Ulkoseinärakenteiden mikrobivaurioiden laajuuden määritys

Tutkimusraportti Linnajoen koulu, Porvoo Ulkoseinärakenteiden mikrobivaurioiden laajuuden määritys Projekti 306974 29.3.2016

Sisältö Sisältö... 2 1. Tutkimuskohde ja lähtötiedot... 3 1.1. Yleistiedot... 3 1.2. Tehtävä ja lähtötilanne... 3 1.3. Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus... 3 2. Ulkoseinärakenteet... 5 2.1. Alkuperäiset ulkoseinät (US1)... 5 2.2. Korjatut ulkoseinät (US2)...19 2.3. Uudisrakennuksen ulkoseinät (US3)...26 2.4. Korjatut ulkoseinät (US4)...30 Liitteet Liite 1 Tutkimuskartat Liite 2 Mikrobianalyysi (TTL / RSLab) 2/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

1. Tutkimuskohde ja lähtötiedot 1.1. Yleistiedot Tilaaja: Tutkimuksen tekijä: Porvoon kaupunki Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut Tekniikankaari 1 A 06100 Porvoo Yhteyshenkilö: Pekka Koskimies pekka.koskimies@porvoo.fi WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki Työn vastuuhenkilöt: Projektipäällikkö Paulus Hedenstam paulus.hedenstam@wspgroup.fi puh. +358 207 864 253 Kohde: Linnajoen koulu, Edelfeltinbulevardi 2, 06100 Porvoo Tutkimuksen kohteena on alun perin vuonna 1971 valmistunut koulurakennus. Rakennuksen kaksi siipeä on purettu vuonna 2003 ja koulurakennukseen on purkutöiden yhteydessä tehty uudisrakennusosia sekä vanhoille jääville siiville perusparannus. Tätä edeltävä perusparannus rakennukseen on tehty 1988. Tutkimuksessa oli lähtötietoina käytössä rakenne- julkisivu- ja pohjapiirustuksia rakennuksen eri vaiheilta. 1.2. Tehtävä ja lähtötilanne Edellisen sisäilmateknisen kuntotutkimuksen (WSP Finland Oy 24.8.2015) mukaan ulkoseinärakenteissa havaittiin mikrobivaurioita. Vaurioiden laajuuteen jäi kuitenkin epävarmuutta pistemäisen näytteenoton johdosta. Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää rakenteiden mikrobivaurioiden laajuus lisänäyttein sekä määrittää tarkemmin purku- sekä korjaustoimenpiteiden rajoja. Samassa yhteydessä selvitettiin lisäksi vanhojen ulkoseinien rakennetyyppejä, niiltä osin, kuin detaljit eivät olleet tiedossa. Raportissa on esitetty yhteenvetotyyppisesti rakenneavausten tulokset, mikrobianalyysien tulokset ja tarpeelliseksi havaitut leikkauspiirustukset sekä tämän tutkimuksen, että edellisen tutkimuksen osalta. Kenttätutkimukset kohteella suoritettiin helmikuussa 2016. Kenttätutkimukset teki Ins. (AMK) Paulus Hedenstam WSP Finland Oy:stä. 1.3. Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus Tutkimus kattaa kokonaisuudessaan Linnajoen koulurakennuksen. Tämän tutkimuksen näytteenoton ja rakenneavausten pääpaino keskittyi kuitenkin jo havaituille vaurioalueille. 3/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

Kohteen olemassa olevaan lähtötietoaineistoon perehdyttiin ennen varsinaista tutkimusta. Alkuperäisiä suunnitteluasiakirjoja tarkastelemalla selvitettiin mm. tutkittavien rakenteiden rakennetyypit ja arvioitiin niiden sekä rakenteellisten yksityiskohtien vaurioalttiutta. Lisäksi tutustuttiin korjaushistoriaan sekä aiempiin tehtyihin tutkimuksiin. Rakenteet tarkastettiin ensin kauttaaltaan silmämääräisesti. Merkittävimmistä havainnoista otettiin valokuvat. Tutkimuksia, näytteenottopaikkoja ja rakenneavauskohtia kohdistettiin alustavien tutkimusten perusteella. Rakenteille tehtiin silmämääräisen tarkastelun lisäksi seuraavat tutkimukset: - Rakenneavauksia tai koeporauksia ulkoseinä- ja sokkelirakenteeseen 13 kpl (lisäavaukset) - Mikrobianalyysi materiaalista 13 kpl (lisänäytteet) Tutkimusmenetelmät on suunniteltu siten, että useammalla käytössä olevalla menetelmällä voidaan varmistaa tulosten perusteella syntyneet johtopäätökset. Rakenteiden toimintaa sekä niissä esiintyviä puutteita on tarkasteltu kenttätutkimusten yhteydessä sekä saatavilla olevien lähtötietojen perusteella. Tutkimukset ja menetelmät on kohdennettu siten, että tutkittavista rakenteista saadaan riittävän tarkka käsitys johtopäätösten taustaksi. Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin tutkimuksilla varsin hyvä käsitys. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta puutteina voidaan mainita seuraavat asiat: - Rakenneavaukset ja näytteenotto rakenteista tehtiin pistemäisenä otantana, mikä voi aiheuttaa jonkinlaista epätarkkuutta tuloksiin. - Mikrobivauriot voivat olla rakenteissa vanhoja ja mikrobit lisääntymiskyvyttömiä, joita ei tunnisteta kasvatusalustoilla. Lisääntymiskyvyttömät mikrobit voivat aiheuttaa kuitenkin terveyshaittoja. Mikrobinäytteidenotto ja analysointi on tehty STM:n sisäilmaoppaan ohjeiden mukaan. Materiaalinäytteiden mikrobiologinen analysointi tehtiin RSLab:n tai Työterveyslaitoksen mikrobilaboratoriossa. Mikrobeille altistuminen ja oireilu ovat hyvin yksilöllisiä. Jotkut ihmiset voivat oireilla jo tavanomaisista mikrobipitoisuuksista, erityisesti, jos he ovat altistuneet ko. mikrobeille aiemmin. Tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Asumisterveysohje 2003:ssa annettuja viitearvoja. Mikrobivaurioon viittaavana raja-arvona pidetään sieni-itiöille 10 000 cfu/g, aktinobakteereille (sädesienet) 500 cfu/g ja bakteereille 100 000 cfu/g. Kuntotutkimus sisältää ehdotuksen korjaustoimenpiteistä, mutta ennen korjaustöitä on tehtävä korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset, käytettävät materiaalit, laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet. 4/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

2. Ulkoseinärakenteet Ulkoseinärakenteet on jaoteltu tähän kappaleeseen niiden iän ja rakennetyypin mukaan. Vanhasta alkuperäisestä seinärakenteesta on käytetty merkintää US1. Korjatusta hallintosiiven seinärakenteesta on käytetty merkintää US2. Uudisrakennuksen seinärakenteesta on vastaavasti käytetty merkintää US3. Lisäksi tämän tutkimuksen yhteydessä havaittiin vielä neljäs ulkoseinärakenne, josta on käytetty merkintää US4. 2.1. Alkuperäiset ulkoseinät (US1) Osittain 2003 suoritetun laajennus- ja korjaustöiden yhteydessä rakennukseen on jätetty alkuperäisiä tiiliverhoiltuja ulkoseinärakenteita. Tämä rakennetyyppi on alkuperäinen ja vuodelta 1971. Tässä kappaleessa käsitellään tämän seinärakenteen detaljeja, yleisimmät havainnot seinärakenteista sekä ulkoseinärakenteen lämmöneristeen mikrobitutkimusten tulokset. Alkuperäiset seinärakenteet on merkitty seuraaviin pohjakuviin. Kuva 1. Alkuperäiset ulkoseinät ovat merkitty 1.krs:n pohjakuvaan punaisella viivalla 5/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

Kuva 2. Alkuperäiset ulkoseinät ovat merkitty 2.krs:n pohjakuvaan punaisella viivalla 2.1.1. Rakenneavaukset ja havainnot rakenneavauksista (US1) Alkuperäisen ulkoseinärakenteen rakennetyypit varmennettiin suuremmin rakenneavauksin sekä pienemmillä porauksilla. Suuremmat rakenneavaukset suoritettiin irrottamalla ulkoverhouksen tiiliä muurauksen ja betonisokkelin liitoskohdasta sekä sisätiloista käsin. Pienemmät poraukset tehtiin iskuporalla ikkunaseinän kohdalle sokkelirakenteeseen, joilla tarkasteltiin sokkelin eristemateriaalin koostumusta. Rakenneavausten sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Rakenneleikkaukset alkuperäisten suunnitelmien mukaan Alkuperäisten leikkauspiirustusten mukaan vanhalla osalla on ns.piilosokkelirakenne, jossa villaeriste on asennettu sokkelihalkaisuun, maanpinnan alapuolelle. Maanpinnan korko Kovavilla Kuva 3. Alkuperäinen rakenneleikkaus, jossa näkyy sokkelin halkaisussa oleva kovavillaeriste. Villaeriste on asennettu halkaisussa maanpinnan alapuolelle, mikä tekee rakenteesta riskirakenteen. 6/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

Kuva 4. Alkuperäinen rakenneleikkaus välipohjan kohdalta. 7/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

Seinärakenne US1 rakenneavausten perusteella Alkuperäistä ulkoseinärakennetta tarkasteltiin rakenneavauksista US1, US4, US5, US18, US19, US20 ja US28. Rakenneavauksien perusteella vanhat ulkoseinärakenteet ovat lähes toisiaan vastaavia. Ainoastaan lämmöneristeen (villa) paksuus vaihtelee rakenneavauskohdissa, muutoin rakenne on vastaava. Seuraavissa valokuvissa ja leikkauspiirustuksissa on havainnollistettu ulkoseinärakennetta eri kohdista. Kuva 5. Vanhan sokkelin sekä tiilimuurauksen liittymän leikkaus rakenneavausten perusteella. Kovavillaeriste on asennettu halkaisussa maanpinnan alapuolelle, joka tekee rakenteesta riskirakenteen. Mitatuissa kohdin eriste jatkuu pahimmilla kohdin yli 200 mm maanpinnan alapuolelle. 8/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

Kuva 6. Hammashoitolan siiven rakenneavauksessa RAK US29 villaeriste jatkuu noin 230 sokkelihalkaisussa maanpinnan alapuolelle. Kuva 7. Sokkelin eristetilan maanvastaisella betonipinnalla näkyy bitumisively, joka hieman estää kosteuden tunkeutumista sokkelihlkaisuun. Kuva 8. Paikoin ulkoseinärakenteen eristetilaan on jäänyt pilarin muottilaudan kappaleita. Muottilaudassa on pilkullista mikrobikasvustoa. Kuva 9. Rakenneavauksissa havaittiin villaeristeessä tummumaa tiiliverhouksen takana. Ulkoseinärakenteesta puuttuu tuuletusrako. 9/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

Kuva 10. Koeporaus RAK US20 suoritettiin ikkunaseinän sokkeliin. Tässä kohden betonisokkelin vahvuus on 100 mm, jonka jälkeen halkaisussa on 70 mm kovavillaa. Tämän perusteella kovavillaa esiintyy myös ikkunaseinien alapuolella. Kuva 11. Koeporauskohdassa RAK US28 havaittiin vastaava rakenne, kuin kohdassa US20. 10/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

Kuva 12. Rakenneavaukset RAK US 18 ja 19 tehtiin ylemmäs seinärakennetta, jolla tarkasteltiin seinärakennetta välipohjan kohdalla. Tässä leikkaus on vastaava, kuin alkuperäisessä rakennepiirustuksessa. 11/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

Kuva 13. Välipohjan liittymäkohtaa tarkasteltiin sisäpuolisella avauksella. Kuva 14. Eristetila jatkuu ikkunan koolauspuuhun asti.. 2.1.2. Havainnot ulkoseinärakenteesta sisätiloista (US1) Ulkoseinärakenteen sisäpinnoilla havaittiin usein halkeilua tai muita epätiiveyskohtia, joista on mahdollista tapahtua ilmavirtausta sisätilaan. Kuva 15. Tiloissa seinän sisäkuoren muurauksessa on halkeilua. Kuva 16. Halkeilua ulkoseinärakenteessa (sisäkuori). 2.1.3. Ulkoseinärakenteen mikrobitutkimukset (US1) Alkuperäisten ulkoseinien lämmöneristeestä kerättiin yhteensä 14 kpl ja muottilaudasta 1 kpl materiaalinäytteitä mikrobianalyysia varten. Osa näytteistä kerättiin suuremmista rakenneavauksista ja osa pienemmistä koeporausrei istä. Näihin tuloksiin on koottu edellisen ja tämän tutkimuksen näytteiden tulokset. Mikrobinäytteen sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Näyte M1: RAK US1 Ulkoseinä, villaeriste Näyte M2: RAK US1 Ulkoseinä, pilarin muottilauta Näyte M5: RAK US4 Ulkoseinä, villaeriste Näyte M8: RAK US7 Ulkoseinä, villaeriste Näyte M11: RAK US10 Ulkoseinä, villaeriste Näyte M12: RAK US11 Ulkoseinä, villaeriste Näyte M13: RAK US12 Ulkoseinä, villaeriste Näyte M17: RAK US16 Ulkoseinä, villaeriste Näyte M18: RAK US17 Ulkoseinä, villaeriste 12/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

Näyte M19: RAK US5 Ulkoseinä, villaeriste Näyte M20: RAK US18 Ulkoseinä, villaeriste Näyte M21: RAK US19 Ulkoseinä, villaeriste Näyte M22: RAK US20 Ulkoseinä, villaeriste Näyte M30: RAK US28 Ulkoseinä, villaeriste Näyte M31: RAK US29 Ulkoseinä, villaeriste Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. Materiaalinäytteiden tulkinta: Taulukko 1. Ulkoseinän (US1) materiaalinäytteiden mikrobianalyysin tulokset RA- JA- AR- VOT MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET KOSTEUS- VAURIOLAJIT TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 10 000 100 000 500 Mikrobikasvua = 1 Ei viitettä / ei mikrobikasvua = 0 Epätavanomainen mikrobisto = E Bakteerikasvustoa = B PITOISUUS (cfu/g) NÄY- TE M1 25 000 2000 - - 3 M2 351 500 20 000 000 - - 3 M5 1 000 1 000 - A. restrictus 1 M8 15 000 4 000 - Acremonium A.restrictus A.sydowii A.versicolor 3 M11 1 000 6 000 - - 0 M12 2 000 7 000 - - 0 M13 - - - - 0 Acremonium M17 25 000 2 000 - A.restrictus A.versicolor 3 M18 9 000 - - Acremonium A.restrictus 2 M19 1 000 4 000 3 000 Sädesienet 2 M20 690 270 000 140 Sädesienet B M21 50 000 29 000 1 200 Sädesienet 3 M22 360 450 - A.versicolor 0 M30 45 4 000 - A.versicolor 0 M31 1 000 45 - A.versicolor 1 Harmaalla taustavärillä korostetut arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. - Näytteissä M1, M2, M8, M17, M18, M19 ja M21 havaittiin vahva viite mikrobivauriosta. Lajisto on suuressa osassa näytteitä kosteusvauriota indikoivaa sienilajistoa. - Näytteissä M5, M20, M22, 30 ja M31 havaittiin vähäisessä määrin kosteusvauriota indikoivaa sienilajistoa, mutta kokonaismäärä jää alle Asumisterveysohjeen raja-arvon. - Näytteissä M11, M12 ja M13 ei havaittu viitettä mikrobivauriosta. - Näytteessä M2 ja M20 havaittiin runsaasti bakteerikasvustoa, joka viittaa osaltaan vaurioon. Näytteissä havaittiin seuraavat mikrobilajit, jotka mahdollisesti tuottavat toksiineja: 13/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

- Acremonium - Aspergillus restrictus - Aspergillus sydowii - Aspergillus versicolor - Sädesienet Ulkoseinän villaeristeestä voi siirtyä mikrobiperäisiä epäpuhtauksia sisä- ja ulkoilman paine-erojen vaikutuksesta. 2.1.4. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset ulkoseinärakenteille (US1) Ulkoseinärakenteen rakenneavauksista havaittiin, että villaeristeessä on tummumaa. Tummuma on todennäköisesti peräisin ilmavirtauksesta rakenteen läpi ja/tai kosteudesta kyllästyneen julkisivutiilen läpi kapillaarisesti siirtyneestä kosteudesta. Aikaisemmassa kuntotutkimuksessa suoritettiin paineeromittauksia ulkoseinärakenteen yli ja mittauksissa todettiin sisäilman olevan alipaineinen ulkoilmaan nähden. Ulkoseinärakenteen sisäkuorimuurauksessa havaittiin myös silmämääräisessä tarkastelussa epätiiveyskohtia (halkeamat), joiden kautta ilmavirtausta on mahdollista tapahtua. Ulkoseinästä kerätyissä mikrobinäytteissä havaittiin 53 %:ssa vahva viite mikrobivauriosta ja 27 %:ssa lievä viite vauriosta (kosteusvauriolajistoa). Tämän perusteella vanha ulkoseinärakenne on riskitekijä sisäilman laadulle ja ulkoseinärakenteista on mahdollista kulkeutua mikrobien aineenvaihduntatuotteita sisäilmaan. Mikrobien aineenvaihduntatuotteet saattavat aiheuttaa oireilua käyttäjissä. Lajistot ovat osittain toksiinisia, mikä voi lisätä oireilua Ulkoseinärakenteen tarkasteluissa havaittiin myös merkittäviä ongelmia rakenneratkaisuissa. Seuraavat asiat ovat todennäköiset syyt villaeristeen kosteusvaurioille ja mikrobikasvulle: - Yksi merkittävä ongelma on ulkoseinän ns. piilosokkelirakenne, joka on riskirakenne. Varsinkin matalilla osilla villaeriste on alttiina vaurioille, sillä villaeriste on matalan sokkelin osuudella maanpinnan alapuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että sulamisvedet ja yleisesti ottaen jo pelkkä maakosteus aiheuttavat kosteusrasitusta sokkelihalkaisun pohjalla olevalle villaeristeelle. - Toinen merkittävä puute seinärakenteessa on tuuletuksen puuttuminen. Ulkoseinärakenteessa ei ole pystysaumoja auki, joiden kautta seinän tuuletus olisi mahdollista. Ulkoseinärakenteessa ei myöskään ole varsinaista tuuletusrakoa ja villaeriste on kiinni ulkomuurauksessa. Toimenpiteet: Korjaustapoja mikrobivaurioiden haittojen ehkäisemiseksi on kaksi. Konsultin suositusvaihtoehto VE1 (ulkoseinärakenteiden uusiminen) on luonteeltaan raskas, jossa poistetaan vaurioitunut materiaali kokonaan rakenteesta. Kuitenkin tällä vaihtoehdolla päästään varmasti sisäilman laadun kannalta parhaaseen lopputulokseen, kun mikrobivaurioitunut materiaali poistetaan rakenteesta. Tämän yhteydessä myös piilosokkelirakenne korjataan ja ulkoseinärakenteesta tehdään tuulettuva. Vaihtoehdoksi VE2 ehdotetaan rakenteiden sisäpuolista tiivistämistä. Tiilisisäkuori vaatii tiivistämisen kauttaaltaan, pelkkä liittymien tiivistys ei tässä tapauksessa riitä. Kuitenkaan tämä vaihtoehto ei täysin sulje pois mikrobien aineenvaihduntatuotteiden kulkeutumista sisäilmaan. Tiivistyskorjauksen elinkaari on käyttöiältään huomattavasti julkisivun uusimista lyhyempi (arviolta 5 15 vuotta). Korjauksen käyttöikään vaikuttaa rungon liikkeet, käytetyt materiaalit ja menetelmät sekä tiivistystyön laatu. Mikäli tiivistyskorjaukset pettävät, niin saattavat sisäilmaongelmat palautua ennalleen. Tässä vaihtoehdossa tuulettumaton ulkoseinärakenne ja piilosokkelirakenne eristeen mikrobivaurioineen jätetään paikalleen, mikä on riski tulevaisuuden kannalta. Rakennuksen vierustalle on uusittu salaojitus sekä sadevedet ovat ohjattu sadevesijärjestelmään, joten kosteuden hallinta on kuitenkin hyvällä tasolla ja tämä hieman parantaa tilannetta. 14/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

Ilmanvaihdon säätäminen tavoitetasolle (0 2 Pa) on oleellinen toimenpide molemmissa vaihtoehdoissa, jotta tilojen alipaineisuutta saadaan hillittyä. Kuva 17. Toimenpiteiden alue 1.kerroksen osalta. 15/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

Kuva 18. Toimenpiteiden alue 2.kerroksen osalta. Korjausehdotus VE1 (uusiminen): o - Uusitaan ulkoseinän lämmöneriste sekä muuraus. Uusi rakenne tehdään riittävällä tuuletusraolla. - Ulkomuurauksen alareunaan, yhteen tai kahteen alimpaan varviin, jätetään joka kolmas pystysauma auki (tuuletusraot). - Jäävät rakenteet, jotka ovat olleet eristetilan kanssa kosketuksissa, tulee puhdistaa. Vaihtoehtoja puhdistukselle on useita: o Puhdistus mekaanisesti syytä suorittaa niin pitkälle kuin mahdollista (hionta tai hiekkapuhallus) Mikäli joitain pintoja ei voida puhdistaa mekaanisesti, voidaan pinnat puhdistaa esimerkiksi: otsonikäsittelyllä puhdistus kuivajäämenetelmällä - Uuden seinärakenteen eristepaksuutta suositellaan kasvattaa, tämä saattaa aiheuttaa tarvetta sokkelin leventämiselle. - Piilosokkelit suositellaan korjattavaksi XPS-eristeellä (tai vastaava). Eriste liimataan sementtipohjaisella laastilla kiinni vanhaan rakenteeseen (epätasaisuudet vaativat yleensä laastin) - Uusittujen ikkunoiden osalta tehdään väliaikainen tuenta tai ikkunat käytetään irti. - Säädetään rakennuksen ilmanvaihto lievästi alipaineiseksi (tavoitetaso 0-2 Pa). Uusitaan loggaavat paine-eromittaukset säädön jälkeen. Korjausehdotus VE2 (rakenteiden tiivistys): 16/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

- Tiivistyskorjaus suoritetaan erillisen suunnitelman mukaan, jossa määritetään tarkemmin käytettävä menetelmä ja materiaalit. Tiivistyskorjauksille ei ole käyttöiän puolesta takuuta. Käyttöikään vaikuttaa rungon liikkeet, käytetyt materiaalit ja menetelmät sekä tiivistystyön laatu. Tiivistystyöstä tulee myös tehdä ns. mallihuone, ennen laajamittaisiin korjauksiin ryhtymistä. - Säädetään rakennuksen ilmanvaihto lievästi alipaineiseksi (tavoitetaso 0-2 Pa). Uusitaan loggaavat paine-eromittaukset säädön jälkeen. 17/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

Korjauksessa muuta huomioitavaa: Niillä osin, jossa maanpinta on lähellä lattianpinnan korkoa, tulee suunnittelussa huomioida kosteuden kulun estäminen huokoisempaan lattian kevytsorabetonieristeeseen. Kuva 19. 70-luvun rakenneleikkaus, josta näkyy lattian rakennetyyppi kevytsorabetonieristeellä. 18/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

2.2. Korjatut ulkoseinät (US2) Hallintosiiven ulkoseinärakenne on uusittua rakennetta. Korjauksen ajankohdasta ei ole tietoa ja suunnitelmia ei ollut saatavilla. Korjatut seinärakenteet ovat merkitty alla olevaan pohjakuvaan. Kuva 20. Korjatut ulkoseinät ovat merkitty 1.krs:n pohjakuvaan punaisella viivalla 19/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

2.2.1. Rakenneavaukset ja havainnot rakenneavauksista (US2) Korjatun ulkoseinärakenteen rakennetyypit eivät selvinneet piirustuksista, joten seinärakenteeseen tehtiin rakenneavauksia. Rakenneavauksia suoritettiin irrottamalla ulkoverhouksen tiiliä muurauksen ja betonisokkelin liitoskohdasta. Rakenneavausten RAK US2, US23 ja US25 sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Seinärakenne US2 rakenneavausten perusteella Joka kolmas pystysauma auki Villan alareuna paikoin 20 mm maanpinnan alapuolella Sokkelissa on EPS-eriste 1. KAHI-tiili 85 mm 2. Ilmarako 0 50 mm (alareunassa paljon laastipursetta) 3. Villaeriste + koolaus 130 170 mm 4. Sisäverhous 130 mm KAHI-tiili Kuva 21. Ulkoseinärakenteen US2 tyyppi avausten perusteella Kuva 22. Rakenneavaus RAK US2 Kuva 23. Villaeristeessä on rakenneavauksen US2 kohdalla tummumaa, joka viittaa ilmavuotoon rakenteessa tai villan kostumiseen. 20/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

Kuva 24. Betonisokkeli on paikoin hyvin matala. Sokkelin yläreunasta on 160 mm maanpintaan avauskohdassa RAK US2. Kuva 25. Eristetila jatkuu 180 sokkelin yläreunasta alaspäin. Näin ollen villaeristeen alareuna on maanpinnan alapuolella avauskohdassa RAK US2. Kuva 26. Korjatussa seinässä oli 50 % avauksista hyvin tuuletusrakoa ja 50 % villa oli kiinni muurauksessa. Kuvan avauksessa RAK US23 villaeriste on kiinni muurauksessa ja rakoa ei ole. Kuva 27. Sokkelin koeporauksien perusteella halkaisussa on hallintosiiven osalta EPS-eriste.. 21/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

Kuva 28. Seinärakenteen US 2 yläosissa on kostean näköisiä kohtia, joissa tiilen pinta on vaurioitunut. Kosteasta kohdasta kerättiin myös mikrobinäyte M32. 2.2.2. Havainnot ulkoseinärakenteesta sisätiloista (US2) Ulkoseinän sisäpuolisissa tarkasteluissa havaittiin epätiiveyskohtia, joista on mahdollista tapahtua ilmavirtausta sisätilaan. Kuva 26. Ikkunan liittymissä on epätiiveyttä. 2.2.3. Ulkoseinärakenteen mikrobitutkimukset (US2) Korjattujen ulkoseinien villaeristeestä kerättiin yhteensä 8 kpl materiaalinäytteitä mikrobianalyysia varten. Mikrobinäytteen sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Näyte M3: RAK US2 Ulkoseinä, villaeriste (seinän alaosa) Näyte M7: RAK US6 Ulkoseinä, villaeriste (seinän keskiosa) Näyte M23: RAK US21 Ulkoseinä, villaeriste (seinän keskiosa) Näyte M24: RAK US22 Ulkoseinä, villaeriste (seinän keskiosa) Näyte M25: RAK US23 Ulkoseinä, villaeriste (seinän alaosa) Näyte M26: RAK US24 Ulkoseinä, villaeriste (seinän alaosa) Näyte M27: RAK US25 Ulkoseinä, villaeriste (seinän alaosa) 22/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

Näyte M32: RAK US30 Ulkoseinä, villaeriste (seinän yläosa, kostean näköinen kohta) Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. Materiaalinäytteiden tulkinta: Taulukko 2. Ulkoseinän (US2) materiaalinäytteiden mikrobianalyysin tulokset RA- JA- AR- VOT NÄY- TE MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET KOSTEUS- VAURIOLAJIT TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 10 000 100 000 500 Mikrobikasvua = 1 Ei viitettä / ei mikrobikasvua = 0 Epätavanomainen mikrobisto = E PITOISUUS (cfu/g) M3 35 000 4000 2 000 A.restrictus A.versicolor Engyodontium Sädesienet 3 M7 - - - - 0 M23 230 450 - - 0 M24 1 300 17 000 - - 0 Acremorium A.versicolor M25 6 200 170 000 13 000 Engyodontium 3 Sädesienet Wallemia M26 110 000 170 000 - Phoma Ulocladium 3 M27 260 000 15 000 - A.versicolor Ulocladium 3 M32 370 60 000 1400 Sädesienet 3 Harmaalla taustavärillä korostetut arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. - Näytteissä M3, M25, M26, M27 ja M32 havaittiin vahva viite mikrobivauriosta. Lajisto on kosteusvauriota indikoivaa sienilajistoa. - Näytteissä M7, M23 ja M24 ei havaittu viitettä mikrobivauriosta. Näytteissä havaittiin seuraavat mikrobilajit, jotka mahdollisesti tuottavat toksiineja: - Aspergillus restrictus - Aspergillus versicolor - Engyodontium - Sädesienet - Ulocladium - Wallemia Ulkoseinän villaeristeestä voi siirtyä mikrobiperäisiä epäpuhtauksia sisäilmaan epätiiveyskohdista. 23/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

2.2.4. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset ulkoseinärakenteille (US2) Korjattu ulkoseinärakenne US2 on tehty tuuletusraolliseksi rakenteeksi, mutta kuitenkaan rakenteessa ei ole käytetty tuulensuojavillaa. Tämän perusteella hallintosiiven seinärakenne ei ole täysin toimiva. Tuuletusrako aiheuttaa tuuletusrakoon, mutta myös villakerrokseen tuuletusta, joten konvektiota tapahtuu villakerroksessa ja seinärakenteen lämmöneristävyys heikkenee. Kuitenkin tuuletusrako on muurausvaiheessa tukittu paikoin laastipurseella ja paikoin avausten perusteella villa on jäänyt kiinni muuraukseen. Näin ollen seinärakenne ei täysin tuuletu. Toinen merkittävä rakennusvirhe seinän korjauksessa on ollut villaeristeiden jättäminen maanpintojen alapuolelle. Villaeriste oli luoteisjulkisivun rakenneavauskohdassa maanpintaa alemmalla tasolla ja näin ollen altis kosteusvaurioitumaan. Myös muiden ilmansuuntien julkisivujen avauksissa villaeriste on lähellä maanpintaa, muttei kuitenkaan sen alapuolella. x Seinän alaosista kerätyissä näytteissä havaittiin vahvoja viitteitä mikrobivaurioista, joka johtuu alaosan kovemmasta kosteusrasituksesta. Ylempää seinärakenteesta kerätyissä mikrobinäytteessä ei yleisesti havaittu mikrobikasvustoa. Vain yksittäisessä kohdin julkisivun yläosaa, jossa esiintyy näkyvää vesivauriojälkeä julkisivumuurauksessa, esiintyy mikrobikasvustoa. Tämän perusteella seinän ylä- ja keskiosilla ei ole laajalti mikrobivaurioita ja tällä rakennusosalla selvitään periaatteessa vain seinän alaosan korjauksilla sekä yksittäisten kosteiden yläosien korjauksella. Kuitenkin koko seinän uusimiskorjausta tulee harkita hyvänä vaihtoehtona, sillä vanhan ulkoseinän US1 osalle joudutaan kuitenkin tekemään laajalle alueelle korjauksia. Ulkoseinärakenteen US2 paikoittainen tuuletusraon puuttuminen sekä paikalliset yläosien mikrobivauriot aiheuttavat jonkin asteisen epävarmuustekijän vain paikallisen alaosan korjauksen suorittamiselle. Avausten perusteella sokkelihalkaisussa on EPS-eriste ja näin ollen korjauksia ei tarvitse ulottaa sokkelihalkaisuun saakka. Toimenpiteet: Korjaustapoja mikrobivaurioiden haittojen ehkäisemiseksi on kolme. Vaihtoehdot VE1 (koko seinärakenteen uusiminen) ja VE2 (ulkoseinärakenteiden alaosien uusiminen) ovat luonteeltaan raskaita korjaustöitä. Kuitenkin näillä vaihtoehdoilla päästään varmasti sisäilman laadun kannalta parhaaseen lopputulokseen, kun mikrobivaurioitunut materiaali poistetaan rakenteesta. Kustannukset vaihtoehtojen VE1 ja VE2 välillä kannattaa vertailuttaa kustannuslaskennassa. Pelkän alaosan uusiminen on hankala toteuttaa ja mahdollisesti koko muurauksen uusiminen voi olla kustannusten ja lopputuloksen kannalta järkevin vaihtoehto. Uusimalla seinärakenne, saadaan myös huono rakennetyyppi korjattua. Vaihtoehdoksi VE3 ehdotetaan rakenteiden sisäpuolista tiivistämistä. Kuitenkaan tämä vaihtoehto ei täysin sulje pois mikrobien aineenvaihduntatuotteiden kulkeutumista sisäilmaan. Tiivistyskorjauksen elinkaari on käyttöiältään huomattavasti julkisivun uusimista lyhyempi (arviolta 5 15 vuotta). Korjauksen käyttöikään vaikuttaa rungon liikkeet, käytetyt materiaalit ja menetelmät sekä tiivistystyön laatu. Mikäli tiivistyskorjaukset pettävät, niin saattavat sisäilmaongelmat palautua ennalleen. Tässä vaihtoehdossa ulkoseinärakenne jätetään paikalleen, joka on riski tulevaisuuden kannalta. Rakennuksen vierustalle on uusittu salaojitus sekä sadevedet ovat ohjattu sadevesijärjestelmään, joten kosteuden hallinta on kuitenkin hyvin hallinnassa ja tämä hieman parantaa tilannetta. Ilmanvaihdon säätäminen lievästi alipaineiseksi (tavoitetaso 0-2 Pa) on oleellinen toimenpide molemmissa vaihtoehdoissa, jotta tilojen alipaineisuutta saadaan hillittyä. Korjausehdotus VE1 (uusiminen): - Uusitaan ulkoseinän lämmöneriste sekä muuraus. Uusi rakenne tehdään riittävällä tuuletusraolla. - Ulkomuurauksen alareunaan, yhteen tai kahteen alimpaan varviin, jätetään joka kolmas pystysauma auki (tuuletusraot). - Jäävät rakenteet, jotka ovat olleet eristetilan kanssa kosketuksissa, tulee puhdistaa. Vaihtoehtoja puhdistukselle on useita: 24/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

o Puhdistus mekaanisesti syytä suorittaa niin pitkälle kuin mahdollista (hionta tai hiekkapuhallus) o Mikäli joitain pintoja ei voida puhdistaa mekaanisesti voidaan pinnat puhdistaa esimerkiksi: otsonikäsittelyllä puhdistus kuivajäämenetelmällä - Uuden seinärakenteen eristepaksuutta suositellaan kasvattaa, tämä saattaa aiheuttaa tarvetta sokkelin leventämiselle - Uusittujen ikkunoiden osalta tehdään väliaikainen tuenta tai ikkunat käytetään irti. - Säädetään rakennuksen ilmanvaihto lievästi alipaineiseksi (tavoitetaso 0-2 Pa). Uusitaan loggaavat paine-eromittaukset säädön jälkeen. Korjausehdotus VE2 (alaosan uusiminen): o - Puretaan muuraus alaosista - Uusitaan ulkoseinän lämmöneriste sekä alaosan puukoolaukset katkaistaan ja tuetaan vaihtoehtoisella homehtumattomalla materiaalilla (koolaukset ikkunoiden kohdalla) - Ulkomuurauksen alareunasta poistetaan laastipurseet ja tuuletusraot avataan - Jäävät rakenteet, jotka ovat olleet eristetilan kanssa kosketuksissa, tulee puhdistaa. Vaihtoehtoja puhdistukselle on useita: o Puhdistus mekaanisesti syytä suorittaa niin pitkälle kuin mahdollista (hionta tai hiekkapuhallus) Mikäli joitain pintoja ei voida puhdistaa mekaanisesti voidaan pinnat puhdistaa esimerkiksi: otsonikäsittelyllä puhdistus kuivajäämenetelmällä - Uusitaan alaosiin lämmöneristeet - Säädetään rakennuksen ilmanvaihto lievästi alipaineiseksi. Uusitaan loggaavat paine-eromittaukset säädön jälkeen. Korjausehdotus VE3 (rakenteiden tiivistys): - Tiivistyskorjaus suoritetaan erillisen suunnitelman mukaan, jossa määritetään tarkemmin käytettävä menetelmä ja materiaalit. Tiivistyskorjauksille ei ole käyttöiän puolesta takuuta. Käyttöikään vaikuttaa rungon liikkeet, käytetyt materiaalit ja menetelmät sekä tiivistystyön laatu. Tiivistystyöstä tulee myös tehdä ns. mallihuone, ennen laajamittaisiin korjauksiin ryhtymistä. - Säädetään rakennuksen ilmanvaihto lievästi alipaineiseksi. Uusitaan loggaavat paine-eromittaukset säädön jälkeen. 25/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

2.3. Uudisrakennuksen ulkoseinät (US3) Uudisrakennusten ulkoseinärakennetta tutkittiin myös yhdellä rakenneavauksella sekä muutamilla näytteillä koeporausrei istä. Uudisrakennuksen ulkoseinärakenteet on merkitty alla olevaan pohjakuvaan. Kuva 26. Uudisrakennusten ulkoseinät ovat merkitty 1.krs:n pohjakuvaan punaisella viivalla 26/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

2.3.1. Rakenneavaukset ja havainnot rakenneavauksista (US3) Uudisrakennuksen ulkoseinärakenteen rakennetyyppi löytyi rakennesuunnitelmista (Finnmap Consulting). Rakennetyyppi vastaa dimensioiltaan seinärakenteeseen suoritettua rakenneavausta. Rakenneavaus suoritettiin irrottamalla ulkoverhouksen tiiliä muurauksen ja betonisokkelin liitoskohdasta. Rakenneavauksen RAK US 3 sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan Rakennetyyppi US3 Kuva 27. Kuvassa alkuperäisten suunnitelmien mukainen rakennetyyppi. 27/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

Kuva 28. Rakenneavaus RAK US3 Kuva 29. Kermieriste on tehty oikeaoppisesti sokkelin liittymään. Kuva 30. Tuuletusraon alareuna on lievästi tukkeessa laastipurseesta, joka hieman heikentää seinärakenteen tuulettuvuutta. 2.3.2. Ulkoseinärakenteen mikrobitutkimukset (US3) Uudisrakennuksen ulkoseinien villaeristeestä kerättiin yhteensä 3 kpl materiaalinäytteitä mikrobianalyysia varten. Mikrobinäytteen sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Näyte M4: RAK US3 Ulkoseinä, villaeriste Näyte M10: RAK US9 Ulkoseinä, villaeriste Näyte M16: RAK US15 Ulkoseinä, villaeriste Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. 28/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

Materiaalinäytteiden tulkinta: Taulukko 3. Ulkoseinän (US3) materiaalinäytteiden mikrobianalyysin tulokset RA- JA- AR- VOT MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET KOSTEUS- VAURIOLAJIT TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 10 000 100 000 500 Mikrobikasvua = 1 Ei viitettä / ei mikrobikasvua = 0 Epätavanomainen mikrobisto = E PITOISUUS (cfu/g) NÄY- TE M4-12 000 - - 0 M10-1 000 - - 0 M16-1 000 - - 0 - Näytteissä M4, M10 ja M16 ei havaittu viitettä mikrobivauriosta. 2.3.3. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset ulkoseinärakenteille (US3) Uudisrakennuksen ulkoseinärakenne vastaa suunniteltua rakennetta. Näillä seinäosuuksilla ei havaittu mikrobitutkimuksissa viitteitä vauriosta ja seinän rakennetyyppi on rakennusfysikaalisesti toimiva. Ainoa seinärakenteen puute on laastipurseet tuuletusraossa. Tämä heikentää hieman seinärakenteen tuulettuvuutta. Toimenpiteet: Tiiliverhouksen alaosaan, kolmanneksi alimpaan tiilivarviin, suositellaan avattavaksi joka kolmas pystysauma tuulettuvuuden parantamiseksi. 29/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

2.4. Korjatut ulkoseinät (US4) Hallintosiiven ja uudisrakennuksen välillä havaittiin tämän tutkimuksen yhteydessä seinärakennetyyppi, jota ei aiemmin ollut havaittu. Korjauksen ajankohdasta ei ole tietoa ja suunnitelmia ei ollut saatavilla. Korjatut seinärakenteet ovat merkitty alla olevaan pohjakuvaan. Kuva 31. Korjatut ulkoseinät (US4) ovat merkitty 1.krs:n pohjakuvaan punaisella viivalla 30/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

2.4.1. Rakenneavaukset ja havainnot rakenneavauksista (US4) Korjatun ulkoseinärakenteen rakennetyypit eivät selvinneet piirustuksista, joten seinärakenteeseen tehtiin rakenneavaus. Rakenneavaus suoritettiin irrottamalla ulkoverhouksen tiili muurauksen ja betonisokkelin liitoskohdasta. Rakenneavauksen US 26 sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan Seinärakenne US4 rakenneavausten perusteella Kuva 32. Ulkoseinärakenteen US4 tyyppi avausten perusteella 31/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

Kuva 33. Rakenneavaus RAK US26. Kuva 34. Ulkoseinän rakennetyyppi on toteutettu asiallisesti Sokkelin päältä lähtee bitumikaistale, joka on nostettu tuulensuojaa vasten. Tuuletusrako on myös toimiva tällä seinäosuudella. 2.4.2. Ulkoseinärakenteen mikrobitutkimukset (US4) Korjattujen ulkoseinien (US4) villaeristeestä kerättiin yhteensä 2 kpl materiaalinäytteitä mikrobianalyysia varten. Mikrobinäytteiden sijainnit on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Näyte M28: RAK US26 Ulkoseinä, villaeriste (seinän alaosa) Näyte M29: RAK US27 Ulkoseinä, villaeriste (seinän keskiosa) Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. Materiaalinäytteiden tulkinta: Taulukko 4. Ulkoseinän (US4) materiaalinäytteiden mikrobianalyysin tulokset RA- JA- AR- VOT MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET KOSTEUS- VAURIOLAJIT TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 10 000 100 000 500 Mikrobikasvua = 1 Ei viitettä / ei mikrobikasvua = 0 Epätavanomainen mikrobisto = E PITOISUUS (cfu/g) NÄY- TE M28 45 90 - - 0 M29-140 - - 0 Harmaalla taustavärillä korostetut arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. - Näytteissä M28 ja M29 ei havaittu viitettä mikrobivauriosta. 32/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

2.4.3. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset ulkoseinärakenteille (US4) Seinän rakennetyyppi on rakennusfysikaalisesti tarkasteltuna toimiva ja puutteita ei havaittu. Myöskään mikrobitutkimuksen tulokset eivät viittaa vaurioon. Toimenpiteet: Ei toimenpiteitä Helsingissä 29.3.2016 WSP Finland Oy Tekijä: Tarkastaja: Paulus Hedenstam Tiimipäällikkö, Ins. (AMK) Kai Nordbeg Tiimipäällikkö, DI 33/33 29.3.2016 Linnajoen koulu, Porvoo

TUTKIMUSKARTTA - LINNAJOEN KOULU MERKINNÄT: RAK = Rakenneavaus M = Mikrobinäyte(MAT) LIITE 1

TUTKIMUSKARTTA - LINNAJOEN KOULU LIITE 1 MERKINNÄT: RAK = Rakenneavaus M M19 RAK US5 = Mikrobinäyte(MAT) RAK US16 M17 RAK AP5 M31 RAK US29 RAK US17 M18 M28 RAK US26 RAK US2 RAK US2 M3 RAK US3 M4 RAK US23 M25 M24 RAK US22 RAK US28 M29 RAK US28 M30 RAK US20 M22 RAK US7 M8 RAK AP4 RAK US6 M7 RAK US24 M26 M27 RAK US25 M32 RAK US30 RAK US21 M23 RAK US 4 M5 RAK US1 US1 M1 M1 /M2 /M2 RAK M9 RAK US8

TUTKIMUSKARTTA - LINNAJOEN KOULU LIITE 1 MERKINNÄT: RAK = Rakenneavaus M = Mikrobinäyte(MAT) RAK US15 M16 M20 RAK US18 M21 RAK US19 RAK US12 M13 M11 RAK US10 RAK US11 M12 RAK US9 M10

TUTKIMUSKARTTA - LINNAJOEN KOULU- KOSTEUSALUEET MERKINNÄT: = Yli kriittisen arvon (85 RH%) olevat alueet = Hieman kohonneen kosteuden alueet (75 RH%) LIITE 1