
Asukaskohtaiset kasvihuonepäästöt jatkoivat laskuaan vuonna 2016 Kasvihuonekaasupäästöt Espoossa asukasta kohden, tonnia CO 2 -ekv 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 Maatalous Jätteiden käsittely Teollisuus ja työkoneet Liikenne Kulutussähkö Sähkölämmitys Öljylämmitys Kaukolämpö 0,0 *ennakkotieto Lähde: HSY 12.6.2017 80
Kaukolämmössä riippuvuus kivihiilestä laskee, maakaasua poltetaan taas, pelletti nostaa biopolttoaineen osuutta 100 % 90 % 80 % Espoon kaukolämmön polttoainejakauma 1990-2016 v. 2016 tiedot ennakkotietoja Lämpöpumput 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Bio Öljy Maakaasu Kivihiili 20 % 10 % 0 % 90 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Lähde: HSY / Fortum Espoo 12.6.2017 81
Aurinkosähkön tuotanto kasvaa 1200 Verkkoon liitetty tuotanto Espoon alueella 300 Kaupungin oma tuotanto Nimellisteho (kw) 1000 800 600 400 200 Nimellisteho kw 250 200 150 100 50 0 0 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Caruna ja Espoon kaupunki 12.6.2017 82
Sähköautot yleistyvät hitaasti Espoolaisten henkilöautot käyttövoiman mukaan Sisältää työsuhdeautot että yksiköiden käytössä olevat autot) 5 000 4 500 4 000 Kaupungin sähkö- tai hybridiautot kpl autoja kpl 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 hybridejä sähköautoja 0 Bensiini Diesel Sähkö Hybridit Bensiini/kaasu Bensiini/Etanoli 2015 81 433 33 223 114 160 205 283 2016 81 824 32 380 147 277 236 262 Lähde: Trafi ja Espoo Logistiikka 12.6.2017 83
Tiukasti suojeltu liitoorava muuttaa toimintaympäristöä voimakkaasti Liito-oravahavainnot Espoossa 1990-2010 Havaitsemisvuosi Lähde: Espoon kaupunki, 12.6.2017 12.6.2017 84 ympäristökeskus
Liito-oravahavainnot Espoossa 1990-2017 Uhanalainen liito-orava, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat tiukasti lain suojelemia on löytänyt pysyvän asuinsijan Espoosta. Ympäristökeskuksen selvityksen mukaan liito-oravia elää Espoossa noin 800 ja kanta on meillä kestävällä tasolla. Espoolainen osaaminen liito-oravan huomioimisessa kaupunkirakentamisessa on korkeatasoista. Havaitsemisvuosi Lähde: Espoon kaupunki, 12.6.2017 12.6.2017 85 ympäristökeskus
Kaupungin talous Vuoden 2016 tilinpäätös Kuvasarjan alkuun
Verotulojen rakenne ja kehitys Milj. euroa Muutos -% 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 96 63 66 69 75 145 116 109 121 136 100 114 121 122 1 024 1 068 1 129 1 137 1 161 1 226 1 185 2011 2012 2013 2014 2015 2016 TA2017 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Verotulojen muutos-% 12 10 8 6 4 2 0-2 2016 Kunnallisvero 1 226 (TA 1182) M muutos 5,6 % Yhteisövero 120,6 (TA 116) M muutos -11,4 % Kiinteistövero 99,7 (TA 99,4) M muutos 3,5 % Yhteensä 1 448 (TA 1 393) muutos 3,8 %. Vertailukelpoinen muutos 2,6 %
Toimintakulut tiliryhmittäin Milj. euroa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 561 596 636 653 675 726 579 592 614 628 632 633 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Tarvikkeet Avustukset Muut kulut yht. sis. ulkoiset kulut Toimintakulujen vertailukelpoinen kasvu 4,6 prosenttia (eliminoitu valmistus omaan käyttöön, Catering, HUS )
Konsernin lainakannan ja oikaistu lainakannan kehitys Oikaistu lainakanta= konsernin lainakanta vähennettynä Espoon Asunnot Oy:n, HSY:n ja Länsimetron Helsingin osuuden lainakannalla. EA ja HSY rahoittavat investointinsa ja toimintansa pitkällä aikavälillä pääasiassa omalla tulorahoituksellaan.
Konsernilainat eur/asukas Kouvola Oulu 3 914 4 358 Pori Tampere 5 305 5 742 Turku Jyväskylä Helsinki Kuopio Lahti 6 972 7 683 7 772 8 024 8 289 Vantaa 9 304 Espoo 11 608 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 Konsernilainat e/asukas
Kaupungin henkilöstö Kuvasarjan alkuun
Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2016 lopussa 13 870 Henkilöstömäärä laski edellisvuodesta johtuen kaupungin ruokapalvelutoimintojen yhtiöittämisestä Espoo Catering oy:ksi 1.1.2016 alkaen. Kaupungin henkilöstömäärä kasvoi eräissä muissa peruspalveluissa, kuten perheja sosiaalipalveluissa, vanhusten palveluissa, varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa. Henkilöstölisäyksistä merkittävä osa perustui tilapäisiin järjestelyihin
Henkilöstökustannukset kasvoivat 2,8 prosenttia vuonna 2016 Espoo Cateringin kustannukset poistettu kaikilta vuosilta
Henkilöstön keski-ikä 44,5 vuotta v. 2016 - naisilla 44,4 vuotta - miehillä 45,0 vuotta