Työntekijän palkkaaminen ja työsuhteen päättäminen Eroja Suomen ja Viron sääntelyn välillä 3.5.2017 Markus Sädevirta Specialist Counsel, OTT
Työnhakijasta kerättävät tiedot Tarpeellisuusvaatimus: Työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai Työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka Jotka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta
Työnhakijasta kerättävät tiedot Muita kuin em. Tietoja ei voida työnhaussa kerätä edes työnhakijan suostumuksella Tiedot kerättävä pääsääntöisesti työnhakijalta itseltään Pääsääntönä arkaluonteisten tietojen käsittelykielto (esim. rotu, etninen alkuperä, yhteiskunnallinen, poliittinen, uskonnollinen vakaumus tai ammattiliittoon kuuluminen, rikostausta, terveydentila, sairaus, vammaisuus) ilman asianomaisen henkilön suostumusta tai omaa julkistamista Työnantajalla oikeus saada terveydentilatietoja pääsääntöisesti vain sairausajan palkan maksamiseksi, poissaolon syyn selvittämiseksi sekä työnhakutilanteessa työntekijän työkyvyn selvittämiseksi hänen suostumuksellaan Rikostaustan selvittämisoikeus koskee vain tiettyjä ammattiryhmiä (mm. opetus, hoito ja kasvatus) Viron lainsäädäntö näyttää mahdollistavan laajemman tietojen keräämisen työnhaun yhteydessä kuin mitä Suomen työelämän tietosuojalain tarpeellisuusvaatimus sallii sekä velvoitteiden osalta varsin yksityiskohtainen sääntely edellyttää.
Kirjallinen selvitys työnteon ehdoista Työsopimus voidaan Suomessa tehdä, kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti mutta työnantajan annettava kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista vastaavasti kuin Virossa. Taustalla direktiivi 91/533/EC
Työsuhteen kesto Toistaiseksi voimassaoleva työsopimus pääsääntö, ellei sitä perustellusta syystä ole tehty määräajaksi Perusteltu syy edellyttää työn tilapäistä kestoa. Ei sallittua silloin kun työvoiman tarve ko. töissä on pysyvää
Vähimmäispalkan määräytyminen Ei lakisääteistä minimipalkkaa Vähimmäispalkoista sovittu kattavasti eri alojen yleissitovissa työehtosopimuksissa.
Lähetettyihin työntekijöihin sovellettava laki Lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka tavallisesti työskentelee muussa valtiossa kuin Suomessa ja Jonka toiseen valtioon sijoittautunut työnantajana toimiva yritys työsuhteen kestäessä lähettää rajoitetuksi ajaksi työhön Suomeen tarjotessaan valtioiden rajat ylittäviä palveluita silloin kun
Lähetettyihin työntekijöihin sovellettava laki 1)työntekijä lähetetään yrityksen johdolla ja lukuun tehtävään työhön työnantajan ja Suomessa toimivan palvelujen vastaanottajan välillä tehdyn sopimuksen perusteella 2) Työntekijä lähetetään työhön samaan yritysryhmään kuuluvaan toimipaikkaan tai yritykseen 3) työntekijä lähetetään työhön toisen yrityksen käyttöön ja työnantaja on tilapäistä työvoimaa välittävä tai työvoiman vuokrausta harjoittava yritys
Lähetettyjen työntekijöiden työehdot Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäistyöehdot Työaikalaki säännöllisen työajan, vuorokauden ja viikon vaihtumisen, säännöllisen työajan ylittymisen, lepoaikojen, yö- ja vuorotyötä sekä ylityötä sekä niitä koskevaa palkanmaksua koskevien säännösten osalta Vuosilomalaki mm. loman pituutta, vuosilomapalkkaa ja sen maksamista, lomakorvausta koskevilta osin Palkanmaksuvelvollisuus työn teon estyessä työnantajasta riippuvasta/riippumattomasta syystä
Lähetettyjen työntekijöiden työehdot Työsopimuslaki seuraavasti; sairausajan palkka, työsuhdeasunnot, tietyt perhevapaasäännökset (työnteko äitiysrahakauden aikana, palkanmaksuvelvollisuuden puuttuminen perhevapaan ajalta, työhön paluu perhevapaalta) Yleissitova työehtosopimus sovellettavaksi tuleva työajan, työaikakorvausten, vuosiloman, työturvallisuusmääräysten sekä vähimmäispalkkamääräysten osalta Työsopimuslaki vuokratyöhön noudatettavan työehtosopimuksen valinta
Lähetettyjen työntekijöiden työehdot Suomen työoikeuden seuraavat pakottavat säännökset; Työnantajan sijainen (TSL 1:9 ), syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu (TSL 2:2 ), yhdistymisvapaus (TSL 13:1 ), kokoontumisoikeus (TSL 13:2 ), Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa, sukupuoleen perustuvan syrjinnän kielto (tasa-arvolain 6-9 ), työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, laki nuorista työntekijöistä sekä em. Säännösten perusteella annetut säännökset ja määräykset Työaika- ja vuosilomalain säännökset, jotka koskevat työaika- ja vuosilomakirjanpitoa
Irtisanomissuoja/pääasialliset erot Työntekijän ja työnantajan välillä noudatettava irtisanomisaika on työsuhteen osapuolten välillä sovittavissa oleva asia Rajoitus: työntekijän irtisanomisaika ei voi olla pidempi kuin työnantajan Irtisanomisperusteet: Työntekijän henkilöstä johtuva syy Taloudellinen, tuotannollinen tai toimintojen uudelleenjärjestelystä johtuva peruste
Irtisanomisperuste Oikeus purkaa työsopimus kollektiiviperustein vastoin varsin yleisesti Länsi-Euroopan maiden oikeusjärjestyksissä noudatettavaa periaatetta, jonka mukaan työsopimusta ei voida purkaa omassa vahingonvaarapiirissä tapahtuvien muutosten (kuten kollektiiviperuste) perusteella Purkuperuste edellyttää yleisesti sopimuskumppanin eli toisen osapuolen vahinkovaarapiirissä tapahtuvaa muutosta työn teettämisen edellytyksiin
Työsopimuksen päättäminen (jatkoa) Työntekijän purku ainoastaan työnantajan olennaisen sopimusrikkomuksen perusteella Esim: Laiminlyönti antaa työtä sopimuksen mukaisesti Palkanmaksuvelvollisuuden olennainen laiminlyönti Työturvallisuuden olennainen laiminlyönti Työnantajan purku työntekijän olennaisen sopimusrikkomuksen perusteella, jonka takia työsuhdetta ei ole kohtuullista jatkaa edes irtisanomisajan pituista aikaa
Laittoman työsuhteen päättämisen seuraukset 3-24 kk palkkaa vastaava vahingonkorvaus Keskiarvo luottamusmiehiä lukuun ottamatta 6-9 kk:n palkka. Laista poistettu työsuhteen palauttamismahdollisuus
Markus Sädevirta Specialist Counsel, OTT Puh. +358 10 684 162 markus.sadevirta@eversheds.fi eversheds.fi