Mäntsälän maankäytön visio 2040 Vaihtoehtoisten rakennemallien vaikutusten arviointi 1
Sisällysluettelo 1 Skenaariokuvaukset...3 1.1 Kaikilla mausteilla...4 1.2 Pikkukaupunki...6 1.3 Nykymalliin...8 2 Vaikutusten arviointi... 10 2.1 Havaintoja rakennemallivaihtoehdoista... 12 2.2 Liikenne ja liikkuminen... 16 2.2.1 Yleisiä huomioita liikenteestä ja liikkumisesta...17 2.2.2 Suositukset tavoitemallille liikenteen ja liikkumisen näkökulmasta...32 2.3 Elinkeinoelämän toimintaedellytykset... 33 2.3.1 Yleisiä huomioita elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä...34 2.3.2 Suositukset tavoitemallille elinkeinoelämän toimintaedellytysten näkökulmasta...41 2.4 Kuntataloudelliset kustannukset... 42 2.4.1 Yleisiä huomioita kuntataloudesta...43 2.4.2 Tarkastelukokonaisuus...45 2.4.3 Rakennemallien kuntataloudelliset erot...46 2.4.4 Mallien vahvuuksia ja heikkouksia kuntatalouden näkökulmasta...50 2.4.5 Suositukset tavoitemallin laatimiseksi kuntataloudellisten kustannusten näkökulmasta...54 2.5 Ilmastovaikutukset... 55 2.5.1 Yleisiä huomioita ilmastovaikutuksista...56 2.5.2 Rakentamisen, rakennusten ja asumisen kasvihuonepäästöt...58 2.5.3 Asuinrakennusten energiatehokkuus ja energiantuotanto...64 2.5.4 Mallien vahvuuksia ja heikkouksia ilmastovaikutusten näkökulmasta...67 2.5.5 Suositukset tavoitemallin laatimiseksi ilmastovaikutusten näkökulmasta...71 3 Suositukset tavoitemallin laatimiseksi... 73 2
1 Skenaariokuvaukset 3
1 Skenaariokuvaukset 1.1 Kaikilla mausteilla Huomio kiinnitetään hajarakentamisesta taajamien vetovoimaisuuden kasvattamiseen. Kirkonkylä on suunnittelun painopisteenä kasvaen radan ja moottoritien kasvukäytävän suuntaisesti, mutta myös Sälinkäälle päin. Hyökännummi kasvaa Linjatien suuntaisesti kohti rataa. Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen ohjataan kyläkeskuksiin ja kyläalueille. Sen lisäksi yksityisten tiekuntien ja vesiosuuskuntien verkostojen varsille ohjataan rakentamista, myös järvien ja jokilaaksojen vetovoimaisuutta hyödynnetään. Kasvukäytäväajatteluun perustuen kasvu sallitaan lähes koko kunnassa. Hennan asemaan ja Levannon moottoritieliittymään tukeutuvaa rakentamista sijoittuu myös Mäntsälän puolelle. Tulevaisuudessa (2035+) varaudutaan uuden "Nummen" aseman rakentamiseen Etelä-Mäntsälään (maa-ainesluvat voimassa 2018 saakka). 4
1 Skenaariokuvaukset Aseman lähiympäristössä voitaisiin painottaa työpaikkojen osuutta asutuksen sijaitessa ympärillä maaseutumaisesti. Työpaikat Eritoten työpaikkojen sijoittamisessa hyödynnetään koko radan ja moottoritien muodostaman kasvukäytävän mahdollisuudet. Raideliikenteen liikennetarjonta Mallissa on sijoitettu uusi asema Ohkolan/Nummen kohdalle. Junaliikenteen vuoroväli säilyy nykyisellään. 5
1 Skenaariokuvaukset 1.2 Pikkukaupunki Painopiste siirtyy selkeästi keskustan kehittämiseen, keskusta kehittyy kaupunkimaiseksi, mutta vanhan kirkonkylän omaleimaisuudesta ammentavaksi. Kunnan eteläosaa kehitetään kuntien yhteisellä yleiskaavalla Järvenpään rautatieasemiin tukeutuen. Kylien kehittämistoimenpiteet suunnataan Saarelle, Sälinkäälle ja Nummisiin, muutoin kylät kehittyvät pääasiassa luonnollisen kasvun kautta. Uuden aseman sijoittumiseen Hirvihaaraan varaudutaan siinä vaiheessa kun keskustan tiivistämisen ja täydentämisen mahdollisuudet on käytetty (2035 +). Näin ollen alueella jätetään rakentamiselta vapaaksi reservialueita myöhempää kasvua varten. Laadukas, omaleimainen ja ehyt elinympäristö houkuttelee yrittäjiä, kauppaa ja palveluita. Ikäihmisten palveluiden ja eritoten asumisen kehittämiseen panostetaan. 6
1 Skenaariokuvaukset Työpaikat: Teollisille toimijoille luodaan mahdollisuuksia sijoittautua erityisesti Kehä V:n ja eteläisen liittymän tuntumaan. Raideliikenteen liikennetarjonta Mallissa on sijoitettu uusi asema Hirvihaaran kohdalle. Junaliikenteen vuoroväli on tihennetty 30 minuuttiin. 7
1 Skenaariokuvaukset 1.3 Nykymalliin Keskustan ja kylien melko tasapainoista kehittämistä jatketaan. Keskustaan sijoittuu vähintään 6 000 asukasta 2040 mennessä. Osayleiskaavalla kehitettävät kylät ovat Sälinkää, Saari, Sääksjärvi, Hirvihaara ja Ohkola. Hyökännummea asemakaavoitetaan osayleiskaavan mukaisesti. Kaava mahdollistaa noin 600 asukkaan sijoittumisen alueelle. Arolan-Jokelanseutu kehittyy hajarakentamisen kautta osayleiskaavan mukaisesti nykyisen kaltaisena maaseutumaisena alueena. Kaava mahdollistaa noin 500 asukkaan sijoittumisen alueelle. Numminen-Onkimaa -alue kehittyy samoin hajarakentamisen kautta, osayleiskaavan mukaisesti nykyisen kaltaisena maaseutumaisena alueena. Kaava mahdollistaa noin 700 asukkaan sijoittumisen alueelle. 8
1 Skenaariokuvaukset Työpaikat Työpaikkaomaisuuden nostamiseen panostetaan: Kapulin aluetta kehitetään laajentamalla sitä kehä V:n suuntaisesti ja molempien moottoritieliittymien ympäristöjen kehittämiseen panostetaan. Mattilan alueelle pyritään löytämään uutta yritystoimintaa. Raideliikenteen liikennetarjonta Malliin ei ole sijoitettu uusia asemia. Junaliikenteessä on nykyinen vuoroväli. 9
2 Vaikutusten arviointi 10
2 Vaikutusten arviointi Vaihtoehtoisten rakennemallien vaikutukset on arvioitu seuraavista teemoista: liikenne ja liikkuminen elinkeinoelämän toimintaedellytykset kuntatalous rakentamisen ja liikenteen ilmastovaikutukset Vaikutusten arvioiminen on tehty asiantuntija-arviona käyttäen hyväksi rakennemalleista tuotettua numeerista paikkatietoa. Arvioinnin perusteella on annettu kunkin osa-alueen näkökulmasta suosituksia tavoitemallin laatimiseen. 11
2 Vaikutusten arviointi 2.1 Havaintoja rakennemallivaihtoehdoista Asukastiheydet Pikkukaupunki Nykymalliin Kaikilla mausteilla 12
2 Vaikutusten arviointi / havaintoja rakennemallivaihtoehdoista Työpaikkatiheydet Pikkukaupunki Nykymalliin Kaikilla mausteilla 13
2 Vaikutusten arviointi / havaintoja rakennemallivaihtoehdoista Maankäytön tiiveys Asukkaiden/työpaikkojen ruutujen asukas/työpaikkamäärillä painotettu keskiarvo. Pikkukaupungissa ja Nykymallissa väestö sijaitsee hieman tiiviimmin kuin Kaikilla mausteilla -mallissa. Km 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2008 Pikkukaupunki Nykymalliin Kaikilla mausteilla Asukkaita/ruutu 68 66 65 63 Työpaikkoja/ruutu 90 67 69 66 14
2 Vaikutusten arviointi / havaintoja rakennemallivaihtoehdoista Maankäytön laajuus Asukkaiden/työpaikkojen keskimääräinen etäisyys Mäntsälän keskustasta. Nykymallissa asuminen keskittyy lähemmäksi keskustaa, kun muissa malleissa se laajenee kauemmaksi keskustasta. 7.0 6.0 5.0 Km 4.0 3.0 2.0 1.0 0.0 2008 Pikkukaupunki Nykymalliin Kaikilla mausteilla Asukkaiden keskietäisyys 5.8 6.0 5.6 6.1 Työpaikkojen keskietäisyys 4.0 4.2 4.3 5.1 15
2 Vaikutusten arviointi 2.2 Liikenne ja liikkuminen 16
2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen 2.2.1 Yleisiä huomioita liikenteestä ja liikkumisesta Rakennemallitasolla ei ole mahdollista suunnitella kevytliikenteen yhteyksiä tai bussilinjoja, vaan tarkastelu painottuu näiden toteuttamisedellytysten arviointiin. Tiivis maankäyttö edistää toimintojen saavutettavuutta jalan ja pyörällä. Tiivis maankäyttö luo myös edellytyksiä joukkoliikenteen käytännön järjestämiselle. Tiiviiseen, käytävämäiseen tai helminauhamaiseen rakenteeseen on toteutettavissa tehokas linja-autoliikenne. Tehokkaasti järjestettävissä oleva joukkoliikenne ja hyvät kevytliikenteen edellytykset vähentävät myös kunnan osalle tulevia henkilöliikenteen kustannuksia. Pääosa palveluista löytyy kuntakeskuksesta, joten yhteydet ja etäisyys asuinalueilta kuntakeskukseen on keskeinen päivittäiseen liikkumiseen ja liikenteeseen vaikuttava tekijä. Jos asuinalue on kohtalaisen tiivis ja lähellä kuntakeskusta, sieltä on todennäköisemmin hyvät kevytliikenteen ja joukkoliikenteen yhteydet palveluihin. 17
2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Huomattava osa Mäntsälän työmatkoista suuntautuu pääkaupunkiseudulle, jolloin työmatkayhteyksissä korostuu Helsingin suunnan joukko- ja tieliikenneyhteyksien merkitys. Joukkoliikenteen kannalta parhaat yhteydet tarjoaa Mäntsälän aseman seutu sekä maantien 140 käytävä. Helsingin suunnan henkilöautoliikenteen kannalta paras saavutettavuus löytyy alueilta, joilta pääsee helposti moottoritien liittymiin. Liityntämatka Mäntsälän asemalle ja edelleen junalla Helsingin suuntaan tarjoaa nopeimman yhteyden monille pääkaupunkiseudun työpaikka-alueille. Suuri kevyt- ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus sekä lyhyemmät henkilöautomatkat vähentävät liikenteen päästöjä ja muita haittoja sekä liikkumisesta aiheutuvia kustannuksia asukkaille. 18
2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Mäntsäläläisten nykyinen liikkuminen ( Vuosien 2007-2008 liikkumistottumustutkimus, HSL) Keskustaajamassa lähellä juna-asemaa henkilöauton käyttö on muuta Mäntsälää vähäisempää ja matkat lyhyempiä. Mäntsäläläisten kulkutapaosuuksia (lähde HSL) Asemanseudun (r<2 km) asukkaat Muut mäntsäläläiset 64 % 52 % 38 % 23 % Mäntsäläisten matkojen keskipituudet, km (lähde HSL) Asemanseudun (r<2 km) asukkaat Muut mäntsäläläiset 4 % 5 % 2 % 2 % 3 % 5 % 49.2 51.7 50.7 Kevyt liikenne Joukkoliikenne Henkilöauto Henkilöauto + joukkoliikenne Muu 1.5 8.0 16.0 14.4 16.1 20.5 20.0 15.0 11.6 Kevyt liikenne Joukkoliikenne Henkilöauto Henkilöauto + joukkoliikenne Muu Kaikki matkat 19
2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön edellytykset Joukko- ja kevyen liikenteen käytön edellytykset ovat parhaat keskustaajaman alueella. Juna-aseman läheisyys lisää joukkoliikenteen edellytyksiä. Väljillä, asemista etäällä olevilla alueilla sekä joukkoliikenteen käytön että kävelyn ja pyöräilyn edellytykset ovat heikot. Pikkukaupunki Nykymalliin Kaikilla mausteilla 20
2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Eri kulkutapojen käyttö Uudet asukkaat käyttävät Pikkukaupunki -vaihtoehdossa muita malleja enemmän joukkoliikennettä ja vähemmän henkilöautoa. Km 80.0 % 70.0 % 60.0 % 50.0 % 40.0 % 30.0 % 20.0 % 10.0 % 0.0 % 2008 Pikkukaupunki Nykymalliin Kaikilla mausteilla JL osuus lisämatkoista, vrk 8.8 % 9.9 % 8.5 % 8.6 % KL osuus lisämatkoista, vrk 23.7 % 23.9 % 23.3 % 22.5 % HA osuus lisämatkoista, vrk 67.5 % 66.2 % 68.2 % 68.9 % 21
2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Henkilöauton käyttö (km/asukas/vrk) Henkilöauton kilometrisuorite on pienin keskustaajamassa, missä joukko- ja kevytliikenteen edellytykset ovat hyvät ja toisaalta henkilöautomatkat lyhyempiä. Kunnan pohjoisosissa kevyt- ja joukkoliikenteen edellytykset ovat heikot ja etäisyydet henkilöautolla pitkiä sekä keskustaan että pääkaupunkiseudulle. Pikkukaupunki Nykymalliin Kaikilla mausteilla 22
2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Henkilöauton käyttö (km/asukas/vrk) Pikkukaupunki -vaihtoehdossa uusien asukkaiden henkilöauton käyttö on mm. hyvän junatarjonnan ansiosta selvästi muita malleja vähäisempää. 25.0 20.0 15.0 Km 10.0 5.0 0.0 2008 Pikkukaupunki Nykymalliin Kaikilla mausteilla HA suorite asukasta kohti 21.7 21.2 21.8 21.8 HA suoritelisäys/uusi asukas 20.2 22.0 22.0 23
2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Mäntsäläläisten henkilöliikenteen operointikustannukset Pikkukaupunki -vaihtoehdossa henkilöautoliikenteen aiheuttamat operointikustannukset ovat jonkin verran muita malleja vähäisemmät, toisaalta joukkoliikenteen kustannukset asukasta kohden vastaavasti suuremmat. 1400 1200 eur/asukas/v 1000 800 600 400 200 0 2008 Pikkukaupunki Nykymalliin Kaikilla mausteilla JL operointi/asukas 384 401 380 381 HA operointi/asukas 803 784 807 807 24
2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Kaikilla mausteilla Uusi maankäyttö hajautuu muita malleja enemmän kunnan eri osiin ja on pääsääntöisesti hyvin väljää. Tämä johtaa pitkiin etäisyyksiin lähes kaikessa liikkumisessa, eikä tarjoa edellytyksiä tyydyttävien joukko- ja kevytliikenneyhteyksien toteuttamiselle. Nykyistä keskustaajamaa täydentävän asumisen osalta palveluiden ja aseman saavutettavuus jalan ja pyörällä on hyvä ja henkilöauton käyttö kohtuullista. Työpaikkarakenne hajautunut pirstaleiksi, jotka ovat vaikeasti saavutettavissa kevyt- tai joukkoliikenteellä. Maankäytössä ei hyödynnetä juuri lainkaan uutta juna-asemaa, jonka toteuttamiselle ei esitetyllä maankäytöllä ole edellytyksiä. 25
2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Kaikilla mausteilla + Keskustaajaman maankäyttöä täydennetään. - Liikenteen kasvihuonepäästöt eivät alene ilman ajoneuvotekniikan muutoksia - Suuri henkilöauton käyttötarve - - - Hajanaisten ja väljien asuin- ja työpaikka-alueiden joukko- ja kevytliikenneyhteydet uhkaavat jäädä hyvin heikoiksi Ehdotuksia Uudet kylämäiset asuinalueet kootaan suuremmiksi ja kompakteimmiksi taajamiksi keskustaajamaan johtavien teiden varsille, jolloin joukko- ja kevytliikenteen yhteydet ovat toteutettavissa. Nummen juna-aseman ympärille toteutetaan muutaman tuhannen asukkaan uustaajama tai asemasta luovutaan. 26
2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Pikkukaupunki Nykyistä keskustaajamaa täydentävä asuminen mahdollistaa erityisesti raidejoukkoliikenteen käytön työmatkaliikenteessä sekä tuo keskustaajaman palvelut lähelle uutta asumista. Keskustan palvelut ja juna-asema ovat hyvin saavutettavissa myös pyörällä. Etelä-pohjois-suuntainen työpaikka-akseli mahdollistaa joukkoliikenneyhteyksien toteuttamisen myös työpaikka-alueille, mutta edellyttää käytännössä uuden läntisen rinnakkaistien rakentamista Mäntsälän eteläisen ja pohjoisen eritasoliittymän välille. Hyökännummen maankäytön voimakas kehittäminen ilman uutta asemaa synnyttää haasteita liikennejärjestelmän kehittämiselle. Alue toteutuminen edellyttää uutta eritasoliittymää tai rinnakkaisyhteyttä moottoritielle sekä liityntäliikenteen järjestämistä Haarajoelle. Kuntakeskuksen palvelut ovat hyvin kaukana ja työssäkäynnin suuntautumisen kannalta väärässä suunnassa. 27
2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Pikkukaupunki + Asumisen tiiveys muihin malleihin verrattuna + Suurin kulkutapaosuus sekä kevytliikenteellä että joukkoliikenteellä + Rakenne tukeutuu (osin) keskustaajamaan ja juna-asemaan + Työpaikkojen keskittynyt rakenne + Uusi juna-asema ja parantunut vuorotarjonta + Vähenevät liikennepäästöt asukasta kohti + Lisää ainoana malleista kevyt- ja joukkoliikenteen käyttöä ja vähentää henkilöauton käyttöä nykytilanteeseen nähden - - Hyökännummen maankäytön liikenneyhteydet monelta kannalta haasteelliset ilman asemaa - - - Hirvihaaran asema jää maankäytön osalta lähes täysin hyödyntämättä 28
2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Pikkukaupunki Ehdotuksia Uusi asema Hirvihaaran sijaan Hyökännummen kohdalle ja siihen selkeämmin tukeutuva useamman tuhannen asukkaan uustaajama. Hyökännummen palveluhankinnat voitaisiin järjestää osin Kellokosken ja Järvenpään suunnilta. 29
2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Nykymalliin Nykyistä keskustaajamaa täydentävä asuminen mahdollistaa erityisesti raidejoukkoliikenteen käytön työmatkaliikenteessä sekä tuo keskustaajaman palvelut lähelle uutta asumista. Keskustan palvelut ja juna-asema ovat hyvin saavutettavissa myös pyörällä. Työpaikkarakenne on hajautunut saarekkeiksi, jotka ovat vaikeasti saavutettavissa kevyt- tai joukkoliikenteellä. Hyökännummen, Nummisen ja Sälinkään laajoilla ja väljillä asuinalueilla ei ole edellytyksiä tyydyttävän joukkoliikenteen tai kevytliikenneyhteyksien toteuttamiseen. Myös etäisyydet näiltä alueilta kuntakeskukseen muodostuvat pitkiksi. 30
2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Nykymalliin + + Keskittynein asumisen yleisrakenne + + Keskustaajamaan ja juna-asemaan tukeutuva rakenne (osin) - - Uusien väljien asuinalueiden joukko- ja kevytliikenneyhteydet uhkaavat jäädä hyvin heikoiksi - Suuri henkilöauton käyttötarve - Liikenteen kasvihuonepäästöt eivät alene ilman ajoneuvotekniikan muutoksia Ehdotuksia Uusien laajojen ja väljien asuinalueiden sijaan uutta maankäyttöä kohdistetaan vielä selkeämmin nykyiseen keskustaajamaan ja juna-aseman lähelle Junaliikenteen vuorotarjonnan tihentäminen (edellisen perusteella) 31
2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Liikenne ja liikkuminen Kaikilla mausteilla Pikkukaupunki Nykymalliin Yhdyskuntarakenteen tiiveys - ++ + Tukeutuminen raideliikenteeseen - + + Kevyen ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus - ++ + 2.2.2 Suositukset tavoitemallille liikenteen ja liikkumisen näkökulmasta Parhaat lähtökohdat liikenteen ja liikkumisen kannalta muodostavat rakennemallit Pikkukaupunki ja Nykymalli. Pikkukaupunkia tulisi kehittää selkeämmin kahden raideliikennetaajaman malliksi, jolloin uusi asema tulee sijoittaa Hirvihaaran sijaan Nummen kohdalle. Maankäyttö tulee kytkeä tehokkaammin uuteen asemaan, joka muodostaa uudelle taajamalle luontevan keskustan. Nykymallissa maankäytön kehittäminen tulisi perustua vielä selkeämmin nykyisen keskustaajaman ja juna-aseman varaan. Tämä tukee myös junatarjonnan lisäämisedellytyksiä. Kaikilla mausteilla ei tarjoa liikenteen ja liikkumisen osalta sellaisia vahvuuksia, joita ei muissa malleissa olisi. Sen sijaan malli synnyttää arkiliikkumisen kannalta merkittäviä vaikeuksia, jotka todennäköisesti nostavat selvästi myös kunnan henkilökuljetusvastuista syntyviä kustannuksia. 32
2 Vaikutusten arviointi 2.3 Elinkeinoelämän toimintaedellytykset 33
2 Vaikutusten arviointi / elinkeinoelämän toimintaedellytykset 2.3.1 Yleisiä huomioita elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä Lähtökohtia Mäntsälässä Työpaikkojen määrä on kasvanut hitaammin kuin työllisten määrä: työpaikkaomavaraisuus on laskenut n. 60 %:iin. Alkutuotannon työpaikat ovat vähentyneet samalla kun palvelut ovat kasvaneet. Vahvat elinkeinot ovat alkutuotanto, teollisuuden erikoistumisalat, logistiikka ja palvelut omille asukkaille. Yritysten ja työpaikkojen sijoittumislogiikka Kunnat voivat vain rajallisesti ohjata yritysten sijoittumista kaavat ja suunnitelmat eivät vielä tuo työpaikkoja. Eri luonteisten työpaikkojen sijoittumiseen vaikuttavat eri tekijät: Teollisuus, varastointi, logistiikka logistiset yhteydet, tilatarpeet, työvoiman saatavuus Liike-elämän ja hallinnon palvelut (toimistotyöpaikat) kommunikaatioyhteydet, työvoiman saatavuus - nopeimmin kasvava sektori - suurin osa suuriin keskittymiin, mikroyrityksiä monenlaisiin paikkoihin 34
2 Vaikutusten arviointi / elinkeinoelämän toimintaedellytykset Kotitalouksien kaupalliset ja julkiset palvelut: - paikalliset palvelut sijoittuvat asuinalueille ja paikalliskeskuksiin; - erikoistuneet palvelut sijoittuvat kauppakeskuksiin; - tilaa vievät palvelut sijoittuvat logististen yhteyksien tuntumaan. 35
2 Vaikutusten arviointi / elinkeinoelämän toimintaedellytykset Elinkeinojen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä Mäntsälässä Väestönkasvu tuo palvelutyöpaikkoja. Logistisen aseman muuttuminen uusien liikenneyhteyksien myötä (Oikorata,Lahdenväylä) vetää logistiikan ja teollisuuden yrityksiä. Kylien ja maaseudun perinteiset alkutuotannon työpaikat vähenevät todennäköisesti edelleen. Toisaalta lähiruoka, bioenergia, lähimatkailu ja kakkosasuminen voivat tarjota uusia työpaikkoja. 36
2 Vaikutusten arviointi / elinkeinoelämän toimintaedellytykset Kaikilla mausteilla + + Mallissa haetaan aidosti uusia näkökulmia kylien kehittämiseen asumis-, palvelu- ja työpaikkayhdyskuntina; edellyttää maaseutuun liittyvien elinkeinojen, kuten lähiruuan tuotannon ja myynnin, lähimatkailun ja bioenergian tuotannon vahvaa kehitystä sekä etätyön yleistymistä. + Voimakkaasti hajakeskittävä malli; toteutuakseen ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä pohjalla edellyttää ihmisten liikkumis-, asumis- ja työskentelyvalintojen muutosta - Radanvarren työpaikkakeskittymien nauhat Etelä-Mäntsälässä sekä Pohjoisosassa Hennan alueella ovat ylimitoitettuja ja yhdyskuntarakennetta hajauttava; liittymät naapurikuntien yhdyskuntarakenteisiin jäävät epäselviksi. - - Kylien työpaikkamitoitus on epärealistinen; edellyttäisi tuntuvaa toimitilarakentamista kylissä sekä voimakasta pendelöintiä kyliin naapurikunnista, mikä on jokseenkin epärealistista. - - - Keskustaan (kirkonkylä ja asemanseutu) sijoitetaan työpaikkoja epärealistisen vähän, ottaen huomioon väestön ja työpaikkojen kokonaiskasvu; ei tue keskustan kehittämistä; myös kylien kehittäminen edellyttää vahvaa palvelu- ja työpaikkakeskusta. + / - Kylien työpaikkamäärän tulisi olla tasapainossa väestömäärän suhteen; realistista on, että kylissä sijaitsevat työpaikat ovat lähinnä kylän omien asukkaiden.? Mitä erityisvahvuuksia muiden kehyskuntien vastaaviin sijainteihin verrattuna kukin kylä tai radanvarren työpaikkakeskittymä tarjoaa, jotta se vetäisi työpaikkoja? 37
2 Vaikutusten arviointi / elinkeinoelämän toimintaedellytykset Pikkukaupunki + + + Työpaikkojen sijoittuminen tukee pikkukaupunki-vision yhdyskuntarakennetta; työpaikkoja keskitetään aseman ympärille sekä eteläisen liittymän ympäristöön ja Kehä V:n vyöhykkeelle. + + Asemanseudulla on edellytykset kehittyä saavutettavuuden suhteen vahva kaupan ja toimistotyöpaikkojen keskittymä; eteläisen liittymän ympäristöön tilaa vievän kaupan sekä Kehä V:n varteen logistiikan ja teollisuuden vyöhyke. + Kylien kehittäminen työpaikka-alueina on realistisella pohjalla, rajataan kolmeen kylään. - - Keskustan alueella työpaikkoja tulee vain vähän kirkonkylään, joka nykyrakenteessa on luonteva kaupan ja palveluiden pääkeskus; kirkonkylän kustannuksella painotetaan asemanseutua ja radanvartta, jotka soveltuvat toimistotyöpaikoille, marketeille ja tilaa vievälle kaupalle, mutta eivät saisi estää kirkonkylän edelleen kehittämistä. + / - Eteläosan työpaikkakeskittymän liittymä etelään naapurikuntien yhdyskuntarakenteeseen jää epäselväksi.? Onko Saaren kylän työpaikkojen mitoitus realistinen? 38
2 Vaikutusten arviointi / elinkeinoelämän toimintaedellytykset Nykymalliin + Malli tarjoaa vahvat edellytykset teollisuuden, logistiikan ja tilaa vievän kaupan työpaikka-alueiden kehittämiselle Kapulin alueella ja eteläisen liittymän eteläpuolella; mihin vahvuuksiin tämä perustuu? Realismi ja perustelut jäävät jossain määrin epäselviksi. - Eteläisen liittymän eteläpuolella sijaitseva työpaikka-alue on laaja ja sijaitsee etäällä pääväylistä; mihin vahvuuksiin perustuu? Kapulin alueen laajentaminen pohjoiseen etäälle Valtatie 25:stä (Kehä V) on kyseenalaista. - - Keskustaan (kirkonkylä ja asemanseutu) sijoitetaan työpaikkoja melko vähän, ottaen huomioon väestön ja työpaikkojen kokonaiskasvu; ei tue keskustan kehittämistä; myös kylien kehittäminen edellyttää vahvaa palvelu- ja työpaikkakeskusta. + / - Eteläosan palvelu- ja työpaikkakeskittymien (Hyökännummi, Arola) liittymä etelään naapurikuntien yhdyskuntarakenteeseen jää epäselväksi.? Onko pohjoisen liittymän työpaikkakeskittymän mitoitus realistinen? mihin vahvuuksiin perustuu? 39
2 Vaikutusten arviointi / elinkeinoelämän toimintaedellytykset Yhteenveto / elinkeinoelämän toimintaedellytykset Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Kaikilla mausteilla Pikkukaupunki Nykymalliin Palvelujen kehittämismahdollisuudet +/- ++ +/ - Teollisuuden ja logistiikan kehittämismahdollisuudet ++ ++ ++ Toimistotyöpaikkojen kehittämismahdollisuudet -- +++ + Keskustan (kirkonkylä ja asemanseutu) kehittämismahdollisuudet -- ++ + 40
2 Vaikutusten arviointi / elinkeinoelämän toimintaedellytykset 2.3.2 Suositukset tavoitemallille elinkeinoelämän toimintaedellytysten näkökulmasta Mäntsälän eteläosan (samoin kuin pohjoisessa Hennan eteläpuolen) Mäntsälän puoleiset mahdolliset taajamat tulisi suunnitella osana usean kunnan alueen yhdyskuntarakennetta ilman kuntien välistä kilpailuasetelmaa; tavoitteena mahdollisimman toimiva yhdyskunta kokonaisuutena riippumatta kuntarajoista; esim. kuntien yhteinen osayleiskaava, yhteiset palvelut, aseman sijoittuminen liikenteellisesti ja yhdyskuntarakenteellisesti parhaaseen paikkaan Työpaikkaomavaraisuus: tulisi keskustella, miksi tärkeää nostaa 75 %:iin? Kunta voi olla hyvä kunta myös alhaisella työpaikkaomavaraisuudella, jolloin se erikoistuisi tarjoamaan hyvin saavutettavia laadukkaita asuin- ja elinympäristöjä ja palveluita. Miksi tavoitella sellaisia työpaikkoja (esimerkiksi suuria toimistokeskittymiä), joita varten kunnalle ei ole erityisiä vahvuuksia verrattuna muihin kuntiin? Työpaikkojen mitoituksen kullakin alueella tulisi olla realistinen. Kullakin työpaikka-alueella tulisi analysoida todelliset vahvuudet ja vetovoimatekijät suhteessa koko seudun vastaaviin sijainteihin. 41
2 Vaikutusten arviointi 2.4 Kuntataloudelliset kustannukset 42
2 Vaikutusten arviointi / kuntataloudelliset kustannukset 2.4.1 Yleisiä huomioita kuntataloudesta Asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittuminen vaikuttaa ratkaisevasti yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja siitä kunnalle aiheutuviin taloudellisiin vaikutuksiin. Tänään tehtävien yhdyskuntarakennetta koskevien ratkaisujen vaikutukset ovat pitkäkestoisia ja niitä saattaa olla vaikeaa tai kallista muuttaa myöhemmin. Eri toimintojen sijoittumisen vaikutus kuntatalouteen tulee selkeimmin esiin infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitokustannuksissa sekä kunnallisten palvelujen toimintamenoissa: mitä hajautuneemmin asutus sijoittuu, sitä suurempia ovat kustannukset. 43
2 Vaikutusten arviointi / kuntataloudelliset kustannukset Uudisrakentamisalueen yhdyskuntataloudellisten kustannusten jakautuminen Yhdyskuntarakenteellisten ratkaisujen taloudelliset vaikutukset kohdistuvat kunnan ohella asukkaiden, yritysten ja osin myös valtion talouteen. Valtaosa uudisrakentamisen pitkän aikavälin kustannuksista kohdentuu asukkaiden maksettavaksi. Asukkaiden kustannukset kertyvät pääasiassa asuntojen rakentamisesta sekä asiointi- ja työmatkoista. Välittömien yhdyskuntataloudellisten kustannusten kohdentuminen eri osapuolille (yleistys) Kunnat Asukkaat Yritykset Valtio 44
2 Vaikutusten arviointi / kuntataloudelliset kustannukset 2.4.2 Tarkastelukokonaisuus Kuntataloudellinen tarkastelu muodostuu kahdenlaisista kustannuksista: rakentamisen aikaisista kustannuksista sekä asuinalueiden toiminnasta 30 vuoden aikana aiheutuvista vuosittaisista kustannuksista. Kuntataloudellisina kustannuksina tässä selvityksessä tarkastellaan katuverkon, vesihuoltoverkon ja virkistysalueiden rakentamis- ja kunnossapitokustannuksia sekä kunnallisten palvelujen toiminnasta aiheutuvia menoja (perusopetus, kotipalvelut, päivähoito ja terveydenhuolto). Arvioinnin tarkoituksena oli tuottaa tietoa rakennemallien välisistä suhteellisista eroista. Hyvin yksityiskohtaiseen tarkasteluun ja euromääräisiin arvioihin pyrkiminen ei olisi ollut tarkoituksenmukaista tässä yleispiirteisessä työssä. 45
2 Vaikutusten arviointi / kuntataloudelliset kustannukset 2.4.3 Rakennemallien kuntataloudelliset erot Palvelut Pitkällä ajanjaksolla kuntataloudellisten kustannusten muodostumiseen vaikuttavat ratkaisevimmin kunnallisten palvelujen toiminnasta aiheutuvat menot. Niistä kertyy usein vähintään kaksi kolmasosaa jonkin uudisrakentamisalueen kokonaismenoista. Menojen suuruuteen vaikuttavat eniten asuinalueiden yhdyskuntarakenteellinen sijainti ja olemassa oleva palvelurakenne. Palvelurakentaminen (neuvolat, päiväkodit, koulut jne.) ei aiheuta merkittävää kustannuseroa rakennemallien välille, koska rakentamiskustannukset eivät riipu sijainnista ja kaikissa rakennemalleissa tarvitaan suunnilleen sama määrä palvelurakentamista (Mäntsälän nykyinen palvelukapasiteetti on pääosin jo käytössä ja rakennemallien väestölisäys on sama). Kunnallisten palvelujen toimintamenoihin palvelurakennusten sijoittumisella sen sijaan on merkitystä. Rakennemallien väliset erot tulevat esiin merkittävimmin liikkumiskustannuksissa eli koulukuljetuksissa ja kotipalveluhenkilöiden asiakasmatkoissa. Ratkaisevaa on siten koulujen sijainti ja kotipalveluhenkilöstön toimipaikka. 46
2 Vaikutusten arviointi / kuntataloudelliset kustannukset Mikäli uusia/laajennettavia kouluja ja kotipalveluhenkilöstön toimipaikkoja ei sijoiteta kyliin eikä haja-asutusalueille, liikkumiskustannukset muodostuvat pienimmiksi mallissa Pikkukaupunki ja suurimmiksi mallissa Kaikilla mausteilla. Terveydenhuoltopalveluissa palvelurakentamisen tilanne on verrattavissa opetukseen ja kotipalveluihin. Rakennemallien väliset erot aiheutuvat siten lähinnä kotisairaanhoidon matkoista. Päivähoidossa rakennemallien väliset erot ovat vähäisiä ja aiheutuvat lähinnä palvelujen järjestämistavassa (päiväkoti, perhepäivähoito jne.) olevista kustannuseroista. Asuinalueiden yhdyskuntarakenteellisella sijoittumisella ei ole samaa merkitystä kuin opetuspalveluissa, koska kunnalla ei ole lasten kuljettamisvelvollisuutta. Vuositasolla ajatellen rakennemallien väliset erot kunnallisten palvelujen toiminnasta aiheutuvissa menoissa voivat vaikuttaa suhteellisen vähäisiltä. Kolmenkymmenen vuoden ajalle laskettuna ja väestön ikääntyessä kotipalvelujen menoihin muodostuu kuitenkin selkeitä eroja. 47
2 Vaikutusten arviointi / kuntataloudelliset kustannukset Kunnallistekniikka Kunnallistekniikan rakentamis- ja kunnossapitokustannuksissa rakennemallien väliseen eroon vaikuttavat sekä asuinalueiden sisäiset verkot että alueiden ulkorajalle tulevat ulkoiset verkot, joita tarvitaan alueiden kytkemiseksi olemassa oleviin verkostoihin. Investointikustannusten hallinta on tärkeää suunniteltaessa kunnan talouden lähitulevaisuutta. Talouden pitkän ajan näkymiä hahmotettaessa korostuvat puolestaan kunnallisten palvelujen toimintamenot - valtaosa kokonaismenoista aiheutuu näistä menoista. Pikkukaupunki- ja Nykymalliin -rakennemalleissa kunnallistekniikan rakentamis- ja kunnossapitokustannusten muodostumiseen tulee vaikuttamaan olemassa olevan kapasiteetin riittävyys. Uusia rakenteita todennäköisesti tarvitaan, mutta ero Kaikilla Mausteilla - rakennemalliin säilyy siitä huolimatta. Investointikustannusten hallinta on tärkeää suunniteltaessa kunnan talouden lähitulevaisuutta. Talouden pitkän ajan näkymiä hahmotettaessa korostuvat puolestaan kunnallisten palvelujen toimintamenot - valtaosa kokonaismenoista aiheutuu näistä menoista. 48
2 Vaikutusten arviointi / kuntataloudelliset kustannukset Kunnallistekniikan rakennus- ja käyttökustannusten alueellinen jakautuminen Kaikilla mausteilla -mallin laajoilla väljästi rakennetuilla alueilla kunnallistekniikan rakentamiskustannukset ovat korkeat suhteutettuna rakentamisen määrään. Pikkukaupunki Nykymalliin Kaikilla mausteilla 49
2 Vaikutusten arviointi / kuntataloudelliset kustannukset 2.4.4 Mallien vahvuuksia ja heikkouksia kuntatalouden näkökulmasta Kaikilla mausteilla + Kylien nykyistä kouluverkkoa ja muita palveluja voidaan hyödyntää, mikäli niitä pidetään yllä - Väestönkasvu edellyttää uusien koulujen ja päiväkotien rakentamista - - Eniten kunnallistekniikan ulkoisten verkkojen rakentamistarvetta - - Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon matkat ja koulukuljetukset pitenevät, mikäli palveluja ei sijoiteta kyliin? Palvelujen kuljetuksiin vaikuttaa kylien palveluverkon ylläpitäminen tai keskittäminen 50
2 Vaikutusten arviointi / kuntataloudelliset kustannukset Pikkukaupunki + + + Kunnallistekniikan rakentaminen edullisinta suhteessa rakentamisen määrään ++ Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon matkojen sekä koulukuljetusten tarve vähäisintä + Kunnallistekniikan rakenteissa voidaan hyödyntää olemassa olevaa verkkoa - - Kunnallistekniikan nykykapasiteetin hyödyntämismahdollisuus epävarmaa - Väestönkasvu edellyttää uusien koulujen ja päiväkotien rakentamista? Kunnallistekniikan rakentamis- ja kunnossapitokustannusten muodostumiseen vaikuttaa olemassa olevan kapasiteetin riittävyys. 51
2 Vaikutusten arviointi / kuntataloudelliset kustannukset Nykymalliin ++ Kunnallistekniikan rakenteissa voidaan hyödyntää olemassa olevaa verkkoa. Keskustan kapasiteetin riittävyys vähemmän epävarmaa kuin Pikkukaupungissa + Infran rakentaminen toiseksi halvinta - Väestönkasvu edellyttää uusien koulujen ja päiväkotien rakentamista - Kunnallistekniikan nykykapasiteetin hyödyntämismahdollisuus epävarmaa? Kunnallistekniikan rakentamis- ja kunnossapitokustannusten muodostumiseen vaikuttaa olemassa olevan kapasiteetin riittävyys. 52
2 Vaikutusten arviointi / kuntataloudelliset kustannukset Yhteenveto / kuntataloudelliset kustannukset Kuntataloudelliset kustannukset Kaikilla mausteilla Pikkukaupunki Nykymalliin Kunnallisten palvelujen toimintamenot --- - -- Kunnallistekniikan kustannukset* --- - -- Nykyisen verkoston hyödyntäminen** - + ++ *Sekä sisäisten että ulkoisten verkkojen aiheuttamien kustannusten osalta edullisin on rakennemalli Pikkukaupunki ja kallein on rakennemalli Kaikilla mausteilla. Ero perustuu siihen, että rakennemallissa Kaikilla mausteilla voidaan hyödyntää vähiten olemassa olevia sisäisiä kunnallisteknisiä verkkoja ja kytkentäverkkojen tarve on suurin. **Pikkukaupunki- ja Nykymalliin -rakennemalleissa kunnallistekniikan rakentamis- ja kunnossapitokustannusten muodostumiseen tulee vaikuttamaan olemassa olevan kapasiteetin riittävyys. Uusia rakenteita todennäköisesti tarvitaan, mutta ero Kaikilla Mausteilla - rakennemalliin säilyy siitä huolimatta. 53
2 Vaikutusten arviointi / kuntataloudelliset kustannukset 2.4.5 Suositukset tavoitemallin laatimiseksi kuntataloudellisten kustannusten näkökulmasta Asuinalueiden sijoittuminen vaikuttaa kuntatalouteen - taajamia täydentävä rakentaminen on kunnalle edullisempaa kuin taajamien ulkopuolinen rakentaminen. Kalleinta on antaa hajarakentamisen kasvaa suunnittelemattomasti kunnallistekniikkaa ja kunnallisia palveluja edellyttäväksi asutukseksi. Hajarakentamisen kuntataloudelliset vaikutukset tulevat näkyviin ajan kuluessa - yksittäisen pientalon sijainnilla ei ole suurta merkitystä. Vaikutukset kuitenkin kasvavat, kun rakentamisen määrä lisääntyy. Väestömäärän kasvaessa tämä aiheuttaa ennalta suunnittelemattomia investointi- ja palvelutarpeita asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolelle. Parhaan lähtökohdat kuntatalouden kannalta muodostaa rakennemalli Pikkukaupunki, jossa kunnan kehittämisen painopiste on keskustassa ja jossa suunnitelmallisesti varaudutaan Hirvihaaran kehittämiseen keskustan lisärakentamismahdollisuuksien täytyttyä. 54
2 Vaikutusten arviointi 2.5 Ilmastovaikutukset 55
2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset 2.5.1 Yleisiä huomioita ilmastovaikutuksista Taajamien laajeneminen vaikuttaa alueen kokonaispäästöihin rakentamisen syrjäyttäessä muita alueidenkäyttömuotoja. Metsien ottaminen rakennusmaaksi vähentää niiden hiiltä sitovaa vaikutusta, kun taas peltoalueen muuttuminen taajamaksi voi tästä kapeasta näkökulmasta jopa vähentää maaperän ominaispäästöjä. Maatalouden / peltoviljelyn piirissä olevat alueet ovat hiilidioksidin nettotuottajia (päästöt tyypillisesti 0,5 t CO2-ekv/ha,a). Metsämaa toimii yleensä hiilinieluna (nieluvaikutus tyypillisesti 6-7 tco2-ekv/ha,a) Suot, hiilidioksiditaseet vaihtelevat voimakkaasti. Suo voi olla joko hiilen lähde tai nielu kasvupaikkatyypistä ja ilmastollisista oloista riippuen. Soiden raivaus suopelloiksi ja turvetuotantoalueiksi lisää kasvihuonekaasupäästöjä. Suopeltojen ja turvetuotantoalueiden päästöt ovat pääsääntöisesti 4-8 tco2-ekv/ha,a. 56
2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Eri maankäyttömuotojen tyypillisiä ilmastovaikutuksia 57
2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset 2.5.2 Rakentamisen, rakennusten ja asumisen kasvihuonepäästöt Uusilla rakentamisalueilla kiinteistöjen koko, energiatehokkuus ja lämmitysmuoto ovat ratkaisevassa roolissa. Rakentamisen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää, mikäli rakennusten lämmityksessä on mahdollisuus käyttää uusiutuvaa energiaa. Sähköenergian päästövaikutukset ovat myös avainasemassa. Taajamissa tämä voi toteutua käyttämällä kaukolämmön tuottamiseen uusiutuvia polttoaineita, esimerkiksi haketta. Haja-asutusalueella kysymykseen tulevat esimerkiksi maalämpö, pellettilämmitys, maataloudesta saatava biokaasu ja osaksi myös aurinko- ja tuulienergian hyödyntäminen. 58
2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Rakennemallien vertailussa käytettyjä lukuja (PIK, NYK ja KM 2040) Kaikissa malleissa omakotitalojen koko on 150 k-m² ja rivitalojen koko 500 k-m² sekä kerrostalojen koko 2000 k-m². Asumisväljyys on omakotitaloissa 65 k-m2/asukas ja rivitaloissa 40 k-m²/asukas ja kerrostaloissa 35 k-m²/asukas. Lämmitysenergian kulutukseksi on arvioitu asuinrakennuksissa 125 kwh kerrosneliömetriä kohden vuodessa ja taloussähkön kulutukseksi omakotitaloissa asuinrakennuksissa 55 kwh/a ja rivi-/kerrostaloissa 40 kwh. 59
2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Mallien PIK, NYK ja KM erot talotyyppijakauman ja kerrosalan suhteen Mallien asuinrakennusten talotyyppijakaumien (erillispientalot, rivitalot ja kerrostalot) välillä on hyvin pieniä eroja, kun lasketaan suoraan aluetehokkuuden perusteella. Näin ollen rakennusten lämmitettävät pinta-alat ja sähköenergiankulutus on samalla tasolla eri malleissa. 1400000 1200000 k-m² 1000000 800000 600000 400000 200000 Pientalot Rivitalot Kerrostalot 0 2009 PIK NYK KM 60
2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Esimerkkinä Saaren kylä (Pikkukaupunki -rakennemallista) Arvio pientaloja 300 kpl, asuinpinta-ala 45 000 k-m² ja asukkaita n. 700 Lämpöenergian vuosikulutus yhteensä n. 5700 MWh/a KPA-kattila (hake/pelletti/turve), kaukolämpötuotanto mahdollista, mikäli: - Korkea liittymisaste - Riittävän korkea lämpötiheys (> 0,5 MWh/m.a) - Lämpöhäviöt verkostosta noin 15-20 W/m, vaatii tehokkaan jakeluverkoston Kuva. Energiateollisuus ry Kaukolämpötoimiala 61
2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Asuinrakennusten lämmitysmuodot vuonna 2009 600000 500000 k-m² 400000 300000 200000 Erilliset pientalot Rivitalot Kerrostalot 100000 0 Kauko- tai aluelämpö Öljy, kaasu Sähkö Kivihiili Puu, Turve Maalämpö Muu, tuntematon 20 % 1 % 2 % 6 % 3 % 26 % Kauko- tai aluelämpö Öljy, kaasu Sähkö Kivihiili Puu, Turve Maalämpö Muu, tuntematon 42 % 62
2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Asuinrakennusten lämmitysmuodot vuonna 2040 (Pikkukaupunki) Kaukolämmön piirissä olevien asuintalojen osuus nousee merkittävästi tiiviin yhdyskuntarakenteen ansiosta. Öljylämmityksen väistyy muiden lämmitysmuotojen tieltä. 600000 500000 400000 k-m² 300000 200000 Erilliset pientalot Rivitalot Kerrostalot 100000 0 Kauko- tai aluelämpö Öljy, kaasu Sähkö Maalämpö Puu, bio, aurinko 25 % 35 % Kauko- tai aluelämpö Öljy, kaasu Sähkö Maalämpö Puu, bio, aurinko 21 % 5 % 14 % 63
2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset 2.5.3 Asuinrakennusten energiatehokkuus ja energiantuotanto Asuinrakennusten hiilidioksidipäästöt riippuvat rakennusten koosta, energiatehokkuudesta ja lämmitysmuotojakaumasta. Vuonna 2009 Mäntsälän asuinrakennusten lämmitysenergiasta tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä 20 %. Vuoden 2040 skenaariossa asuinrakennusten lämmitysenergiasta 60 % tuotettaisiin uusiutuvilla ja kaukolämmöllä. Asuinrakennusten aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen muutos on hyvin samankaltainen kaikissa malleissa. Laskelmissa kaukolämpö tuotettaisiin 100 % maakaasulla tai 100 % uusiutuvilla polttoaineilla. 350 300 250 kwh/m² 200 150 100 50 0 1970-luvun talo 2000-luvun talo Normitalo 2010 Matalaenergiatalo Passiivitalo Sähkönhankinta energialähteittäin Suomessa vuonna 2009 (lähde Energiateollisuus ry) 64
2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Asuinrakennusten kasvihuonekaasupäästöt Asuinrakennusten kasvihuonekaasupäästöjen välillä ei käytetyllä laskentatavalla ole tunnistettavissa merkittävää eroa rakennemallien kokonaisuuksien välillä. Ero nykytilanteeseen on kuitenkin merkittävä rakennustekniikan kehittyessä varsinkin, jos rakennuskantaa voidaan liittää uusiutuvia energiamuotoja käyttävään kaukolämpöverkkoon. 2500 2000 kgco2/asukas 1500 1000 500 Asuinrakennusten CO2- päästöt/asukas (kaukolämpö 100% maakaasu) Asuinrakennusten CO2- päästöt/asukas (kaukolämpö 100% uusiutuva) 0 2009 Pikkukaupunki Nykymalliin Kaikilla mausteilla 2120 1637 1639 1638 879 882 883 65
2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Liikenteen kasvihuonepäästöt Liikenteen hiilidioksidipäästöt riippuvat henkilöauton, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kulkumuotojakaumasta ja päivittäin kuljettavien matkojen keskimääräisestä pituudesta. Uusien asukkaiden liikenteen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen lisäys on pienin mallissa Pikkukaupunki (laskettuna nykyisillä liikenteen yksikköpäästöillä). kg/as 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 Henkilöliikenteen CO2 päästöt/asukas Henkilöliikenteen CO2 päästölisäys/asukaslisäys 0 2008 Pikkukaupunki Nykymalliin Kaikilla mausteilla 1 146 1 123 1 151 1 150 1 079 1 161 1 159 66
2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset 2.5.4 Mallien vahvuuksia ja heikkouksia ilmastovaikutusten näkökulmasta Kaikilla mausteilla + Hajarakentamisalueilla voidaan tukeutua hajautettuun kiinteistökohtaiseen energiantuotantoon. - - - Hajaantunut yhdyskuntarakenne merkitsee riippuvuutta henkilöautosta. - - - Hajaantunut yhdyskuntarakenne ei mahdollista kaukolämmön käyttöä. - - Laajentaa yhdyskuntarakennetta eniten uusille alueille. 67
2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Pikkukaupunki + + Asuinrakennusten sijoittuminen kolmeen kylään luo edellytyksiä tiiviimpään aluekokonaisuuteen, mikä mahdollistaa keskitetyn lämmöntuotannon. Kirkonkylän alueella useampi asuinrakennus voidaan liittää kaukolämpöverkkoon. + Liikenteen päästöt pienimmät sillä asuinpaikat sijaitsevat lähellä pääteitä, palveluita ja työpaikkoja. Painotus radan varteen lisää edellytyksiä käyttää joukkoliikennettä ja sen kehitystä. + Hajarakentamisalueilla voidaan tukeutua hajautettuun kiinteistökohtaiseen energiantuotantoon. - - 100 % maakaasun käyttö kaukolämpöenergian tuotannossa. - Aluetehokkuus ei riittävän hyvällä tasolla keskustassa, rakentamista tulisi edelleen tiivistää. 68
2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Nykymalliin + Täydentää melko pitkälle nykyistä yhdyskuntarakennetta. + Hajarakentamisalueilla voidaan tukeutua hajautettuun kiinteistökohtaiseen energiantuotantoon. - - 100 % maakaasun käyttö kaukolämpöenergian tuotannossa. - Kylien täydennysrakentamisen määrä ei tue riittävästi keskitettyä lämmöntuotantoa. 69
2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Yhteenveto / ilmastovaikutukset Ilmastovaikutukset Kaikilla mausteilla Pikkukaupunki Nykymalliin Edellytykset korttelien energiatehokkuudelle ja tätä ohjaaville rakentamismääräyksille kaavassa ++ +++ ++ Lämmitysenergian valinta +/- + +/- Liikenteen kasvuhuonepäästöt - + - Rakennemallien välillä ei ole merkittäviä eroja hiilijalanjäljessä asumisen osalta. Hiilijalanjälkeen voidaan vaikuttaa lähinnä lämmitysenergian valinnassa ja alueiden kaavoituksella. Hiilijalanjälki suosii Pikkukaupunki -mallia, koska siinä ovat paremmat edellytykset kaukolämmön tuotantoon biopolttoaineilla. 70
2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Ei merkittäviä eroja nykyisen kaukolämpöverkon liittymisessä (100% maakaasu, 198 kgco2/mwh) Rakentamisen hiilijalanjälki vuonna 2040 (lämmitys + sähkö) voi olla noin 35-60 % alhaisempi per asukas verrattuna vuoteen 2009 riippuen rakennusten energiatehokkuudesta ja lämmitystavasta sekä koko Suomen sähkötuotannon kehityksestä. 2.5.5 Suositukset tavoitemallin laatimiseksi ilmastovaikutusten näkökulmasta Rakentaminen tulisi sijoittaa riittävän tiiviisiin ja suuriin taajamiin (kymmeniä asuntoja), jotta keskitetty lämmöntuotanto uusiutuvilla energianlähteillä (esimerkiksi hake) on kannattavaa. Hajarakentamisalueilla tulisi aktiivisesti edistää hajautettua kiinteistökohtaista energiatuotantoa (maalämpö, aurinkopaneelit, pientuulivoimalat, maatalouden biokaasu jne). Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä tulisi edistää henkilöautoriippuvuuden vähentämiseksi. 71
2 Vaikutusten arviointi / yhteenveto Liikenne ja liikkuminen Kaikilla mausteilla Pikkukaupunki Nykymalliin Yhdyskuntarakenteen tiiveys - ++ + Tukeutuminen raideliikenteeseen - + + Kevyen ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus - ++ + Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Palvelujen kehittämismahdollisuudet +/- ++ +/ - Teollisuuden ja logistiikan kehittämismahdollisuudet ++ ++ ++ Toimistotyöpaikkojen kehittämismahdollisuudet -- +++ + Keskustan (kirkonkylä ja asemanseutu) kehittämismahdollisuudet -- ++ + Kuntataloudelliset kustannukset Kunnallisten palvelujen toimintamenot --- - -- Kunnallistekniikan kustannukset* --- - -- Nykyisen verkoston hyödyntäminen** - + ++ Ilmastovaikutukset Edellytykset korttelien energiatehokkuudelle ja tätä ohjaaville rakentamismääräyksille kaavassa + ++ ++ Lämmitysenergian valinta +/- + +/- Liikenteen kasvuhuonepäästöt - + - 72
3 Suositukset 3 Suositukset tavoitemallin laatimiseksi Liikenne ja liikkuminen Varautuminen kahteen raideliikennetaajamaan, asema Nummen kohdalle. Maankäytön tehokas kytkeminen uuteen asemaan, joka muodostaa uudelle taajamalle luontevan keskustan. Uuden rakentamisen hajautumista välttäminen laajalle alueelle, mikä lisää liikkumisen ja kuljetusten kustannuksia (yhtä hyvin joukkoliikenteen, palvelukuljetusten kuin yksityisen henkilöliikenteenkin). Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Etelä- ja pohjoisosien mahdolliset uudet taajama-alueet Mäntsälän puolella suunnitteleminen osana kuntarajan ylittävää yhdyskuntarakennetta: mm. yhteiset palvelut, aseman sijoittuminen liikenteellisesti ja yhdyskuntarakenteellisesti parhaaseen paikkaan Erityisesti sellaisten työpaikkojen tavoitteleminen, joille Mäntsälässä on erityistä kilpailuetua verrattuna muihin vastaaviin sijainteihin. Työpaikkojen määrän mitoittaminen realistisesti kullakin alueella. 73
3 Suositukset Kuntataloudelliset kustannukset Hyödynnetään mahdollisimman pitkälle olemassa olevaa kunnallistekniikan infrastruktuuria sen kapasiteetti huomioiden. Pyritään palvelukuljetusten vähentämiseen joko kehittämällä kylien paikallisia palveluja tai keskittämällä uudisrakentaminen säilyvien palvelujen läheisyyteen. Taajamia täydentävä rakentaminen on kunnalle edullisempaa kuin taajamien ulkopuolinen rakentaminen. Kalleinta on antaa hajarakentamisen kasvaa suunnittelemattomasti kunnallistekniikkaa ja kunnallisia palveluja edellyttäväksi asutukseksi. Väestömäärän kasvaessa tämä aiheuttaa ennalta suunnittelemattomia investointi- ja palvelutarpeita asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolelle. Ilmastovaikutukset Pyrkimys keskitettyyn kestävään lämmöntuotantoon (esim. paikalliset hakevoimalat), riittävän suuret taajamat. Maakaasun korvaaminen kaukolämmön tuotannossa Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten edistäminen. 74